KUOPION KAUPUNKI YK 2016:8

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖNKEHITYS, ELINKEINOT JA ASUMINEN ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA YK 2016:8

2

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kuopion väestönkehitys 3. Työpaikat, yritysten liiketoiminta ja työttömyys 4. Asuminen ja asuntotuotannon ohjelmointi vuosille Liite 1 Kuopion väestö suunnittelualueittain (1.1) Liite 2 Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin Liite 3 Kuopion väestö vuonna 2016 (1.1.) ja ennuste vuoteen 2021 Liite 4 Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina Kuopion kaupunki Strateginen maankäytön suunnittelu

4

5 KUOPION VÄESTÖNKEHITYS, ELINKEINOT JA ASUMINEN ASUMISEN RA- KENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA Lähtötiedot vuoden 2017 talousarviota ja vuosien talous- ja toimintasuunnitelmaa varten 1. JOHDANTO Kuopion väestöä, elinkeinoja ja asumista koskevat lähtötiedot laaditaan keväisin tulevan vuoden talousarviota ja talous- ja toimintasuunnitelmaa varten. Lähtötiedot ovat perustana myös maanhankinnalle, kaavoitukselle ja palvelujen suunnittelulle. Väestönkehityksen tilannetietoa, elinkeinojen ja työllisyyden kehitystietoja ja asumisen ohjelmointia tarvitaan mm. kaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun aikatauluttamiseksi. Ohjelmointi on tehty tulevalle viisivuotiskaudelle eli vuosille Ohjelmointia tullaan uudelleen tarkentamaan ensi syksynä vuodelle 2017 hyväksyttävän talousarvion/toiminta- ja taloussuunnitelman ( ) yhteydessä. 2. KUOPION VÄESTÖNKEHITYS Kuopion väestönkehitys Kuopion virallinen väkiluku oli henkilöä vuoden vaihteessa Kuopio oli väkiluvultaan Suomen 9. suurin kaupunki. Kuopion vuosittainen kuntaliitoksia huomioimaton väestökehitys voimistui n henkilön suuruiseksi vuosien aikana (esim. v henkilöä, +1,1 %). Vuonna 2015 väestökasvu hidastui hieman ja oli 828 henkilöä (+0,7 %). Vuoden 2015 väestönkasvusta vajaat 800 asukasta on tullut muuttovoitosta. Syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus eli luonnollinen väestönmuutos, noin 40 henkeä, pieneni edelleen edellisestä vuodesta (vuonna 2014 n. 130 henkeä). Viime vuosina kuolleiden määrä on lisääntynyt lähes vuosittain. Vuoden 2015 aikana Kuopioon muutti noin henkilöä ja Kuopiosta poispäin noin henkilöä. Tulomuuttajista noin 350 henkilöä tuli ulkomailta ja lähtömuuttajissa noin 150 muuttajaa lähti ulkomaille. Kuopiosta ulkomaille ja ulkomailta tänne suuntautunut muuttoliike on säilynyt viime vuosina lähes samalla tasolla, mutta nyt kuluvana vuonna ja tulevina vuosina turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen voi lisätä muuttovoittoa ulkomailta tulleiden osalta. 1

6 KUOPION VÄESTÖ VUOSINA JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Ennuste sisältää Juankosken tiedot VUOSI YHT ) ) ) Ennuste 4) ) Kuopion ja Karttulan kuntaliitos toteutui vuoden 2011 alusta alkaen. 2) Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos toteutui vuoden 2013 alusta alkaen. 3) Kuopion ja Maaningan kuntaliitos toteutuu vuoden 2015 alusta alkaen. 4) Kuopion ja Juankosken ennusteet yhdistetty v alkaen. Juankosken ennusteena on käytetty Tilastokeskuksen ennustetta vuodelta

