KUOPION KAUPUNKI YK 2012:3 KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN YK 2012:3

2 Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelma TA 2012:1 ISSN KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN Kuopion kasvutavoitteet ja lähtötiedot vuoden 2013 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten Kuopion kaupunki, Konsernipalvelut, Strateginen maankäyttö ja Talous- ja strategiapalvelu Kuopio

3

4 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen SISÄLLYS JOHDANTO 1. Kuopion väestökehitys ja muuttoliike Kuopion väestöennusteet Kuopion työttömyyskehitys Kuopion elinkeinot ja työpaikkatavoitteet Kuopion asuntomarkkinat Kuopion asuntotuottanto Kuopion asuntotuotantotavoitteet vuosille LIITEET JA KARTAT LIITE 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain v.2000, (1.1.) LIITE 2. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin LIITE 3. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ennuste alueittain vuoteen 20 (1.1.) LIITE 4. Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina LIITE 5. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina KARTAT Suunnittelualueet Keskeinen kaupunkialue Suunnittelualueet maaseutualueet v käyttöön otettavat alueet

5

6 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen JOHDANTO Väestökehitystä, elinkeinoja ja asumista koskevat keskipitkän aikavälin lähtötiedot ja kasvutavoitteet on tarkistettu keväisin palvelujen ja toimintojen suunnittelua sekä tulevan vuoden talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten. Palvelualueet laativat talousarvion 2013 ja toimintaja taloussuunnitelman ( ) syksyyn 2012 mennessä ja uusi talousarvio hyväksytään Kuopion kaupungin valtuustossa Tänä vuonna tämä kasvutavoitepaketti on laadittu hyvin tiiviiksi ja lyhyeksi kokonaisuudeksi, käsittäen vain kasvutavoitteisiin kiinteästi liittyvät pääkohdat. Kuopion strategian mukaiset kasvutavoitteet ja väestöennusteet tarkistettiin vuoden 2011 aikana. Kuopion uuden perusennusteen mukaan kaupungin väestönmäärä lisääntyy lähivuosina noin 650 asukkaalla /vuosi (0,7 %) ja tavoite-ennusteen mukaan väestönkasvu on vähintään prosentin eli noin asukasta/vuosi. Kuopion perusennuste jatkaa viime vuosien trendikehitystä ja sen mukaan kaupungin väkiluku on noin asukasta vuonna 2030 (nykyiset kuntarajat). Tämän lisäksi Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos nostaa väestönmäärää noin asukkaalla vuoden 2013 alusta alkaen. Tavoite-ennusteessa taas väestönmäärä on noin enemmän eli asukasta ( ) vuonna Tavoite-ennusteessa kaupungin muuttovoitto-odotus on kaksinkertainen perusennusteeseen nähden. Tulevina vuosina keskimääräinen väestörakenne vanhenee ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Viime vuosikymmenellä Kuopioon saatiin yhteensä noin työpaikkaa lisää. Työpaikkakasvu oli lähes odotusten mukaista. Edelleen Kuopion tavoitteena on saada noin 1000 nettotyöpaikkaa lisää vuosittain. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän mm. Kuopion tiedepuiston alueelle Savilahteen, Matkuksen alueelle, keskustaan ja lukuisille muille työpaikka-alueille (mm. Pieni Neulamäki, Sorsasalo, Linja-autoaseman alue, Levänen, Haapaniemi-Siikalahti). Kuopion asuntotuotanto on vilkastunut ja noussut viime vuosista. Vuonna 2011 uusia asuntoja valmistui noin 800 kpl ja myös tulevina vuosina tuotanto yltää vähintään samalle tasolle. Kuopion asuntotuotantotavoitteena on ollut keskimääräin 800 uutta asuntoa/ vuosi ja vilkastuneiden asuntomarkkinoiden myötä tuotannon tavoitetasoa voidaan jopa nostaa nyt 900 asunnon tasolle. Vilkastunut kerrostalotuotanto on nostanut Kuopion asuntotuotannon tasoa. Lähivuosina suurin osa uusista asunnoista valmistuu Saaristokaupunkiin: Lehtoniemen, Kärängän, Rautaniemen ja Ala-Pirttiniemen alueille. Lisäksi asuntotuotantoa on hyvin eripuolilla Kuopiota: Maljalahdessa, Pappilanmäellä, Pihlajalaaksossa, Puijonlaaksossa ja useilla muilla vanhoilla alueilla täydennysrakentamiskohteina. Tavoitteena on myös käynnistää asuntorakentaminen Savilahdessa tulevan viisivuotiskauden lopulla. Kuopion kasvutavoitteiden toteutuminen edellyttää vahvaa työpaikkakasvua, korkeana jatkuvaa asuntotuotannon tasoa sekä myönteistä suhdannekehitystä. Kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkettava strategisesti tärkeiden uusien alueiden maanhankintaa sekä määrätietoista ja ripeää elinkeino- ja asuntoalueiden suunnittelua ja kaavoitusta. Täydennysrakentamisalueiden kaavoitus korostuu uusien alueiden rinnalla tulevalla viisivuotiskaudella.

