KUOPION KAUPUNKI KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN YK 2011

2 Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelma TA 2011:1 ISSN KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN Sisältää Kuopion kaupungin lähtötiedot ja kasvutavoitteet vuoden 2012 talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman ( ) laadintaa varten Kuopion kaupunki, Konsernipalvelut, Strateginen maankäyttö ja Talous- ja strategiapalvelu Kuopio

3 2

4 3 Sisällys Tiivistelmä Kuopion lähtötiedoista Johdanto Väestökehitys Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu ja alueen väestönkehitys Kuopion väestönkehitys Kuopion seutukunnan väestönkehitys ja vertailua muihin suuriin seutukuntiin Väestöennusteet Elinkeinorakenne, työpaikat ja työttömyys Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun elinkeinorakenne, työpaikat ja työttömyys Kuopion työpaikkatavoitteet Kuopion seutukunnan yritysten liiketoiminnan kehitystietoja Asuntomarkkinat, asuntotuotanto ja asunto-ohjelma vuosille Asuntojen hinta ja asuntomarkkinatilanne Asuntotuotanto Asuntotuotantotavoitteet, ohjelmointi ja tuotannon eteneminen vuosina LIITTEET JA KARTTA LIITE 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain v. 1990, 1995, 2000, 2005, (1.1.) LIITE 2. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin LIITE 3. Kuopion väestö vuosina 1990, ja väestöennuste (perusennuste 2011) ikäryhmittäin vuosille , 2025 ja 2030 (1.1.) LIITE 4. Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina LIITE 5. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina LIITE 6. Kuopion ja lähikuntien pendelöinti (työssäkäyntiliikenne) vuosina LIITE 7. Siilinjärven väestö koulunkäyntialueittain vuonna 2000 ja (31.12.), Siilinjärven väestö koulunkäyntialueittain vuosina 2009 ja 2010 ja ennuste vuoteen 2015 ja 2020 (31.12.), Tuusniemen väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, (31.12.) LIITE 8. Leppävirran väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, (31.12.), Suonenjoen väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, (31.12.) LIITE 9. Nilsiän väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, (31.12.), Maaningan väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, (31.12.) LIITE 10. Leppävirran, Maaningan, Suonenjoen, Tuusniemen ja Nilsiän väestö ja Tilastokeskuksen (2009) väestöennuste ikäryhmittäin vuosille ja 2020 (31.12.) LIITE 11. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun asuntotuotanto vuosina , arvio 2011 ja suunnitelma (asuntotuotantotavoitteet) vuosille KARTTA Kuopion asuntorakentamisen eteneminen ja ohjelmointi / vuosina käyttöönotettavat alueet, aloitusvuoden mukaan

5 4 Tiivistelmä Kuopion lähtötiedoista Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestö, elinkeinot ja asuminen raportti kokoaa Kuopion kaupungin talousarvion 2012 ja toiminta- ja taloussuunnitelman lähtötiedot talousarvion laadintaa varten. Lisäksi raportti sisältää tietoa toiminnallisen kaupunkiseudun väestö- ja työpaikkakehityksestä, asuntotuotannosta ja tulevien vuosien asunto-ohjelmoinnista. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueelle laaditaan parhaillaan rakennemallia, jossa alueen maankäyttö tarkastellaan kuntarajoista riippumatta ja palveluverkostojen näkökulmasta. Kuopion seudun rakennemalli laaditaan Kuopion ja Siilinjärven lisäksi Maaningan, Nilsiän, Suonenjoen, Leppävirran ja Tuusniemen alueelle ja se valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Koko alueen väkiluku oli noin asukasta vuoden 2011 alussa. Kuopion strategian mukaiset kasvutavoitteet ja väestöennusteet on tarkistettu kevään 2011 aikana. Kuopion uuden perusennusteen mukaan kaupungin väkiluku lisääntyy noin 650 asukkaalla/vuosi (0,7%) ja tavoiteennusteen mukainen väestönkasvu on vähintään prosentin eli noin asukasta/vuosi. Kuopion perusennuste jatkaa viime vuosien trendikehitystä ja sen mukaan Kuopion väkiluku on noin asukasta vuonna Tavoite-ennusteessa väestönmäärä on noin asukasta vuonna Ennusteiden välinen ero tulee muuttovoitto-odotuksesta, joka on tavoite-ennusteessa kaksinkertainen perusennusteeseen nähden. Tulevina vuosina Kuopion väestön ikärakenne vanhenee ja vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa. Kuopion työpaikkakasvu oli nettona keskimäärin 820 työpaikkaa/vuosi ajanjaksolla (Tilastokeskus). Tulevalla viisivuotiskaudella tavoitteena on edelleen saada nettona noin 1000 työpaikkaa/vuosi. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän Kuopion tiedepuiston alueelle ja keskustaan sekä lukuisille työpaikkaalueille, kuten mm. Matkuksen, Pienen Neulamäen, Haapaniemi-Siikalahden ja Leväsen alueille. Kuopion asuntotuotanto on vilkastumassa ja lähivuosina tuotannon tason odotetaan nousevan väestötavoitteiden mukaan. Tulevina vuosina Kuopion asuntotuotanto on monipuolista ja jakaantuu useille eri alueille. Kuopion tavoitteena on noin 800 uuden asunnon tuotanto vuosittain ja tällä hetkellä asunto-ohjelmoinnin mukaan tuotannon on mahdollista nousta jopa tästä yli. Kerrostalotuotanto on vilkasta. Lehtoniemi on kerrostalorakentamisen pääalue, jonka lisäksi kerrostalorakentaminen käynnistyy useilla uusilla täydennysrakentamisalueilla. Pientalotuotannosta suuri osa valmistuu Saaristokaupunkiin. Tulevana viisivuotiskautena valmistuu yhteensä noin asuntoa, joista noin 60 prosenttia tulee kerrostaloihin. Kuopion väestönkasvutavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa työpaikkakasvua ja asuntotuotantoa, strategisesti tärkeiden alueiden maanhankintaa sekä ripeää alueiden kaavoittamista. Tavoitteiden toteutuminen on myös paljolti kiinni aluetalouden suhdannetilanteesta, jonka odotetaan kehittyvän myönteisesti tulevalla viisivuotiskaudella.

