KUOPION PALVELUVERKOSTO VUONNA 2013 JA PALVELUT KAUPUNKIRAKENTEESSA VUOTEEN Tiivistelmä selvityksestä

Transkriptio

1 KUOPION PALVELUVERKOSTO VUONNA 2013 JA PALVELUT KAUPUNKIRAKENTEESSA VUOTEEN 2025 Tiivistelmä selvityksestä

2 JOHDANTOA JA TAVOITTEITA Selvitystyössä tarkastellaan Kuopion fyysisen palveluverkoston nykytilannetta (2013), palvelujen toimintaympäristöä ja haasteita sekä palveluverkoston strategisia tavoitteita vuoteen Tavoitteena on esittää Kuopion palvelukeskukset, niiden tavoitteelliset palvelutasot (palvelukeskukset) sekä palvelujen sijaintia ja fyysistä verkostoa koskevia yleisiä ja palvelualueiden tavoitteita (2025) Nykytilanteen osalta selvityksessä tarkastellaan ensi sijassa julkisten palvelujen verkostoa, mutta myös joitakin keskeisimpiä yksityisiä palveluja (mm. pt-kauppa, apteekit, postit, pankit jne.) on otettu tarkasteluun mukaan. Kokonaistarkastelu huomioi jo valmistuneet ja nyt valmisteilla olevat palveluverkostotarkastelut ja -suunnitelmat. Kokonaistarkastelun tavoitteena on auttaa ja tukea palvelualueita palveluverkostopäätöksissä. Tavoitteena on jatkuva prosessi yhteistyössä palvelualueiden kanssa eli muutoksia päivitetään suunnitelmaan säännöllisin väliajoin. 2

3 TYÖN PROSESSI V Kevät 2013: selvityksen valmistelua, tietojen keruuta, nykytilan kuvausta, karttojen valmistelua ja piirtämistä jne. Syksy 2013: palveluverkoston tavoitetilan määrittely, hahmottaminen ja verkostojen yhteensovitus palvelualueiden kanssa - kasvun ja oppimisen palvelut terveydenhuollon palvelut kaupunkiympäristön palvelut perusturvan palvelut hyvinvoinnin edistämisen palvelut kaupunkisuunnitteluryhmä palveluverkostotyön yhteisseminaari kaupunginhallituksen suunnittelukokous Joulukuu 2013: selvityksen viimeistely ja työhön osallistuvien palvelualueiden ja -tahojen kommentit raporttiin Helmikuu 2014: lautakuntalausunnot ja luonnos netissä avoimesti kommentoitavana kaikille halukkaille Maalis-huhtikuu 2014: Kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittely Työtä ohjaavat: strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, yleiskaavajohtaja Juha Romppanen ja strateginen kaupunkisuunnitteluryhmä 3

4 KAUPUNKIRAKENNE JA PALVELUT Palveluverkoston suunnittelu liittyy kaupunkirakenteen tarkasteluun ja päinvastoin. Kuopiossa kaupunkirakennetta on jäsennetty ns. vyöhykkeiden avulla: jalankulkukaupunki, joukkoliikennekaupunki ja autokaupunki. Kaupunkirakenteen eri vyöhykkeillä palveluverkosto näyttäytyy erilaisena => palvelut keskittyvät keskustaan (jalankulkukaupunki) ja suuremmille asuntoalueille (joukkoliikennekaupunki). Palvelut edellyttävät suurta väestötiheyttä ja ostovoimaa eli tehokasta kaupunkirakennetta (asuminen). Pientalo- ja maaseutualueet kuuluvat autokaupunkiin, jossa palveluja on hyvin vähän tai ei juuri lainkaan. Luonteeltaan Kuopio on vahva joukkoliikennekaupunki, jossa paikallisliikenteen (bussit) rooli on merkittävä ja sen toimintaedellytyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Palvelujen saavutettavuuteen eri kulkutavoin (myös joukko- ja palveluliikenne) kiinnitetään erityistä huomiota. 4