7

8 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen 1. KUOPION VÄESTÖKEHITYS JA MUUTTOLIIKE Kuopion virallinen väkiluku oli asukasta vuoden vaihteessa Viime vuoden väestönlisäys oli 640 henkilöä (0,7 %) eli kasvu oli hyvin ennustetun mukainen (ennuste asukasta). Väestönkehitys ja -muutos olivat paljolti edellisvuosien mukaisia ja muuttovoitto myös hyvin samaa tasoa. Luonnollinen väestönkasvu oli runsaat 200 asukasta eli se on vuosittain pienentynyt odotetusti kuolleiden määrän kasvun takia. Muuttovoitto maan sisällä tapahtuvasta muuttoliikkeestä pieneni, ja muuttovoitto siirtolaisuudesta eli ulkomailta tulleesta muuttoliikkeestä suureni edellisvuosista. Väestönlisäys Kuopiossa Kuopioon muutetaan eniten Siilinjärveltä ja Helsingistä. Nämä ovat myös kärjessä lähtömuuttajien kohdealueina. Siilinjärven ja Helsingin suhteen Kuopion muuttoliike on ollut vuosittain negatiivinen. Kuopiosta muuttaa paljon nuoria lapsiperheitä Siilinjärvelle ja nuoria Helsinkiin (opiskelijat). Myös työn vuoksi kaikki suuret kaupungit houkuttelevat nuoria ja keski-ikäistä väestöä enemmän: suurten kaupunkien suhteen Kuopion muuttoliike on ollut aina negatiivinen. Pohjois-Savosta ja sen kaupungeista Kuopio taas saa muuttovoittoa. 1

9 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen Eniten Kuopioon muuttaa vuosittain työllisiä ja opiskelijoita ja samalla tavoin täältä lähdetään eniten työn ja opiskelujen vuoksi. Ikärakenteeltaan muuttoliike painottuu nuoriin ja iältään suurimmat muuttajien ryhmät ovat vuotiaissa. Työhön tulevien muuttajien ikärakenne on hieman vanhempi ja reilu kolmannes työllisistä on ollut korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja reilu puolet keskiasteen tutkinnon omaavia. Kuopion väestönkasvu on painottunut kaupungin eteläosiin. Voimakkaan asuntotuotannon alueena Saaristokaupungissa väkiluku on kasvanut. Lehtoniemi on tällä hetkellä eniten väestöltään vuosittain kasvava alue, jonka lisäksi pientalotuotanto lisää asukasmäärää merkittävästi Pirtissä (Ala-Pirttiniemi) lähivuosina. Vuonna 2011 suurin väestönkasvu ja lähes 500 asukasta lisää kohdistui Rautaniemeen, jonka eteläosa ovat pientalorakentamisen alueita. Lehtoniemen väestönmäärä lisääntyi noin 80 asukkaalla. Saaristokaupungin ohessa erittäin voimakasta väestönlisäystä tapahtui keskustan alueella, jossa ns. Transpointin korttelin (Maljalahti) asunnot valmistuivat. Vuoden 2012 alussa Transpointin alue siirrettiin Itkonniemi- Linnanpelto-Männistö alueesta keskustan alueeseen, koska palveluiltaan tämä alue suuntautuu keskustaan. Pappilanmäelle valmistui myös lähes 90 uutta asuntoa, mikä näkyi alueen väestönkehityksessä. Väestönmuutokset alueittain vuonna 2011 (suurimmat muutokset) Useilla Kuopion vanhoilla asuntoalueilla väestönmäärät vähentyvät vuosittain. Vuonna 2011 eniten väestönmäärät vähentyivät Haapaniemen, Jynkän, Särkilahti- Särkiniemen ja Litmasen alueilla. Haapaniemen aluetta lukuun ottamatta kaikilla alueilla luonnollinen väestönkasvu on ollut vuosittain positiivinen, mutta muuttoliikkeen takia väestönmäärä vähenevä ja muuttoliike (netto) negatiivinen luonnollista väestönkasvua enemmän. Hyvin tyypillistä on, että kaikilta väestöltään väheneviltä alueilta muuttaa paljon nuoria ja ikääntyvää väestöä poispäin. Kuopion väestö suunnittelualueittain vuosina 2000, (1.1.) on esitetty liitteessä 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin on esitetty liitteessä 2. 2