7 Väestönkasvu Kuopiossa vuosina Luonnollinen väestönlisäys Lähde:Tilastokeskus (ennakko 2015) Kuopion väestönmuutos alueittain Kuopiossa väestönkasvu on painottunut jo usean vuoden ajan Saaristokaupungin alueelle. Vuoden 2016 alussa koko alueella (Savolanniemi, Pirttiniemi, Rautaniemi, Lehtoniemi- Keilankanta) asui noin asukasta. Vuonna 2015 Saaristokaupungin asukasmäärä lisääntyi yhteensä noin tuhat asukasta. Asukasmäärän kasvu oli Lehtoniemessä noin 450, Pirttiniemessä ja Savolanniemessä yhteensä noin 200 sekä Rautaniemessä noin 160. Myös lähivuosina Saaristokaupungissa väestönmäärä jatkaa kasvuaan uusien alueiden myötä. Muita vuonna 2015 väestöltään kasvavia alueita olivat mm. Keskusta, Pihlajalaakso ja Särkiniemi. Näillekin alueille valmistui uusia asuntoja. Lähivuosina laajin omakotitalojen rakentaminen keskittyy Hiltulanlahteen ja kerrostalorakentaminen jatkuu vilkkaana Saaristokaupungissa uusilla Keilanrinteen ja Lehtoniemen pohjoisosien (Kaivannonlahti ja Kuikkalampi) alueilla. Rivitaloista valtaosa valmistuu Saaristokaupunkiin, mutta myös muutamia tulee Päivärantaan, Särkiniemeen ja Hiltulanlahteen. Saaristokaupungin alueella väestönmäärä jatkaa kasvuaan lähes kaikilla alueilla. Ainoastaan vanhimmat Rautaniemen alueet ovat jo väestöltään väheneviä (Jynkänvuoren alueet). Vahva väestönkasvu ja asuntotuotanto kohdentuvat tulevina vuosina Kuopiossa yhä useammalle alueelle. Vuoteen 2025 mennessä vahvimpia väestönkasvun alueita ovat Hiltulanlahti, Lehtoniemi, Keskusta, Savilahti ja Puijonlaakso. Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kuopion väestöennuste on laadittu noin 3-4 vuoden välein palveluiden ja suunnittelun apuvälineeksi. Nyt voimassaoleva ikäryhmittäinen väestöennuste vuoteen 2030 laadittiin vuonna 3

8 2014 (kh ). Ennuste jaettiin vuonna 2015 suunnittelualueille kymmenen vuoden ajanjaksolle ( ). Ennusteessa on mukana Maaninka, jonka kanssa kuntaliitos toteutui vuoden 2015 alusta alkaen. Vuonna 2017 Kuopion kanssa yhdistyvän Juankosken osalta käytetään tässä Tilastokeskuksen vuonna 2015 laatimaa ennustetta. Vuonna 2014 valmistunut väestöennuste nojautui vahvan väestönkasvun ajatukseen. Kuopion väestöennusteen mukaan väestönmäärä lisääntyisi tällä vuosikymmenellä noin asukkaalla vuosittain ja tulevalla vuosikymmenellä kasvu hieman heikkenisi tästä, noin asukkaaseen /vuosi. Tämän hetkisten tietojen valossa ennusteen kasvuvauhtiin ei aivan ylletä. Kuopion ja Juankosken kuntaliitos nostaa väestönmäärää noin asukkaalla, mikä oli Juankosken väestönmäärä vuoden 2016 alussa. Juankosken väkiluku on ollut lievästi vähenevä viime vuosina ja vuonna 2015 se väheni noin 60 asukkaalla. Tulevina vuosina Kuopion väestörakenne vanhenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Vuoteen 2030 mennessä noin asukkaan väestönkasvusta lähes puolet on ikääntyvien (75 vuotta täyttäneiden) määrän kasvua. Tämä tarkoittaa noin 7100 ikääntyvää asukasta nykyistä enemmän. Lasten (0-18-v.) määrä lisääntyy vajaalla asukkaalla ja nuorten työikäisten (25-39-v.) noin 2800 asukkaalla. Kuopion väestönkehitys vuosina ja ennuste vuoteen 2030 (1.1.) Vuonna 2020 yht hlöä, vuonna 2025 yht hlöä ja vuonna 2030 yht hlöä Juankosken kuntaliitos n asukasta v Maaningan kuntaliitos n asukasta v Nilsiän kuntaliitos n asukasta v Karttulan kuntaliitos n asukasta v Vehmersalmen kuntaliitos n asukasta v Toteutuma Ennuste Juankosken ennusteen osalta lähteenä on Tilastokeskus. Asuntotuotannon ohjelmointi on ennusteen perusteena ja sen muuttuessa ennusteen luotettavuus heikkenee. Ennusteessa väestönkasvua alueelle tulee uusien asuntojen rakentamisesta, joihin muuttava väestö ennustetaan alueille. Väestöennustetta käytetään mm. palveluiden suunnittelun apuvälineenä. 4

