KUOPION KAUPUNKI YK 2018:2 KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA YK 2018:2

2

3 KUOPION VÄESTÖNKEHITYS, ELINKEINOT JA ASUMINEN ASUMISEN RA- KENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA Lähtötiedot vuoden 2019 talousarviota ja vuosien talous- ja toimintasuunnitelmaa varten 1. JOHDANTO Kuopion väestöä, elinkeinoja ja asumista koskevat lähtötiedot laaditaan keväisin tulevan vuoden talousarviota ja talous- ja toimintasuunnitelmaa varten. Lähtötiedot ovat perustana myös maanhankinnalle, kaavoitukselle ja palvelujen suunnittelulle. Väestönkehityksen tilannetietoa, elinkeinojen ja työllisyyden kehitystietoja ja asumisen ohjelmointia tarvitaan mm. kaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun aikatauluttamiseksi. Ohjelmointi on tehty tulevalle viisivuotiskaudelle eli vuosille Ohjelmointia tullaan tarkentamaan syksyllä vuoden 2019 talousarvion/toiminta- ja taloussuunnitelman ( ) käsittelyn yhteydessä 2. KUOPION VÄESTÖNKEHITYS Kuopion väestönkehitys Kuopion virallinen väkiluku oli henkilöä. Kuopio on väkiluvultaan Suomen 9. suurin kaupunki. Kuopion vuosittainen kuntaliitoksia huomioimaton väestönkasvu voimistui n hengen suuruiseksi vuosien aikana (esim. v henkeä, +1,1 %). Tämän jälkeen vuosittainen väestönkasvu hidastui noin 800 henkeen vuonna Vuonna 2017 väestönkasvua oli 469 henkilöä (0,4 %). 1

4 Väestönkasvu oli vertailukaupunkien joukossa kahdeksanneksi suurinta. Lähde: Tilastokeskus Aiempia vuosia alhaisempaan väestönkasvuun vaikuttivat muuttovoiton ja siirtolaisuuden pieneneminen. Syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus eli luonnollinen väestönmuutos, -55 henkeä, ei merkittävästi eronnut aiemmista vuosista. Viime vuosina kuolleiden määrä on vakiintunut noin henkeen vuodessa. Vuoden 2017 aikana Kuopioon muutti noin henkeä ja Kuopiosta poispäin noin henkeä (muuttovoitto 344). Lisäksi ulkomailta tulomuuttajia oli noin 340 ja ulkomaille muutti noin 160 (nettomaahanmuutto 182). 2

5 KUOPION VÄESTÖ VUOSINA JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Ennuste sisältää Juankosken tiedot VUOSI YHT ) ) ) ) Ennuste ) Kuopion ja Karttulan kuntaliitos toteutui vuoden 2011 alusta alkaen. 2) Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos toteutui vuoden 2013 alusta alkaen. 3) Kuopion ja Maaningan kuntaliitos toteutuu vuoden 2015 alusta alkaen. 4) Kuopion ja Juankosken toteutui vuoden 2017 alusta alkaen. Ennusteet on yhdistetty v alkaen. Juankosken ennusteena on käytetty Tilastokeskuksen ennustetta vuodelta Huom. Väestöennusteesta on jääty jälkeen noin 1000 asukkaalla eli noin 200 henkilöllä vuodessa 2014 lukien. Tästä syystä ennuste jää saavuttamatta. 3

6 Lähde: Tilastokeskus Kuopion väestönmuutos alueittain Kuopiossa väestönkasvu on painottunut jo usean vuoden ajan Saaristokaupungin alueelle. Vuoden 2018 alussa alueella (Savolanniemi, Pirttiniemi, Rautaniemi, Lehtoniemi-Keilankanta) asui noin asukasta. Vuonna 2017 Saaristokaupungin asukasmäärä lisääntyi yhteensä noin 800 asukkaalla. Saaristokaupungin väestönmäärä jatkaa kasvuaan myös tulevina vuosina uusien kerrostalovaltaisten alueiden, kuten Kuikkalammen, Lehtorinteen ja Keilanrinteen, myötä. Muita vuonna 2017 väestöltään kasvaneita alueita olivat mm. Keskusta ja Puijonlaakso. Omakotitalojen rakentaminen keskittyy lähivuosina Hiltulanlahteen moottoritien länsipuolelle tulevalle uudelle asuinalueelle. Rivitaloista valtaosa valmistuu edelleen Saaristokaupunkiin, mutta myös muutamia rivitaloja tulee mm. Päivärantaan, Hiltulanlahteen sekä Pirtin ja Litmasen alueille. Saaristokaupungin väestönmäärä jatkaa kasvuaan lähes kaikilla alueilla. Ainoastaan vanhemmilla alueilla, kuten esimerkiksi Jynkänvuoren ja Pölläkän alueilla, väestömäärä on ollut laskeva jo useita vuosia. Väestönkasvu ja asuntotuotanto kohdentuvat tulevina vuosina yhä useammalle alueelle. Vuoteen 2025 mennessä vahvimpia väestönkasvun alueita ovat Lehtoniemi, Keskusta lähialueineen, Savilahti ja Puijonlaakso sekä Hiltulanlahti. 4

