KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN

Transkriptio

1 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN Sisältää Kuopion kaupungin lähtötiedot vuoden 2011 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten

2 Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 2010:2 ISSN KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN Sisältää Kuopion kaupungin lähtötiedot vuoden 2011 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten Kuopion kaupunki, Hallinto- ja kehittämiskeskus, Talous- ja strategiapalvelu ja Kaavoitusosaston yleiskaavatoimisto Kuopio

3 2

4 3 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Kuopion lähtötiedoista Johdanto Väestökehitys Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu... 6 Vertailua muihin suuriin seutukuntiin Kuopio... 8 Kuopion väestönmuutokset alueittain Työttömyys ja työvoima Elinkeinorakenne, työpaikat, aluetalous ja elinkeinoalueet Elinkeinorakenne ja työpaikat...14 Kuopion työpaikkakehitys...15 Kuopion ja lähikuntien välinen pendelöinti Aluetalouden kehitys...17 Bruttokansantuote...17 Yritysten liiketoiminta Elinkeinorakentaminen 2000-luvulla Elinkeinotoiminnan näkymät ja elinkeinoalueet Asuminen, asuntotuotanto ja asunto-ohjelma vuosille Asuntomarkkinatilanne...24 Vanhojen kerrostalohuoneistojen hintataso...24 Asuinkiinteistöjen ja tonttien hintataso...25 Vuokra-asumisen tilanne ja hintataso Asuntotuotanto Asuntotuotanto alueittain Asumisen ohjelmointi ja asumisen eteneminen vuosina Kerros- ja rivitalotalorakentaminen...30 Pientalorakentaminen Kuntatalous...33 LIITTEET JA KARTAT LIITE 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain v. 1990, 1995, 2000, 2005, (1.1.) LIITE 2. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin LIITE 3. Kuopion väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuosille , 2025 ja 2030 (1.1.) LIITE 4. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ennuste alueittain vuoteen 2015 (1.1.) LIITE 5. Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina LIITE 6. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina LIITE 7. Kuopion ja lähikuntien pendelöinti vuosina LIITE 8. Siilinjärven väestö koulunkäynti- ja suunnittelualueittain vuosina 2000, (31.12.) ja ennuste vuoteen 2015 ja 2020 LIITE 9. Leppävirran, Karttulan ja Tuusniemen väestökehitys tilastoalueilla v (31.12.) LIITE 10. Suonenjoen ja Maaningan väestökehitys tilastoalueilla v (31.12.) LIITE 11. Karttulan, Leppävirran, Maaningan, Suonenjoen ja Tuusniemen väestö ja Tilastokeskuksen ennuste (2009) ikäryhmittäin vuosille ja 2020 (31.12.) LIITE 12. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun asuntotuotanto vuosina , arvio v.2010 ja suunnitelma (ohjelmointi) vuosille LIITE 13. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien tilinpäätöstietoja vuodelta 2009 KARTTA 1. Saaristokaupungin asuntorakentamisen eteneminen KARTTA 2. YK 5-vuotiskausi (kaudella käyttöönotettavat alueet)

5 4 Tiivistelmä Kuopion lähtötiedoista Kuopion seudun väestö, elinkeinot ja asuminen raportti toimii Kuopion kaupungin talousarvion 2011 ja toiminta- ja taloussuunnitelman ( ) lähtöpakettina ja laadinnassa käytettävänä valmisteluaineistona. Raportti kuvaa myös Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun toimintaympäristöä sisältäen kehitystietoja väestöstä ja elinkeinoista, väestöennusteet sekä alueen asuntotuotannon ohjelmoinnin vuoteen 2015 saakka. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (2007) edellyttää seutukuntia tekemään yhteistyötä ja suunnittelua maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa sekä palvelujen kehittämisessä ja Kuopion seutukunnan lisäksi tähän yhteistyöhön ovat osallistuneet Leppävirta, Suonenjoki ja Tuusniemi. Nämä kunnat ovat myös mukana tässä tarkastelussa Kuopion seutukunnan lisäksi. Kuopion strategiaa ja kasvutavoitteita ollaan parhaillaan tarkistamassa. Tässä raportissa väestönkasvu ym. kasvutavoitteet ovat vanhan strategian mukaisia ja ne tullaan tarkistamaan viimeistään keväällä Maankäyttö mahdollistaa jo nyt toteutunutta suuremman asuntotuotannon ja väestönkasvun. Kuopion tavoitteena on ollut ennusteen mukainen vähintään 400 asukkaan vuosikasvu ja maankäytön osalta on varauduttu kaksinkertaiseen kasvuun (tavoite-ennuste). Viime vuosina Kuopion väestönkasvu on yltänyt noin 650 asukkaaseen/vuosi (0,7 %) ja myös Kuopion seutukunnan (Kuopio, Karttula, Siilinjärvi ja Maaninka) osalta kasvu on voimistunut (n. 860 hlöä/vuonna 2009). Kuopiossa asui noin asukasta vuoden 2010 alussa ja koko Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu (myös Leppävirta, Suonenjoki ja Tuusniemi) on noin asukkaan alue, jonka väestönkasvu on 2000-luvulla ollut keskimäärin 0,3 prosenttia/vuosi. Kuopion väestöennusteet tullaan uusimaan vuoden 2011 aikana. Kuopion työpaikkakasvu on ollut vahvaa ja elinkeinot ovat kehittyneet hyvin 2000-luvulla. Työpaikkojen osalta Kuopion tavoitteena on ollut noin 1000 työpaikan lisäys nettona vuosittain ja vuosina tämä tavoite lähes saavutettiin. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella työpaikkojen lisäys on ollut vahvinta Kuopiossa. Elinkeinorakentaminen on ollut vilkasta ja yritysten liiketoiminta on kehittynyt hyvin lukuun ottamatta aivan vuosikymmenen viimeisiä vuosia, jolloin maamme suhdannetilanne heikkeni. Kuopion seutukunta on selvinnyt taantumasta hieman koko maata keskimääräistä paremmin osin toimialarakenteensa ansiosta. Palveluvaltainen ja kotimaanmarkkinoille suuntautunut toimialarakenne ei syöksynyt suhdannevaihteluihin yhtä voimakkaasti kuin teollisuuspaikkakunta. Yritysten liiketoimintaa kuvaavat indikaattorit vuoden 2009 lopulta ennakoivat jo hieman parempaa kehitystä ja suhdannetilanteen paranemista. Vuoden 2009 alussa Kuopiossa oli noin työpaikkaa ja koko toiminnallisen seudun osalta määrä on arviolta noin työpaikkaa. Yhteensä 2000-luvulla Kuopion työpaikkamäärä lisääntyi noin työpaikalla eli lähes 900 työpaikalla/vuosi. Kuopion asuntotuotantotavoitteena on ollut vähintään 600 uuden asunnon rakentaminen vuosittain. Viime vuosina tästä määrästä on jääty jonkin verran, koska kerrostalotuotannon määrä on vaihdellut paljon vuosittain. Nyt rakentamisen mahdollisuudet ovat hyvät ja kerrostalorakentamisen tonttitarjonta on monipuolinen ja laaja. Asunto-ohjelmoinnin mukaan lähivuosina on hyvä mahdollisuus 800 asunnon rakentamiseen/vuosi ja koko toiminnallisen kaupunkiseudun alueella noin 1100 asunnon tasolle. Kerrostalorakentaminen etenee Lehtoniemessä ja keskustassa (sataman alue ja Maljalahti), vilkastuu Pappilanmäellä ja vuonna 2012 alkaa rakentaminen myös Pihlajalaaksossa. Lehtoniemessä rakentaminen vilkastuu lähivuosina ja se on tällä hetkellä Kuopion laajin kerrostalotuotannon alue. Vilkkain pientalorakentaminen jatkuu lähivuosina Saaristokaupungin alueella. Nykyisen ohjelmoinnin mukaan vuonna 2011 rakennetaan omakotitaloja Rautaniemen eteläosiin, vuosina Ala-Pirttiniemeen ja vuonna 2015 alkaa rakentaminen Hiltulanlahdessa. Vuonna 2011 Kuopion omakotitalotonttitarjonta on noin 150 tonttia, joista suurin osa sijoittuu Saaristokaupunkiin. Koko toiminnallisen seudun alueella rakennetaan noin uutta omakotitaloa vuosittain ja näistä noin 200 sijoittuu Kuopioon. Pieni Neulamäki on Kuopion uusin, laajin ja merkittävin yritysalue lähivuosina. Erilaisia elinkeinohankkeita on suunnitteilla ja vireillä paljon ja suurimmat niistä ovat Alatori-hanke keskustassa, Kuopion tiedepuiston hankkeet sekä Matkuksen kauppakeskittymä. Lisäksi useita kaupallisia hankkeita on eri puolilla Kuopiota. Kuopion ja koko seudun kasvutavoitteet edellyttävät aktiivista elinkeinopolitiikkaa, määrätietoista maapolitiikkaa ja maanhankintaa sekä ripeää uusien alueiden kaavoittamista.