6 5 0. Johdanto Tämä raportti antaa tietoa Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestön, työpaikkojen ja asumisen kehityksestä sekä asuntotuotannon etenemisen suunnitelmista ja tavoitteista. Lisäksi raportti sisältää erikseen Kuopion talousarvion 2012 lähtötiedot, Kuopion kasvutavoitteet ja uudet väestöennusteet (perus ja tavoite) ikäryhmittäin vuoteen Palvelualueet laativat talousarvion (2012) ja talous- ja toimintasuunnitelman ( ) syksyyn 2011 mennessä ja uusi talousarvio hyväksytään Kuopion kaupungin valtuustossa Suunnittelija Katri Hiltunen Kuopion kaupungilta (Strateginen maankäyttö) on koonnut tämän raportin. Kuopion toiminnallisen seudun kunnat aloittivat yhteisen rakennemallityön vuoden 2011 alussa. Rakennemallityöhön osallistuvat Kuopion ja Siilinjärven lisäksi seuraavat kunnat: Maaninka, Nilsiä, Suonenjoki, Leppävirta sekä Tuusniemi (kts. seuraava kartta). Koko tarkastelualue on Kuopion yhtenäistä työssäkäynti- ja asuntomarkkina-aluetta. Raportissa on käsitelty Kuopiota ja Kuopion kehyskuntia sekä koko aluetta kokonaisuutena. Väestön osalta on lisäksi tarkasteltu Kuopion seutukuntaa, koska tilastollisena alueena sitä voidaan verrata muihin suuriin kaupunkiseutukuntiin. Kuopion seutukuntaan kuuluvat: Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka. Vuoden 2011 alusta alkaen Karttulan kunta on ollut virallisesti osa Kuopiota ja sen vuoksi Karttulan tiedot sisältyvät pääsääntöisesti tässä raportissa Kuopion tietoihin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus -hanke (Paras -hanke) ja hanketta ohjaava puitelaki edellyttävät kaupunkiseuduilta asumisen ja maankäytön kehittämisen yhteistä tarkastelua ja yhteensovittamista. Tämä raportti vastaa Kuopion toiminnallisen seudun osalta tähän haasteeseen tarkastellen koko työssäkäyntialueen väestöä, elinkeinoja ja asumista kokonaisuutena tulevalla viisivuotiskaudella. Kuopion kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä koordinoi seudun MAL-työryhmä, joka osallistuu myös aktiivisesti rakennemallityöhön. Kuopion seudun rakennemallityön konsulttina toimii Airix ympäristö Oy ja työn on määrä olla valmis vuoden 2011 loppuun mennessä. Viereisessä kuvassa on esitetty raportissa tarkasteltavat alueet ja kunnat: Kuopion seutukunta = Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu = Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Suonenjoki, Leppävirta, Tuusniemi ja Nilsiä Lisätietoja asioista antavat: Kuopion kaupunki: suunnittelija Katri Hiltunen, puh Siilinjärven kunta: kaavoitusarkkitehti Otto Siippainen, puh , tai Maaningan kunta: teknisen osaston päällikkö Juho Pelkonen, puh Leppävirran kunta: tekninen johtaja Virve Wright, puh Tuusniemen kunta: tekninen johtaja Teuvo Nissinen, puh Suonenjoen kaupunki: tekninen johtaja Mikko Alin, puh Nilsiän kaupunki: maankäyttöteknikko Jukka Räsänen, puh

7 6 1. Väestökehitys 1.1. Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu ja alueen väestönkehitys Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun 1 alueella asui yhteensä noin asukasta vuoden 2011 alussa. Tästä noin asukasta asui Kuopion seutukunnan alueella (Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka) ja noin asukasta muissa kunnissa. Kuopion ja Siilinjärven alueella väestönmäärä on lisääntynyt vuosittain, kun taas muissa Kuopion ympäristön kunnissa väkiluku on ollut vähenevä. Koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana suhteellinen väestönkasvu on ollut voimakkainta Siilinjärvellä (6,4%) ja suhteessa väestönmäärä on vähentynyt eniten Tuusniemellä (-10,6%). Maaningalla väkiluku on säilynyt lähes samana verrattuna 2000-luvun alkuvuosiin. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestö kunnittain vuosina 1990, 2000, 2005 ja 2010 (31.12.) Muutos Muutos -% Kuopio* ,9 Siilinjärvi ,4 Maaninka ,4 Kuopion seutukunta ,9 Leppävirta ,8 Suonenjoki ,6 Tuusniemi ,6 Nilsiä ,3 Edelliset kunnat yhteensä ,5 Koko toiminnallinen kaupunkiseutu yht ,8 *) Kuopion luvuissa mukana Vehmersalmi ja Karttula myös takautuvasti. Kuntaliitos Vehmersalmen kanssa toteutui vuoden 2005 alusta ja Karttulan kanssa vuoden 2011 alusta. Koko alueen väkiluku on lisääntynyt yhteensä runsaat asukasta vuodesta Väestönkasvu on keskittynyt Kuopion seutukuntaan, jossa kasvu on ollut n henkilöä (n.5 %). Kuopion ja Siilinjärven alueella luonnollinen väestönkasvu on ollut tasaista ja tuonut väestönlisäystä muuttoliikkeen lisäksi. Maaningalla luonnollinen väestönkasvu on vaihdellut lievän positiivisen ja negatiivisen välillä, kun taas Tuusniemellä, Nilsiässä, Suonenjoella ja Leppävirralla kuolleita on ollut vuosittain enemmän kuin syntyneitä ja luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivinen. Väestön ikärakenteen hidas vanheneminen näkyy jo viime vuosien väestökehityksessä. Ikääntyvien osuus väestöstä on lisääntynyt ja väestön keski-ikä noussut. Seuraava kuva esittää väestön ikärakenteen muutosta Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella viimeisen viiden vuoden aikana. Alle kouluikäisten määrä on säilynyt jokseenkin ennallaan, mutta 2000-luvun alun pienemmät syntyneiden ikäluokat ja lasten voimakas negatiivinen nettomuutto näkyvät peruskouluikäisten määrissä: Vuodesta 2005 vuoteen 2010 peruskouluikäisten määrä on vähentynyt yhteensä 1200 lapsella, joista -780 lasta Kuopiossa ja -430 lasta muissa kunnissa yhteensä. Lukioikäisten määrä on Kuopiossa hieman lisääntynyt ja lähes vastaava määrä vähemmän on tällä hetkellä kehyskunnissa lukioikäisiä. Nuorissa opiskelu- ja työikäisissä määrä on lisääntynyt nettona hiukan ja muutos on ollut Kuopion kohdalla positiivinen ja muissa kunnissa negatiivinen. Kaikissa yli 40 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä väestönmäärän kasvu on ollut voimakasta ja suhteessa eniten ovat lisääntyneet yli 75-vuotiaat. Ikääntyvien määrän kasvu on ollut Kuopiossa ja muissa kehyskunnissa suhteessa lähes yhtä nopeaa. 1 Tarkasteltava alue on toiminnallinen kaupunkiseutu, johon kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi, Leppävirta ja Nilsiä.

