KUOPION KAUPUNKI YK 2013:2 KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN YK 2013:2

2 Tavoite- ja kehittämissuunnitelma TA 2013:1 ISSN KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN Kuopion kasvutavoitteet ja lähtötiedot vuoden 2014 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten Kuopion kaupunki, Konsernipalvelut, Strateginen maankäyttö ja Talous- ja strategiapalvelu Kuopio

3

4 Väestö, elinkeinot ja asuminen SISÄLLYS JOHDANTO 1. KUOPION VÄESTÖKEHITYS JA ENNUSTEET KUOPION TYÖTTÖMYYSKEHITYS KUOPION YRITYSTEN LIIKETOIMINTA, TYÖPAIKKAKEHITYS JA -TAVOITTEET Yritysten liiketoiminnan ja työpaikkojen kehitys sekä elinkeinorakentaminen Työpaikkatavoitteet ja elinkeinoalueiden kaavoitus tulevalla viisivuotiskaudella KUOPION ASUNTOTUOTANTO, TAVOITTEET JA OHJELMOINTI VUOSILLE Toteutunut asuntotuotanto Asuntotuotantotavoitteet ja -ohjelmointi tulevalle viisivuotiskaudelle ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN JA PALVELUVERKOSTON INVESTOINNIT UUSILLA ALUEILLA Saaristokaupunki - asuntotuotannon eteneminen ja palveluverkosto Hiltulanlahti - asuntotuotannon eteneminen ja palveluverkosto Muut asuntotuotantoalueet - asuntotuotannon eteneminen ja palveluverkosto LIITTEET JA KARTAT LIITE 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain vuosina (1.1.) LIITE 2. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin LIITE 3. Kuopion väestö suunnittelualueittain v ja ennuste vuoteen 2020 (1.1.) LIITE 4. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina LIITE 5. Kuopion asuntotuotanto vuosina , arvio vuodelle 2013 ja tavoit - teellinen asuntotuotannon ohjelmointi vuosille KARTAT Suunnittelualueet: Keskeinen kaupunkialue Suunnittelualueet: Maaseutualueet Kuopion asuntorakentamisen eteneminen ja tavoitteellinen ohjelmointi vuosina käyttöönotettavat alueet aloitusvuoden mukaan

5

6 Väestö, elinkeinot ja asuminen JOHDANTO Väestökehitystä, elinkeinojen näkymiä ja asumista koskevat keskipitkän aikavälin kasvutavoitteet on tarkistettu keväisin palvelujen ja toimintojen suunnittelua sekä tulevan vuoden talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten. Palvelualueet laativat talousarvion 2014 ja toiminta- ja taloussuunnitelman ( ) tulevaan syksyyn mennessä ja uusi talousarvio hyväksytään Kuopion kaupungin valtuustossa Tänä vuonna raportin painopisteenä on ollut asuntotuotannon etenemisen ja siihen liittyvien palveluinvestointien ennakointi ja aikataulutus, kun taas Kuopion toimintaympäristön kuvaaminen on jätetty vähemmälle käsittelylle. Kuopion väestönkasvu on voimistunut viime vuosina. Vuonna 2012 kasvu oli ennätykselliset noin 1200 asukasta (1,2, %), joka on kaupungin strategisen tavoite-ennusteen tasoa. Väestönkasvusta noin 200 asukasta tuli luonnollisesta väestönkasvusta ja loput noin tuhat asukasta oli muuttovoittoa. Vuoden 2013 alussa Kuopion väkiluku oli asukasta, johon noin asukkaan lisäyksen teki Nilsiän kuntaliitos. Kuopion tavoitteena on saada viime vuosien mukaista vahvaa väestönkasvua myös tulevina vuosina. Väestönkasvusta suurin osa painottuu Saaristokaupunkiin ja vuoden 2015 jälkeen kasvu alkaa myös Hiltulanlahden alueella. Väestön ikärakenne vanhenee ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Kuopion tavoitteena on saada keskimäärin 1000 nettotyöpaikkaa lisää vuosittain luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kaupungin työpaikkakasvu oli voimakasta hiipuen hieman vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 2009 ja 2011 työpaikkalisäys oli nettona noin työpaikkaa heikentyneen talouskehityksen vuoksi. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän mm. Kuopion tiedepuiston alueelle Savilahteen, Matkuksen alueelle, keskustaan sekä lukuisille muille työpaikka-alueille. Vuosittainen asuntotuotanto on noussut Kuopiossa noin 800 asunnon tasolle. Vuonna 2012 valmistui noin 800 uutta asuntoa ja myös tulevalla viisivuotiskaudella odotetaan vähintään samaa tuotantoa. Vilkastunut kerrostalotuotanto on nostanut valmistuneiden asuntojen määrää. Kaupunki luovuttaa keskimäärin 100 uutta omakotitalotonttia rakentajille vuosittain. Suurin osa uusista asunnoista valmistuu Saaristokaupunkiin, jonka lisäksi asuntotuotantoa on hyvin eripuolilla kaupunkia ja mm: Maljalahdessa, Pappilanmäellä, Pihlajalaaksossa ja Puijonlaaksossa. Hiltulanlahdessa pientalorakentaminen alkaa vuonna Tavoitteena on myös käynnistää asuntorakentaminen Savilahdessa tulevan viisivuotiskauden lopulla. Uusien alueiden väestönkasvu edellyttää kunnallistekniikan ja viherpalvelujen ohessa muutamia uusia palveluinvestointeja tulevalla viisivuotiskaudella. Asuntotuotannon eteneminen ja väestöennusteet huomioiden Hiltulanlahden alueelle tarvitaan uusi alakoulu ja päiväkoti ja Saaristokaupunkiin kaksi päiväkotia. Palvelutuotannon osalta on ajateltu, että Saaristokaupungin päiväkodeista toinen voisi toteutua yksityisenä palveluna. Pihlajalaaksoon on myös toteutumassa uusi yksityinen päiväkoti. Kuopion kasvutavoitteet ja asuntotuotannon viisivuotiskauden ohjelmointi edellyttävät määrätietoista elinkeino- ja asuntoalueiden suunnittelua, aktiivista tonttipolitiikkaa, täydennysrakentamisalueiden kaavoitusta sekä ripeää maanhankintaa strategisilla kasvusuunnilla. Kuntatalouden näkökulmasta tulevalla viisivuotiskaudella täydennysrakentaminen ja kaupunkirakenteen sisällä olevien vajaakäyttöisten alueiden kaavoitus korostuvat, koska ne tukevat ja hyödyntävät jo olemassa olevaa infraa sekä palveluja. Kuopion kaupunki, Strateginen maankäytön suunnittelu, kaupunkisuunnittelija Katri Hiltunen, puh ja yleiskaavajohtaja Juha Romppanen, puh