6 5 0. Johdanto Kuopion seudun väestö, elinkeinot ja asuminen -raportti käsittelee Kuopion kaupungin ja Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun toimintaympäristöä, väestöennusteita, asumista ja asumisen tavoitteita tulevien vuosien palvelujen ja toimintojen suunnittelua varten. Raportti sisältää erikseen Kuopion tiedot, koska se toimii myös lähtötietoraporttina Kuopion kaupungin vuoden 2011 talousarvion ja vuosien talous- ja toimintasuunnitelman laadintaa varten. Raportin on laatinut suunnittelija Katri Hiltunen Kuopion kaupungin talous- ja strategiapalvelusta. Kuopion lähtötietoraportti laadittiin viime vuonna ensimmäisen kerran laajemman kaupunkiseudun näkökulmasta. Tarkasteltava alue on toiminnallinen kaupunkiseutu johon kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta (kts. seuraava kartta), Alue on yhtä työssäkäynti- ja asuntomarkkina-aluetta. Tietojen puutteiden vuoksi raportissa useat eri asiat on esitetty Kuopion seutukunnan (Kuopio, Siilinjärvi, Karttula ja Maaninka) näkökulmasta, jonka lisäksi Leppävirran, Suonenjoen ja Tuusniemen tietoja on pyritty esittämään aina kun mahdollista. Vuoden 2011 alusta alkaen Karttulan kunta tulee olemaan virallisesti osa Kuopion kaupunkia kuntaliitoksen myötä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus -hanke (Paras hanke) ja hanketta ohjaava puitelaki edellyttävät kaupunkiseuduilta asumisen ja maankäytön kehittämisen yhteistä tarkastelua ja yhteensovittamista. Tämä raportti vastaa Kuopion toiminnallisen seudun osalta tähän haasteeseen tarkastellen koko työssäkäyntialueen toimintaympäristöä ja asumista kokonaisuutena tulevan viisivuotiskauden ajalta. Kuopion kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä koordinoi seudun MAL-työryhmä. Työryhmä on linjannut, että toiminnallisen seudun alueella käynnistyy rakennemallityö vuoden 2010 aikana. Viereisessä kuvassa on esitetty raportissa tarkasteltavat alueet. Raportissa tietoja on käsitelty osin Kuopion seutukunnan näkökulmasta (tilastollinen alue) ja osin Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun näkökulmasta. Kuopion seutukunta = Kuopio, Karttula, Siilinjärvi ja Maaninka Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu = Kuopio, Karttula, Siilinjärvi, Maaninka, Suonenjoki, Leppävirta ja Tuusniemi Lisätietoja asioista antavat: Kuopion kaupunki: suunnittelija Katri Hiltunen, puh Karttulan kunta: tekninen johtaja Jukka Rissanen, puh , Siilinjärven kunta: kaavoitusarkkitehti Otto Siippainen, puh , tai Maaningan kunta: teknisen osaston päällikkö Juho Pelkonen, puh Leppävirran kunta: tekninen johtaja Virve Wright, puh Tuusniemen kunta: tekninen johtaja Teuvo Nissinen, puh Suonenjoen kaupunki: tekninen johtaja Mikko Alin, puh

7 6 1. Väestökehitys 1.1. Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun 1 alueella asui yhteensä noin asukasta vuoden 2010 alussa. Tästä noin asukasta asui Kuopion seutukunnan alueella (Kuopio, Karttula, Siilinjärvi ja Maaninka) ja noin asukasta muissa kunnissa (Leppävirta, Suonenjoki ja Tuusniemi). Koko toiminnallisella kaupunkiseudulla asuu noin 57 prosenttia koko maakunnan väestöstä ja siihen kuuluva Kuopion seutukunta on maakunnan ainoa väestöltään kasvava seutukunta. Kuopion kaupungin väestönmäärä (n asukasta) kattaa noin 65 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestöstä. Vuonna 2010 Kuopio on maamme yhdeksänneksi suurin kaupunki ja Kuopion seutukunta maamme yhdeksänneksi suurin seutukunta. Kuopion seutukunnan väestönkasvu on vahvistunut viime vuosina. Viime vuosikymmenellä Kuopion seutukunta kasvoi noin asukkaalla (n. 0,5 prosenttia/vuosi) ja koko toiminnallisen kaupunkiseudun alueella nettokasvu oli noin asukasta. Absoluuttisesti suurin kasvu on tullut Kuopioon ja suhteessa suurinta se on ollut Siilinjärvellä. Viime vuosina vuosi 2009 on ollut ennätysvuosi, jolloin seutukunnan kasvu ylsi 860 henkilöön. Tästä Kuopion väestönkasvua oli noin 670 henkilöä. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestö kunnittain vuosina 1990, 2000, 2005 ja 2009 (31.12.) Muutos Muutos -% Kuopio* ,3 Karttula ,9 Siilinjärvi ,2 Maaninka ,5 Kuopion seutukunta ,4 Leppävirta ,1 Suonenjoki ,4 Tuusniemi ,6 Edelliset kunnat yhteensä ,5 Koko toiminnallinen kaupunkiseutu yht ,8 *) Kuopion luvuissa mukana Vehmersalmi myös takautuvasti vuosina 1990 ja Kuopion lisäksi ainoastaan Siilinjärvi on ollut väestönmäärältään selvästi kasvava 2000-luvulla. Karttulan ja Maaningan väestönmäärät ovat säilyneet jokseenkin ennallaan, koska niihin on rakennettu jonkin verran uusia asuntoja. Kehityksessä tyypillistä on, että väestönmäärä vähenee heti, mikäli kuntiin ei rakenneta uusia asuntoja. Vuodenvaiheessa Siilinjärvellä oli asukasta, Karttulassa asukasta ja Maaningalla asukasta. Siilinjärvi on ollut Kuopion kehyskunnista ainoa, jossa luonnollinen väestönkehitys on ollut selvästi positiivinen. Muissa pienemmissä lähikunnissa syntyneitä on ollut hyvin lähelle sama määrä kuin kuolleita ja luonnollinen väestönkehitys on vaihdellut vuosittain lievän positiivisen ja negatiivisen välillä. Vastaavasti muuttoliikkeessä on ollut vaihtelua vuosien välillä. Mitä kauemmaksi seudulla kärkikaupungista mennään, sitä vanhempi on kunnan väestön ikärakenne, asuntorakentaminen suhteessa vähäisempää ja väestönkehitys myös suhteessa heikompaa kuin lähialueilla. Kuopion alueittainen väestökehitys on esitetty luvussa 1.2. Väestöltään kasvavia alueita löytyy Kuopion alueiden lisäksi eniten Siilijärveltä, mutta myös pienemmistä kunnista. Suurimmat väestönmuutokset Kuopion kehyskunnista vuosina on esitetty seuraavassa kuvassa. Siilinjärven väestö koulunkäyntialueittain vuosina 2000 ja (31.12.) on esitetty liitteessä 8 ja vastaava Leppävirran, Karttulan ja Tuusniemen alueittainen väestökehitys liitteessä 9. Suonenjoen ja Maaningan alueittainen väestönkehitys vuonna 2000 ja vuosina on esitetty liitteessä Tarkasteltava alue on toiminnallinen kaupunkiseutu, johon kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta.