9 3. TYÖPAIKAT, YRITYSTEN LIIKETOIMINTA JA TYÖTTÖMYYS Kuopion työpaikkatiedot saadaan Tilastokeskuksesta pienellä viiveellä. Tällä hetkellä tuoreimmat tiedot ovat vuoden lopulta 2013 eli noin kahden vuoden takaa. Tuolloin Kuopiossa oli yhteensä työpaikkaa. Maaningan osuus tästä on n. 900 työpaikkaa. Maaninka on ollut vuoden 2015 alusta osa Kuopiota. Kuopion työpaikkakehitys oli hyvin suotuisaa vuosina Työpaikat lisääntyivät yhteensä noin työpaikalla eli keskimäärin 760 työpaikkaa/vuosi. Määrä oli enemmän kuin edellisellä vuosikymmenellä keskimäärin (+570 työpaikkaa/vuosi). Vuonna 2013 sen sijaan työpaikkojen kokonaismäärä laski noin 330 työpaikalla. Vuosien lukuja ei ole vielä saatavilla. Suhdannetaantuma on lisännyt kaikkien suurten kaupunkien työttömyysastetta. Joulukuun 2015 tilanteen mukaisesti suurten kaupunkien joukossa Kuopio on edelleen pärjännyt varsin hyvin. Kuopion 14,8 %:n työttömyysaste oli kuudenneksi pienin suurista kaupungeista. Suurten kaupunkien työttömyysaste joulukuussa 2015 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 22,0 20,0 18,0 16,7 17,1 17,7 17,9 18,2 18,2 18,9 19,1 19,5 16,0 14,0 12,0 10,9 12,1 12,6 12,7 13,3 14,8 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 5

10 Kuopion kehitys Väestömuutos % 0,6 0,7 0,7 0,6 1,2 1,1 1,1 0,7 henkilöä Asuntotuotanto Asuntoja uusissa rak. lkm sis. Turo sis. Finnvera Työpaikkamuutos % 0,9-1,0 0,9 2,0 1,8-0,7 lkm Yritysten liikevaihdon muutos tammi-maalis 2010=100 % 7,5-11,4 6,4 6,2 3,2 3,1-1,6-0,6 Yritysten palkkasumman muutos tammi-kesä 2010=100 % 9,5 2,5 3,8 6,6 4 5,2 0,0 0,7 Viennin muutos (TOL C Teollisuus, seutu) % 14,1-25,3 12,9 18,3 5,8 1,0-3,8 8,1 Työttömyysaste keskimäärin vuodessa % 9,8 11,6 11,3 10,4 10,3 11,2 12,2 13,7 Työttömiä keskim.kk Lähteet: Väestörekisterikeskus, Kuntarekisterit, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Viennin tiedot ovat Kuopion seudun tietoja Kuopion yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi keskimäärin noin kuuden prosentin vauhtia vuosina Vuonna 2013 liikevaihdon kasvu heikkeni kolmeen prosenttiin ja vuonna 2014 yritysten liikevaihto kääntyi lievään laskuun edelliseen vuoteen nähden. Vienti kehittyi myönteisesti vuosina , mutta vuosi 2014 oli Kuopion seudun yrityksille heikompi: viennin arvo supistui 3,8 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2015 vienti puolesta piristyi peräti 8,1 % edellisestä vuodesta. Yritysten yhteenlasketun palkkasumman arvo kasvoi vuosittain , mutta vuosina 2014 ja 2015 pysyttiin lähes edellisvuoden vastaavissa lukemissa. Maakuntien välisessä vertailussa Pohjois-Savo oli kuitenkin vuonna yhä 2015 kärkijoukoissa. Yritysten liiketoiminnan kehityksen heikentyessä on myös työttömien määrä noussut. Vuosina työttömyysaste laski vuosittain, mutta 2013 alkoi työttömyysasteen kiihtyvä nousu. Vuoden 2015 joulukuussa työttömyysaste oli Kuopiossa 14,8 % ja koko maassa 14,4 %. Koko vuoden työttömyysaste oli Kuopiossa keskimäärin 13,7 % ja koko maassa keskimäärin 13,4 %. Vuonna 2015 työttömien määrä nousi voimakkaasti Kuopiossa ja keskimäärin työttömänä oli noin henkilöä kuukausittain. Työttömien määrä nousi kaikissa ryhmissä: nuorisotyöttömät, pitkäaikaistyöttömät ja 50 vuotta täyttäneet työttömät. Vuoden 2016 maaliskuussa työttömien määrän (7056) laski hieman vuoden 2015 maaliskuuhun (7108) verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus sen sijaan on jatkanut kasvuaan vuodesta 2014 (27,2 %) vuoteen 2015 (27,5 %). 6