7 Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kuopion väestöennuste on laadittu noin 3-4 vuoden välein palveluiden ja suunnittelun apuvälineeksi. Nyt voimassa oleva ikäryhmittäinen väestöennuste vuoteen 2030 laadittiin vuonna 2014 (kh ). Ennuste jaettiin vuonna 2015 suunnittelualueille kymmenen vuoden ajanjaksolle ( ). Juankosken kuntaliitos toteutui vuoden 2017 alussa. Juankosken osalta on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2015 laatimaa ennustetta. Vuonna 2014 valmistunut väestöennuste nojautui vahvan väestönkasvun ajatukseen. Ennustetta laadittaessa arvioitiin lähivuosien väestönkasvuksi asukasta vuosittain ja 2020-luvulla asukasta vuodessa. Ennusteen kasvuvauhtiin ei ole ylletty. Vuoden 2017 lopun ennustetusta noin väkiluvusta on jääty väkilukuun Ennusteesta ollaan tällä hetkellä jäljessä noin henkeä. Vuositasolla ennusteen mukaisesta kasvusta on jääty jälkeen noin 200 hengellä. Ennuste on keskeinen apuväline mm. palveluiden suunnittelussa. Ennusteen perusteena on asuntotuotannon ohjelmointitiedot ja niiden muuttuessa ennusteen luotettavuus heikkenee. Kuopion väestörakenne vanhenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Vuoteen 2030 mennessä Kuopiossa asuu noin yli 75 vuotta täyttänyttä nykyistä enemmän. Lasten (0-18-v.) määrä lisääntyy reilulla ja nuorten työikäisten (25-39-v.) hieman vajaalla asukkaalla. Koko väestömäärä kasvaa samassa ajassa noin hengellä. Ikääntyminen vaikuttaa julkisten kokonaismenojen vakauteen ja taloudellisen huoltosuhteen tasoon sekä palveluiden järjestämiseen. 5

8 Kuopion väestönkehitys vuosina (31.12.) ja ennuste vuoteen (1.1.) Nilsiän kuntaliitos n asukasta v Karttulan kuntaliitos n asukasta v Juankosken kuntaliitos n asukasta v Maaningan kuntaliitos n asukasta v Toteutuma Ennuste Juankosken ennusteen osalta lähteenä on Tilastokeskus. 3. TYÖPAIKAT, YRITYSTEN LIIKETOIMINTA JA TYÖTTÖMYYS Kuopion työpaikkatiedot saadaan Tilastokeskuksesta pienellä viiveellä. Tällä hetkellä tuoreimmat tiedot ovat vuoden 2015 lopulta eli noin kahden vuoden takaa. Tuolloin Kuopiossa oli nykyisellä aluejaolla yhteensä työpaikkaa ( vuonna 2014). Kuopion työpaikkakehitys oli hyvin suotuisaa vuosina Työpaikkoja syntyi lisää hieman yli eli keskimäärin 700 työpaikkaa vuosittain. Vuonna 2013 sen sijaan työpaikkojen kokonaismäärä laski noin 600 työpaikalla. Ja vielä vuonna 2014 työpaikkojen määrä laski tuhannella työpaikalla. Vuonna 2015 työpaikkojen lukumäärä säilyi edellisen vuoden tasolla. Vuoden tietoja ei ole vielä käytössä. Talouden suhdannetaantuma lisäsi kaikkien suurten kaupunkien työttömyysastetta 2010-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Työttömyysasteen nousu kuitenkin sekä Kuopiossa että valtakunnallisesti on taittunut ja kääntynyt loivaan laskuun. Joulukuun 2017 tilanteen mukaisesti suurten kaupunkien joukossa Kuopio on edelleen pärjännyt hyvin. Kuopion joulukuun 2017 lopun työttömyysaste 11,9 % (13,9 % 12/2016) oli kuudenneksi pienin suurista kaupungeista. 6

