VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN - RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA :

Transkriptio

1 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN - RENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA : Lähtötiedot vuoden 2009 talousarviota ja vuosien talous- ja toimintasuunnitelmaa varten. 1. Johdanto Talousarvion laadintaa varten on keväisin julkaistu Kuopion väestöä, elinkeinoja sekä asumista koskevat lähtötiedot. Ne on koottu myös perustaksi useamman vuoden käsittävälle toiminta- ja taloussuunnitelmalle, palvelujen suunnittelulle sekä kaavoitukselle. Vuosi sitten valmistui Kuopion kaupungille uusi ikäryhmittäinen väestöennuste ja helmikuussa 2008 hyväksyttiin myös uudet suunnittelualueittaiset väestöennusteet. Koska nämä väestötavoitteet, kuten myös työpaikkakasvutavoite (vähintään nettotyöpaikan lisäys/vuosi), ovat säilyneet ennallaan, on lähtötiedot käsittävä raportti aiempaa suppeampi sisällöltään ja keskeisesti uutta on asuntorakentamisen etenemisen tarkistetut linjaukset tulevalle viisivuotiskaudelle. Tarpeen mukaan näitä lähtötietoja tullaan uudelleen tarkentamaan ensi syksynä vuodelle 2009 hyväksyttävän talousarvion/toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä. 2. Kuopion väestökehitys viime vuosina Kuopion seudun ja Kuopion väestönkasvu on jatkunut myönteisenä. Vuonna 2006 seudun väkiluku lisääntyi 670 asukkaalla ja vuonna 2007 kasvu oli noin 500 henkilöä. Vuonna 2007 kasvusta suurin osa kohdistui Kuopioon (360 henkilöä) ja Siilinjärvelle (140 henkilöä). Vuosien vaihteessa Kuopion väkiluku oli henkilöä ja seudun vastaavasti henkilöä. Kuopion kasvusta noin 210 oli luonnollista väestönlisäystä ja loput 150 muuttovoittoa. Kuopion väestönmuutokset vuosina Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönkasvu Maassamuutto - kuntaan muutto kunnasta muutto Muuttoliike netto Siirtolaisuus netto Korjauserä VÄESTÖNKASVU *) Lähde: Väestönmuutokset = kuntarekisterit Korjauserä = laskennallinen erotus viralliseen väkilukuun nähden. Vuoden 2004 väestönlisäys = vain Kuopion väestönmäärän kasvu. Lisäksi Kuopion väkiluku kasvoi Vehmersalmen väestönmäärällä.

2 2 3. Kuopiossa väestönkasvu painottuu Saaristokaupunkiin Saaristokaupungissa väestönmäärä lisääntyy nopeasti vuosittain. Vuoden 2008 alussa koko alueella (Savolanniemi, irttiniemi, Rautaniemi ja Lehtoniemi-Keilankanta) asui yhteensä asukasta. Vuonna 2007 väestönmäärä kasvoi 610 henkilöä, josta 360 henkilön lisäys kohdistui Rautaniemeen ja noin 250 henkilön lisäys Savolanniemeen. Myös tulevina vuosina väestönkasvu tulee jatkumaan Saaristokaupungin alueella ja etenkin Rautaniemen ja Lehtoniemi-Keilankannan alueilla. Lasten määrä on lisääntynyt ja tulee myös jatkossa kasvamaan voimakkaasti näillä alueilla. Saaristokaupungin lisäksi väestönmäärä lisääntyi noin 300 henkilöä Keskustassa, noin 60 henkilöä Haapaniemellä, noin 50 henkilöä Niiralassa ja yhteensä noin 120 henkilöä Kuopion maaseutualueilla. Maaseutualueilla kasvu kohdistui eniten Etelä-Kuopion alueelle ja Haminalahteen. Väestön vähenemistä tapahtui eniten Litmasella, uijonlaaksossa ja Saarijärvi-Rahusenkangas alueella. Väestönmuutos suunnittelualueilla vuonna 2007 Väestönkasvualueet: Väestönmäärä vähentynyt alueilla: Rautaniemi 358 Litmanen -161 Keskusta 296 uijonlaakso-taivaanpankko -148 irtti 168 Saarijärvi-Rahusenkangas -96 Haapaniemi 63 Rönö ja sen lähisaaret -85 Niirala 49 Itk.-Männistö-Linnanpelto -81 uijonsarvi (äivänranta) 45 Jynkkä -60 ellesmäki 45 Levänen -51 Haminalahti 41 Kelloniemi-Likolahti -39 Kurkimäki 26 Kettulanlahti -38 Ranta-Toivala 21 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo -37 Länsi-Riistavesi 14 uijo (Inkilänmäki) -25 uutossalmi 14 Julkula -23 Kurkiharju 12 Hirvilahti -23 Vanuvuori 10 Särkiniemi-Särkilahti -22 Vehmersalmi -20 Itä-Riistavesi -16 Neulamäki Kuopion väestöennusteet vuosille Kuopion ikäryhmittäinen väestöennuste vuoteen 2030 saakka tarkistettiin noin vuosi sitten. Alueiden ennusteiden taustalla olevan perusennusteen mukaan Kuopion lähivuosien väestönkasvu on noin 400 henkilöä / vuosi. Tästä reilu puolet on luonnollista väestönkasvua ja loput muuttovoittoa. Ennusteen toteutuessa Kuopion väkiluku on noin henkilöä vuonna erusennusteen lisäksi Kuopiolle on laadittu ns. strateginen tavoite-ennuste, jossa muuttovoittotavoite on noin kaksinkertainen perusennusteen tasoon nähden ja väestötavoite noin henkilöä vuodelle 2030.