5 PALVELUVERKOSTON HAASTEET JA PALVELUKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOS Väestön kasvun ja ikääntymisen haaste Väestön alueellisen muutoksen haaste Niukkenevan kuntatalouden ja tuottavuuden haaste Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntarakenteen muutosten haaste Ilmastonmuutoksen hidastamisen ja kestävän kehityksen haaste Niukkenevat lähipalvelut (fyysinen läheisyys) Palvelujen kokoaminen ja/tai keskittäminen (keskittämisen edut) Itsepalvelu, sähköiset palvelut ja liikkuvat (mobiili-) palvelut lisääntyvät Palvelukumppanuudet, palveluseteli ja asiakkaan valinta lisääntyvät 5

6 KUOPION PALVELUVERKOSTON TASOT 2025 Kuopion keskustan, asuntoalueiden ja maaseudun palvelutasot ja niiden tavoitteellinen sisältö Keskusta Aluekeskus Palvelukeskus / -kylä Lähipalveluja Erinomainen palvelutarjonta Erittäin monipuolinen palvelutarjonta Hyvä palvelutarjonta Joitakin palveluja - Runsaasti julkisia ja - Palvelut vastaavat itse- - päiväkoti /-ja Seuraavat palvelut mahdollisia: yksityisiä palveluja näisen kunnan palveluja - esi- ja alakoulu - päiväkoti / päivähoitopalvelut - Runsaasti keski- - esi- ja alakoulu, yläkoulu - mahdollisesti yläkoulu - esi- ja alaluokkien koulu tai alakoulu tettyjä palveluja - päiväkoteja - kaupan palveluja - pt-kauppa, kyläkauppa tai kioski - Runsaasti seudullisia - mahdollisesti lukio - yksityisiä palveluja - yksityisiä palveluja ja maakunnallisia - sos.- ja terveyspalveluja - mahdollisesti sos.- ja terveyspalv. palveluja - monipuoliset kaupan palv. - liikuntapalveluja ja -tiloja - yksityisiä palveluja - liikuntapalveluja ja -tiloja Palvelukylälle asetetut tavoitteet: - asemakaava ja kylän laajenemismahd. - houkutteleva alue ja hyvä tonttikysyntä - väestönkehitys positiivinen - vähint. 800 asukasta 2 km:n säteellä - palvelut sijaitsevat keskitetysti - yksityisiä palveluja Keskusta Pyörö Kaupunkialue: Kaupunkialue: Nilsiä-Tahko Puijonlaakso, Neulamäki Länsi-Puijo, Kelloniemi, Saarijärvi Männistö, Päiväranta Inkilänmäki-Pihlajalaakso, Jynkkä Lehtoniemi Särkiniemi, Pirtti Kaupunkialueen ulkopuolella: Tavoiteltavat kaupunkialueella: Karttula Hiltulanlahti, Neulaniemi Melalahti (Riistavesi) Kaupunkialueen ulkopuolella: Vehmersalmi Syvänniemi, Pihkainmäki Kurkimäki Vehmasmäki, Kaislastenlahti Pajulahti, Palonurmi 6

7 Kuopion palveluverkoston tasot vuoteen 2025 (kaupunkialue) Keskusta Aluekeskus: erittäin monipuolinen palvelutarjonta: Petonen (Pyörö) Palvelukeskus: hyvä palvelutarjonta: Puijonlaakso, Männistö ja Neulamäki, Lehtoniemi ja Päiväranta Lähipalveluja: välttävä palvelutarjonta Saarijärvi, Kelloniemi, Inkilänmäki- Pihlajalaakso, Länsipuijo, Särkiniemi, Jynkkä, Pirtti, Neulaniemi, Hiltulanlahti Tavoitteelliset palvelukampukset: Keskusta, Puijonlaakso, Männistö, Levänen, Pyörö (Alava) Koulutuksen, yritystoiminnan ja yksityisten palvelujen innovaatiokeskus: Savilahti Huom! Kaupunkirakenteen vyöhykkeitä vuoteen 2025 ei ole vielä päivitetty kuvaan. 7