9 Suurten kaupunkien työttömyysaste joulukuussa 2017 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 21,0 19,0 17,0 15,9 16,7 15,0 13,0 11,0 9,0 8,6 9,9 10,1 10,5 11,5 11,9 13,5 13,7 13,9 14,1 14,1 14,2 14,3 7,0 5,0 Kuopion kehitys Väestömuutos % 0,7 0,6 1,2 1,1 1,1 0,7 0,8 0,4 henkilöä Asuntotuotanto Asuntoja uusissa rak. lkm sis. Turo sis. Finnvera Sis. Wanha Mylly 44 Työpaikkamuutos % 0,9 2,0 1,8-0,7-2,0-0,4 - - lkm Yritysten liikevaihdon kehitys 2015=100 (Kuopion seutu) 87,0 92,2 96,4 98,6 97, ,0 109,9 Yritysten palkkasumman kehitys 2015=100 (Kuopion seutu) 87,4 92,6 95,4 98,6 99, ,0 107,7 Viennin kehitys 2015=100 (Kuopion seutu) 80,0 94,4 100,2 100,6 92, ,9 106,7 Työttömyysaste keskimäärin vuodessa % 11,3 10,4 10,3 11,2 12,2 13,7 13,2 12,1 Työttömiä keskim.kk Lähteet: Väestörekisterikeskus, Kuntarekisterit, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Viennin tiedot ovat Kuopion seudun tietoja

10 Kuopion seudun yritysten liikevaihdon ja palkkasumman kehitys jatkui myönteisesti. Myös yritysten vienti palasi kasvu-uralle vuonna Vuosina työttömyysaste laski vuosittain, mutta 2013 alkoi työttömyysasteen kiihtyvä nousu. Työttömyysaste kääntyi loivaan laskuun vasta vuonna Koko vuoden työttömyysaste oli vuonna 2017 Kuopiossa keskimäärin 12,1 % ja koko maassa oltiin keskimäärin samalla tasolla. Maaliskuun 2018 lopussa Kuopion työttömyysaste oli 10,8 % eli 1,8 %-yksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kahden vuoden aikana työttömien määrä laski noin 1 200:lla. Pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen alkoi hitaammin, vasta syksyllä Tähän vaikuttivat myös valtakunnalliset toimenpiteet työttömyyden vähentämiseksi. Joulukuu 2015 Joulukuu 2016 Joulukuu 2017 Työttömyysaste 14,9 % 13,9 % 11,9 % Työttömiä yhteensä Nuorisotyöttömiä (alle 25-v.) Ulkomaalaiset työttömät vuotta täyttäneet työttömät Pitkäaikaistyöttömät *) Aikasarja 2017, sisältää Juankosken. Kaupungin kilpailukyvyn kannalta keskeistä on laadukas yritystonttitarjonta. Yritystonttitarjontaa pyritään kehittämään mm. Savilahden, Pienen Neulamäen ja Tahkon asemakaavoituksella. Yksittäisiä yritystoimintaa kehittäviä asemakaavamuutoksia on käynnissä Keskustassa ja sen lähialueilla sekä Tahkolla. Rakentaminen Kuopiossa Vuoden 2017 aikana rakentaminen jatkui Kuopiossa vilkkaana. Kuopioon valmistui 527 uutta rakennusta, joissa oli kerrosalaa yhteensä noin k-m². Asuntorakentamisen osuus oli kerrosalasta noin puolet ja asuinrakennuksia valmistui yhteensä 172 kappaletta. Uudiskohteisiin valmistui noin 1060 asuntoa. Eniten asuntoja valmistui Saaristokaupungin Lehtoniemeen ja Puijonlaaksoon. Uusiin rakennuksiin valmistuneista asunnoista kaksi kolmasosaa oli kerrostaloissa ja yksi kolmasosa rivitaloissa ja erillisissä pientaloissa. Vuonna 2017 myönnettiin rakennuslupa noin 1400 asunnolle (vuonna 2016 n asuntoa). Vuodelle 2018 on myönnetty rakennuslupa jopa 1600 asunnolle. Näiden tulevien asuntojen yhteenlaskettu kerrosala on lähellä viime vuosien tasoa, toisin sanoen asuntojen keskimääräinen koko pienentynyt. 8

11 Asuntoa 1200 Valmistuneet asunnot Pientalot Rivitalot Kerrostalot Lähde: kuntarekisterit, rakennusvalvonta asuntoa 1600 Uusiin rakennuksiin myönnetyt luvat, asuntojen lukumäärä Erilliset pientalot Kerrostalot ym. Rivitalot Myönnetyt Lähde: kuntarekisterit, rakennusvalvonta 9