3 3 Kuopion väestö ikäryhmittäin vuosina ja ennuste vuoteen vanhukset (75- v.) alle kouluikäiset (0-6 v.) ala-asteikäiset (7-12 v.) nuoret (16-18 v.) yläasteikäiset (13-15 v.) Kuopion väestörakenne vanhenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Muutos on jatkuva ja voimistuu ensi vuosikymmenellä. Vuoden 2008 alussa Kuopiossa oli noin yli 85-vuotiasta henkilöä ja määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Eniten kasvua tapahtuu vuotiaissa, joiden määrä lisääntyy nykyisestä noin henkilöstä noin henkilöön. Kuopion alueittaiset ennusteet vuoteen 2015 saakka valmistuivat loppuvuonna Saaristokaupunki on väestöltään voimakkaimmin kasvava alue Kuopiossa vuoteen 2015 mennessä. irtin alueella väestönkasvu painottuu Savolanniemeen ja Ala-irttiniemeen ja Rautaniemessä rakennetaan paljon itä- ja eteläosiin. Vuodesta 2009 alkaen väkiluku alkaa kasvaa myös Lehtoniemessä vuosittain. irtin väkiluku on noin asukasta, Rautaniemen noin asukasta ja Lehtoniemen noin 1800 asukasta vuoden 2015 alussa. Yhteensä Saaristokaupungin väkiluku lisääntyy henkilöä. Muita ennustekaudella väestöltään selvästi kasvavia alueita ovat Keskusta, Hiltulanlahti ja ihlajalaakso (Inkilänmäki), kuten myös appilanmäki (Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto) ja useat maaseutualueet. Väestönmäärä sen sijaan vähenee useilla vanhoilla alueilla, joille ei rakenneta uusia asuntoja. Näillä alueilla myös lasten määrät vähenevät ja väestön ikärakenne vanhenee vuosittain.

4 4 Väestönmuutokset alueittain vuosina Mukana viisi väestöltään eniten kasvavaa ja vähenevää aluetta KUOIO YHTEENSÄ Rautaniemi Lehtoniemi-Keilankanta irtti Hiltulanlahti Inkilänmäki (ihlajalaakso) Saarijärvi-Rahusenkangas Jynkkä uijonlaakso-taivaanpankko Neulamäki Litmanen Elinkeinojen kehitys ja työpaikkakasvu Kuopion seudun elinkeinojen kehitys on jatkunut myönteisenä. Vuonna 2007 yritysten liikevaihto kasvoi 10 prosenttia ja vienti 13,3 prosenttia edellisvuodesta. Myös palkkasumman kasvu nopeutui edellisvuodesta 6,6 prosenttiin. Koko maassa liikevaihdon ja palkkasumman kasvu oli myös Kuopion seudun tavoin vahvaa, mutta viennin kasvu hidastui noin 8 prosenttiin. Kuopion seudulla teollisuuden liikevaihto oli miljoonaa euroa, jossa lähes 40 prosenttia tuli viennistä. Kaiken kaikkiaan seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli miljoonaa euroa vuonna 2007 ja sen mukaan suurimmat toimialat ovat kauppa (34%) ja teollisuus (22%). KUOION SEUTU (milj. euroa) Liikevaihto alkkasumma Vienti (teollisuus = D) Vuosimuutokset (%) Liikevaihto 7,3 3,6 3,1 6,3 3,9 8,3 10,1 alkkasumma 6,2 4,0 5,6 4,9 4,9 4,7 6,6 Vienti (teollisuus = D) -2,5-7,4-10,5 10,0 11,2 17,8 13,3 KOKO MAA Vuosimuutokset (%) Liikevaihto 3,1 1,1 2,5 5,7 5,4 10,7 8,4 alkkasumma 6,9 3,2 3,4 4,5 4,5 4,5 5,9 Vienti (teollisuus = D) -0,2-2,0-3,0 6,9 4,2 17,3 8,1 Lähde: Tilastokeskus, Liiketoiminnan kk-kuvaajat