8 7 Väestönmuutokset Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kunnissa yhteensä vuosina Kuopio Siilinjärvi -40 Maaninka -161 Karttula Leppävirta Suonenjoki Tuusniemi Väestönmuutos Muuttoliike (netto) Luonnollinen väestönkasvu Lähde: Tilastokeskus Suurimmat väestönmuutokset ja väestönkasvu Kuopion kehyskunnissa vuosina (31.12.) Siilinjärvi: Haaparinne ja Toivala uusi Siilinjävri: Siilinlahti Siilinjärvi: Hamula Siilinjärvi: Kunttarin alue Maaninka: Käärmelahti Leppävirta: keskustaajaman ymp. Siilinjärvi: Kehvo Karttula: Pihkainmäki-Syvänniemi Leppävirta: Paukarlahti-Oravikoski Suonenjoki: Herralantie-Rautal.tie Maaninka: Kirkonkylä-Halola Lähde: Tilastokeskus ja Siilinjärven kuntarekisterit

9 8 Vertailua muihin suuriin seutukuntiin Kuopion seutukuntaa voidaan verrata muihin suuriin seutukuntiin Tilastokeskuksen tiedoin. Viime vuosina suurten seutukuntien väestönkasvu on jatkunut vahvana ja muutamat kaikista suurimmat seutukunnat ovat kasvaneet erittäin nopeasti, kun taas syrjäisemmät maaseutukunnat ja pienemmät kaupungit ovat menettäneet väestöään vuosittain. Pääkaupunkiseudulla, Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seutukunnissa väestönkasvu on ollut suhteessa selvästi muita suurempaa luvulla Helsingin seutukunta sai väestönkasvua osakseen yhden suuren kaupungin verran, yli asukasta. Vuosina Kuopion seutukunnan väestönkasvu nopeutui ja ylsi suhteessa (0,7%) lähelle samaa kuin mm. Turussa. Väestönkasvu nopeutui aiemmista vuosista lisääntyneen muuttovoiton ansiosta. Useiden seutukuntien väestönkasvuun ja asemaan vaikutti vuoden 2010 alusta voimaantullut seutukuntajaon muutos (Tilastokeskus). Seutukunnan laajennuttua ympäröivistä kunnista joidenkin seutukuntien väestönkasvu jäi suhteessa pienemmäksi kuin edellisvuosina. Seutukuntajako muuttui mm. Tampereen, Lahden ja Joensuun seutukunnassa. Mm. Lahden kasvu jäi nyt selvästi Kuopion seutukunnan kasvua suhteessa pienemmäksi. Väestönmäärältään voimakkaasti kasvaneissa seutukunnissa väestönkasvua on tullut sekä luonnollisesta väestönkasvusta että muuttovoitosta. Oulun seutukunnassa kasvu on painottunut viime vuosina enemmän luonnolliseen väestönkasvuun, kun taas muissa muuttovoiton osuus on ollut koko ajan suurempi. Lappeenrannan, Porin, Kotka-Haminan sekä Lahden seutukunnissa luonnollinen väestönkasvu oli negatiivinen eli kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän vuonna Väestönmuutokset vertailuseutukunnissa vuonna 2009 Tampereen Oulun Jyväskylän Turun Vaasan Kuopion Luonnollinen väestönmuutos Muuttoliike (netto) yht. Lahden Joensuun Kotkan-H:n Porin Lrannan Helsingin sk kasvu yht hlöä (7 306 / 8 166) Lähde: Tilastokeskus 1.2. Kuopio Kuopiossa asui virallisesti henkilöä vuoden 2010 alussa. Parina viime vuonna Kuopion väestönkasvu on nopeutunut ollen vuonna 2008 noin 640 henkilöä ja vuonna 2009 noin 670 henkilöä. Suhteellinen kasvu on ollut noin 0,7 prosenttia. Suurempi väestönkasvu on johtunut kasvaneesta muuttovoitosta ja luonnollinen väestönkasvu on säilynyt jokseenkin ennallaan noin henkilössä. Kokonaisuutena muuttajien määrät ovat vähentyneet ja muuttovoittoa on kerryttänyt lähtömuuttajien määrän vähentymisestä. Kuopio on saanut muuttovoittoa aiempaa enemmän ulkomailta tulleiden osalta: Vuonna 2009 Kuopion saama kuntien välinen muuttovoitto oli nettona noin 250 henkilöä ja ulkomailta tulleiden osalta noin 150 henkilöä.