12 4. ASUMINEN JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTI VUOSILLE Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa ja tarjota monipuolisia tontteja rakentajille eripuolille kaupunkia. Asuntorakentamisen painopisteenä on nykyisen kaupunkirakenteen täydentäminen Saaristokaupungin rakentamisen ohessa. Saaristokaupungissa rakentaminen keskittyy lähivuosina Lehtoniemen ja Keilanrinteen alueille. Uusia täydennysrakentamisalueita kaavoitetaan keskustan läheisyydestä ja eri puolilta kaupunkialuetta. Kaupunkirakennetta tiivistävä asuntorakentaminen painottuu lähivuosina Maljalahden ja Valkeisen alueille, joiden lisäksi keskustassa on runsaasti pienempiä asuntotuotannolla uudistuvia kortteleita ja tontteja. Savilahdessa ja Mölymäellä asuntorakentamisen vaikutus alkaa näkyä väestömäärissä tämän vuosikymmenen lopulla. Hatsalan alueen rakentamisen on tarkoitus käynnistyä tulevan vuosikymmenen alussa. Muita rakenteilla olevia alueita ovat mm. Puijonlaakson etelärinne, Päiväranta ja Julkula. Omakotirakentaminen painottuu Hiltulanlahteen moottoritien länsipuolen uudelle omakotialueelle ja Saaristokaupungin vielä jäljellä oleville tonteille. Asuminen ja asunnot Asuntotuotanto on jatkunut Kuopiossa vilkkaana koko 2010-luvun ajan. Uudet asunnot ovat painottuneet pieniin (1-3 huonetta/asunto) asuntoihin ja valmistuvien isompien perheasuntojen (yli 3 huonetta/asunto) määrä on jäänyt pieneksi. Tästä syystä uusien asuntojen keskimääräinen pinta-ala on pysynyt ennallaan (vuonna ,7 m²/asuntokunta). Asukasta kohti lasketun pinta-alan määrä on kasvanut hitaasti. Vuonna 2017 henkilöä kohti laskettu pinta-ala oli 39,3 m². Kuopiossa on noin asuntokuntaa, joista 56 % asuu kerrostalossa, 29 % pientaloissa ja 14 % rivitaloissa. Kerrostalossa asuvien määrät ovat kasvaneet, samoin kuin yhden henkilön asuntokuntien määrä. Yhden henkilön asuntokuntia oli 45 % kaikista asuntokunnista vuonna Omistusasuminen on edelleen suosituin asunnon hallintaperusta. Omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien osuus oli vuonna 2016 noin 58 %. Omistusasunnoissa asui siten yhteensä noin asuntokuntaa eli karkeasti noin kuopiolaista. Vuonna 2016 vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista hieman alle puolet (n asuntokuntaa) asui arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa ja hieman reilut puolet (n asuntokuntaa) vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa. Asumisoikeusasunnossa asuvien asuntokuntien määrä on noussut 2010-luvulla. Vuonna 2016 asumisoikeusasunnoissa asui noin 900 asuntokuntaa. Tilastokeskus ei ole julkaissut vielä vuoden 2017 tietoja. Kaupunki on vuokratontteja luovuttaessaan tavoitellut asuntojakauman monipuolisuutta, jotta myös ns. perheasuntoja rakennettaisiin uusiin kohteisiin. Asuntojen kysyntä ja markkinatilanne 10

13 ovat johtaneet kuitenkin siihen, että kerrostaloihin on valmistunut hyvin vähän perheasuntoja. Asuntojakaumalla voidaan ohjata esimerkiksi alueen palveluverkoston toteutumisedellytyksiä ja palveluiden säilymistä. Vanhojen asuntojen hinnat laskusuunnassa Kuopion vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat jatkoivat lievää laskuaan vuonna 2017 aiemmista vuosista sekä nimellishintoina että reaalihintoina tarkastellen. Vuonna 2017 neliöhinta oli Kuopiossa euroa ja kauppoja tehtiin yhteensä noin kappaletta. Vuonna 2016 neliöhinta oli euroa ja kauppoja tehtiin likimain saman verran. Viime vuosien neliöhinnan laskun myötä Kuopion neliöhinta on vertailukaupunkien tasolla. Koko maassa vuonna 2017 myytyjen vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta oli 2147 euroa. Koko maan vanhojen kerrostaloasuntojen keskineliöhintaa nostavat pääkaupunkiseudun korkeat keskineliöhinnat suhteessa muuhun maahan. Myös Tampereen neliöhinta on muita kaupunkeja korkeammalla tasolla. Vanhojen asuntojen reaalihintaindeksi 2010= Helsinki 102 Tampere ,2 97,4 97,6 96,5 94,3 93,3 91,1 Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 11