8 Palvelutasot ja väestömäärät puolen ja yhden kilometrin etäisyysvyöhykkeellä (säde) keskuksesta Kaupunkialue Alue: 0,5 km 1 km Taso: Kuvaus: Keskusta Keskusta erittäin monipuolinen palvelutarjonta Litmanen (Pyörö) Aluekeskus erittäin monipuolinen palvelutarjonta Männistö Palvelukeskus hyvä palvelutarjonta Puijonlaakso Palvelukeskus hyvä palvelutarjonta Neulamäki Palvelukeskus hyvä palvelutarjonta Lehtoniemi* Palvelukeskus hyvä palvelutarjonta Päiväranta Palvelukeskus hyvä palvelutarjonta Länsi-Puijo Lähipalveluja joitakin palveluja Särkiniemi Lähipalveluja joitakin palveluja Pirtti* Lähipalveluja joitakin palveluja Neulaniemi* Lähipalveluja joitakin palveluja Inkilänmäki-Pihlajalaakso* Lähipalveluja joitakin palveluja Saarijärvi Lähipalveluja joitakin palveluja Kelloniemi Lähipalveluja joitakin palveluja Jynkkä Lähipalveluja joitakin palveluja Hiltulanlahti* Lähipalveluja joitakin palveluja *) tavoiteluvut 8

9 Kuopion palveluverkoston tasot vuoteen 2025 (maaseutualue) Aluekeskus, matkailukeskus: erittäin monipuolinen palvelutarjonta: Nilsiä-Tahko Palvelukeskus/-kylä - hyvä palvelutarjonta: Melalahti- Riistavesi, Karttula, Vehmersalmi, Kurkimäki Lähipalveluja: Pihkainmäki, Syvänniemi, Kaislastenlahti- Haminalahti, Vehmasmäki, Pajulahti, Palonurmi Tavoitteelliset palvelukampukset: Nilsiä, Karttula, Melalahti- Riistavesi, Vehmersalmi 9

10 PALVELUVERKOSTON YLEISIÄ TAVOITTEITA VUOTEEN 2025 (1) Kehitettävät alue- ja palvelukeskukset sekä niiden tavoitteelliset palvelutasot on määritelty koko Kuopion alueelle. Koulu, päiväkoti tai muu yksittäinen palvelu/palvelut alueella ei riitä palvelukeskuksen kriteereiksi, vaan palvelukeskus vaatii enemmän palveluja ympärilleen. Lisäksi palvelujen tulee sijaita mahdollisimman lähellä toisiaan. Palveluja keskitetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi palvelukeskuksiin/- kyliin ja niissä palvelukampuksiin tai muihin vastaaviin keskuksiin tai palvelupisteisiin (yhteispalvelupisteet, hyvinvointikeskukset jne.). Palvelukampusidea on esitetty kohdassa 5.2. Julkisia palveluja kootaan lähelle toisiaan ja uudet toimintatavat sekä kumppanuudet yleistyvät. Yksityiset ja julkiset palvelut limittyvät ja käyttävät osin samoja tiloja. 10

11 PALVELUVERKOSTON YLEISIÄ TAVOITTEITA VUOTEEN 2025 (2) Julkisilla palveluilla pyritään tukemaan myös yksityisten palvelujen verkostoa ja päinvastoin. Julkiset ja yksityiset palvelut täydentävät toisiaan. Uusia palveluja ohjataan ensi sijassa keskustaan (jalankulkuvyöhykkeelle), sen lähialueille (lähivyöhyke), alue- ja palvelukeskuksiin sekä joukkoliikennevyöhykkeelle. Palvelukeskusten saavutettavuuteen eri kulkutavoin ja erityisesti joukkoliikenteen avulla kiinnitetään erityistä huomiota. Muualla kuin palvelukeskuksissa palvelujen tulee sijaita hyvin saavutettavissa olevissa paikoissa eri kulkutavoin ja erityisesti joukkoliikenteen avulla. Uusien palvelujen tonttitarpeisiin varaudutaan palvelukeskuksissa. Täydennysrakentamisella tuetaan ensi sijassa palvelukeskusten palveluverkostoa, mutta myös muita kaupunkialueen lähipalveluja. 11