11 Rakentaminen Kuopiossa Vuoden 2015 aikana rakentaminen jatkui Kuopiossa koko maan tilanteeseen nähden vilkkaana. Kuopioon valmistui 490 uutta rakennusta, joissa oli 877 uutta asuntoa. Lisäksi entiseen toimistorakennukseen saneerattiin 49 asuntoa. Rakennetun kerrosalan määrä kasvoi laajennukset huomioiden noin kerrosneliömetrillä ja tilavuuden noin kuutiolla. Yksittäisinä suurina uudisrakennus- ja laajennuskohteina olivat Puijon sairaalan rakennukset ja Viestikadulle valmistunut toimistorakennus. Valmistuneiden asuntojen määrä ylsi vuonna 2015 viisivuotiskaudelle arvioituun noin 800 uuden asunnon vuositasoon. Uusiin rakennuksiin valmistuneista asunnoista reilu puolet oli kerrostaloissa, vajaa 20 % rivitaloissa ja vajaa kolmannes erillisissä pientaloissa. Vuonna 2015 asuinrakennuksiin myönnettiin yhteensä 907 rakennuslupaa, joten se säilyi likimain vuoden 2014 tasolla. Kuopion asuntorakentaminen Lähde: kuntarekisterit 4. ASUMINEN JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTI VUOSILLE Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa ja tarjota monipuolisia tontteja rakentajille eripuolille kaupunkia. Kuopion asuntorakentamisen painopisteenä on olevan kaupunkirakenteen täydentäminen Saaristokaupungin rakentamisen ohessa. Uusia täydennysrakentamisalueita kaavoitetaan keskustan läheisyydestä ja eri puolilta kaupunkialuetta. Kaupunkirakennetta tiivistävä asuntorakentaminen painottuu lähivuosina Maljalahden, Valkeisen ja Mölymäen alueille, joiden lisäksi keskustassa on runsaasti pienempiä asuntotuotannolla uudistuvia kortteleita ja tontteja. 7