14 Vertailukaupunkien vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat 2017 Koko maa 2147 Lahti Jyväskylä Oulu Vaasa Kuopio Joensuu Turku Tampere Vantaa Espoo 3404 Helsinki Lähde: Tilastokeskus Asuntotuotannon tavoitteet Kuopion asuntotuotannon tavoitteet ovat olleet pitkään määrällisesti hyvin samalla tasolla. Kaupungin tavoitteena on ollut vähintään 800 uuden asunnon valmistuminen vuosittain. Kuopiolla on voimakkaaseen väestönkasvuun tähtäävä strategia, joten asuntotuotannon tavoitteiden on tuettava osaltaan kasvun mahdollistamista. Valmistuneet ja suunnittelussa olevat useat eri tontti- ja kaavavarantokohteet mahdollistavat asuntotuotannon vähimmäistason nostamisen 1200 asuntoon vuosille Tavoitteena on lisäksi täydennysrakentamisen lisääminen, jolloin kaupungin laajeneminen uusilla kasvusuunnilla on hitaampaa. Vuositasolla tavoitellaan noin kerrostaloasunnon ja noin pientaloasunnon valmistumista ja yhteensä noin asunnon tuotantoa tulevalla viisivuotiskaudella. Kaupunki on luovuttanut keskimäärin 60 uutta omakotitalotonttia vuosittain rakentajille keskeiseltä kaupunkialueelta ja parina viime vuonna pääosin Hiltulanlahdesta. Lisäksi on runsaasti tarjontaa myös maaseututaajamissa sekä yksityistä tonttitarjontaa eri puolilla kaupunkia ja maaseutua. Maaseututaajamien tonttikysyntää on pyritty edistämään, mutta kysyntä on jäänyt alhaiseksi. Vapaita asuintontteja on tällä hetkellä Vehmersalmella noin 30 kpl, Karttulassa yhteensä reilu 20 kpl, Juankoskella ja Maaningalla molemmissa reilut 10 kpl sekä Nilsiässä vajaa 10 kpl. Tontit ovat pääosin pientalotontteja, mutta muutamia rivitalotonttejakin on tarjolla. 12

15 Omakotitalotonttien kysyntä on hivenen vähentynyt viime vuosikymmenen huippuvuosista ja jokaisen tonttihakukierroksen jälkeen osa haettavissa olevista tonteista on jäänyt reserviin seuraaville hakukierroksille. Kaupungin tavoitteena on tonttireservin kasvattaminen kaikkien tonttityyppien kohdalla. Vertailukaupunkien asuntotuotanto vuonna 2017 Helsinki ( as.) Vantaa ( as.) Espoo ( as.) Tampere ( as.) Oulu ( as.) Jyväskylä ( as.) Turku ( as.) Kuopio ( as.) Joensuu (75848 as.) Lahti ( as.) Vaasa ( as.) kpl Lähde: Tilastokeskus, kaupunkien tilinpäätökset vuodelta 2017, sähköpostikyselyt Asuntotuotanto alueittain ja ohjelmointi vuosille Kuopion asuntotuotanto keskittyy myös lähivuosina Saaristokaupungin alueelle sekä Keskustaan ja sen lähialueille (Keskusta, Niirala, Haapaniemi) sekä Savilahteen. Yhteensä näiden alueiden asuntotuotanto käsittää yli 60 prosenttia kaupungin asuntotuotannosta vuosina Alueellisesti tarkasteltuna eniten uusia asuntoja valmistuu tulevina vuosina Keskustaan ja sen lähialueille ja Saaristokaupunkiin. Saaristokaupungissa rakentaminen etenee lähivuosina Kuikkalammen ja viimeisenä Lehtorinteen alueilla, jossa rakentaminen alkaa 2020-luvun alussa. Keskustaan ja sen lähialueille arvioidaan valmistuvan lähes asuntoa ja Saaristokaupunkiin noin asuntoa vuosina Keskustassa ja sen lähialueilla uusia asuntoja valmistuu Maljalahteen, Mölymäkeen sekä useina hajarakentamisen kohteina eri puolille keskustaa. Lisäksi vuosikymmenen vaihteessa rakentaminen alkaa Hatsalan alueella (nykyinen uimahalli/keilahallin alue) ja/tai Opistotien korttelissa, Kuopio-hallin vieressä. Rauhanlahden alueelle on tulossa noin 600 asunnon ja asukkaan asuinalue. Alueen asemakaavoitus käynnistynee jo vuonna 2019 ja alueen rakentuminen on tarkoitus alkaa vuonna Alueen on tarkoitus valmistua vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Kaupunkirakennetta tiivistetään keskustan uudistuvilla kortteilla sekä kehittämällä vanhoja asuinlähiöitä, kuten esimerkiksi Särkiniemen aluetta ja Jynkässä ns. Yötarhantien aluetta. 13