10 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen 2. KUOPION VÄESTÖENNUSTEET Vuonna 2011 valmistuneen perusennusteen mukaan Kuopion väkiluku lisääntyy keskimäärin 650 henkilöä/vuosi ja runsaat asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Kasvusta noin neljännes tulee luonnollisesta väestönkasvusta ja noin kaksi kolmasosaa on muuttovoittoa. Vuonna 2030 kaupungin väkiluku yltää noin asukkaaseen Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos huomioiden. Tässä Kuopion osuutta on asukasta ja Nilsiän osuutta asukasta. Kuopion perusennuste toimii palveluverkoston, palvelujen ja suunnittelun apuvälineenä, mutta ns. tavoite-ennustetta käytetään mm. maankäytön maksimiennusteena. Tavoiteennusteessa muuttovoitto-odotus on kaksinkertainen perusennusteeseen nähden ja vuonna 2030 sen mukaan väestönmäärä olisi noin enemmän eli noin asukasta (jossa nykyisen Kuopion osuus on asukasta). Molempien ennusteiden mukaan Kuopion luonnollinen väestönkasvu säilyy positiivisena koko ennustekauden ajan. Seuraavassa taulukossa on mukana Kuopion ja Nilsiän ennusteet vuoden 2013 alusta alkaen. Vuoden 2012 alussa Nilsiän väkiluku oli noin asukasta. Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen (2009) mukaan Nilsiän väkiluku pienenee lievästi vuoteen 2020 (6 360 asukasta) mennessä ja sama kehitys jatkuu myös vuoteen 2030 (6 270 asukasta). KUOPION VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN V. 2000, JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Lähde: Kuopion väestöennuste 2011 Kuopio ja Nilsiä VUOSI YHT. Nilsiä Yhteensä*** * ** Ennuste * Vuoden 2005 alusta toteutui Kuopion ja Vehmersalmen kuntaliitos. ** Vuoden 2011 alusta toteutui Kuopion ja Karttulan kuntaliitos. *** Vuoden 2013 alusta alkaen tulee toteutumaan Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos. NILSIÄN VÄESTÖ 2012 (1.1.) JA ENNUSTE VUOSILLE 2020, 2025 JA 2030 Lähde: Tilastokeskus (2009) VUOSI YHT Ennuste

11 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen Tulevina vuosina Kuopion väestön ikärakenne vanhenee, ikääntyvien määrä kasvaa ja lasten ja nuorten suhteelliset osuudet pienenevät. Myös työikäisten suhteellinen osuus väestöstä pienenee, vaikka nuorten työikäisten määrä lisääntyy. Kuopion ennusteet perustuvat oletukseen, että yhä useampi Kuopioon opiskelemaan tuleva nuori jää myös tänne asumaan ja töihin opintojen päätyttyä. Eniten suhteellisesti ja myös absoluuttisesti lisääntyy vuotiaiden määrä. Koko maan tavoin 75+ -vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti ja lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Kuopion ikäryhmittäinen muutos vuodesta 2012 vuoteen 2030 (Nilsiä mukana ennusteessa) Lähde: Kuopion väestöennuste (2011) ja Nilsiän väestöennuste (2009) Kuopion alueittainen väestöennuste suunnittelualueille ikäryhmittäin vuoteen 2020 valmistui vuonna Tämä ennuste ei sisällä Nilsiän ennustetta, koska sen tekovaiheessa kuntaliitos ei ollut vielä tiedossa. Vuoteen 2020 mennessä kaupungin väestönmäärä lisääntyy yhteensä noin asukkaalla nykytilanteeseen verrattuna. Tulevalla viisivuotiskaudelle suurin väestönkasvu on ennustettu kohdistuvan Saaristokaupunkiin: Lehtoniemeen ( asukasta), Rautaniemeen (n asukasta) ja Pirttiin (n. 880 asukasta). Pirtissä väestönkasvu on jo viime vuosina hieman tasaantunut, mutta kääntyy uudelleen kasvuun vuonna 2013 Ala-Pirttiniemen rakentamisen myötä. Lehtoniemi ja Käränkä kuuluvat Lehtoniemi-Keilankannan suunnittelualueeseen ja näillä alueella väestönkasvu on erittäin voimakasta tulevina vuosina. Saaristokaupungin ohessa voimakasta väestönkasvua tapahtuu keskustassa (Maljalahti), Linnanpellolla (Pappilanmäki), Pihlajalaaksossa ja Hiltulanlahdessa. Myös lähes kaikilla maaseutualueilla väestönmäärät lisääntyvät tai pysyvät nykytasolla vuoteen 2020 mennessä. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ennuste alueittain vuoteen 2020 on esitetty liitteessä 3. 4