12 Savilahdessa ja Haapaniemellä (Sakkyn alue) asuntorakentaminen alkaa lisätä väestönmääriä tämän vuosikymmenen lopulla ja Puijonlaaksossa rakennetaan parhaillaan Etelärinteen uutta täydennysrakentamisaluetta, jonne ensimmäiset asukkaat ovat jo muuttaneet. Lähivuosina Pappilanmäki ja Pihlajalaakso rakennetaan myös loppuun. Omakotirakentaminen painottuu Hiltulanlahteen ja Saaristokaupungin jäljellä oleville tonteille. Asuminen ja asunnot Kuopiossa on rakennettu runsaasti uusia asuntoja 2010-luvun aikana. Asuntojen pinta-ala asuntokuntaa kohtaan on pysynyt likimain samansuuruisena (n. 75 m²/asuntokunta). Jokaista asukasta kohden laskettu keskimääräinen tilan määrä on kasvanut hitaasti, ollen vuonna 2014 n. 38,4 m²/henkilö ( ,2 m²/hlö). Uudet asunnot painottuvat pieniin (1-3 huonetta/asunto) asuntoihin ja valmistuvien isompien perheasuntojen (yli 3 huonetta/asunto) määrä on jäänyt pieneksi. Kaupunki on vuokratontteja luovuttaessaan tavoitellut asuntojakauman monipuolisuutta, jotta myös suurempia asuntoja rakennettaisiin uusiin kohteisiin. Silti asuntojen kysyntä ja markkinatilanne ovat johtaneet siihen, että kerrostaloihin on valmistunut hyvin vähän perheasuntoja. Yhden henkilön asuntokunnat ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Samalla on lisääntynyt kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä ja kaikista asuntokunnista 57 prosenttia asuu Kuopiossa tällä hetkellä kerrostaloasunnoissa (vuoden 2014 lopun tieto). Omistusasuminen on edelleen suosituin asunnon hallintaperusta. Omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien osuus oli vuonna 2014 noin 58 prosenttia. Omistusasunnoissa asui siten yhteensä noin asuntokuntaa eli karkeasti noin kuopiolaista. Vuonna 2014 vuokra-asunnoissa asuvista hieman alle puolet (n asuntokuntaa) asui arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa ja hieman reilut puolet (n asuntokuntaa) vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Asumisoikeusasuntojen määrä on lisääntynyt asteittain 2010-luvun aikana keskimäärin noin 30 asunnolla vuodessa. Vanhojen asuntojen hinnat Kuopion vanhojen kerrostaloasuntojen reaaliset neliöhinnat laskivat 0,7 % vuonna Kuopion kerrostaloasuntojen vuoden 2015 keskimääräinen neliöhinta oli euroa. Kuopion neliöhinta on korkea vertailukaupunkien joukossa. Vertailukaupungeista Oulussa, Lahdessa ja Jyväskylässä keskimääräinen neliöhinta oli alempi kuin Kuopiossa. Koko maan keskineliöhinta oli 2427 euroa/m 2 vuonna

13 Vanhojen kerrostaloasuntojen hintaindeksi 2010= ,9 Helsinki Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinta 2015 Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio Turku Tampere Vantaa Espoo-Kauniainen 3146 Helsinki 4188 Koko maa