16 Kuopion asuntotuotanto alueittain v , arvio v ja ohjelmointi v Valmistumisvuoden mukaan, uusissa rakennuksissa Toukokuu 2018 Arvio Yht. Alue Keskusta lähialueineen Muu keskeinen alue Saaristokaupunki Itkon.-Männistö-Linnanp Pihlajalaakso Puijonlaakso Päiväranta Savilahti Hiltulanlahti Maaseutu (kylätaaj. + haja) YHTEENSÄ Hiltulanlahti on Kuopion laajin omakotitalorakentamisen alue. Alueen rakentaminen käynnistyi vuonna 2015 ja jatkuu tänä vuonna moottoritien länsipuolella, ns. II-alueella. Hiltulanlahdessa tonttitarjonnan arvioidaan riittävän noin neljäksi vuodeksi, joten viimeiselle alueelle (Puutossalmentien varsi) edetään arviolta vuonna Yhteensä Hiltulanlahteen rakennetaan noin 550 omakotitaloa ja parisenkymmentä rivitalokohdetta. Koko alueen rakentaminen kestää arviolta 10 vuotta. Alueen jo olemassa oleva asuntokanta huomioiden asukasmäärä tulee olemaan alueen valmistuttua noin asukasta. 14

17 Kuopion asuntorakentamisen nykyiset alueet ja uudet käyttöönotettavat alueet tulevalla viisivuotiskaudella Toukokuu 2018 UUDET RAKENTAMISEN KOHTEENA OLEVAT JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET Alue: Rak. tyyppi: As.rak. alk.vuosi: Valm.v: Asuntoja: Asukkaita: Huomioita: Puijonlaakson etelärinne AK/AKR n. 560 n rakentaminen päättymässä Hiltulanlahti I AO/AR/AP n. 250 n rakentaminen alkanut Keilanranta (Lehtoniemi) AO/AK/AKR n. 230 n rakentaminen alkanut Julkulan tärä (niemi) AK/AP n. 170 n rakentaminen alkanut Linnanpelto (Nikun uudistuva kortteli) AL n. 170 n rakentaminen päättymässä Päiväranta, täydennysrak.kortteli AK/AR n. 180 n rakentaminen alkanut Keilanrinne (Lehtoniemi) AK/AKR n n rakentaminen alkanut Savolanniemen tyvi AR n. 300 n rakentaminen alkanut Matkusniemi (Lehtoniemi) AR/AP/AO n. 100 n. 200 rakentaminen alkanut Kurkimäki AO n. 30 n rakentaminen alkanut Kaivannonlahti (Lehtoniemi) AK/AKR/AR n. 300 n rakentaminen alkanut Malmgreninranta (Valkeisen lammen reuna) AK n n rakentaminen alkanut Rouvaskartano AK n. 160 n. 220 rakentaminen alkanut Hiltulanlahti II AO n. 300 n rakentaminen alkamassa Aseman seutu AK n. 200 n. 360 rakentaminen alkamassa Särkiniemi (Halmetie ja uusi alue) AK/AR rakentaminen alkamassa Kuikkalampi AK/AR rakentaminen alkamassa Haapaniemi, Sakkyn alue AK/AKR n n rakentaminen alkamassa Savilahti AK/AKR as. kaavoitus käynnissä Hatsala - Opistotien alue AK n n as.kaavoitus käynnissä Levänen (Rauhalahden alue) AK/AR n. 600 n. 900 as.kaavoitus alkaa 2019 Lehtorinne AK/AKR as.kaavoitus käynnissä Hiltulanlahti III AO as.kaavoitus alkaa 2019 Kunnallistekniikan rakentaminen toteutuu alkamisvuotta edeltävänä vuonna tai pienemmillä alueilla alkuvuodesta, jos rakentaminen alkaa loppuvuodesta. Tulevaisuudessa käyttöönotettavat asuntoalueet Savilahden rakentaminen jatkuu 2030 taitteeseen saakka, johon mennessä alueella asuisi noin 6000 asukasta. Lisäksi Savilahden alueelle syntyy arvioilta noin 3000 uutta työpaikkaa ja opiskelijoiden määrä kasvaisi nykyisestä opiskelijasta noin opiskelijaan. Savilahden alueelle rakennetaan pääosin kerrostaloasuntoja. Savilahden osayleiskaava hyväksyttiin vuonna 2015 ja asemakaavoituksen ensimmäiset vaiheet ovat käynnissä Yliopistonrannassa ja ns. Tekniikkakadun alueilla. Ensimmäisten kohteiden rakentaminen alueella on tarkoitus alkaa jo vuonna Mölymäen rakentaminen jatkuu vielä 2020-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Kaupunkirakennetta tiivistävä rakentaminen jatkuu Keskustan lähialueilla uudis- ja lisärakentamishankkeina. Muita uusi tulevia alueita ovat Itkonniemi - Vanhan aseman alue ja Kelloniemessä nk. Atrian alue, joihin syntyy 2020-luvun lopulla asumiseen painottuvat aluekokonaisuudet. Omakotitonttien luovuttamisen painopiste tulee siirtymään ensi vuosikymmenellä Hiltulanlahden eteläosan alueelle (Puutossalmentien varsi), josta tonttien luovuttaminen alkaa arviolta vuonna Hiltulanlahden eteläosassa tarjonta riittänee noin 3-4 vuoden ajaksi. Hiltulanlahden jälkeen siirrytään omakotitonttien osalta Vanuvuoren itäpuolelle 2020-luvun lopulla. 15