10 9 Vilkkainta muuttoliike on Kuopion ja Siilinjärven sekä Kuopion ja Helsingin välillä. Näiden kuntien suhteen Kuopion muuttoliike on ollut negatiivinen jo hyvin pitkään. Vuonna 2009 Kuopion muuttoliike oli tappiollinen Helsingille -178 henkilöä ja Siilinjärvelle -136 henkilöä. Lisäksi Kuopio menetti väestöä mm. Tampereelle (- 139 hlöä / nettomuutto), Lahteen (-36), Turkuun (-35) ja Jyväskylään (-33) päin. Kuopio taas saa pientä muuttovoittoa Oulusta, Joensuusta ja Lappeenrannasta kuten myös Iisalmesta, Varkaudesta ja Kajaanista. Kaikissa suurissa kaupungeissa kehityskulku on hyvin samantapainen: nuoret lapsiperheet muuttavat kärkikaupungista (nettona) enemmän ympäröiviin kuntiin ja kärkikaupunki saa osakseen muuttovoittoa nuorista. Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina on esitetty liitteessä 5. Ed. yhteensä Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina yhteensä Tuusniemi Maaninka Kuopion nettomuutto Lähtömuutto Kuopiosta Tulomuutto Kuopioon Suonenjoki Karttula Leppävirta Siilinjärvi Kuopion muuttoliike on ollut yhteensä 835 hlöä negatiivinen nettona lähikuntiin päin. Lähde: Kuntarekisterit Kuopion muuttajissa suurimmat ryhmät ovat työlliset ja opiskelijat. Viime vuosina työhön tulevien tulomuuttajien määrä on lisääntynyt lähes vuosittain ja Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 työllisiä tulomuuttajia oli runsaat henkilöä. Opiskelijoiden määrä tulomuuttajissa on säilynyt noin henkilössä/vuosi. Ikärakenteeltaan Kuopion muuttovoitto painottuu hyvin nuoriin: vuonna 2009 Kuopio sai muuttovoittoa vuotiaista sekä pienesti ikääntyvien ikäryhmistä (65 vuotta täyttäneet). Työllisistä Kuopion tulomuuttajista reilu kolmannes on ollut korkea-asteen tutkinnon ja reilu puolet keskiasteen tutkinnon suorittaneita. Nettona Kuopio menettää korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja saa muuttovoittoa keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Opiskelemaan tulevat nuoret nostavat täällä koulutustasoaan, minkä jälkeen osa tästä joukosta muuttaa valmistumisen jälkeen muualle töihin. Kuopion väestönmuutokset alueittain Kuopiossa väestönmäärä on lisääntynyt eniten Saaristokaupungin alueilla Savolanniemessä (Pirtti) ja Rautaniemessä. Lisäksi keskustassa väestönmäärä on lisääntynyt keskustassa satamaan valmistuneiden uusien kerrostalojen myötä. Nopeinta väestönmäärän väheneminen on ollut viime vuosina Litmasella (Petonen). Kuopion suurimmat väestönmuutokset alueittain on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuopion väestö suunnittelualueittain vuosina 1990, 1995, 2000, 2005, (1.1.) on esitetty liitteessä 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin on esitetty liitteessä 2.

11 10 Kuopion suurimmat väestönmuutokset alueittain vuonna Rautaniemi Pirtti Keskusta Etelä-Kuopion maaseutu Niirala Puijonlaakso-Taivaanp. Haminalahti Lehtoniemi Riistaveden alueet Julkula Saarijärvi-Rahusenkangas Särkiniemi-Särkilahti Puijo (Inkilänmäki) Itkon.-Männistö-Linnanp. Jynkkä Neulamäki Litmanen Lähde: Kuntarekisterit, Etelä-Kuopion maaseutu=pellesmäki, Puutossami ja Kurkimäki Väestöennusteet Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun 2 väestöennuste on muodostettu Kuopion kaupungin omasta ennusteesta ja muiden kuntien kohdalla Tilastokeskuksen väestöennusteesta (2009). Kuopion kaupungin ikärakenne-ennuste on valmistunut vuonna 2007 ja suunnittelualueittaiset ennusteet ovat valmistuneet vuonna Viime vuosina Kuopion väestönkasvu on ollut ennustettua voimakkaampaa ja ns. perusennuste (n. 400 hlön kasvu/vuosi) on ylittynyt. Väestönkasvu on toteutunut lähelle tavoite-ennustetta (n hlön kasvu/vuosi), joka on Kuopion strateginen maksimiennuste mm. maankäytön suunnitteluun. Kuopion väestöennusteet tullaan uusimaan vuoden 2011 aikana jo osin siitä syystä, että Karttulan kuntaliitos toteutuu vuoden 2011 alusta alkaen. Kuopion perusennuste ikäryhmittäin vuosille on esitetty liitteenä 3. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestönmäärä oli runsaat henkilöä vuoden 2010 alussa. Ennusteen mukaan tulevina vuosina alueen väestönkasvu jatkuu, vaikkakin hitaampana kuin viime vuosina. Ennusteiden mukaan alueen väestönmäärä lisääntyy noin henkilöä nykyisestä ja väestönkasvu keskittyy Kuopion seutukuntaan, kun taas Leppävirralla, Suonenjoella sekä Tuusniemellä väkiluku hitaasti vähenee. Suhteessa nopeinta väestön väheneminen on Tuusniemellä, jossa väestön ikärakenne on vanhin. Koko alueella suhteessa voimakkainta väestönkasvu tulee olemaan Karttulassa ja Siilinjärvellä. Tilastokeskuksen ennuste on Karttulan kohdalla hyvin optimistinen verrattuna koko 2000-luvun kehitykseen, jolloin kunnan väkiluku lisääntyi nettona noin 30 henkilöä. Siilinjärven kohdalla ennuste sen sijaan jatkaa 2000-luvulla toteutunutta kehitystä hyvin samanlaisena aina vuoteen 2030 saakka ennakoiden noin 100 asukkaan keskimääräistä kasvua vuosittain. Siilinjärven väestöennuste koulunkäyntialueittain vuoteen 2020 on esitetty liitteessä 8. ja muiden kuntien väestöennusteet on esitetty liitteessä Kuopion toiminnalliseen kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta.

12 11 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestönmäärä kunnittain ja ennuste vuosille 2010, 2015, 2020, 2025 ja 2030 Toteutunut Väestöennusteet Muutos Muutos-% Kuopio ,8 Siilinjärvi ,7 Karttula ,3 Maaninka ,4 Kuopion seutukunta yhteensä ,4 Leppävirta ,4 Suonenjoki ,8 Tuusniemi ,6 Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu yhteensä ,7 Lähde: Kuopion oma väestöennuste vuoteen 2030 ja muiden kuntien kohdalla: Tilastokeskus (2009) Kuopio ja Siilinjärvi ovat laatineet oman alueittaisen ennusteen tuleville vuosille. Muiden kuntien osalta alueennusteita ei ole ja kehityksen on odotettu jatkuvan myönteisenä jo 2000-luvulla väestöltään kasvaneilla alueilla. Kehityksen suunta voi toki muuttua jonkin verran viime vuosista eli taantua tai vilkastua asuntomarkkinoiden mukaan. Tässä raportissa alueellisen väestökehityksen on arvioitu kuitenkin jatkuvan viime vuosien tapaan. Kuopiossa väestönkasvu painottuu lähivuosina Saaristokaupungin uusille asuntoalueille, keskeisen kaupunkialueen täydennysrakentamisalueille sekä Etelä-Kuopion ja Karttulan maaseutualueille. Suhteessa voimakkainta kasvu tulee olemaan Saaristokaupungissa Rautaniemen, Lehtoniemen ja Pirttiniemen alueilla. Muita väestöltään kasvavia alueita ovat: Maljalahti keskustassa, Pappilanmäki Linnanpellolla sekä Pihlajalaakso Inkilänmäen alueen vieressä. Kuopion väestöennuste suunnittelualueittain vuoteen 2015 on esitetty liitteessä 4. Siilinjärvellä kunta on jaettu ns. koulunkäynti- ja suunnittelualueisiin, joiden väestönkehitystä on seurattu ja joille on laadittu myös väestöennusteet vuoteen 2020 saakka (liite 8.). Siilinjärvellä voimakkain väestönkasvu keskittyy kunnan eteläosiin: Haaparinteen ja Toivalan uusille alueille sekä Kunttarin täydennysrakentamisalueelle. Näiden lisäksi lähivuosina Kasurilan ja Hamulan odotetaan kasvavan edelleen. Maaningalla väestönkasvu keskittyy Käärmelahteen ja kirkonkylän sekä Halolan alueelle. Karttulan alueista pientä väestönkasvua on odotettavissa viime vuosien tapaan Pihkainmäen ja Syvänniemen alueille, kuten myös useille Kuopion maaseutualueille (Kurkimäki, Pellesmäki, Puutossalmi ja Haminalahti). Leppävirralla väestönkasvu jatkuu kunnan pohjoisosissa Paukarlahden ja Oravikosken alueilla sekä kuntataajaman ympäristössä. Suonenjoella väestöltään myös lähivuosina pienesti kasvavia alueita ovat: Herralantien-Rautalammintien alue sekä Kopola-Hovinpelto. Tuusniemellä ei ole selkeitä kasvualueita ja alueittaiset väestönmuutokset ovat hyvin pieniä.