14 Asuntotuotannon tavoitteet Kuopion tavoitteena on ollut jo pitkään keskimäärin 800 uuden asunnon rakentaminen vuosittain. Noin asuntoa tavoitellaan kerrostaloihin ja loput noin asuntoa pientaloihin. Pientaloasunnoista noin puolet tulee olemaan rivitaloasuntoja ja puolet omakotitaloja. Yhteensä tulevalla viisivuotiskaudella valmistuu noin asuntoa, josta noin kerrostaloihin (70 %) ja noin pientaloihin (30 %). Kaupunki seuraa tonttikysynnän tilannetta ja luovuttaa noin 60 omakotitalotonttia vuosittain keskeiseltä kaupunkialueelta. Tämän päälle tarjontaa on myös jatkuvasti entisissä kuntakeskuksissa ja maaseutukylissä sekä yksityistä tonttitarjontaa eri puolilla kaupunkia ja maaseutua. Kuluvan ja viime vuoden aikana kaupungin luovuttamien omakotitalotonttien kysyntä on hieman hiipunut, mutta kerros- ja rivitalotonttien kysyntä on ollut erittäin suurta. Tavoitteena on ollut lisätä tonttivarantoa tulevien vuosien tarpeisiin. Kaavoitusohjelmassa korostetaan täydennysrakentamisalueiden kaavoitusta ja uusia täydennysrakentamisalueita otetaan kaavoitusohjelmaan vuosittain. Tavoitteena on, että valtaosa uusista asunnoista rakennetaan ns. täydennysrakentamisena eli uutta kaupunkirakennetta laajentavaa rakentamista hidastaen. Strateginen maankäytön suunnittelu käynnisti alkuvuodesta 2016 Tonttivaranto-projektin. Projektin yleistavoitteena on määrittää kaupungille toimintamalli tonttivarantojen tarkasteluun sekä määrittää ja käyttöönottaa Tonttivaranto-tietojärjestelmä tukemaan kyseistä toimintamallia. Toimintamallilla pyritään ajantasaiseen tonttivarantotarkasteluun ja sen pohjalta laadittaviin strategisiin toimenpiteisiin. Lisäksi tarkoituksena on edistää tonttitarjonnan riittävyyttä ja monipuolisuutta sekä kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on laatia vuosittain tonttituotannon toteuttamisohjelma, jonka keskeisiä tuloksia tulevat olemaan uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys seuraavalle kymmenelle vuodelle. Asuntotuotanto alueittain ja ohjelmointi vuosille Kuopion asuntotuotanto keskittyy lähivuosina Saaristokaupungin alueelle sekä Keskustaan ja sen lähialueille. Yhteensä näiden alueiden asuntotuotanto käsittää yli puolet kaupungin asuntotuotannosta vuosina Tulevalla viisivuotiskaudella lähes 600 uutta kerrostaloasuntoa rakennetaan Puijonlaaksoon, noin 300 asuntoa Hiltulanlahteen ja vajaat 300 asuntoa Savilahteen. Tavoitteena on, että asuntorakentaminen alkaa Savilahdessa, Sairaalakadun alueella (Valkeinen) sekä Mölymäellä jo vuonna Asuntorakentaminen on edelleen vilkasta eripuolilla Saaristokaupunkia. Kerrostaloja on tulossa Lehtoniemen, Keilanrannan, Keilanrinteen sekä Kaivannonlahden alueille. Rivitaloja rakennetaan sen sijaan eniten Savolanniemeen, Pirttiniemeen sekä Käränkään. Myös Keilanrinteen alueelle on tulossa rivitaloja. Keilanrinteen ensimmäisten alueiden rakentaminen 10

15 alkaa vuoden 2016 syksyllä vilkastuen lähivuosina. Tällä hetkellä alueelle rakennetaan kunnallistekniikkaa. Kaivannonlahden alueelle rakentaminen etenee vuonna 2017, jonka jälkeen vuosikymmenen lopulla rakennetaan Kuikkalammen alueella. Tulevalla viisivuotiskaudella Pappilanmäen viimeiset asunnot valmistuvat ja myös Pihlajalaakson alue rakennetaan valmiiksi. Uutena täydennysrakentamiskohteena alkaa rakentaminen Päivärannassa, jossa vanhan Niiralan Kulma Oy:n korttelin vanhat asuintalot puretaan ja tilalle rakennetaan 3 kerrostaloa sekä pari rivitaloyhtiötä. Lisäksi kaava-alueelle on tulossa yksi asumisoikeustalo. Vastaavasti toteutuu yksi kortteli Linnanpellolla eli vanhat talot puretaan ja tilalle tulee kolme uutta kerrostaloa. Kuopion asuntotuotanto alueittain v , arvio v ja ohjelmointi v Valmistumisvuoden mukaan Kesäkuu 2016 Arvio Yht. Alue Keskusta lähialueineen Muu keskeinen alue Saaristokaupunki Pappilanmäki, Linnanpelto Pihlajalaakso Puijonlaakso Länsipuijo Hiltulanlahti Savilahti Päiväranta Maaseutu (kylätaajamat + haja) YHTEENSÄ Tulevina vuosina Kuopion laajin omakotitalorakentaminen sijoittuu Hiltulanlahteen. Tällä hetkellä osa Hiltulanlahden I-alueen omakotitaloista on jo rakenteilla ja tämän alueen rakentaminen kestää parisen vuotta. Seuraava II-alue sijoittuu moottoritien länsipuolelle ja siellä asuntorakentaminen alkaa vuonna Kolmannelle alueelle (Puutossalmentien varsi) edetään vuonna Yhteensä Hiltulanlahteen tulee noin uutta omakotitaloa ja parikymmentä rivitalokohdetta. Arviolta koko alueen rakentaminen kestää noin 9 vuotta. 11