5 5 Työpaikkakasvu on jatkunut Kuopiossa ja Kuopion seudulla. Vuonna 2006 työpaikat lisääntyivät noin 900 työpaikkaa ja Kuopiossa oli yhteensä työpaikkaa vuoden 2007 alussa. Myös vuoden 2007 osalta kasvu on noin työpaikkaa uusimpien tietojen mukaan (Kuopion toimipaikkarekisteri). Selvästi suurin työpaikkakasvu on tullut 2000-luvulla palvelujen toimialalle, mutta vuonna 2007 myös teollisuuden työpaikat lisääntyivät pitkästä aikaa. alveluissa etenkin liike-elämän ja sosiaali- ja terveyspalvelujen työpaikat ovat lisääntyneet voimakkaasti tällä vuosikymmenellä. Toimialoista myös rakentamisessa ja kaupassa työpaikkamäärät ovat olleet hyvässä kasvussa. 6. Asuntorakentamisen eteneminen vuosina Kuopion asuntotuotanto keskittyy lähivuosina Saaristokaupungin alueelle. Lisäksi uusia asuntoja rakennetaan Keskustaan ja appilanmäelle. Kaiken kaikkiaan Kuopioon ennakoidaan valmistuvan noin uutta asuntoa nykyisen asunto-ohjelmoinnin mukaan. Määrästä keskimäärin 45 prosenttia rakennetaan Saaristokaupunkiin. Omakotitalojen tonttitarjonta on keskimäärin 150 tonttia/ vuosi ja valtaosa tarjonnasta on Saaristokaupungissa. Vuosina tonttitarjonta sijoittuu Rautaniemeen ja vuosina Ala-irttiniemeen. Tämän jälkeen omakotitalojen rakentaminen alkaa Hiltulanlahdessa. Omakotitalotonttien tarjontaa tarkistetaan vuosittain kysynnän mukaan. Kerrostalojen tonttitarjonta on lisääntynyt huomattavasti Lehtoniemen myötä ja tulevina vuosina Lehtoniemi on Kuopion kerrostalorakentamisen pääalue. Vuosina noin puolet Kuopion kaikista uusista asunnoista valmistuu kerrostaloihin ja puolet pientaloihin. Keskustassa sataman kortteleissa jatkuu kerrostalorakentaminen vilkkaana ja tulevan vuosikymmenen alussa rakentaminen etenee Maljalahteen. appilanmäen asuntorakentaminen ajoittuu vuosille ja ihlajalaakson alueelle rakennetaan vuodesta 2010 alkaen. Uusia täydennysrakentamisalueita pyritään löytämään olevasta kaupunkirakenteesta ja etenkin keskustan pohjoispuoleisilta alueilta. Vuonna 2008 on käynnistynyt noin 100 rivitaloasunnon kaavoitus Länsi-uijon alueelle. Kuopion asuntotuotanto alueittain v , ennuste v ja ohjelmointi v Valmistumisvuoden mukaan Enn. Ohj. Yht. v Alue kpl % irtti Savolanniemi % Rautaniemi* % Lehtoniemi-Keilankanta % Ala-irttiniemi % Saaristokaupunki yht % etonen (Litmanen, itkälahti) Keskusta lähialueineen** % Muu keskeinen alue % Särkilahti uijonlaakso appilanmäki % ihlajalaakso % Länsi-uijo % Hiltulanlahti % Maaseutu % YHTEENSÄ % * Vuoden 2005 alussa irtistä liitettiin Jynkänvuoren alue Rautaniemeen. Luvut muutettu myös takautuvasti. **Keskustaan lähialueineen luetaan seuraavat alueet: Keskusta, Niirala, Rönö, Haapaniemi.