8 7 Väestönmuutos ikäryhmittäin Kuopiossa ja kehyskunnissa vuodesta 2005 vuoteen 2010 (31.12.) Kuopio Muut kehyskunnat Lähde: Tilastokeskus Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestö ikäryhmittäin v v v v v v v v. 75+ Yht. Kuopio Siilinjärvi Maaninka Kuopion seutukunta Leppävirta Suonenjoki Tuusniemi Nilsiä Edelliset kunnat yhteensä Koko toiminnallinen kaupunkiseutu yht Lähde: Tilastokeskus Viime vuosina Kuopiossa väestönmäärä on lisääntynyt eniten Saaristokaupungissa (Rautaniemi ja Savolanniemi), keskustassa ja eteläisillä maaseutualueilla 2. Siilinjärvellä väestönkasvu on painottunut Haaparinteen, Toivalan ja Kunttarin uusille alueille, kirkonkylään (Siilinlahti) sekä Hamulaan ja Kehvolle 3. Muissa Kuopion kehyskunnissa on myös lähes jokaisessa muutamia väestöltään selvästi kasvaneita alueita 4. Maaningalla näitä ovat mm. Käärmelahti ja kirkonkylän alue, Leppävirralla keskustaajaman ympäristönalue ja Paukarlahden-Oravikosken alueet. Suonenjoella väestönmäärä on lisääntynyt Herralantie-Rautalammintien alueella, Harjakangas ja Kopola-Hovinpelto alueella ja Nilsiässä eniten Pajulahti-Sänkimäki alueella. Useiden pienten kuntien, kuten Suonenjoen, Leppävirran ja Tuusniemen (myös Karttulan) keskustaajamissa väestön ikärakenne on vanha ja väestönmäärä on vähentynyt viime vuosina. Kyläkeskuksiin on valmistunut verrattain vähän uusia asuntoja ja väestön hidas uusiutuminen vanhassa asuntokannassa ei ole riittänyt säilyttämään väestönmäärää nykytasolla. Sen sijaan kylätaajamien ympäristössä on ollut tonttitarjontaa ja vastaavasti ne alueet ovat houkutelleet lisää uusia asukkaita ja mm. lapsiperheitä. 2 Kuopion väestö suunnittelualueittain vuosina 1990, 1995, 2000, 2005 ja (1.1.) on esitetty liitteenä 1 ja Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin liitteenä 2. 3 Siilinjärven väestö koulunkäyntialueittain vuonna 2000 ja vuosina (31.12.) on esitetty liitteessä 7. 4 Tuusniemen, Leppävirran, Suonenjoen, Nilsiän ja Maaningan väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, 2005 ja (31.12) on esitetty liitteissä 7-9.

9 8 Suurimmat väestönlisäykset Kuopiossa ja kehyskuntien alueilla vuosina (31.12.) Rautaniemi (Kuopio ) Savolanniemi (Kuopio) Keskusta (Kuopio Haaparinne / Uusi Toivala (Siilinjärvi) Kuopion eteläinen maaseutu (Kuopio) Lehtoniemi (Kuopio) Siilinlahti (Siilinjärvi) Puijonlaakso (Kuopio Hamula (Siilinjärvi) Kunttarin alue (Siilinjärvi) Käärmelahti (Maaninka) Keskustaajaman ymp. (Leppävirta) Kehvo (Siilinjärvi) Paukarlahti-Oravikoski (Leppävirta) Herralant.-Rautal.t. (Suonenjoki) Pajulahti-Sänkimäki (Nilsiä) Harjakangas (Suonenjoki) Lähde: Tilastokeskus, Siilinjärven kuntarekisterit, Kuopion kuntarekisterit Kuopion väestönkehitys Kuopion väestönkasvu on jatkunut vahvana. Vuonna 2010 kaupungin väkiluku lisääntyi noin 660 henkilöä (0,7%) ja myös kahtena edellisenä vuonna väestönkasvu oli hyvin samaa tasoa. Kuopion luonnollinen väestönkasvu on ollut viime vuosina runsaat 200 henkilöä ja loput noin henkilön väestönkasvu on tullut muuttoliikkeestä eli tulomuuttaneiden enemmyydestä (muuttovoitto). Vuosina Kuopion muuttovoitto on ollut suurempi kuin aikaisemmin viime vuosikymmenellä: tulomuuttaneiden määrä on säilynyt korkeana ja lähtömuuttajien määrä on vähentynyt. Vuoden 2011 alussa Kuopiossa asui n henkilöä. Tästä noin asukkaan lisäys tuli Karttulan liittymisestä Kuopioon ( ) ja noin 660 henkilön lisäys oli Kuopion väestönkasvua. Kuopion ja Siilinjärven sekä Kuopion ja Helsingin välillä muuttoliike on vilkkainta. Näiden kuntien suhteen Kuopion muuttoliike on ollut negatiivinen eli muuttajia virtaa Kuopiosta niihin enemmän kuin niistä tännepäin. Lisäksi Kuopion muuttoliike on ollut vuosittain negatiivinen useiden maamme suurimpien kaupunkien (Tampere, Lahti, Turku, Jyväskylä) suhteen. Sen sijaan pientä muuttovoittoa on saatu yleensä Joensuusta, Lappeenrannasta ja Oulusta, kuten myös oman maakunnan useista kunnista ja kaupungeista. Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina on esitetty liitteessä 3. Työlliset ja opiskelijat ovat Kuopion muuttajissa suurimmat ryhmät. Vuonna 2008 Kuopioon muutti noin töihin tulevaa henkilöä (47 %) ja noin opiskelijaa (25%). Ikärakenteeltaan Kuopion muuttoliike on hyvin nuorta ja noin 82 prosenttia tulomuuttajista on iältään alle 35 vuotta. Kuopio saa eniten muuttovoittoa vuotiaista ja lisäksi eläkeikäisten muuttoliike on nettona lievästi positiivinen Kuopion seutukunnan väestönkehitys ja vertailua muihin suuriin seutukuntiin Suomessa on käytössä seutukuntajako, jossa jokainen kunta kuuluu tiettyyn seutukuntaan. Kuopion alueella tilastolliseen seutukuntaan kuuluvat Kuopion työssäkäyntialueesta Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka. Tällä aluejaolla tehdään paljon tilastoja, kehityksen seurantaa ja erilaisia vertailuja. Tässä Kuopion seutukunnan väestönkehitystä on verrattu muihin suuriin seutukuntiin. Kuopion seutukunnan väestökehitys vaihteli jonkin verran 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja vahvin kasvu saatiin vuosikymmenen loppua kohden. Koko 2000-luvun ajan tulomuuttajien määrä on säilynyt

10 9 hyvin korkeana vuosittain, kun taas lähtömuutto taantui taloudellisen taantuman myötä vuosikymmenen lopulla. Vuonna 2010 lähtömuutto jälleen vilkastui, mutta samaan aikaan tulomuuttajien määrä myös lisääntyi. Ulkomailta tullut muuttovoitto (siirtolaisuuden nettomuutto) on noussut lähes vuosittain. Vuonna 2010 seutukunnan väestönkasvu oli noin 670 henkilöä eli hyvin samaa tasoa mitä Kuopion väestönkasvu oli. Siilinjärvi sai pientä väestönkasvua, kun taas vastaavasti Maaninka ja Karttula 5 menettivät lähes yhtä paljon asukkaita. Luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden enemmyys) on ollut keskimäärin 360 henkilöä/vuosi. Väestönmuutosten ennakkotietoja Kuopion seutukunnasta (Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka) Yhteensä Keskim Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Tulomuutto Lähtömuutto Muuttovoitto/-tappio Siirtolaisuus (netto) Kokonaismuutos VUOSI YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten ennakkotiedot * Vuosi yhteensä sisältää lisäksi vuoden lopussa lisätyn korjauserän Väestönmuutos Kuopion vertailuseutukunnissa vuosina Tampereen sk Oulun sk Turun sk Jyväskylän sk Vaasan sk Kuopion sk Lahden sk Joensuun sk Kotkan-Haminan sk Lappeenrannan sk Porin sk Helsingin sk väestönmuutos oli yht henkilöä vuosina Lähde: Tilastokeskus Viime vuosina Helsingin seutukunnassa väestönkasvu on ollut erittäin voimakasta, jonka lisäksi Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskylän seutukunnat erottuvat selvästi muista. Vuosien 2009 ja 2010 aikana Helsingin seutukunta lisäsi väkilukuaan yhden pienen kaupungin verran ja yhteensä runsaat asukasta. Helsingin seudulle virtaa muuttajia niin kotimaasta kuin myös ulkomailta ja sen kasvusta noin puolet on tullut muuttovoitosta ja noin puolet luonnollisesta väestönkasvusta. Lähes vastaavasti on jakautunut viime vuosina runsaan asukkaan kasvu Tampereella. Kuopion seutukunnan väestönkasvu on ollut lähes samaa luokkaa kuin Vaasan seutukunnan ja mm. Lappeenrannan, Kotka-Haminan ja Porin seutukunnissa väestönkasvu on taantunut hyvin lähelle nollaa. 5 Karttula liittyi Kuopioon vuoden 2011 alusta.