16 Kuopion asuntorakentamisalueiden käyttöönotto ja arvioidut koko alueen asunto- ja asukasmäärät Kesäkuu 2016 UUDET KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET Alue: Rak. tyyppi: As.rak. alk.vuosi: Valm.v: Asuntoja: Asukkaita: Huomioita: Puijonlaakson etelärinne AK/AKR n. 600 n rakentaminen alkanut Hiltulanlahti I AO/AR/AP n. 250 n rakentaminen alkanut Keilanranta (Lehtoniemi) AO/AK/AKR n. 230 n rakentaminen alkanut Julkulan tärä (niemi) AK/AP n. 170 n rakentaminen alkanut Linnanpelto (Nikun uudistuva kortteli) AL n. 170 n Päiväranta, täydennysrak.kortteli AK/AR n. 180 n Keilanrinne (Lehtoniemi) AK/AKR n n Savolanniemen tyvi AR n. 300 n Matkusniemi (Lehtoniemi) AR/AP/AO n. 100 n. 200 Kurkimäki AO n. 40 n osa yksityisiä tontteja Kaivannonlahti (Lehtoniemi) AK/AKR/AR n. 300 n as. kaavoitus käynnissä Hiltulanlahti II AO n. 300 n Savilahti-Savisaari AK/AKR as. kaavoitus alkamassa Valkeisen sairaalan alue AK n n as. kaavoitus alkamassa Haapaniemi, Sakkyn alue AK/AKR n n as. kaavoitus alkamassa Kunnallistekniikan rakentaminen toteutuu alkamisvuotta edeltävänä vuonna tai pienemmillä alueilla alkuvuodesta, jos rakentaminen alkaa loppuvuodesta. 12

17 Palveluverkoston kehittäminen Asuntorakentamisen seurauksena tulevalla viisivuotiskaudella tulee rakennettavaksi uusia palveluinvestointeja. Suurimmat näistä ovat Hiltulanlahden koulu ja päiväkoti. Lisäksi Saaristokaupungin uusille alueille, kuten Kuikkalammelle ja Keilanrinteelle, on rakennettava lisää päiväkoteja. Savolanniemeen on myös suunnitteilla yksityinen päiväkoti. Saaristokaupungin alueella leikki- ja lähiliikuntapaikkojen sekä ulkoiluväylien rakentaminen toteutuvat asuntotuotannon edetessä. Esimerkiksi Pirttiniemeen toteutetaan leikkipaikka ja uimaranta. Myös Hiltulanlahden alueelle rakennetaan koko aluetta palvelevat lähiliikuntapaikka, ulkoilureitit ja uimaranta. Pihlajalaakson alueelle toteutetaan leikki- ja lähiliikuntapaikka ja lisäksi panostetaan ns. vanhojen alueiden kehittämistoimenpiteisiin, joista esimerkkeinä Sammakkolammen alueen kohentaminen Puijonlaaksossa ja Snellmanin puiston peruskorjaaminen keskustassa. 13

18 LIITE 1 VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN VUOSINA (1.1.) SUUNNITTELUALUE * 2015* 2016 E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä H14 Litmanen J11 Pitkälahti H16 Pirtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula (3509) Maaninka (3841) (3826) Nilsiä keskeinen / (Nilsiä) (6521) (6540) (6499) Nilsiä itäinen Nilsiä läntinen Muut alueet *** Alueille sijoittumattomat Kaupunki yhteensä Aluetietojen lähteenä käytetään kuntarekisteritietoja, jotka poikkeavat virallisesta väkiluvusta. *2014 ja 2015 tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen vuodenlopun 2013 ja 2014 tieto, koska Kuntarekisterien tietoa ei ollut saatavissa. Vuoden 2016 tiedot ovat jälleen Kuopion kuntarekistereistä. ** Sisältää saaristo- ym. alueet joissa väestömäärät pieniä