12 PALVELUVERKOSTON YLEISIÄ TAVOITTEITA VUOTEEN 2025 (3) Asiakkaiden suuntautumista palveluihin ja palvelujen käyttöasteita yms. vaikuttavuusmittareita seurataan aktiivisesti. Näin saadaan paremmin tietoa asukkaiden palvelujen käytöstä ja suuntautumishalukkuudesta. Palveluverkosto kannustaa asukkaita omaehtoiseen ja aktiiviseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kaupunkiympäristöä rakennetaan ja joukkoliikennettä kehitetään mahdollisimman esteettömäksi, houkuttelevaksi siten, että se kannustaa asukkaita liikkumaan. Julkisen palveluverkoston osalta keskeisiä tavoitteita ovat: taloudellisuus, tehokkuus sekä tilojen monikäyttöisyyden edistäminen. Nykyistä palvelujen verkostoa pyritään hyödyntämään ja käyttämään mahdollisimman tehokkaasti. 12

13 PALVELUVERKOSTON TAVOITTEITA PERUSTURVAN PALVELUT (1) Työllistymiseen, aikuissosiaalityöhön, maahanmuuttoon sekä asunnottomuuteen liittyviä palveluja tarjotaan keskitettynä palveluna keskustassa ja Nilsiässä. Toimeentulotukeen ja etuuskäsittelyyn liittyviä palveluja tarjotaan ensi sijassa sähköisenä/kirjallisena palveluna ja tarvittaessa asiakaspalveluna keskustassa. Aikuissosiaalityön ja lapsiperheiden sosiaalipalveluja keskitetään yhteen toimipaikkaan keskustassa. Lapsiperhepalveluja on Keskustassa, Pyörössä ja Nilsiässä - tarpeen mukaan myös Karttulassa. Lastensuojelun palveluja tarjotaan Alavassa ja lastensuojelun perhetyön palvelua tarjotaan ensi sijassa perheiden kodeissa. Ikääntyneiden asumispalveluja keskitetään palvelukampuksiin, joihin tavoitteena on sijoittaa myös muita julkisia ja yksityisiä palveluja. 13

14 PALVELUVERKOSTON TAVOITTEITA PERUSTURVAN PALVELUT (2) Ikääntyneiden palveluja tarjotaan heikompikuntoisille vanhuksille heidän koteihin (kotipalvelut) ja/tai palvelukampuksissa. Tulevaisuuden palvelukampuksia ovat: Keskusta, Puijonlaakso, Männistö, Levänen ja Pyörö. Pyörön palvelukampus tarvitaan aikaisintaan 2020-luvulla. Tulevaisuuden aluekampuksia ovat: Nilsiä, Maaninka, Vehmersalmi, Riistavesi ja Karttula. Tavoitteena on saada erityisryhmien (kehitysvammaiset, vammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat) asumispalveluja Kuopion kaupunkialueelle (keskusta, sen lähialueet, palvelukeskukset / joukkoliikennevyöhyke), mikä edellyttää tonttien varaamista ja kaavoittamista uusille mahdollisille yksiköille. 14

15 PALVELUVERKOSTON TAVOITTEITA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT (1) Terveyspalveluja yhdistetään uudella tavalla tai eri muodoissa kaupungin muihin palveluihin (palvelukampukset / yhteispalvelupisteet /terveyskioski / hyvinvointiasemat tms.). Kuopion terveysasemat vuonna 2025: keskustan pääterveysasema, Pyörö, Nilsiä, Tuusniemi ja Karttula sekä pienempiä terveyspalvelupisteitä: Riistavesi, Vehmersalmi ja Maaninka. Terveyspalvelujen monimuotoiset palvelupisteet edistävät kysynnän ja tarjonnan kohtaamista paremmin sekä palvelujen turhaa käyttöä. Liikkuvat palveluautot voivat kehittyä palvelemaan asukkaita maaseutualueella / -kylissä ja esim. uusissa liitoskunnissa (mm. hammashoito, kouluterveydenhuolto ). Hammashuollon verkosto vuonna 2025: Savotalo, Harjula, Canthia, Pyörö, Nilsiä, Tuusniemi ja Maaninka. 15

16 PALVELUVERKOSTON TAVOITTEITA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT (2) Kaupunkialueella sairaalapalvelut ja erikoissairaanhoito keskittyvät Harjulan ja KYSin alueelle. Alava on Lasten ja nuorten palvelukampus. Aikuisten mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut sijaitsevat Kuopiossa Kotkankalliolla. Kuntoutuspalveluja keskitetään Kuopion keskustaan, Nilsiään ja palvelukampuksiin. Palveluja on mahdollista tarjota myös liikkuvina palveluna tai matalan kynnyksen yhteispalveluina maaseutualueen palvelukeskuksissa. Erityisosaamista vaativat terveydenhuollon palvelut keskitetään Kuopioon (erikoislääkäripalvelut). 16