11 10 2. Väestöennusteet 2.1. Kuopion uudet väestöennusteet ikäryhmittäin vuoteen 2030 Kuopion ikäryhmittäinen väestöennuste on tarkastettu kevään 2011 aikana. Väestöennuste jakaantuu kahteen osaan: perusennusteeseen ja tavoite-ennusteeseen ja molemmat ennusteet ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Kuopion perusennuste on ns. trendiennuste, jossa väestönkasvun oletetaan jatkuvan tulevina vuosina hyvin samankaltaisena kuin viime vuosina. Tavoite-ennuste on sen sijaan Kuopion strategian mukainen voimakkaamman väestönkasvun ennuste, jota käytetään maankäytön maksimiennusteena. Nyt valmistuneiden ennusteiden lisäksi myöhemmin tämän vuoden (2011) aikana valmistuvat myös suunnittelualueittaiset ennusteet, joissa perusennuste jaetaan Kuopion suunnittelualueille. Alueittainen ennuste laaditaan ikäryhmittäin ja vuoteen 2020 saakka Kuopion uudet ennusteet vuoteen Uusi tavoite-ennuste -11 Uusi perusennuste -11 Vanha perusennuste -07 Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus ja kaupungin omat ennusteet Edellisessä kuvassa on esitetty Kuopion uudet ennusteet, vanha vuonna 2007 tehty ennuste sekä Tilastokeskuksen ennuste (2009). Kuopion perusennusteen mukaan kaupungin väkiluku lisääntyy noin 650 asukkaalla/vuosi ja yhteensä noin asukkaalla vuoteen 2020 mennessä ( asukkaalla vuoteen 2030). Väestönkasvusta noin kolmannes tulee luonnollisesta väestönkasvusta ja kaksi kolmannesta muuttovoitosta. Vuonna 2020 Kuopion väkiluku yltää noin asukkaaseen ja vuonna 2030 noin asukkaaseen. Tavoite-ennuste on noin kaksinkertainen perusennusteeseen nähden ja siinä väkiluku on noin asukasta vuonna Tämä tarkoittaa runsaan tuhannen asukkaan ja yli prosentin väestönkasvua/vuosi. Tavoite-ennusteessa noin neljännes kasvusta tulee luonnollisesta väestönkasvusta noin kolme neljännestä muuttovoitosta. Tavoite- ja perusennusteen välinen ero on asukasta (2030) ja ero perustuu muuttovoitto-odotukseen, joka on tavoite-ennusteessa selvästi korkeampi ja noin kaksinkertainen (noin 800 henkilöä/vuosi) perusennusteeseen nähden. Molemmissa ennusteissa luonnollinen väestönkasvu säilyy positiivisena koko ennustekauden ajan. Tulevina vuosina Kuopiossa ikääntyvien määrä lisääntyy, väestön ikärakenne vanhenee ja lasten ja nuorten suhteelliset osuudet pienenevät. Myös työikäisten suhteellinen osuus pienenee, vaikka nuorten työikäisten määrä lisääntyy. Ennusteessa oletuksena on, että yhä suurempi osa nuorista jää opintojen päätyttyä Kuopioon myös asumaan ja työskentelemään ja kaupunki houkuttelee nuoria työikäisiä. Ikääntyvien suhteellinen osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti koko maan tavoin. Absoluuttisesti eniten lisääntyy vuotiaiden määrä vuoteen 2020 mennessä, kun taas suhteessa suurin on muutos 75 vuotta täyttäneissä. Kuopion uusi väestöennuste (perusennuste) ikäryhmittäin vuoteen 2030 on esitetty liitteessä 4.

12 11 Kuopion perusennusteen ikäryhmittäinen muutos vuoteen Lähde: Kuopion oma perusennuste (2011) 2.2. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestöennuste vuoteen 2030 Tilastokeskus on laatinut tuoreimmat kuntien väestöennusteet vuonna Kuopion kohdalla tämä ennuste on jäänyt jo nyt jälkeen toteutuneesta väestönkehityksestä eli Kuopion väestönkasvu on viime vuosina ollut voimakkaampaa, kuin mitä siinä oli ennustettu. Tämä on ollut myös lähes poikkeuksetta hankaluutena Tilastokeskuksen laatimissa ennusteissa Kuopiolle ja sen vuoksi Kuopio on tehnyt noin kolmen - neljän vuoden välein omat ennusteet suunnittelun perusteeksi. Myös useissa muissa toiminnallisen kaupunkiseudun kunnissa on tehty ns. tavoitteelliset ennusteet kehityksen tueksi ja Tilastokeskuksen ennusteen rinnalle. Tässä muiden kuntien kohdalla on käytetty kuitenkin Tilastokeskuksen ennustetta, joka on melko pessimistinen pienten kuntien kohdalla. Sen mukaan Kuopion lisäksi ainoastaan Siilinjärvi ja Maaninka olisivat tulevaisuudessa väestöltään kasvavia kuntia. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestönmäärä kunnittain ja ennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030 (1.1.) Toteutunut Väestöennusteet Muutos Muutos-% Kuopio ,6 Siilinjärvi ,4 Maaninka ,4 Kuopion seutukunta yht ,8 Leppävirta ,4 Suonenjoki ,5 Tuusniemi ,3 Nilsiä ,0 Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu yhteensä ,0 Lähde: Kuopion oma väestöennuste (perusennuste) vuoteen 2030 ja muiden kuntien kohdalla: Tilastokeskus (2009) Kuopion oma väestöennuste huomioiden koko toiminnallisen kaupunkiseudun väestönmäärä lisääntyy noin asukkaalla ja yhteensä noin 8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa koko alueelle vajaan puolen prosentin vuosikasvua. Kuopion seutukunta on väestöltään kasvava alue ja muut kunnat ovat väestöltään väheneviä. Suhteellisesti voimakkainta väestön väheneminen tulee olemaan Tuusniemen kun-