12 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen Kuopion suurimmat väestönmuutokset suunnittelualueittain vuoteen 2020 Lehtoniemi-Keilankanta Rautaniemi Hiltulanlahti-Kivih.-Vanuv. Pirtti Keskusta Inkilänmäki-Pihlajalaakso Julkula Niirala Jynkkä, Levänen ja P. Neulam. Saarijärvi - Rahusenkangas Neulamäki Litmanen Pääsääntöisesti kaikilla vanhoilla asuntoalueilla väestönmäärät vähenevät hitaasti, mikäli uutta asuntorakentamista ei kohdistu niille. Tulevina vuosina vähenemiskehitys on suurinta Litmasen, Neulamäen ja Saarijärvi-Rahusenkankaan alueella. Absoluuttisesti eniten ja noin 900 asukkaalla vähenee väestönmäärä Litmasen eli Petosen asuntoalueella, jossa myös lasten määrät ovat olleet jo vuosia laskussa. Kaikilla Kuopion alueilla ikääntyneiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä. 3. KUOPION TYÖTTÖMYYSKEHITYS Kuopion työttömyys vähentyi kuukausittain vuonna Vuoden 2011 keskimääräinen työttömyysaste oli 10,5 prosenttia, joka tarkoittaa keskimäärin 4870 työtöntä kuukausittain. Kausiluontoisesti eniten työttömiä on edelleen kesällä heinäkuussa (opiskelijat työmarkkinoilla) sekä vuoden vaihteessa joulun tienoilla. Korkeimmillaan Kuopiossa oli noin 5630 työtöntä heinäkuussa ja matalimmillaan työttömien määrä kävi marraskuussa ollen noin työtöntä henkilöä. Nuorisotyöttömien määrä on hieman pienentynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyys ei ole hellittänyt. Vuonna 2011 Kuopiossa oli noin 700 alle 25-vuotiasta työtöntä ja noin pitkäaikaistyötöntä kuukausittain. Työttömyyden painottuminen 50 vuotta täyttäneisiin on myös jatkunut ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrä ei ole juurikaan muuttunut vuoden 2011 aikana. Kuopion työttömyys on kehittynyt hyvin samaan suuntaan kuin useimmissa suurissa kaupungeissa. Työttömien määrä on pienentynyt kuukausittain ja työttömyysprosentti on laskenut. Vuonna 2011 Kuopion työttömyysprosentti (10,5 %)oli noin puolitoista prosenttiyksikköä koko maan keskimääräistä (9,1 %) suurempi. Kuopion tavoitteiden mukaan ero koko maan keskimääräiseen on pienentynyt. Kuopion työttömyysprosentti on keskisuurten kaupunkien alimpia ja heti pääkaupunkiseu- 5

13 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen dun ja Vaasan jälkeen alimpia. Espoossa työttömyysprosentti on alin ja Kuopion vertailukaupunkien korkeimmat työttömyysasteet ovat Kotkassa, Joensuussa ja Lahdessa. 6

14 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen 4. KUOPION ELINKEINOT JA TYÖPAIKKATAVOITTEET Kuopion elinkeinojen ja yritysten liiketoiminnan kehitys on ollut erittäin myönteistä viime vuosina. Elinkeinorakentaminen on ollut vilkasta ja työpaikka-alueiden kehittäminen aktiivista. Uusia yrityksiä on sijoittunut Kuopioon ja jo kaupungissa toimineet yritykset ovat laajentaneet ja kehittäneet toimintojaan. Työpaikkakasvu on ollut suurten kaupunkiseutujen luokkaa. Kuopion suurimpia ja lähivuosina valmistuvia elinkeinohankkeita ovat: Alatorihanke kävelykeskustoineen, Pienen Neulamäen yritysalueen rakentuminen, Kuopion tiedepuiston hankkeet, Päiväranta-Vuorela vt5 silta- ja tiehanke, Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon saneeraushanke (Kuopion Vesi) sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymän (Servica) rakennushankkeet. Näiden lisäksi Kuopion kaupungin suuria perusparannus- ja laajennushankkeita on käynnistymässä (teatteri ja koulut), kuten on myös uusia ja varsin mittavia yksityisiä rakentamishankkeita vireillä. Kuopion tavoitteena on jo pitkään ollut saada nettona tuhat työpaikkaa vuodessa. Tämä tavoite saavutettiin 80 prosenttisesti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuoden 2011 alussa Kuopiossa oli yhteensä noin työpaikkaa Kuopion toimipaikkarekisterin mukaan. Toimipaikkoja oli yhteensä noin ja yrityksiä noin Vuosina Kuopion työpaikkakasvu oli nettona noin työpaikkaa eli keskimäärin 800 työpaikkaa/vuosi. Työpaikkakasvu on ollut suurinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sekä liike-elämän palvelujen toimialoilla. Vuonna 2010 terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen työpaikat lisääntyivät myös eniten vuoteen 2009 verrattuna. Kuopiossa on monipuolinen elinkeinorakenne. Työpaikkojen määrällä mitattuna suurimpia toimialoja ovat terveys- ja sosiaalipalvelut (Toimiala Q n työpaikkaa), koulutus (P / työpaikkaa), kauppa (G / työpaikkaa) sekä teollisuus (C / työpaikkaa). Yritysten liikevaihdolla mitattuna kauppa on selvästi 7