17 PALVELUVERKOSTON TAVOITTEITA KASVU JA OPPIMINEN (1) Tulevat uudet koulut suunnitellaan ja rakennetaan esim. oppimis- tai hyvinvointikeskuksiksi eli ne ovat pelkkien koulujen sijaan monipuolisia palvelupaikkoja, joihin keskitetään myös muita julkisia/yksityisiä palveluja ja joiden käyttö olisi mahdollisimman tehokasta ja monipuolista. Vuoteen 2025 mennessä tarvitaan laskennallisesti n. 4-6 uutta päiväkotia väestönkasvusta, asuntotuotannon sijoittumisesta ja luonteesta sekä rakentamisen nopeudesta riippuen. Uudet päiväkodit tarvitaan Hiltulanlahteen ja Saaristokaupunkiin. Saaristokaupungissa tarve on Keilanrinteen ja Kuikkalammen alueilla. Savilahteen, Neulaniemeen ja Vanuvuoren alueelle tarvitaan päivähoidon yksiköt väestönkasvusta ja asuntotuotannon nopeudesta sekä etenemisestä riippuen. Näiden yksiköiden tarve voi siirtyä vuoden 2025 jälkeiselle ajanjaksolle. Kaavoituksessa varaudutaan palvelutarpeisiin. 17

18 PALVELUVERKOSTON TAVOITTEITA KASVU JA OPPIMINEN (2) Päivähoitoa keskitetään suurempiin yksiköihin ja samalla pieniä epätarkoituksenmukaisia päivähoidon yksiköitä lakkautetaan. Vuoteen 2025 mennessä tarvitaan laskennallisesti 1-2 uutta alakoulua väestönkasvusta, asuntotuotannon sijoittumisesta ja luonteesta sekä rakentamisen nopeudesta riippuen. Uudet väestön kasvun vuoksi tarvittavat alakoulut ovat: Hiltulanlahti ja Neulaniemi. Kaavoituksessa varaudutaan koulujen tarpeeseen. Neulaniemen alakoulun tarve voi tulla myös vasta vuoden 2025 jälkeen. Uusia kouluja tarvitaan entisten yksiköiden korvaamiseksi: Karttulan koulukeskus, Jynkkä ja Kaislastenlahti. Seuraavien pienten alakoulujen lakkauttamista on mietitty: Pitkälahti, Kettula, Kemppaanmäki, Rytky ja Hirvilahti. Asia päätetään kevään 2014 aikana. 18

19 PALVELUVERKOSTON TAVOITTEITA KASVU JA OPPIMINEN (3) Kaupunkialueella kaksisarjainen alakoulu eli vähintään n. 300 oppilaan koulu tavoitteellisena minimikokona. Uudet koulut ja niiden tarve tarkastellaan ja mitoitetaan vähintään minimitavoitteen mukaiseksi. Maaseutualueella yksisarjainen alakoulu eli vähintään n. 150 oppilaan koulu tavoitteellisena minimikokona, jollei pienempi alakoulu ole muutoin (esim. kuljetusetäisyydet tai kustannustehokkuus ja taloudellisuus) kokonaistaloudellisesti perusteltu. Minna Canth muuttuu kokonaan yläkouluksi. Kuopion lukiopaikkojen tarve n lukiopaikkaa vuonna Musiikin, ilmaisun ja tanssin lukio (MIT) yhdistää kaksi lukiota. Uuden lukion rakentamisen ja ajoituksen osalta ei ole vielä päätöksiä. 19