13 12 2. Työttömyys ja työvoima Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun 3 alueella työttömyystilanne vaihtelee melko paljon kunnittain. Eniten työttömiä suhteessa työvoimaan on Tuusniemellä (15,9%) ja vähiten Siilinjärvellä (8,7%). Kaikissa kunnissa työttömyyskehitys on ollut hyvin samansuuntaista. Vuoden 2008 loppukuukausille saakka työttömien määrä väheni ja sen jälkeen työttömien määrä on lisääntynyt. Vuoden 2010 maaliskuussa koko työssäkäyntialueella oli työtöntä henkilöä, joista 69 prosenttia Kuopiossa. Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 11,4, kun vastaava prosentti koko maassa keskimäärin oli 10,4. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella työttömyysaste pysyi samana kuin edellisvuoden maaliskuussa ja samoin työttömien määrä ei juuri enää noussut edellisvuoteen verrattuna (+79 henkilöä). Pahin työttömyyden nousu lienee ohitettu alkuvuoden 2010 aikana. Työttömyysasteet kunnissa maaliskuussa 2010 Alue yhteensä 11,4 Tuusniemi 15,9 Leppävirta 13,6 Kuopio Maaninka 11,7 11,2 Suonenjoki 10,9 Karttula 9,8 Siilinjärvi 8, Lähde: Työ- ja elink einoministeriö % Kuopiossa työttömiä oli yhteensä noin henkilöä maaliskuussa Määrä on noin 100 työtöntä edellisvuotta enemmän. Kuopion työttömyysprosentti, 11,7 prosenttia, säilyi lähellä edellisvuoden tasoa, koska työvoiman määrä kasvoi. Vuonna 2009 työttömyyden nousu on kohdistunut Kuopiossa eniten nuoriin aikuisiin ja miehiin. Maaliskuussa 2010 Kuopiossa oli yhteensä 780 alle 25-vuotiasta työtöntä (15%) ja noin 63 prosenttia työttömistä oli miehiä. Yli vuoden työttömänä olleita oli noin (20%) ja 50 vuotta täyttäneitä työttömiä oli noin (31%). Alkuvuodesta 2010 avoimien työpaikkojen määrä on ollut viime vuotta pienempi kuukausittain. Työttömyyskehitys on ollut hyvin samansuuntainen kaikissa suurissa kaupungeissa viime vuosina. Vuoden 2008 loppupuolella työttömien määrä alkoi lisääntyä ja keväällä 2010 näyttäisi siltä, että ainakin Kuopiossa pahin työttömyyden kasvu lienee ohitettu ja työttömien määrän kasvu on hidastunut. Maaliskuussa 2010 työttömien määrän nousu on ollut Kuopiossa erittäin pieni ja suhteellinen muutos lähes kaikkien suurten kaupunkien vertailussa pienimpiä. Turussa työttömiä on ollut yli neljänneksen edellisvuotta enemmän ja useimmissa suurissa kaupungeissa edelleen noin prosenttia enemmän. Joensuu on ollut suurista kaupungeista ainoa, jossa työttömien määrä on vähentynyt vuoden 2009 maaliskuuhun nähden. 3 Kuopion toiminnalliseen kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta.

14 13 Kuopion ja kehyskuntien 1) väestö ja työvoimatietoja vuosilta (31.12.) Tilanne Muutos Muutos -% Kuopio / Väestö ,4 Kehyskunnat / Väestö ,2 Kuopio / Työikäiset (15-64v.) ,5 Kehyskunnat / Työikäiset (15-64v.) ,5 Kuopio / Työvoima ,9 Kehyskunnat / Työvoima ,3 Kuopio / Työvoiman ulkopuolella ,9 Kehyskunnat / Työvoiman ulkop ,6 Työvoimasta: Kuopio / Työlliset ,0 Kehyskunnat / Työlliset ,8 Kuopio / Työttömät ,3 Kehyskunnat / Työttömät ,7 Työvoiman ulkopuolella olevat: Kuopio / Lapset, 0-14v ,4 Kehyskunnat / Lapset, 0-14v ,8 Kuopio / Opiskelijat ,9 Kehyskunnat / Opiskelijat ,0 Kuopio / Eläkeläiset ,1 Kehyskunnat / Eläkeläiset ,8 Kuopio / Huoltosuhde 1,3 1,2 1,2 1,2 Kehyskunnat / Huoltosuhde 1,4 1,4 1,3 1,3 Lähde: Tilastokeskus 1) Kehyskunnat: Siilinjärv i, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Leppävirta, Tuusniemi Työttömien määrän muutos (-%) vertailuseutukunnissa vuosina (maaliskuu) Turku Lahti Tampere Helsinki Vaasa Jyväskylä Pori Kotka-Hamina Lappeenranta Oulu Kuopio Joensuu -0,5 1,5 7,0 5,9 5,2 4,9 10,2 17,6 19,2 20,4 26,9 29,4-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö %

15 14 3. Elinkeinorakenne, työpaikat, aluetalous ja elinkeinoalueet 3.1. Elinkeinorakenne ja työpaikat Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun 4 elinkeinorakenne on monipuolinen ja palveluihin suuntautunut. Elinkeinorakenteen ansiosta talouden suhdannevaihtelut ovat alueella lievempiä kuin voimakkaasti teollisuuteen painottuvan elinkeinorakenteen omaavilla alueilla. Vahvan talouskasvun vuosina palveluvaltaisella alueella aluetalouden ja yritysten liiketoiminnan kasvu on pienempää, mutta sen sijaan taantumassa kehitys ei näyttäydy yhtä heikkona. Liikevaihdolla mitattuna kauppa on toimialoista vahvin ala Kuopion seutukunnassa, kun taas työpaikkojen määrällä mitattuna julkiset palvelut sijoittuvat kärkeen. Vuoden 2007 lopulla kaikista työpaikoista 74 prosenttia oli palvelualoilla ja 40 prosenttia julkisella sektorilla. Teollisuuden osuus oli 11,5 prosenttia. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella oli yhteensä noin työpaikkaa vuoden 2007 lopussa. Alueen työpaikkojen määrä on noin 60 prosenttia Pohjois-Savon työpaikoista. Vuodesta 2001 vuoteen 2007 työpaikkojen määrä on lisääntynyt työpaikalla (yht.10 %). Työpaikkakasvu on kohdistunut eniten Kuopioon (n työpaikkaa) ja myös suhteellinen kasvu on ollut Kuopiossa selvästi suurin (12 %). Kaiken kaikkiaan 75 prosenttia toiminnallisen kaupunkiseudun työpaikoista sijoittuu Kuopioon luvulla seudun alueella kaikissa muissa kunnissa paitsi Tuusniemellä työpaikat ovat lisääntyneet. Kuopion jälkeen seuraavaksi eniten suhteellista työpaikkalisäystä on tullut Suonenjoelle ja Siilinjärvelle (kts. seuraava taulukko). Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun työpaikat vuosina 2001 ja 2007 (31.12.) Muutos Muutos - % Osuus -% Kuopion seutukunta ,0 88,4 - Kuopio ,0 74,5 - Siilinjärvi ,9 10,8 - Maaninka ,3 1,7 - Karttula ,0 1,4 Muut kunnat yhteensä ,4 11,6 - Suonenjoki ,2 4,6 - Leppävirta ,9 5,6 - Tuusniemi ,4 1,4 Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu yht ,0 Lähde: Tilastokeskus Ajanjaksolla elinkeinorakenne on edelleen palveluvaltaistunut. Koko maan laajuisesti ja myös Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet ja palvelutyöpaikat ovat lisääntyneet 5. Rakentamisen ja liiketoiminnan (rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta) työpaikat ovat lisääntyneet suhteessa eniten. Kunnittain kehitys on ollut hyvin samansuuntaista, ainoastaan Siilinjärvellä teollisuuden ja alkutuotannon työpaikat ovat hieman lisääntyneet. Vuonna 2007 noin 60 prosenttia teollisuuden työpaikoista sijoittui Kuopioon ja rakentamisessa kärkikaupungin osuus oli 71 prosenttia. 4 Tarkasteltava alue on toiminnallinen kaupunkiseutu, johon kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta. 5 Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet osin rakennemuutoksen seurauksena, kun teollisuuden teknologiaintensiivisyys on lisääntynyt ja tuotantoa on sekä ulkoistettu että siirretty tuotantokustannustehokkaampiin maihin. Toimintojen ulkoistaminen ja alihankinta on tilastollisesti siirtänyt osan työpaikoista muille toimialoille.

16 15 Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun työpaikat vuonna 2007 (31.12.) Kuopio Kuopion seutukunta Muut kunnat yhteensä Kuopion toiminnallinen (S.joki, Leppäv., Tuusn.) kaupunkiseutu yht. Kuopion osuus -% työpaikoista A-B Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G-H Kauppa, maj.- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J-K Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta L-Q Yhteiskunnalliset palvelut X Toimiala tuntematon Toimialat yhteensä Lähde: Tilastokeskus / Altika Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun elinkeinorakenne vuonna 2007 (31.12.) Yhteensä työpaikkaa, n. 60% koko maakunnan työpaikoista Yksityiset palvelut 36 % Alkutuotanto 5 % Teollisuus 12 % Rakentaminen 8 % Lähde: Tilastokeskus Mukana: Kuopion seutukunta, Leppävirta, Suonejoki, Tuusniemi Julkiset palvelut 39 % Kuopion työpaikkakehitys Kuopion kaupungin tavoitteena on ollut noin 1000 työpaikan nettolisäys vuosittain ja nyt tarkistettavassa strategiassa tavoitteita tullaan nostamaan edelleen suuremmaksi luvulla työpaikkatavoitteet on lähes saavutettu ja työpaikkojen määrä ylsi lähelle työpaikkaa (Kuopion kaupungin oma toimipaikkarekisteri) vuoden 2009 alussa. Tällöin Kuopiossa oli noin toimipaikkaa ja noin yritystä. Vuonna 2007 työpaikkakasvu oli nettona työpaikkaa ja vuonna 2008 suhdannetilanteen heikennyttyä vastaavasti 460 työpaikkaa. Viime vuosina eniten työpaikkamäärä on lisääntynyt Kuopion Savilahdessa ja eteläisen moottoritien ympäristössä: Savilahti-Volttikatu-Särkiniemi-Levänen-Kolmisoppi -akselilla. Kuopiossa työpaikkarakentaminen on sijoittunut keskeisten liikenneväylien tuntumaan ja suurten liittymien väli- ja lähialueille. Kuopion tiedepuisto, Etelä-Kuopion yrityspuisto ja alueiden kauppakeskittymät ovat kasvaneet ja kehittyneet. Vanhat keskustan läheiset teollisuus- ja yritysalueet ovat muuntuneet ja uudistuneet hitaasti monipuolisiksi työpaikka-alueiksi tai modernin kaupunkiasumisen käyttöön. Kuopion seutukunnan (Kuopio, Karttula, Siilinjärvi ja Maaninka) työpaikkalisäystä voi verrata Tilastokeskuksen tiedoin (tuorein 2007) muihin suuriin seutukuntiin luvulla Kuopion seutukunnan työpaikkalisäys on ollut seutukuntien kärkiluokkaa ja suhteellisella työpaikkalisäyksellä Kuopion seutukunta sijoittuu Tampereen, Jyväskylän, Oulun seutukuntien jälkeen seuraavaksi.

17 16 Työpaikkamuutos Kuopiossa vuosina Lähde: Kuopion Toimipaikkarekisteri Työpaikkojen suhteellinen lisäys (% ) Kuopion vertailuseutukunnissa Tampereen sk 14,9 Jyväskylän sk 12,3 Oulun sk 11,5 Kuopion sk 11,0 Vaasan sk 9,7 Joensuun sk 8,6 Turun sk 7,2 Helsingin sk 6,0 Lappeenrannan sk 5,0 Kotkan-Haminan sk 4,1 Lahden sk 4,0 Porin sk 2,4 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 % Lähde: Tilastokeskus, sk-jako 2009 Kuopion ja lähikuntien välinen pendelöinti Työpaikkakasvun ohessa työssäkäyntiliikenne eli pendelöinti on lisääntynyt lähes vuosittain Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella. Kuopion alueella pendelöidään eniten Kuopion ja Siilinjärven välillä. Vuonna 2007 (tuorein Tilastokeskuksen tieto) Siilinjärven asukkaista noin kävi töissä Kuopiossa ja vastaavasti vajaat kuopiolaista työskenteli Siilinjärven kunnan alueella. Toiseksi suurinta pendelöinti on Kuopion ja Karttulan välillä. Vuonna 2007 Kuopiossa kävi muista kunnista henkilöä ja kuopiolaisis-