15 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen suurin toimiala, joka tuottaa reilun kolmanneksen koko Kuopion seudun liikevaihdosta. Teollisuuden osuus kokonaisliikevaihdosta on ollut noin viidennes. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ) Kuopion seudun yritysten liiketoiminta, palkkasumma ja vienti ovat kehittyneet selvästi koko maan ja Pohjois- Savon maakunnan keskimääräistä nopeammin. Koko vuosikymmenellä Kuopion seudun yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 4,2 prosenttia, palkkasumma 4,5 prosenttia ja vienti 4,4 prosenttia vuodessa. Koko maassa vastaavat prosentit olivat keskimäärin 2,9, 3,8 ja 2,0. Vuonna 2011 Kuopion seudun yritysten liiketoiminta kehittyi edelleen suotuisaan suuntaan: liikevaihdon kasvu oli 8 prosenttia, palkkasumman kasvu runsaat 6 prosenttia ja vienti lisääntyi noin 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuopion työpaikkakasvu on jakaantunut useille alueille viime vuosina ja tulevina vuosina kasvu suuntautuu myös hyvin vastaavaan tapaan. Työpaikkakasvua odotetaan Kuopion Tiedepuiston alueelle Savilahteen, Kuopion keskustaan ja linja-autoaseman alueelle, Haapaniemi-Siikalahti -alueelle, Leväselle sekä Kuopion eteläisille yritys- ja työpaikka-alueille (Matkus, Pieni Neulamäki). Matkuksen alueella Ikea-Ikano kauppakeskittymä valmistuu vuoden 2012 aikana. 5. KUOPION ASUNTOMARKKINAT Kuopion asuntomarkkinoilla eletään hyvin vilkasta aikaa. Asuntojen kysyntä on varsin suurta ja uusia asuntoja on paljon myynnissä ja rakenteilla. Tällä hetkellä Kuopiossa on yhtä aikaa lukuisa joukko erityyppisiä asuntoja rakenteilla ja useiden kohteiden asunnot ovat menneet hyvin kaupaksi. Väestönkasvun myötä myös vuokra-asuntojen kysyntä on noussut ja uusia kohteita hiljattain valmistunut. Tulevina vuosina vuokra-asuntojen määrää pyritään lisäämään kysyntää vastaavasti. Kuopion tavoitteena on ennakoida asuntokysynnän tarpeet ja muutokset sekä kaavoittaa ja tarjota houkuttelevia alueita sekä tontteja asumisen tarpeisiin eri puolilta kaupunkia. Kuopiossa asuntojen hintataso on ollut korkeahko suhteessa useisiin vastaaviin kasvukeskuksiin. Tällä hetkellä keskimääräinen hintataso on keskisuurten kaupunkien korkeimpia, mutta kuitenkin koko maan keskimääräistä matalampi. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanha kerrostaloasunto maksoi Kuopiossa keskimäärin euroa neliötä kohden. Koko maassa vastaava hinta oli euroa neliölle (Tilastokeskus). Kuopiossa asuntojen hinnat ovat nimellisesti nousseet vuoden takaisesta, mutta reaalisesti (inflaatio huomioiden) hinnat ovat lievästi laskeneet. Myös omakotitalokiinteistöjen hinnoissa tapahtui lievää laskua vuodesta 2010 vuoteen 2011 (Maanmittauslaitos). Vuonna 2011 Kuopiossa omalla tontilla sijaitsevan asuinkiinteistön mediaanihinta oli euroa, joka on Pohjois-Savon ja Itä-Suomen korkein sekä hyvin samaa tasoa kuin Jyväskylässä ( euroa). Joensuussa asuinkiinteistöjen mediaanihinta oli euroa, Espoossa euroa, Vantaalla euroa ja Tampereella euroa. 8