13 12 nassa, jossa väestön ikärakenne on vanhin. Ennusteen mukaan koko toiminnallisen kaupunkiseudun alueella asuu noin asukasta vuonna Koko Pohjois-Savon maakunnan osalta Tilastokeskus (2009) ennustaa lievää väestönvähenemiskehitystä vuoteen 2030 mennessä. Kuopion seutukunta on maakunnan ainoa väestöltään kasvava seutukunta. Siilinjärven oma väestöennuste koulunkäyntialueittain vuoteen 2020 on esitetty vuoteen 2020 liitteessä 7. Lähes kaikissa Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kunnissa on väestöltään kasvavia alueita, vaikka niiden väkiluku kokonaisuutena vähentyisikin. Tulevina vuosina väestönkasvua odotetaan niille alueille, joissa asuntorakentaminen on vilkasta tai uusia alueita kaavoitetaan asuntotuotannolle. Useilla vanhoilla alueilla väestönmäärät vähenevät, vaikkakin väestö niissä myös uusiutuu hitaasti koko ajan. Joillakin keskuskaupungin läheisillä maaseutualueilla, joissa väestön ikärakenne on hyvin vanha, tämä asuntokannassa asukkaiden vaihtumiseen liittyvä muuttoliike voi osaltaan jopa lisätä väestönmäärää joinakin yksittäisinä vuosina. Leppävirran, Maaningan, Suonenjoen, Tuusniemen ja Nilsiän väestöennusteet ikäryhmittäin ja vuoteen 2020 (Tilastokeskus 2009) on esitetty raportin liitteessä Elinkeinorakenne, työpaikat ja työttömyys 3.1. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun elinkeinorakenne, työpaikat ja työttömyys Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun elinkeinorakenne on monipuolinen ja suuresti palveluihin suuntautunut. Työpaikkojen määrällä mitattuna alueen suurimmat toimialat ovat julkiset palvelut (Tol O-Q) sekä kauppa, kuljetus ja varastointi sekä majoitus- ja ravitsemispalvelut (G-I). Yritysten liikevaihdolla mitattuna kauppa (40 %) on selvästi suurin. Monipuolisen elinkeinorakenteen vuoksi talouden suhdannevaihtelut ovat alueella mm. voimakkaasti teollisuuteen painottuvia alueita lievempiä. Laman ja taantuman aikoina kehitys ei näyttäydy niin heikkona ja vastaavasti talouden nousukausina kehitys jää koko maan kehityksestä ja teollisuusseutukunnista jälkeen. Myönteistä on, että aluetalouden kehitys on tasaisempaa ja työllistymisen vaihtelut pienempiä. Tilastokeskuksen vuoden lopun 2008 tietojen mukaan koko alueen työpaikoista noin 11 prosenttia oli teollisuudessa ja maa- ja metsätalouden osuus oli vajaat 5 prosenttia. Maa- ja metsätalouden osuus on kehyskunnissa kärkikaupunkia suurempi ja kehyskunnista osuus on suurin Maaningalla. Elinkeinorakenne Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella 2008 (31.12.) J,K,L Yksityiset A,B,D-E palvelut Alkutuotanto, 5 % sähkö- ja lämpöhuolt. 6 % F Rakentaminen 8 % R-U,X Muut palvelut ja tuntematon 5 % O,P,Q Julkiset palvelut 34 % C Teollisuus 11 % Lähde: Tilastokeskus J,K,L, R-U Yksityiset palvelut 11 % G-I Kauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus ja ravits. 20 %

14 13 Työpaikkojen määrä on lisääntynyt lähes vuosittain 2000-luvulla ja yhteensä työpaikkojen määrä ylsi noin työpaikkaan vuoden 2008 lopulla. Vuodesta 2001 vuoteen 2008 työpaikkojen määrä on lisääntynyt kaikissa muissa kunnissa paitsi Tuusniemellä ja Maaningalla. Tuusniemellä työpaikkojen määrä on lievästi vähentynyt ja Maaningalla säilynyt jokseenkin samana. Kuopiossa (13 %) ja Siilinjärvellä (9 %) suhteellinen työpaikkakasvu on ollut voimakkainta. Vuosien työpaikkojen nettokasvu oli Kuopiossa noin työpaikkaa eli keskimäärin 750 työpaikkaa/vuosi ja vastaavasti Siilinjärvellä yhteensä noin 550 työpaikkaa ja keskimäärin 80 työpaikkaa/vuosi. Eniten koko alueella ovat lisääntyneet palvelualojen ja rakentamisen työpaikat, kun taas teollisuuden ja alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet. Kuopiossa työpaikkalisäyksestä suurin osa on tullut Savilahden alueelle Kuopion tiedepuistoon sekä eteläisen moottoritien ympäristöön eli mm. Leväsen, Kolmisopen ja Pitkälahden alueelle. Etelä-Kuopion yrityspuisto on laajentunut ja nyt rakenteilla on Matkuksen alue. Siilinjärvellä työpaikkakasvu on sijoittunut paljolti Toivalan ja kirkonkylän alueelle. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) vuosina 2001, 2005 ja 2008 sekä muutos vuosien välillä Muutos Muutos % Kuopio ,0 Maaninka ,2 Siilinjärvi ,2 Kuopion seutukunta ,2 Leppävirta ,8 Nilsiä ,7 Suonenjoki ,3 Tuusniemi ,3 Muut kunnat yhteensä ,2 Kuopion tominnallinen kaupunkiseutu ,8 Lähde: Tilastokeskus Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) vuosina Muut kunnat Leppävirta Siilinjärvi Kuopio Lähde: Tilastokeskus Kuopion seutukunnan (Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka) työpaikkakasvu on ollut erittäin voimakasta ja hyvää tasoa suurten kaupunkiseutukuntien joukossa (kts. alla). Vuosina Kuopion seutukunnan työpaikkakasvu oli 12 prosenttia ja sitä korkeampaan suhteelliseen työpaikkakasvuun ylsivät Tampereen, Jyväskylän ja Oulun seutukunnat. Koko maassa suhteellinen kasvu oli Helsingin seutukunnan luokkaa (n.7 %).

15 14 Työttömyystilanne vaihtelee Kuopiossa ja kehyskunnissa jonkin verran. Vuonna 2010 koko alueella oli yhteensä noin työtöntä henkilöä keskimäärin kuukausittain ja alueen työttömyysprosentti oli 10,4 prosenttia. Korkein suhteellinen työttömyysprosentti (työttömien osuus työvoimasta) oli Tuusniemellä (13,4% vuonna 2010) ja matalin Siilinjärvellä (7,5%). Vuonna 2010 Kuopion työttömyysprosentti oli keskimäärin 11,6 prosenttia työvoimasta ja Kuopiossa oli keskimäärin työtöntä henkilöä kuukausittain. Työttömyyden tunnuslukuja Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kunnissa keskimäärin /3 Tyött-% 2010 Kuopio ,6 Karttula ,2 Siilinjärvi ,0 Maaninka ,5 Kuopion seutukunta ,5 Leppävirta ,0 Nilsiä ,5 Suonenjoki ,2 Tuusniemi ,5 Kuopion toiminn. kaupunkiseutu yht ,4 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopion seutukunnan (Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka) työttömyystilannetta voidaan verrata muiden seutukuntien vastaaviin. Viime vuosina ja myös vuonna 2010 Kuopion seutukunnan työttömyysprosentti on ollut heti alimpia Vaasan, Helsingin ja Turun seutukuntien jälkeen. Vähiten työttömiä työvoimasta on Vaasan ja Helsingin seutukunnissa, joiden tilanne eroaa selvästi muista seutukunnista ja on koko maan keskimääräistä (10,0%) parempi. Seuraavana tulevat Turun ja Kuopion seutukunnat, joissa on kuitenkin hieman koko maan keskimääräistä korkeampi suhteellinen työttömyys.