18 17 ta muualla henkilöä. Kuopion nettopendelöinti oli henkilöä positiivinen ja työpaikkojen omavaraisuusaste 112 prosenttia. Vastaavasti kaikkien Kuopion kehyskuntien nettopendelöinti on negatiivinen ja vuonna 2007 Siilinjärven työpaikkaomavaraisuus oli 69 prosenttia, Karttulan 57 prosenttia, Maaningan 67 prosenttia, Suonenjoen 96 prosenttia, Leppävirran 79 prosenttia ja Tuusniemen 78 prosenttia. Kuopion ja lähikuntien välinen pendelöinti vuosina on esitetty liitteessä 7. Maaninka 56 KUOPION TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE V Kuopiossa kävi töissä yhteensä n henkilöä muista kunnista ja kuopiolaisista n kävi töissä Kuopion ulkopuolella (nettopendelöinti n henkilöä) Nilsiä 106 Siilinjärvi 1471 Juankoski Karttula KUOPIO 175 Tuusniemi Lähde: Tilastokeskus 166 Suonenjoki 187 Leppävirta 3.2. Aluetalouden kehitys Tilastokeskus esittää aluetalouden tietoja maakunta- ja seutukuntakohtaisena, jonka lisäksi Kuopion seutukunnan yritysten liiketoiminnasta on räätälöityä tietoa erikseen. Koko Kuopion toiminnallista kaupunkiseutua 6 ei voida siten tarkastella näiden tietojen avulla. Aluetilinpidon ja bruttokansantuotteen tiedot ilmestyvät kahden vuoden viiveellä ja viimeisin tieto on vuodelta Kuopion seutukunnan yritystoiminnan (liikevaihto, vienti ja palkkasumma) tiedot ovat vuodelta Bruttokansantuote Kuopion seutukunnan bruttokansantuote 7 kasvoi tasaisesti ja hieman koko maan keskimääräistä nopeammin vuosina *. Koko ajanjaksolla bruttokansantuotteen reaalikasvu oli noin 43 prosenttia eli keskimäärin 6 prosenttia/vuosi. Koko maan keskimääräinen reaalikasvu oli vastaavasti 36 prosenttia ja Itä-Suomen 34 prosenttia. Kuopion seutukunnan kasvu oli myös Pohjois-Savon maakunnassa nopeinta, mutta lähes vastaavaan ylsivät Sisä-Savon ja Ylä-Savon seutukunnat. Vuonna 2007 Kuopion seutukunnan bruttokansantuote oli yhteensä 3,6 miljardia euroa eli euroa asukasta kohden. 6 Toiminnalliseen kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta. 7 Bruttokansantuote kuvaa toimialojen yhteenlaskettua arvonlisäystä eli lopputuotteiden summaa rahassa. Viimeisin Tilastokeskuksen tieto bruttokansantuotteesta on vuodelta 2007 (* = ennakko) ja vuoden 2008 ennakkotiedot julkistetaan kesällä 2010.

19 18 Kuopion seutukunnan, Pohjois-Savon, Itä-Suomen ja koko maan bruttokansantuotteen kasvu vuosina * (2000=100) 150,0 140,0 130,0 KUOPION SEUTUKUNTA KOKO MAA POHJOIS-SAVO ITÄ-SUOMI 120,0 110,0 100,0 90,0 80, * Lähde: Tilastokeskus, 2007* = ennakkotieto Kuopion seutukunnassa bruttokansantuotteen arvo on 54 prosenttia koko maakunnan arvosta ja vastaa hyvin lähelle työpaikkojen suhteellista osuutta (52%). Bruttokansantuotteen arvolla asukasta kohden mitattuna Kuopion seutukunta on Itä-Suomen vaurain alue. Seuraavaksi eniten bruttokansantuotetta asukasta kohden on kertynyt Varkauden ( /as.) ja Mikkelin ( /as.) seutukunnissa. Suhteuttamalla bruttokansantuote alueen työllisten määrään voidaan tarkastella työn tuottavuutta alueella. Vuonna 2007 kaikissa Itä-Suomen seutukunnissa työn tuottavuus jäi alle koko maan keskimääräisen ja Kuopion seutukunnassa tuottavuus oli korkein (95% koko maan keskimääräisestä). Kuopion seutukunnassa työn tuottavuus laski ajanjaksolla * jokaista työllistä kohden ja vuonna 2000 oltiin lähempänä (98%) koko maan keskimääräistä kuin vuonna Vertailuseutukunnista Helsingin, Oulun, Tampereen, Lappeenrannan ja Vaasan seutukunnissa työn tuottavuus oli suurempi kuin maassa keskimäärin vuonna 2007*. Helsingin seutukunnassa bruttokansantuote jokaista työllistä kohden oli (116,5%) selvästi muita seutuja korkeampi ja maamme korkein työn tuottavuus oli Salon seutukunnassa (131,4%).

20 19 Kuopion seutukunnan, Pohjois-Savon, Itä-Suomen alueen ja koko maan bruttokansantuote vuosina * KUOPION SEUTUKUNTA * (käyvin hinnoin) Bruttokansantuote (milj. ) Bkt (asukasta kohden) POHJOIS-SAVO (käyvin hinnoin) Bruttokansantuote (milj. ) Bkt (asukasta kohden) ITÄ-SUOMI (käyvin hinnoin) Bruttokansantuote (milj. ) Bkt (asukasta kohden) KOKO MAA (käyvin hinnoin) Bruttokansantuote (milj. ) Bkt (asukasta kohden) Lähde: Tilastokeskus (* = ennakkotieto) BKT asukasta kohti Kuopion vertailuseutukunnissa vuonna 2007* Helsingin sk Vaasan sk Tampereen sk Oulun sk Lappeenrannan sk Turun sk Kuopion sk Kotka-Haminan sk Jyväskylän sk Porin sk Joensuun sk Lahden sk Koko maa /asukas Lähde: Tilastokeskus, * ennakkotieto Yritysten liiketoiminta Liikevaihdolla ja viennillä mitattuna Kuopion seutukunnassa yritysten liiketoiminta kehittyi tasaisen hyvin vuodesta 2000 aina vuoteen 2008, jonka lopulla suhdannetilanne ja kehityssuunta kääntyivät. Vuosina yritysten liikevaihto kasvoi yhteensä 69 prosenttia eli keskimäärin 8,6 prosenttia/vuosi. Vuonna 2009 yritysten yhteenlaskettu liikevaihto väheni 14 prosenttia edellisvuodesta ollen 4,5 miljardia euroa. Liikevaihdosta noin viidennes eli 1,6 miljardia euroa tuli teollisuudesta ja noin seitsemän prosenttia (325 milj.euroa) oli teollisuuden vientiä. Vuoden 2009 kesään saakka liikevaihto väheni kuukausittain, mutta loppuvuodesta suhdannetilanne näyttäisi tasaantuneen ja kääntyneen Kuopion seutukunnassa hitaasti parempaan suuntaan. Myös viennin osalta vuoden 2009 viimeinen neljännes ei ollut enää aivan niin heikko kuin edelliset neljännekset. Vuonna 2009 yritysten maksama palkkasumma oli lähelle edellisvuoden tasoa, kun taas vuo-

21 20 sina palkkasumman kasvu oli keskimäärin 6,8 prosenttia/vuosi. Talouden taantuma on näyttäytynyt lievempänä Kuopion seutukunnassa kuin maassa keskimäärin. Liikevaihdolla mitattuna kauppa (35%) ja teollisuus (19%) ovat vahvimmat toimialat Kuopion seutukunnassa. Vuonna 2009 teollisuuden liikevaihto supistui lähes kolmanneksen ja kaupan liikevaihto runsaat -6 prosenttia edellisvuodesta. Kuopion seutukunnassa taantuma on kohdistunut eniten metalliteollisuuteen, jonka vienti ja liikevaihto puolittuivat vuonna 2009 edellisvuodesta. Kaiken kaikkiaan teollisuuden vienti supistui kolmanneksella. Rakentamisen toimialalla liikevaihto supistui noin viidenneksen ja liikenteen toimialalla noin 7 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa liikevaihdon kasvu sen sijaan jatkui edelleen vuonna 2009 ja kasvua kertyi vajaat 5 prosenttia. Myös terveys- ja sosiaalipalveluissa liikevaihto lisääntyi 15 prosenttia. milj. euroa 1800 Liikevaihdon kehitys suurimmilla toimialoilla Kuopion seutukunnassa vuosina (miljoonaa euroa /vuosi) Lähde: Tilastokeskus G: Kauppa C: Teollisuus F+23: Rakentaminen H+58-6: Kuljetus ja varastointi + posti- ja telel. Yrityspalvelu + tietojenkäsittelypalvelu I: Maj.- ja ravitsemistoiminta K+L: Rahoitus- ja vak.toiminta, kiinteistöala Kuopion seutukunnassa suurin osa teollisuuden viennistä syntyy metsä-, metalli- ja kemianteollisuudessa. Vuonna 2009 viennin kokonaisarvo oli 325 miljoonaa euroa, josta reilu kolmannes oli kemianteollisuuden vientiä ja viidennes metalliteollisuuden vientiä. Vuonna 2009 metalliteollisuuden vienti puolittui edellisvuodesta ollen runsaat 64 miljoonaa euroa. Loppuvuonna viennin voimakkain syöksy loppui ja joulukuussa viennin arvo ylsi lähes samaan kuin edellisvuonna. Tosin jo edellisvuonna vuoden viimeinen kuukausi oli vuoden heikoin kuukausi ja viennin arvo supistui jo silloin hivenen vuoteen 2007 nähden.