20 PALVELUVERKOSTON TAVOITTEITA KASVU JA OPPIMINEN (4) Nuorisopalvelut toimivat erilaisissa toimintaan soveltuvissa tiloissa ja yksityisiä/yhteisöjen tiloja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös nuorisopalvelujen toimintaan. Nuorisopalvelujen toimintaa sijoitetaan palvelukampusten / hyvinvointikeskusten tms. yhteispalvelupisteiden tiloihin yhdessä mm. asukastupien ja kirjastojen kanssa. Nuorisopalvelujen toiminta mahdollistetaan kaikissa uusissa kasvun ja oppimisen palvelualueen hankkeissa, jolloin tilojen suunnittelussa huomioidaan myös käyttäjänä nuorisopalvelut. Haminalahden ja Tikkalansaaren leirikeskukset poistuvat palveluverkostosta. Lukioiden ja Savonia AMK:n opiskeluterveydenhuoltoa keskitetään pääterveysasemalle ja yhteen lukioon (Klassillinen lukio). Tavoitteena on, että Sakky:n opiskelijaterveydenhuolto sijaitsee koululla tai sen välittömässä läheisyydessä. Palvelu siirtyy koulutuksen mukana Savilahteen. 20

21 PALVELUVERKOSTON TAVOITTEITA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUT (1) Yksityisen hyvinvoinnin edistämisen palveluverkoston kasvu jatkuu ja osaltaan ylläpitää asuntoalueiden palvelutasoa. Yksityiset ja yhteisöjen palvelut ovat merkittävä osa fyysistä hyvinvoinnin edistämisen palveluverkostoa. Kaupunki luo edellytyksiä yksityisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin edistämisen palveluille ja toimii yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. Julkiset hyvinvoinnin edistämisen palvelut toimivat ja hyödyntävät myös yksityisiä tiloja. Kansalaisopiston palvelutoiminta jatkuu monipuolisena ja laajana asiakaslähtöisenä palveluverkostona eri puolilla Kuopiota. Kirjastoverkostoa supistetaan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Seuraavien kirjastojen sulkemista on suunniteltu: Särkiniemi, Jynkkä ja Kettula. Asukastuvat ja kirjastot sijoitetaan ensi sijassa palvelukampuksiin / hyvinvointikeskuksiin / yhteispalvelupisteisiin. Lähiliikunta- ja leikkipaikkaverkostoa ja reitistöjä kehitetään laadukkaana, keskitettynä ja pitkällä tähtäimellä teknisesti kestävänä palveluna ( läheltä liikkeelle periaate ). 21

22 PALVELUVERKOSTON TAVOITTEITA KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUT (1) Kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenteen toimivuus ja edellytykset huomioidaan kaupunkirakenteen ja palveluverkoston suunnittelussa. Kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenteen reitistöjen suunnittelu tukee palveluja työpaikkaverkostoa. Kaupungin liikenne- ja viherverkostoa sekä erilaisia reitistöjä hyödynnetään laadukkaana palveluverkostona. Palveluverkoston muutoksissa ja uusien palvelujen suunnittelussa tarkastellaan vaikutukset ja huomioidaan lakisääteisten kuljetuskustannusten muutokset ja kokonaistaloudellisuus pitkällä aikavälillä. Palveluverkoston muutoksissa huomioidaan kevyen liikenteen väylät ja yhteydet sekä muutosten jälkeinen palvelujen hyvä ja turvallinen saavutettavuus. Liikenteen yleissuunnittelussa huomioidaan palvelujen muutoksista aiheutuvat pysäköintitarpeiden muutokset. 22

23 PALVELUVERKOSTON TAVOITTEITA KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUT (2) Kaavoituksessa varaudutaan uusiin palveluihin joustavilla kaavamerkinnöillä: Vähemmän yksilöityjä palveluvarauksia merkitään kaavoihin, mutta mahdollistetaan kuitenkin pienimuotoiset palvelut asumisen sekaan. Palvelujen tonttivarannosta huolehditaan keskuksissa (keskusta, aluekeskukset ja palvelukeskukset). Yhteistyössä palvelualueiden kanssa seurataan erilaisten palvelujen tarpeita. Kaupan palveluverkoston suunnittelulla / -ssa: Pyritään turvaamaan keskustan ja asuntoalueiden lähimyymälät. Uudet myymälät ohjataan keskustaan ja sen lähivyöhykkeelle sekä joukkoliikennevyöhykkeen palvelukeskuksiin. Pyritään säilyttämään kaupan hyvä kilpailutilanne. Huomioidaan ikääntyvä sekä autoton väestö. Autokaupungin vyöhykkeellä varaudutaan myös pieniin kaupan erikoisliikkeisiin / yksiköihin (mm. kioskit). 23