16 15 Työttömyysaste Kuopion vertailuseutukunnissa vuonna 2010 (työttömien suhde työvoimaan keskimäärin/kk) Vaasan sk Helsingin sk Turun sk Kuopion sk Porin sk Lappeenrannan sk Oulun sk Tampereen sk Jyväskylän sk Lahden sk Kotka-Haminan sk Joensuun sk 6,9 7,5 10,5 10,8 11,7 12,0 12,2 12,4 12,5 12,9 13,5 14,0 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Työttömyystilanne on kehittynyt hyvin samansuuntaisesti kaikissa suurissa seutukunnissa. Vuoden 2008 loppupuolella työttömien määrä alkoi lisääntyä ja loppuvuodesta 2010 työttömyystilanne kääntyi taas parempaan ja työttömien määrässä vähenevään suuntaan. Vuoden 2011 maaliskuussa Kuopion seutukunnassa oli noin 630 työtöntä vähemmän kuin vuosi takaperin, mutta edelleen kuitenkin noin 720 työtöntä enemmän kuin kolme vuotta takaperin (2008/maaliskuu). Korkea nuorisotyöttömien määrä on ollut työttömien rakenteessa huolestuttavaa jo hyvin kauan. Pitkään jatkunut nuorisotyöttömien laskusuuntainen kehitys päättyi vuonna 2008 ja määrä alkoi nousta voimakkaasti. Nyt vasta vuoden 2010 aikana kehitys kääntyi taas uudelleen myönteisempään suuntaan. Koko toiminnallisen kaupunkiseudun alueella oli keskimäärin alle 25-vuotiasta työtöntä (kuukausittain) henkilöä (14,5%) vuonna Näistä 75 prosenttia ja keskimäärin 830 nuorisotyötöntä oli kuukausittain Kuopiossa Kuopion työpaikkatavoitteet Kuopion työpaikkatavoitteena on nettona noin 1000 työpaikan kasvu vuosittain. Tämä tavoite on lähes (82%) saavutettu viime vuosina, jolloin Tilastokeskuksen tietojen mukaan keskimääräinen työpaikkakasvu oli noin 820 työpaikkaa/vuosi ( ). Kuopion kaupunki on pitänyt myös omaa toimipaikka- ja yritysrekisteriä, jonka mukaan kasvu on ollut jopa hieman suurempaa ja lähelle keskimäärin 900 työpaikkaa/vuosi. Kaupungin tilastoissa viimeisin tieto on myös vuoden 2009 alusta. Kuopion työpaikkakasvua odotetaan useille eri alueille. Eniten kasvu sijoittuu Kuopion tiedepuiston alueelle Savilahteen, keskustaan, linja-autoaseman alueelle, Haapaniemi-Siikalahti-alueelle sekä useille Kuopion eteläisille yritys- ja työpaikka-alueille (Levänen, Pieni Neulamäki, Matkus). Leväsellä uusi kauppakeskittymä Hermanni valmistuu ja uudet yritykset aloittavat toimintansa Lumitien yritysalueella. Ensimmäiset yritykset sijoittuvat Pieni Neulamäen alueelle. Matkuksessa Ikea-Ikano kauppakeskus on rakenteilla ja valmistuu vuonna 2012.

17 Kuopion seutukunnan yritysten liiketoiminnan kehitystietoja Kuopion seutukunnan 6 yritysten osalta on käytettävissä liiketoiminnan kehitystietoja (Tilastokeskus, räätälöity aineisto) ja viimeisimmät tiedot yritysten liikevaihdosta, viennistä ja palkkasummasta ovat vuodelta Liikevaihdolla ja viennillä mitattuna yritysten liiketoiminta kehittyi hyvin Kuopion seutukunnassa viime vuosikymmenellä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihdon arvo (nimellinen) kasvoi tasaisesti vuoteen 2008 saakka, vuonna 2009 liikevaihto supistui ja vuonna 2010 liikevaihto kasvoi jälleen jääden kuitenkin vielä vuoden 2009 tasoa heikommaksi. Vuonna 2008 yritysten liikevaihdon arvo oli yhteensä noin 5,2 miljardia euroa ja vuonna 2010 noin 4,8 miljardia euroa. Koko vuosikymmenen nimellinen kasvu oli yhteensä 1,7 miljardia euroa eli 56 prosenttia vuoden 2000 tasosta. Kuopion seutukunnan kehitys oli suhteellisesti voimakkaampaa kuin koko maassa (38%) ja Pohjois-Savon maakunnassa (40%) keskimäärin. Kuopion seutukunnan yritysten liikevaihdon ja teollisuuden viennin nimellinen arvo vuosina (miljoonaa euroa) TEOLL. VIENTI LIIKEVAIHTO Lähde: Tilastokeskus Kuopion seutukunnan kehitys vuosina Väestönmuutos % 0,4 0,6 0,3 0,2 0,6 0,4 0,5 0,7 0,5 lkm Työpaikkakasvu % 1,2 2,1 1,6-0,1 3,0 2,7 1,1 lkm Yritysten liikevaihdon muutos % 3,6 3,1 6,3 6 6,3 10,7 11,7-14,5 7,8 Palkkasumman muutos % 4 5,6 4,9 4,9 4,6 7 7,7 1,4 2,7 Viennin muutos % -7,6-10,5 10,7 9 12,8 12,8 17,2-31,7 25,2 Työttömyysprosentti % 13,1 12,4 12,3 11,8 10,9 9,9 9,3 11,2 10,8 Työttömien määrä / ka. kk hlöä Lähteet: Tilastokeskus (Liiketoiminnan kuukausikuvaajat), Väestörekisterikeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö 6 Kuopion seutukuntaan kuuluvat: Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka.

18 17 Liikevaihdolla mitattuna kauppa, teollisuus ja rakentaminen ovat suurimmat toimialat Kuopion seutukunnassa. Vuonna 2010 kaupan yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,6 miljardia euroa (34%), teollisuuden liikevaihdon arvo oli noin 890 miljoonaa euroa (19%) ja rakentamisen 680 miljoonaa euroa (14%). Vuodesta 2000 vuoteen 2010 kaupan liikevaihdon nimellisarvo kasvoi 41 prosenttia. Rakentamisen liikevaihdon nimellisarvo lähes kaksinkertaistui ja teollisuuden muutos oli 36 prosenttia. milj. euroa Liikevaihdon kehitys suurimmilla toimialoilla Kuopion seutukunnassa vuosina (miljoonaa euroa /vuosi) G: Kauppa C: Teollisuus F+23: Rakentaminen H+58-6: Kuljetus ja varastointi + posti- ja telel. I: Maj.- ja ravitsemistoiminta Lähde: Tilastokeskus Noin puolet teollisuuden liikevaihdosta tulee viennistä, jonka arvo on ollut vajaat 9 prosenttia koko Kuopion seutukunnan liikevaihdosta. Vuonna 2008 viennin arvo oli korkeimmillaan ja 486 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 viennistä kertyi liikevaihtoa 416 miljoonaa euroa. Viime vuosina suurimmat teollisuuden alat ovat olleet metalli (sisältäen kone- ja kulkuneuvoteollisuuden), elintarvike sekä paperin ja paperituotteiden valmistus (sis. kustantamisen). Vuosikymmenen lopun taantuma supisti eniten metalliteollisuuden liikevaihtoa ja edelleen vuonna 2010 alan liikevaihto oli noin 55 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Sen sijaan elintarviketeollisuuden liikevaihto oli vuonna 2010 jo parin vuoden takaista korkeampi. Joidenkin teollisuuden toimialojen liikevaihdon kehitys Kuopion seutukunnassa vuosina (Indeksi vuosi 2000=100) Lv:n osuus -10 Toimiala toimialasta -% Kemianteollisuus (tol 21, 325, 72, 71202) ,5 Sähkötekninen teollisuus (tol 26-27) ,2 Elintarviketeollisuus (tol 10-11) ,2 Koko teollisuus yhteensä (tol C) ,0 Paperin ja paperituott.valm. + pain. (tol 17-18) ,7 Koko metalliteollisuus yht. (tol 24-30) ,6 Sahatav, puutuott.+ huonekal.valm. (tol 16, 310) ,1 Lähde: Tilastokeskus