6 6 Kuopion asuntotuotanto alueittain vuosina , arvio v ja ohjelmointi v Keskusta lähialueineen Muu keskeinen alue Rautaniemi Lehtoniemi-Keilankanta Savolanniemi ja irtti Ala-irttiniemi (irtti) appilanmäki ihlajalaakso Länsipuijo Hiltulanlahti Maaseutu / Melalahti Täydennysrakentamisalueiden arvioidut asunto- ja asukasmäärät Alue, käynnistymisvuosi Asuntojen valmistuminen Asuntoja Asukkaita appilanmäki, n. 275 n. 500 ihlajalaakso, n. 450 n Maljalahti, n n n Länsi-uijo, n. 100 n

7 7 Liitteet Liite 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain v. 1990, 1995, 2000, 2005 ja (1.1.) Liite 2. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin Liite 3. Kuopion väestö ikäryhmittäin v ja ennuste vuoteen 2030 (1.1.) Liite 4. Kuopion väestö suunnittelualueittain v ja 2008 sekä ennuste vuoteen 2015 (1.1.) Liite 5. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina Kartta 1. Saaristokaupungin asuntorakentamisen eteneminen Kartta 2. YK 5-vuotiskausi (kaudella käyttöönotettavat alueet)

8 KUOION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN V.1990, 1995, 2000, 2005 ja (1.1.) LIITE 1. SUUNNITTELUALUE E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi 1) E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 uijonlaakso-taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo C3 uijonsarvi (äivänranta) C4 uijo (Inkilänmäki) C5 Laivonsaari D1 Itk.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F1 Savilahti F21 Neulamäki F22 Kolmisoppi-Vuorilampi G ieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä H14 Litmanen J11 itkälahti etosen puistokaupunki yht H16 irtti 2) H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi Saaristokaupunki yht J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Keskeinen kaupunkialue yhteensä Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti uutossalmi ellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti ohjois-kallaveden saaristo Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi 1946* Maaseutualue yhteensä Alueille sijoittumattomat KUOIO YHTEENSÄ ) ) Vuoden 2005 alussa muuttuneessa aluejaossa Siikalahden alueelta Hermanninranta (977 as.) siirtyi Haapaniemen alueeseen. 2) irtistä siirtyi Jynkänvuoren pienalue (1272 as.) Rautaniemen suunnittelualueeseen. 3) Vuoden 2005 alusta Vehmersalmi liittyi Kuopioon.

9 VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN LIITE YHT E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 uijonlaakso-taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo C3 uijonsarvi (äiväranta) C4 uijo (Inkilänmäki) C5 Laivonsaari D1 Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti B Sorsasalo G ieni Neulamäki H12 Jynkkä H11 Levänen J11 itkälahti H14 Litmanen H16 irtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti Keskeinen kaupunkialue Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti uutossalmi ellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti ohjois-kallaveden saaristo Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Maaseutualueet yhteensä Alueettomat Kuopio yhteensä

10 Kuopion väestö (1.1.) vuosina ja ennuste vuosille , 2020, 2025 ja 2030 (1.1.) VUOSI YHT * ENNUSTE * Vuoden 2005 alussa Vehmersalmen liittyminen Kuopioon nosti Kuopion väkilukua n henkilöllä.

11 VÄESTÖ JA ENNUSTE ALUEITTAIN VUOTEEN 2015 (1.1.) LIITE 4. SUUNNITTELUALUE E1 Keskusta E2 Niirala E3+E5 Haapaniemi-Siikalahti E4 Rönö ja sen lähisaaret C1 uijonlaakso-taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo C3 uijonsarvi (äiväranta) C4 uijo (Inkilänmäki) 1) D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 2) D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H12 Jynkkä H11+G Levänen ja ieni Neulamäki H14 Litmanen J11 itkälahti H16 irtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13-15 Hiltulanlahti, Kivi-/Vanuvuori 3) B Sorsasalo Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti uutossalmi ellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Koko kaupunki yhteensä ) Ennusteen tekovaiheessa ihlajalaakson ensimmäiset asunnot oli arvioitu valmistuvaksi v Täydennysrakentamisalueen väestönmäärä n asukasta. Keväällä 2008 on linjattu, että rakentaminen alkaa vasta vuotta myöhemmin ja ens. asunnot valmistuvat vuonna ) appilanmäen rakentaminen käynnistyys vuonna 2008 ja alueen väestömäärä tulee olemaan n. 500 asukasta. 3) Ennusteessa rakentamisen on suunniteltu alkavan Hiltulanlahdessa vuonna Keväällä 2008 on lijattu, että rakentaminen alkaa Hiltulanlahdessa vasta vuonna 2013.