16 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen Vanhojen kerrostalojen neliöhinnat vertailukaupungeissa tammi-maaliskuussa KUOPION ASUNTOTUOTANTO Kuopion asuntotuotanto on vilkastunut selvästi edellisvuosista. Vuosina asuntotuotannon taso oli noin uutta asuntoa ja vuonna 2011 valmistui noin 800 uutta asuntoa. Lisääntynyt kerrostalotuotanto on nostanut asuntotuotannon määrää. Vuonna 2011 valmistui yhteensä noin 460 kerrostaloasuntoa, mikä on noin 58 prosenttia asuntojen kokonaismäärästä. Uusia omakotitaloja valmistui noin 200 ja rivitaloasuntoja noin 130 kpl. Pitkästä aikaa Kuopioon valmistui myös edellisvuosia enemmän vuokra-asuntoja, yhteensä n. 340 kpl. Kuopion asuntotuotanto on keskittynyt viime vuosina paljolti Saaristokaupunkiin, Savolanniemen, Rautaniemen ja Lehtoniemen alueille. Nyt tuotanto on vilkastumassa Lehtoniemessä ja Kärängän alueella, kun taas Savolanniemessä vilkkain rakentaminen on jo ohi. Vuonna 2011 kerrostaloasuntoja valmistui Maljalahteen (Transpoint), Pappilanmäelle sekä Lehtoniemeen. Keskustan alueelle on valmistunut uusia asuntoja keskimäärin 100 asunnon vuosivauhdilla. Omakotitaloja valmistui eniten Rautaniemen alueelle. Maaseutualueille valmistui yhteensä 63 uutta omakotitaloa. Vilkkainta rakentaminen oli Etelä-Kuopion alueella (Kaislastenlahti-Haminalahti-Rytky-Kellomäki-Kurkimäki-Pellesmäki). Karttulaan, Vehmersalmelle sekä Melalahteen valmistui 7 asuntoa kuhunkin. Maaseudulle valmistuneista asunnoista valtaosa sijoittui hajarakentamisena yksityisille tiloille ja kaava-alueiden ulkopuolelle. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina on esitetty liitteessä KUOPION ASUNTOTUOTANTOTAVOITTEET VUOSILLE Tulevalla viisivuotiskaudella Kuopioon odotetaan valmistuvan yhteensä 4700 eli runsaat 900 uutta asuntoa vuosittain. Näistä noin 65 prosenttia tulee kerrostaloi- 9

17 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen hin, 15 prosenttia rivitaloihin ja loput 20 prosenttia omakotitaloihin. Tavoitteena on myös lisätä uusien vuokra-asuntojen tuotantoa ja tarjontaa viime vuosista. Kuopion vahva kerrostalotuotanto nostaa asuntotuotannon tasoa. Kerrostalotuotanto jakaantuu tällä hetkellä usealle alueelle. Lehtoniemi on kerrostalotuotannon pääalue, jonka lisäksi uusia kerrostaloja rakennetaan Maljalahteen (keskusta), Pappilanmäelle ja Pihlajalaaksoon. Puijonlaakson etelärinteeseen on suunnitteilla (kaavoitus käynnissä) myös uusi täydennysrakentamisalue (n asuntoa), jonka rakentaminen käynnistyy vuonna Savilahden osayleiskaava on valmistumassa vuonna 2012 ja asuntotuotannon ohjelmoinnin mukaan alueen ensimmäiset asunnot valmistuvat arviolta tulevan viisivuotiskauden lopulla (2017). Nyt jo tiedossa olevien kerrostaloalueiden lisäksi pienempiä täydennysrakentamiskohteita ja -kortteleita tutkitaan vanhoille asuntoalueille tulevalla viisivuotiskaudella. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun asuntotuotanto vuosina , arvio 2012 ja suunnitelma (tavoitteellinen asuntotuotanto-ohjelmointi) vuosille Toteutunut Arvio Ohjelmointi Määrä yht. Alue Pirtti (Savolanniemi) Rautaniemi Lehtoniemi-Keilankanta Ala-Pirttiniemi Saaristokaupunki yht Keskusta Niirala Haapaniemi, Rönö Pappilanmäki Itkonn.-Männistö-Linnanpelto Puijonlaakso Pihlajalaakso Petonen, Pitkälahti Länsi-Puijo Hiltulanlahti Savilahti Muut kesk.alueet yht Nilsiä Kuopion maaseutualueet KUOPIO YHT