19 18 4. Asuntomarkkinat, asuntotuotanto ja asunto-ohjelma vuosille Asuntojen hinta ja asuntomarkkinatilanne Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun 7 alue on yhtä työssäkäynti- ja asuntomarkkina-aluetta. Alueen sisällä pendelöidään paljon ja muuttoliike kuntien välillä on vilkasta. Asuntojen hinnat ovat korkeimpia Kuopiossa ja mitä kauemmaksi kärkikaupungista mennään, sitä edullisempia asunnot ovat. Korkeimmillaan asuntojen hinnat ovat Kuopion keskustassa, omarantaisilla tonteilla, rantojen läheisyydessä sekä uusilla alueilla. Muiden suurten kaupunkien vertailussa Kuopion hintataso on melko korkeaa keskitasoa ja heti pääkaupunkiseudun ja Tampereen jälkeen seuraavaksi kalleimpia. Kuopion kaupunkiseudulla on kuitenkin hyvin monipuolista ja erihintaista asuntotarjontaa ja etäisyydet lähikunnista töihin mm. Kuopioon ja päinvastoin eivät ole kovin suuria. Asuntojen hinnoista saadaan tietoa Tilastokeskukselta (asunto-osakeyhtiöiden kaupat) sekä Maanmittauslaitokselta (asuinkiinteistöjen kaupat). Suurten kaupunkien kohdalla hintojen muutoksia voi seurata neljännesvuositasolla, kun taas pienemmistä kunnista tiedot rajautuvat vain Maanmittauslaitoksen hieman viiveellä ilmestyvään aineistoon. Nyt saatavilla on tiedot Kuopion asunto-osakeyhtiöiden kauppojen ensimmäisen vuosineljänneksen 2011 hinnoista sekä tiedot alueen kuntien asuinkiinteistöjen kaupoista vuodelta Kuopiossa asuntojen hintataso on hieman koko maan keskimääräistä alempi. Vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen kerrostaloasuntojen hinta oli Kuopiossa keskimäärin 1799 euroa neliötä kohden (kts. seuraava kuva). Koko maassa vastaava hinta oli noin 400 euroa enemmän eli euroa neliölle. Kuopiossa asuntojen hinnat ovat nousseet keskimäärin 3 prosenttia vuoden takaisesta. Reaalisesti eli inflaatio huomioiden hinnoissa on tapahtunut jopa pientä alenemista. Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Tampere Joensuu Kuopio Turku Jyväskylä Vaasa Oulu Lappeenranta Lahti Pori Kotka Lähde: Tilastokeskus Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnan vertailukaupungeissa v Koko maa /m /m2 7 Kuopion toiminnalliseen kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopion seutukunnan (Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka) lisäksi Suonenjoki, Leppävirta, Tuusniemi ja Nilsiä.

20 19 Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto sisältää erilaisia keskilukuja (mediaani ja keskiarvo) rakennettujen ja rakentamattomien asuinkiinteistöjen kauppahinnoista sekä kauppojen määrätietoa. Kauppahintatilasto päivittyy jatkuvasti toteutuneilla kaupoilla ja viimeisimmät koko vuotta koskevat tiedot ovat vuodelta Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kunnissa rakennettujen asuinkiinteistöjen mediaanihinnat ovat vaihdelleet jonkin verran vuodesta 2005 alkaen. Hintojen vaihteluun vaikutti vuosien taantuman vaikutukset asuntojen kysyntään, mutta myös vuosittain tapahtuneiden kauppojen kohteena olevien asuinkiinteistöjen koko ja ominaisuustiedot tekevät suuresti vaihtelua etenkin pienempien kuntien kohdalla. Vanhempien asuinkiinteistöjen vaihtaessa omistajaa odotusarvona on usein kiinteistön peruskorjaus, kun taas uudempien hinnat ovat kaupantekohetkellä selvästi korkeampia. Lisäksi etäisyys Kuopion keskustaan vaikuttaa paljon hintaan. Kuopiossa ja Siilinjärvellä asuinkiinteistöt ovat selvästi muita kuntia korkeampia. Lisäksi Kuopion kohdalla suuri osa keskeisen kaupunkialueen uusista omakotitalokaupoista jää tilaston ulkopuolelle, koska niissä asuinrakennus on kaupungin vuokratontilla. Näitä kauppoja on paljon Kuopiossa ja ne eivät sisälly maanmittauslaitoksen tilastoon. Vuonna 2010 omistustontilla olevien asuinkiinteistöjen mediaanihinta oli Kuopiossa ( ) hyvin samaa tasoa kuin Siilinjärvellä ( ). Muissa kunnissa mediaanihintataso oli selvästi alempi. Koko ajanjaksolla on hienoinen mediaanihinnan nousutrendi havaittavissa lähes kaikkien kuntien kohdalla. Reaalisesti mediaanihinnat eivät juuri ole nousseet ajanjaksolla ja mm. Maaningalla mediaanihinnat ovat reaalisesti hivenen laskeneet. Rakennettujen asuinkiinteistöjen mediaanihinnat Kuopion kaupunkiseudulla vuosina Kuopio Siilinjärvi Karttula Maaninka Tuusniemi Suonenjoki Nilsiä Leppävirta Lähde: Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto Rakentamattomien asuinkiinteistöjen eli määräalojen ja tonttien hinnoissa on myös paljon vaihtelua kaupunkiseudun sisällä. Kalleimmat tontit neliötä kohden löytyvät Kallaveden rannoilta sekä Kuopiosta. Kuopiossa kaikki rantaan tai rannan läheisyyteen sijoittuvat erityiskohteet myydään tarjouskilpailun tai kiinteän hinnoittelun perusteella ja ne ovat myös mukana tässä tilastossa. Vuonna 2010 Kuopion kaupunkiseudulla tehtiin yhteensä 126 rakentamattoman asuinkiinteistön kauppaa, joista 81 (65%) kaupassa luovuttajana oli kunta ja 43 (35%) kaupassa muu taho. Eniten tonttikauppoja tehtiin Siilinjärvellä ja Kuopiossa, joissa noin 50 tonttia vaihtoi omistajaa. Kunnan luovuttamista tonteista edullisimmat mediaanihinnat olivat Nilsiässä, Maaningalla ja Suonenjoella.