18 Palveluverkoston kehittäminen ja DigiPAVe-hanke Asuntorakentamisen seurauksena tulevalla viisivuotiskaudella tulee toteutettavaksi uusia palveluinvestointeja. Asuntotuotannon vähimmäistavoitetason nostaminen 800 asunnosta 1200 asuntoon lisää palveluinvestointitarpeita myös tulevaisuudessa. Suurimmat palveluinvestoinnit ovat Kuopion taidelukio Lumit, Läntisen maaseutualueen kouluja päiväkoti sekä Hiltulanlahden koulu ja päiväkoti, jonka rakentaminen on alkanut. Karttulan Kissakuusen koulukeskus, päiväkoti ja kirjasto toteutetaan elinkaarimallilla ja valmistuu syksyyn 2018 mennessä. Lisäksi kaupunki satsaa tulevina vuosina merkittävästi liikunta- ja vapaa-ajan palveluverkostoon. Saaristokaupungin Kuikkalammen ja Nilsiän Sinisepon päiväkotien rakentaminen aloitetaan syksyllä Juankosken päiväkoti valmistui keväällä ja Päivärantaan valmistuu Tuomikujan päiväkoti kesällä Lisäksi yksityisiä päiväkotihankkeita on valmistumassa esimerkiksi Kettulanlahteen ja Saaristokaupungin Keilanrinteelle. Leikki- ja lähiliikuntapaikkojen sekä ulkoiluväylien rakentaminen toteutuvat asuntotuotannon edetessä. Hiltulanlahden ja Saaristokaupungin uusille alueille rakennetaan koko aluetta palvelevat ulkoilureitit ja leikkipaikat. Samoin esimerkiksi Savilahden ja Mölymäen alueiden viherrakentaminen etenee muun rakentamisen yhteydessä tulevina vuosina. Täydennysrakentamisen myötä panostetaan myös ns. vanhojen alueiden leikki- ja lähiliikuntapaikkojen sekä liikuntareittien kehittämiseen ja puistojen peruskunnostamiseen. Tarkastelujaksolle laaditun leikkipaikkojen viherpalveluohjelman tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva Kuopion yleisten alueiden leikkipaikkaverkostosta. Ohjelmoinnin avulla toteutetaan monipuolinen, turvallinen ja helposti saavutettava sekä riittävän laaja leikkipaikkaverkosto. Ohjelmointi määrittää pitkän tähtäimen tavoitteet leikkipaikkojen rakentamisen, peruskunnostuksen sekä palveluiden kehittämiseksi. DigiPAVe-hankkeessa pilotoidaan vuoden 2018 aikana dynaamisen palveluverkkosuunnittelusovelluksen avulla tiedolla johtamista ja kaupungin strategista suunnittelua tukevaa yhteistyömallia. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat FCG Konsultointi Oy ja Kuntaliitto ry ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Hankkeen keskiössä on Kuopion kaupungin kasvun ja oppimisen palvelualue (koulu- ja päiväkotiverkosto). Hanke saa rahoitusta Ympäristöministeriön koordinoimasta KIRA-digi -ohjelmasta toteuttaen osaltaan hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Kuopio haluaa olla valtakunnallisena edelläkävijänä palveluverkkosuunnittelun digitalisaatiossa. Palveluverkon toimivuus on kaupungin kasvulle ja elinvoiman kehittymiselle kriittinen tekijä. 16