18 Yhteensä Keskimäärin/vuosi Kuopion 609 kaupunki % 20 % 15 Väestö, % elinkeinot 65 % ja asuminen 100 % 20 % 15 % 65 % Lähde: Kuntarekisterit Kuopion asuntotuotanto talotyypeittäin v , arvio v ja ohjelmointi v Valmistumisvuoden mukaan Vuosi Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä Omak. -% Rivit.-% Kerrost. -% Arvio Ohjelmointi Yhteensä Keskimäärin/vuosi % Lähde: Kuntarekisterit Lehtoniemessä rakentaminen on tällä hetkellä vilkkainta Kanavaharjunkadulla sekä Keilankannan keskustan tuntumassa. Rakentaminen on jo alkanut ja vilkastuu myös vuonna 2013 asuntomessualueen pohjoispuolella ns. Helmen alueella. Sieltä rakentaminen siirtyy vuonna 2014 kanavan eteläpuolelle nyt asemakaavoitettavana olevalle Keilanrinteen alueelle. Uusia asuntoja sijoittuu Lehtoniemeen (ml. Käränkä) kaiken kaikkiaan noin asukkaalle. Tällä hetkellä (kesä 2012) alueella asuu noin 700 asukasta. Kuopion pientalotuotanto on keskittynyt Saaristokaupunkiin viime vuosina. Tällä hetkellä rivitalorakentaminen on vilkasta Rautaniemessä ja Kärängässä ja omakotitalorakentaminen painottuu Rautaniemen eteläosiin sekä Rakovalkeankadulle. Tänä vuonna (2012) omakotitalorakentaminen alkaa Ala-Pirttiniemessä ja sen jälkeen vuonna 2015 Hiltulanlahdessa. Ala-Pirttiniemeen mahtuu vajaat 300 uutta pientaloasuntoa ja Hiltulanlahteen on arvioitu sijoittuvan Kuopion omakotitalotuotanto noin viiden seitsemän vuoden vuosittaisesta tonttikysynnästä ja aloitusmääristä riippuen. Kuopio luovuttaa keskimäärin 100 uutta omakotitalotonttia vuosittain. Keskeisen kaupunkialueen tonttitarjonnan lisäksi kaupungilla on tonttitarjontaa myös Kuopion maaseutukylissä (Karttula, Vehmersalmi, Melalahti, Syvänniemi, Pihkainmäki ja Kurkimäki). Pääosa kaupungin tonteista luovutetaan pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, mutta kaikki rannalla ja rannanläheisyydessä sijaitsevat tontit myydään. Myynti on myös mahdollista lähes kaikkien tonttien kohdalla. Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos toteutuu vuoden 2013 alusta alkaen. Asuntotuotannon ohjelmoinnissa Nilsiän asuntotuotannoksi on arvioitu keskimäärin 40 uutta asuntoa/vuosi. Nilsiän keskustaan on suunniteltu rakennettavan lähivuosina uusia kerrostaloja noin yhden talon vuosivauhdilla ja nyt arvioidun lisäksi Tahkon alueelle toteutuu vuosittain uutta lomarakentamista. Seuraavaan taulukkoon on koottu uusien asuntoalueiden ja täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut uusien asuntojen ja asukkaiden määrät sekä alueen kaavoitusvaihe. Asuntotuotannon eteneminen ja ohjelmointi muuttuu ja se tarkistetaan puolivuosittain. 11

19 Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen Kuopion uusien asuntoalueiden ja täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut asunto- ja asukasmäärät Rakent. Asuntojen Asunt. Kaavoituksen Alue Alue Talotyyppi aloitusv. valm. v. määrä Asukkaita vaihe Transpoint (Maljalahti) Tärä AK n valmis Pappilanmäki Tärä AK n. 500 valmis Pihlajalaakso Tärä AK/AKR n. 450 n valmis Ala-Pirttiniemi Uusi AO/AP n n valmis Helmen alue (Lehtoniemi) Uusi AK/AKR/AR n. 800 n valmis Maljalahti (Keskusta) Tärä AK n. 400 n valmis Länsi-Puijo Tärä AP n. 60 n valmis Keilanrinne (Lehtoniemi) Uusi AK/AKR n. 700 n as. kaavoitus käynnissä Matkusniemi (Lehtoniemi) Uusi AR/AP n. 120 n. 300 as. kaavoitus käynnissä Puijonlaakso, etelärinne Tärä AK/AKR n. 450 n as. kaavoitus käynnissä Julkulan tärä (niemi) Tärä AK/AP n n as. kaavoitus käynnissä Kurkimäki Uusi AO 2014/ n. 45 n. 150 as. kaavoitus käynnissä Hiltulanlahti Uusi AO/AR/AP n n asemak. alkaa v Kuikkalampi-Lehtorinne (Lehton.) Uusi AK/AKR/AR asemak. alkaa v Kelloniemi Tärä AK/AKR n. 500 asemak. alkaa v Savilahti Tärä AK/AKR o.yl.kaavoitus käynnissä 12

20 LIITTEET JA KARTAT

21 LIITE 1. LIITE 1 KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN V.2000, (1.1.) SUUNNITTELUALUE E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi 1) E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo C3 Puijonsarvi (Päivänranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C5 Laivonsaari D1 Itk.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F1 Savilahti F21 Neulamäki F22 Kolmisoppi-Vuorilampi F3 Neulaniemen kärki 2 G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä H14 Litmanen J11 Pitkälahti Petosen puistokaupunki yht H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi Saaristokaupunki yht J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Keskeinen kaupunkialue yht Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Pohjois-Kallaveden saaristo Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi 2) Karttula 2) Maaseutualue yht Muut alueet 15 Alueille sijoittumattomat KUOPIO YHTEENSÄ ) Vuoden 2005 alussa muuttuneessa aluejaossa Siikalahden alueelta Hermanninranta (977 as.) siirtyi Haapaniemen alueeseen. 2) Vuoden 2005 alusta Vehmersalmi ja vuoden 2011 alusta Karttula liittyivät Kuopioon.