22 21 Kuopion seutukunnan yritysten liiketoiminnan tietoja vuonna 2009 vuosineljänneksittäin 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 Liikevaihto Palkkasumma Vienti 1,5 0,1 0,5-0,6-10,1-15,3-20,2-18,8-29,4-16,9-40,0-50, (I nelj.) 2009 (II nelj.) 2009 (III nelj.) 2009 (IV nelj.) -45,4-39,0 Lähde: Tilastokeskus Kuopion seutukunnan, Pohjois-Savon ja koko maan yritysten liiketoiminta vuosina KUOPION SEUTUKUNTA (milj. euroa) Liikevaihto Palkkasumma Vienti (tol A-X) Vuosimuutokset (%) Liikevaihto 3,6 3,1 6,3 6,0 6,3 10,7 11,1-14,3 Palkkasumma 4,0 5,6 4,9 4,9 4,6 7,0 7,6 0,3 Vienti (tol C) -7,6-10,5 10,7 9,0 12,8 12,8 17,9-33,4 Metalliteollisuus vienti (tol 24-30) -6,6 5,3 18,2 26,4 22,8 7,2 5,8-52,4 KOKO MAA Vuosimuutokset (%) Liikevaihto 1,1 2,5 4,8 5,4 10,6 8,2 6,4-16,1 Palkkasumma 3,5 3,7 4,6 4,8 4,7 5,9 7,0-1,0 Vienti (tol C) -1,5-3,1 7,0 4,4 17,0 7,7 3,0-28,0 POHJOIS-SAVO Vuosimuutokset (%) Liikevaihto 2,6 2,5 5,2 6,6 4,2 10,4 9,1-16,6 Palkkasumma 3,9 4,5 4,6 4,2 4,4 5,8 6,6-1,8 Vienti (tol C) 2,2-3,3 7,6 15,7-4,1 9,3 13,6-29,3 Lähde: Tilastokeskus, Liiketoiminnan kk -kuvaajat 3.3. Elinkeinorakentaminen 2000-luvulla Kuopion toiminnallisella kaupunkiseudulla 8 on toteutunut yhteensä runsaat kerrosneliötä erilaista elinkeino- ja julkisrakentamista (muu kuin asunto- ja vapaa-ajan rakentaminen) vuosina Määrästä 60 prosenttia on rakennettu Kuopioon, 14 prosenttia Siilinjärvelle ja 9 prosenttia Leppävirralle. Kerrosalas- 8 Kuopion toiminnalliseen kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suonenjoki, Tuusniemi ja Leppävirta.

23 22 ta noin viidennes on ollut liike- ja toimistorakentamista ( k-m 2 ), noin 27 prosenttia teollisuus- ja varastorakentamista ( k-m 2 ) ja noin 15 prosenttia ( k-m 2 ) maatalousrakentamista. Liike- ja toimistorakentamisesta sekä teollisuus- ja varastorakentamisesta suurin osa (74%) on toteutunut Kuopioon ja noin kymmenisen prosenttia kumpaankin Siilinjärvelle ja Leppävirralle. Maatalousrakentaminen on jakautunut kaikkein tasaisimmin kaikkiin kuntiin ja siitä noin neljännes on toteutettu molempiin Kuopioon ja Siilinjärvelle. Karttulassa, Maaningalla, Suonenjoella ja Tuusniemellä maatalousrakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on ollut vähintään 30 prosenttia. Seuraavassa kuvassa on esitetty Kuopion ja kehyskuntien liike- ja toimistorakentamisen jakautuminen vuosittain Liike- ja toimistorakentaminen Kuopiossa ja kehyskunnissa vuosina (kerrosalaa, m 2 ) Suonenjoki, Tuusniemi ja Maaninka Leppävirta Siilinjärvi Kuopio ja Karttula Lähde: Tilastokeskus Elinkeino- ja julkisrakentaminen on ollut erittäin vilkasta kaikissa suurissa seutukunnissa vuosina Suhteessa asukkaiden määrään vilkkainta rakentaminen on ollut Kotka-Haminan, Lappeenrannan ja Tampereen seutukunnissa ja vähäisintä Helsingin ja Kuopion seutukunnissa. Myös kerrosalana tarkasteltuna ja laajennukset mukaan lukien Kuopion seutukunnassa (ydinseutu) rakentaminen ( k-m 2 ) on ollut määrältään vähäisintä Lappeenrannan ja Vaasan seutukunnan kanssa ja Helsingin seutukunta (7,6 milj k-m 2 ) sijoittuu ylivoimaiseen kärkeen. Seuraavaksi eniten elinkeino- ja julkisrakentamista on tullut Tampereen (2,1 milj.k-m 2 ) ja Turun seutukuntiin (1,9 milj.k-m 2 ), joiden jälkeen lähes saman verran Oulun ja Jyväskylän seutukuntiin (1,3-1,4 milj.k-m 2 ) Elinkeinotoiminnan näkymät ja elinkeinoalueet Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu on ihanteellinen yritysten sijoittumista ajatellen: Alueella on paljon hyvin koulutettua, nuorta ja osaavaa työvoimaa ja elinkeinoalueet ovat houkuttelevia ja monipuolisia. Kuopion seutukunnan alueella väestönkasvu on vahvistunut ja monipuolinen toimialarakenne on eduksi yritystoiminnalle. Viime vuosina yritysten liiketoiminta on kehittynyt hieman koko maan keskimääräistä myönteisemmin ja keväällä 2010 tulevaisuuden näkymät ja odotukset ovat hyvät. Kuopion toiminnallisella kaupunkiseudulla suurin osa yritystontti- ja toimitilakysynnästä suuntautuu Kuopion kaupungin alueelle, jossa työpaikkojen lisäys on ollut 2000-luvulla muita alueita voimakkaampaa. Kuopion lisäksi jonkin verran kysyntää suuntautuu Siilinjärvelle ja myös pienempiin kuntiin. Kuopiossa ja sen kehyskunnissa on jatkuvasti vapaata tontti- ja toimitilareservejä uudelle yritystoiminnalle ja Kuopion yritysalueiden lisäksi suurimmat yritysalueet sijaitsevat Siilinjärven eteläosissa Toivalan-Vuorelan alueella sekä Rissalan yrityskylässä. Kaikissa pienemmissä kunnissa on myös jatkuvasti vapaita tontteja tarjolla ja useimmat niistä