19 LIITE 1 Kuopion väestö alueittain vuosina (1.1.) alue Suunnittelualue E1 Keskusta E2 Niirala E3 ja E5 Haapaniemi-Siikalahti E4 Rönö ja sen lähisaaret C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi - Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi - Likolahti F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H12 Jynkkä H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki J11 Pitkälahti H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi B Sorsasalo J13-J18 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Maaninka Nilsiä Juankoski Muu / Tuntematon / Alueettomat Maaninka Juankoski YHTEENSÄ Kuntaliitoskunnat mukana

20 LIITE 2 Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin / Tilastoalue Alue Yht. KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET Haapaniemi-Siikalahti Keskusta Niirala Rönö ja sen lähisaaret LÄNTINEN PUIJO Julkula Niuva - Länsipuijo - Rypysuo Puijonlaakso - Taivaanpankko KOILLINEN ALUE Itkonn.-Männistö-Linnanpelto Kelloniemi - Likolahti Kettulanlahti Puijo (Inkilänmäki) Puijonsarvi (Päiväranta) Saarijärvi - Rahusenkangas NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI-JYNKKÄ Jynkkä Levänen ja Pieni Neulamäki Neulamäki Savilahti-Savisaari Särkiniemi-Särkilahti ETELÄINEN KAUPUNKIALUE Lehtoniemi Litmanen Pirtti Pitkälahti Rautaniemi MUUT KAUPUNKIALUEET Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv Sorsasalo ENT. KUNTAKESKUKSET JA MAASEUTUALUEET Haminalahti Hirvilahti Riistavesi Juankoski Jännevirta Karttula Kurkiharju Kurkimäki Maaninka Nilsiä Pellesmäki Puutossalmi Ranta-Toivala Vehmersalmi TUNTEMATON Tuntematon Yht

21 LIITE 3 Kuopion väestö / ja ennusteet (1.1.), ennuste laadittu 2015 Toteuma Ennuste Ennuste Ennuste Ennuste Ennuste Ennuste KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET Haapaniemi-Siikalahti Keskusta Niirala Rönö ja sen lähisaaret LÄNTINEN PUIJO Julkula Niuva - Länsipuijo - Rypysuo Puijonlaakso - Taivaanpankko KOILLINEN ALUE Itkonn.-Männistö-Linnanpelto Kelloniemi - Likolahti Kettulanlahti Puijo (Inkilänmäki) Puijonsarvi (Päiväranta) Saarijärvi - Rahusenkangas NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI-JYNKKÄ Jynkkä Levänen ja Pieni Neulamäki Neulamäki Savilahti-Savisaari Särkiniemi-Särkilahti ETELÄINEN KAUPUNKIALUE Lehtoniemi Litmanen Pirtti Pitkälahti Rautaniemi MUUT KAUPUNKIALUEET Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv Sorsasalo MAASEUTUALUEET Haminalahti Hirvilahti Juankoski (2017) Jännevirta Karttula Kurkiharju Kurkimäki Maaninka Nilsiä Pellesmäki Puutossalmi Ranta-Toivala Riistavesi Vehmersalmi TUNTEMATON / MUUT Kaikki yhteensä

22 LIITE 4 KUOPION ASUNTOTUOTANTO SUUNNITTELUALUEITTAIN VUOSINA Alue E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C5 Laivonsaari D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H12 Jynkkä H11 Levänen J11 Pitkälahti H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Keskeinen kaup.alue Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula (vuodesta 2011) Nilsiä (vuodesta 2013) Maaninka (vuodesta 2015) Maaseutualue ja ent. kuntakeskukset Kaupunki yhteensä Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonnan tilastot Kuntaliitokset: Karttula v. 2011, Nilsiä v. 2013, Maaninka v. 2015, Juankoski

23 V KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN ALOITUSVUODEN MUKAAN ennen 2019 alkaneet 2019 SORSASALO Käyttöönotettavat palvelu-, teollisuusja varastoalueet Keskustan kehittäminen PIHLAJALAAKSO Selvitysalue Alueiden käyttöönotossa on ehdollisuuksia, mistä johtuen maankäyttö tai ajoitus saattaa muuttua KELLONIEMI LIIKENNE Rakennettava katu Rakennettava kevyen liikenteen väylä NEULANIEMI PAPPILANMÄKI PUIJONLAAKSO SAVILAHTI SAVISAARI - MÄNNISTÖ MALJALAHTI HALMETIE 2018 LEHTONIEMI RAUHALAHTI PIENI NEULAMÄKI KUIKKALAMPI - LEHTORINNE KÄRÄNKÄ KAIVANNONLAHTI SAARIST0KAUPUNKI KEILANRINNE KEILANRANTA RAUTANIEMI PETONEN HEPOMÄKI SAVOLANNIEMI ALA-PIRTTINIEMI 2018 HILTULANLAHTI VANUVUORI Kesäkuu 2018

24