12 Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain LIITE E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisa E5 Siikalahti C1 uijonlaakso-taiva C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo C3 uijonsarvi (äivär C4 uijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-L D2 Saarijärvi-Rahusen D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolah F21 Neulamäki G ieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkil H11 Levänen H12 Jynkkä H14 Litmanen H16 irtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J11 itkälahti J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Keskeinen kaup.alue uutossalmi ellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Vehmersalmi * Maaseutualueet yht Kaupunki yhteensä Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonnan tilastot * Vehmersalmen kunta liittyi Kuopioon vuoden 2005 alusta. Kaupunkialue-% Maaseutualue-% Vehmersalmi ? 4

13 33 LEHTONIEMI IRTTI 34 RAUTANIEMI 37 TERVALAMI SAUNANIEMI ETKELKANTA LEÄLAHTI HAUKKANIEMI EIKKO- METSÄ KATTILAMÄKI KUIKKA- LAMI KAIVAN- NONLAHTI KEILANRANTA NIITTYLAHTI SISKONRANTA LINTULAHTI KÄRÄNKÄ KANAVA- RANTA KEILANKANTA IRTTINIEMI ASUNTOMESSUT,, Kh ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN SAISTOKAUUNKI

14 V KÄYTTÖÖN OTETTAVAT ALUEET Siilinjärven kunta ASUNTORENTAMISEN ETENEMINEN ALOITUSVUODEN MUKAAN SORSASALO T 2009 T ÄIVÄRANTA 20 TYÖAIKKA-ALUEET 21 JULKULA KETTULANLAHTI käyttöön otettavat alueet, = palvelujen ja hallinnon alueet T, TV = teollisuus- ja varastoalueet /T käyttöön otettavat alueet, = palvelujen ja hallinnon alueet T, TV = teollisuus- ja varastoalueet 23 KELLONIEMI /T RYYSUO RAHUSENKANGAS EIOSENRINNE Keskustan kehittäminen Selvitysalue Alueiden käyttöönotossa on ehdollisuuksia, mistä johtuen maankäyttö tai ajoitus saattaa muuttua 12 UIJONLASO MÄNNISTÖ 10 UIJO 27 ; LINNANELTO LIIKENNE 11 KAUDELLA RENNETTAVA KATU ITKONNIEMI 9 MALJALAHTI 3 KAUDELLA RENNETTAVA KATU SAVILAHTI 13 VAHTIVUORI MULTIMÄKI HATSALA KAUDELLA RENNETTAVA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ 7 NIIRALA VÄINÖLÄNNIEMI KUOIONLAHTI 1 5 NEULAMÄKI 26 RÖNÖ 18 T/ SÄRKINIEMI HAANIEMI 8 15 E KOLMISOI 30 T/ LEVÄNEN NEULALAMI 24 T/ 31 KÄRÄNKÄ KAIVANNONLAHTI T/ KUIKKALAMI KANAVANTA LEHTONIEMI 33 LINTULAHTI JYNKKÄ ASUNTOMESSUT,, -09 MALJALAHTI 3 KEILANKANTA 25 SISKONRANTA NIITTYLAHTI KEILANRANTA T/ T EIKKOMETSÄ T/ T/ HATSALA 6 SAUNANIEMI MULTIMÄKI 4 VAHTIVUORI 2 TERVALAMI RAUTANIEMI 37 ETKELKANTA KATTILAMÄKI LITMANEN ITKÄLAHTI LEÄLAHTI T IRTTI 34 HAUKKANIEMI KUOIONLAHTI 5 IRTTINIEMI HILTULANLAHTI Kh VÄINÖLÄNNIEMI 1