21 20 Asuinkiinteistöjen (rakentamattomat) kaupat Kuopion kaupunkiseudulla vuonna 2010 Luovuttaja Luovuttaja Kunta: Lukumäärä yht. Kunta Med.pinta-ala Med.hinta ( /m 2 ) Muu Med.pinta-ala Med.hinta ( /m 2 ) Kuopio , ,15 Karttula 3 1 ** ** 2 ** ** Siilinjärvi , ,48 Maaninka ,00 1 ** ** Suonenjoki , ,98 Leppävirta , ,65 Nilsiä ,00 0 Tuusniemi 4 2 ** ** 2 ** ** Kaikki yhteensä Lähde: Maanmittauslaitos, Kiinteistöjen kauppahintatilasto Asuntotuotanto Kuopion toiminnallisella kaupunkiseudulla on valmistunut noin uutta asuntoa vuosittain. Määrä on keskimäärin 5 asuntoa jokaista 1000 asukasta kohden eli hyvin lähelle koko maan keskimääräistä tasoa. Kuopiossa ja Siilinjärvellä tuotannon taso on ollut suhteessa korkeampaa (n. 6 asuntoa/1000 asukasta), kun taas pienemmissä alueen kunnissa tuotannon taso on ollut vain noin puolet tästä. Useissa maamme suurissa seutukunnissa asuntotuotanto on ollut Kuopion kaupunkiseudun vastaavaa selvästi korkeampi tai jopa kaksinkertainen siihen nähden (Tampere, Oulu ja Jyväskylä) Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun asuntotuotanto vuosina Pientaloasunnot Kerrostaloasunnot Lähde: Tilastokeskus 2000-luvulla Kuopion kaupunkiseudun asuntotuotannosta keskimäärin 58 prosenttia on ollut pientalotuotantoa ja noin 42 prosenttia kerrostalotuotantoa. Omakotitalotuotanto oli korkeimmillaan vuosina Kerrostalotuotannon määrän vuosittaiset vaihtelut ovat syynä kokonaistuotannon eroihin, kun taas pientalotuotanto on tasaisempaa. Koko kaupunkiseudun kerrostalotuotanto on vaihdellut noin 170 ja 440 asunnon välillä vuosittain. Suurin osa ja noin 86 prosenttia kerrostaloasunnoista on valmistunut Kuopioon, 1-2 kerros-

22 21 taloa on valmistunut vuosittain Siilinjärvelle ja muutamia yksittäisiä koko vuosikymmenellä muihin pienempiin kuntiin. Aivan vuosikymmenen viimeisinä vuosina kaikissa pienemmissä Kuopion kehyskunnissa asuntotuotannon määrä on vähentynyt 2000-luvun huippuvuosista. Tähän taas syynä on ollut omakotitalotuotannon väheneminen selvästi huippuvuosista. Omakotitalotuotannosta noin puolet on mennyt hajarakentamisena maaseutualueille ja noin puolet asemakaavoitetuille alueille. Kuopiossa ja Siilinjärvellä hajarakentamisen osuus on ollut noin kolmannes viimevuosikymmenellä. Vastaavasti Karttulassa osuus oli lähes 90 prosenttia, Leppävirralla lähes 70 prosenttia ja Suonenjoella vajaa neljännes. Asuntotuotanto Kuopion työssäkäyntialueella vuosina kunnittain (yhteensä koko kaudella) Kuopio keskimäärin 515 asuntoa/vuosi 5810 Siilinjärvi 124 as./v Leppävirta Nilsiä Suonenjoki Karttula Maaninka Tuusniemi Yhteensä asuntoa eli n. 793 asuntoa/vuosi Lähde: Tilastokeskus Asuntotuotanto Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kunnissa vuosina Kuopio Siilinjärvi Leppävirta Nilsiä Suonenjoki Maaninka Karttula Tuusniemi Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Kuopiossa asuntotuotanto on viime vuosina kohdistunut paljolti Saaristokaupunkiin, jossa rakentaminen on edennyt Savolanniemestä Rautaniemeen ja Lehtoniemeen. Vuositasolla Saaristokaupunkiin on rakennettu noin uutta asuntoa ja niistä valtaosa on ollut pientaloasuntoja. Lisäksi Kuopiossa on paljon asuntoja valmistunut keskustaan, jossa sataman kortteleita on täydennysrakennettu asumiselle. Muita 2000-luvun loppupuoliskolla Kuopioon toteutuneita uusia täydennysrakentamisalueita tai pienempiä täydennyskohteita on ollut mm. Niiralassa ja Puijonlaaksossa. Siilinjärvellä uusia kerrostaloja on valmistunut keskustaajaman alueelle ja Vuorelaan Kunttarin alueelle sekä omakotitaloja Haaparinteen ja uuden Toivalan alueelle. Lisäksi

23 22 Kuopion kuten myös kaikkien muiden kuntien maaseutualueille on rakennettu uusia omakotitaloasuntoja hajarakentamisena yksityisiltä ostetuille tiloille ja määräaloille. Kuopiossa vuosittain on valmistunut noin uutta omakotitaloa maaseutualueille ja näistä suurin osa on sijoittunut kaupungin eteläpuolelle Puutossalmen, Pellesmäen, Kurkimäen ja Haminalahden alueille. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain ja vuosina on esitetty liitteessä Asuntotuotantotavoitteet, ohjelmointi ja tuotannon eteneminen vuosina Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun asuntotuotanto-ohjelmoinnin mukaan tulevina vuosina koko alueelle valmistuu yhteensä noin uutta asuntoa/vuosi. Suurin osa ja noin uutta asuntoa valmistuu vuosittain Kuopioon ja loput noin asuntoa valmistuu muihin kehyskuntiin. Siilinjärvellä on vuosittain valmistunut noin uutta asuntoa ja vähintään vastaavaa määrää odotetaan myös valmistuvaksi lähivuosina. Lähes Siilinjärven asuntotuotannon määrän verran odotetaan valmistuvan asuntoja yhteensä pienempiin kuntiin eli Leppävirralle, Suonejoelle, Maaningalle, Tuuseniemelle ja Nilsiään. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun asuntotuotanto vuosina , arvio 2011 ja suunnitelma (asuntotuotantotavoitteet) vuosille Toteutunut Arvio Ohjelmointi Määrä yht Alue Osuus-% Pirtti 8 9 0,0 Savolanniemi ,6 Rautaniemi ,6 Lehtoniemi-Keilankanta ,5 Ala-Pirttiniemi ,6 Saaristokaupunki yht ,3 Petonen, Pitkälahti 50 Keskusta ,7 Niirala 187 Haapaniemi, Rönö ,2 Puijonlaakso Linnanpelto-Pappilanmäki ,5 Männistö ,1 Pihlajalaakso ,2 Länsi-Puijo ,5 Särkiniemi-Särkilahti ,7 Hiltulanlahti ,4 Muut kesk.alueet yht ,4 Maaseutualue ,1 KUOPIO YHT ,0 Kirkonkylä Toivala-Vuorela Kasurila Muut alueet SIILINJÄRVI YHT ,1 LEPPÄVIRTA ,8 SUONENJOKI ,6 MAANINKA ,7 TUUSNIEMI ,9 NILSIÄ ,0 MUUT KEHYSKUNNAT ,9 AS.TUOTANTO YHT ,0