19 LIITE 2 KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN YHT. 101 E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo D1 Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti B Sorsasalo G Pieni Neulamäki H12 Jynkkä H11 Levänen J11 Pitkälahti H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Maaninka Nilsiä keskeinen Nilsiä itäinen Nilsiä läntinen Alueille sijoittumattomat* Kuopio yhteensä *Saaristo- ym. alueiden, joissa väestömäärät ovat pieniä, väestö on mukana alueille sijoittumattomissa Kuntien osa-alueet ovat ajankohdan mukaiset. Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina. Tieto on saatu väestötietojärjestelmästä. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa , kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Lähde: Kuopion kuntarekisterit

20 LIITE 3 KUOPION VÄESTÖ VUONNA 2016 (1.1.) JA ENNUSTE VUOTEEN 2021 Tot. Ennuste E1 Keskusta E2 Niirala E3 ja E5 Haapaniemi-Siikalahti E4 Rönö ja sen lähisaaret KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo LÄNTINEN PUIJO C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi - Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi - Likolahti KOILLINEN ALUE F1 Savilahti-Savisaari F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki H12 Jynkkä NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI-JYNKKÄ H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J11 Pitkälahti ETELÄINEN KAUPUNKIALUE J13-J15 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv B Sorsasalo MUUT KAUPUNKIALUEET Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Nilsiä Maaninka ENT. KUNTAKESKUKSET JA MAAS.ALUEET Muu / Tuntematon / Alueettomat 2216 Kaupunki yhteensä Juankoski Kuopio ja Juankoski KOKO KUOPION ENNUSTE hyväksytty

21 LIITE 4 LIITE 4 KUOPION ASUNTOTUOTANTO SUUNNITTELUALUEITTAIN VUOSINA E1 Keskusta E2 Niirala 5) E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanp C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-Linn D2 Saarijärvi-Rahusenk D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä J11 Pitkälahti H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Keskeinen kaup.alue Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi 1) Karttula 2) Maaninka 3) Nilsiä 4) Maaseutualueet yht Kaupunki yhteensä Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonnan tilastot 1) Vehmersalmen kunta liittyi Kuopioon vuoden 2005 alusta. 2) Karttulan kunta liittyi Kuopioon vuoden 2011 alusta. 3) Maaningan kunta liittyi Kuopioon vuoden 2015 alusta. 4) Nilsiän kunta liittyi Kuopioon vuoden 2013 alusta. 5) Vuoden 2014 asuntotuotantoon on lisätty Turon 68 asuntoa (käyttötark.muutos). Tämä on kirjattu Niiralan kohdalle.

22

23 V KÄYTTÖÖN OTETTAVAT ALUEET ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN ALOITUSVUODEN MUKAAN ennen 2016 alkaneet SORSASALO käyttöön otettavat palvelu-, teollisuus- ja varastoalueet Keskustan kehittäminen PIHLAJALAAKSO Selvitysalue Alueiden käyttöönotossa on ehdollisuuksia, mistä johtuen maankäyttö tai ajoitus saattaa muuttua KELLONIEMI LIIKENNE PAPPILANMÄKI PUIJONLAAKSO NEULANIEMI SAVILAHTI SAVISAARI - MÄNNISTÖ Kaudella rakennettava katu Kaudella rakennettava kevyen liikenteen väylä MALJALAHTI HALMETIE 2017 SAMMALLAHTI LEHTONIEMI KUIKKALAMPI - LEHTORINNE KÄRÄNKÄ PIENI NEULAMÄKI RAUHALAHTI SAARIST0KAUPUNKI 2016 KEILANRINNE KEILANRANTA RAUTANIEMI PETONEN HEPOMÄKI SAVOLANNIEMI ALA-PIRTTINIEMI 2018 HILTULANLAHTI VANUVUORI Kh kesäkuu 2016

24