22 KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN LIITE 2 Suunnittelualue Yht. E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo D1 Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti B Sorsasalo G Pieni Neulamäki H12 Jynkkä H11 Levänen J11 Pitkälahti H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti Keskeinen kaupunkialue yht Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Maaseutualueet yhteensä Muut alueet* Alueettomat Kuopio yhteensä * Sisältää saaristo- ym. alueet joissa väestömäärät pieniä

23 KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA ENNUSTE ALUEITTAIN VUOTEEN 2020 (1.1.) LIITE 3 SUUNNITTELUALUE E1 Keskusta 1) E2 Niirala E3+E5 Haapaniemi-Siikalahti E4 Rönö ja sen lähisaaret C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki-Pihlajalaakso) D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto (Pappilanmäki) 2) D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H12 Jynkkä H11+G Levänen ja Pieni Neulamäki H14 Litmanen J11 Pitkälahti H16 Pirtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13-15 Hiltulanlahti, Kivi-/Vanuvuori 3) B Sorsasalo Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Alueelle sijoittumattomat ja muut alueet Koko kaupunki yhteensä ) Transpointin alue radan vieressä Maljalahdessa on viety keskustan väestötietoihin. Tämä alue on siirretty keskustan suunnittelualueeseen vuoden 2012 alusta alkaen. 2) Transpontin alueen väestönmäärä on siirretty Linnanpellon alueelta keskustan kohdalle. 3) Nykyisten suunnitelmien mukaan rakentaminen Hiltulanlahdessa alkaa vuonna 2015.

24 LIITE 4 Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina vuotta Tulomuutto Kuopioon Yht. Siilinjärvi Leppävirta Suonenjoki Maaninka Tuusniemi Nilsiä Ed. yhteensä Muista kunnista tulo Tulomuutto yhteensä Lähtömuutto Kuopiosta Siilinjärvi Leppävirta Suonenjoki Maaninka Tuusniemi Nilsiä Ed. yhteensä Muihin kuntiin lähtö Lähtömuutto yhteensä Kuopion nettomuutto Siilinjärvi Leppävirta Suonenjoki Maaninka Tuusniemi Nilsiä Ed. yhteensä Muihin kuntiin netto K. nettomuutto yht Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2012 aluejako koko aikasarjassa

25 LIITE 5 Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanp C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-Linn D2 Saarijärvi-Rahusenk D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä J11 Pitkälahti H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Keskeinen kaup.alue Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi * Karttula ** 7 7 Maaseutualueet yht Kaupunki yhteensä Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonnan tilastot * Vehmersalmen kunta liittyi Kuopioon vuoden 2005 alusta. ** Karttulan kunta liittyi Kuopioon vuoden 2011 alusta.

26 KUOPIO SUUNNITTELUALUEET KESKEINEN KAUPUNKIALUE B Sorsasalo C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva-Länsi-Puijo-Rypysuo C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C5 Laivonsaari D1 Itkonniemi-Männistö-Linnanpelro D2 Saarijärvi-Rahusenkangas C5 D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti F1 Savilahti F3 F21 Neulamäki F22 Kolmisoppi-Vuorilampi F3 Neulamäen kärkiosa G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä H14 Litmanen H16 Pirtti F22 H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J11 Pitkälahti J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti G F21 C3 C21 C22 C4 C1 F1 E2 E5 H21 H11 H12 E3 B D3 D2 E1 D4 D1 E4 H17 J11 H14 H18 J13 H16 J15 J14 0 2,5 5 km

27 KUOPIO SUUNNITTELUALUEET MAASEUTUALUEET 386 Länsi-Riistavesi 387 Itä-Riistavesi 388 Melalahti 464 Puutossalmi 465 Pellesmäki 466 Kurkimäki 467 Haminalahti 468 Hirvilahti 474 Etelä-Kallaveden saaristo 475 Pohjois-Kallaveden saaristo 482 Ranta-Toivala 483 Jännevirta 484 Kurkiharju 501 Vehmersalmi 601 Karttula kilometriä

28 V KÄYTTÖÖN OTETTAVAT ALUEET ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN ALOITUSVUODEN MUKAAN ennen 2012 alkaneet käyttöön otettavat palvelu-, teollisuus- ja varastoalueet Keskustan kehittäminen PIHLAJALAAKSO Selvitysalue Alueiden käyttöönotossa on ehdollisuuksia, mistä johtuen maankäyttö tai ajoitus saattaa muuttua KELLONIEMI LÄNSI-PUIJO LIIKENNE 2015 PUIJONLAAKSO NEULANIEMI PAPPILANMÄKI MÄNNISTÖ Kaudella rakennettava katu Kaudella rakennettava kevyen liikenteen väylä MALJALAHTI RINNETIE 2014 SAMMALLAHTI 2012 KÄRÄNKÄ - LINTULAHTI 2014 PIENI NEULAMÄKI LEHTONIEMI RAUTANIEMI SAVOLANNIEMI 2014 ALA-PIRTTINIEMI HILTULANLAHTI KH