7

8 Väestö, elinkeinot ja asuminen 1. KUOPION VÄESTÖKEHITYS JA ENNUSTEET Kuopion virallinen väkiluku oli asukasta vuoden vaihteessa Viime vuoden väestönlisäys oli 1216 henkilöä (1,2 %), joka on viime vuosia selvästi enemmän ja lähelle Kuopion strategisen tavoite-ennusteen tasoa. Väestönkasvusta noin 220 oli luonnollista väestönkasvua ja loput noin 1000 henkilöä oli muuttovoittoa. Muuttovoitosta noin 700 asukasta kertyi nettona maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja noin 300 henkilöä tuli siirtolaisuudesta: Kuopioon ulkomailta tulleiden määrä oli suurempi kuin ulkomaille Kuopiosta lähteneiden määrä. Vuoden 2013 alusta alkaen toteutui Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos, jonka myötä kaupungin väkiluku nousi n asukkaalla. Väestönmuutokset Kuopiossa väestönkasvu on painottunut viime vuosina kaupungin eteläosiin ja etenkin Saaristokaupungin alueelle. Vuonna 2012 väestönmäärät lisääntyivät eniten Lehtoniemen ja Rautaniemen alueilla sekä Pappilanmäellä ja Keskustan Maljalahdessa. Myös ensimmäiset asukkaat muuttivat Pihlajalaakson alueelle, mikä näkyi myös väestönkasvuna Inkilänmäen (Puijo) alueella. Vuonna 2012 vanhoilla alueilla väestönmäärät vähenivät edellisvuosia vähemmän ja kovin suuria väkiluvun muutoksia ei tapahtunut. Eniten väestönmäärät vähenivät Litmasella (-70 hlöä), Neulamäessä (-60 hlöä) sekä Karttulassa (-40 hlöä) ja Vehmersalmella (-40 hlöä). Kaupunkialueella suurin syy väestön vähenemiseen ovat pois kotoaan muuttavat ja aikuistuvat nuoret, kun taas vanhemman väestörakenteen maaseutualueilla luonnollinen väestönkasvu (kuolleiden enemmyys) laskee muuttoliikkeen ohessa alueen väestönmäärää. Kuopion väestö suunnittelualueittain vuosina (1.1.) on esitetty liitteessä 1 ja väestö ikäryhmittäin ja suunnittelualueittain vuonna 2013 (1.1.) liitteessä 2. 1

9 Väestö, elinkeinot ja asuminen Väestönmuutokset alueittain vuonna 2012 (alueet, joilla suurimmat muutokset) Kuopion väestönkasvu ylitti perusennusteen tason vuonna 2012 ollen tavoite-ennusteen mukainen. Perusennusteen väestönkasvutavoite on n asukasta ja tavoite-ennusteessa keskimäärin asukasta. Molemmissa luonnollinen väestönkasvu on noin 200 asukasta vuosittain ja loput tulee muuttovoitosta. Perusennusteessa kaupungin väkiluku yltää vuonna 2020 noin asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa väkiluku on noin asukasta. Vuonna 2030 vastaavat luvut ovat asukasta (perusennuste) ja asukasta (tavoiteennuste). Kuopion perusennuste toimii suunnittelualueittaisten ennusteiden ja siten palvelujen, palveluverkoston ja suunnittelun perusteena. Vuosina Kuopion perusennuste jäi jälkeen toteutuneesta kehityksestä ja siten alueittaiset ennusteissa on pientä epätarkkuutta niin alueittain kuin myös ikäryhmittäin. Kuopion ikäryhmittäinen väestöennuste vuoteen 2030 (perusennuste ja tavoite-ennuste) sekä alueittaiset ennusteet tullaan todennäköisesti uusimaan vuoden 2014 aikana. Tulevina vuosina Kuopion väestön ikärakenne vanhenee, ikääntyvien määrä kasvaa ja lasten ja nuorten suhteelliset osuudet pienenevät. Myös työikäisten suhteellinen osuus väestöstä pienenee, vaikka nuorten työikäisten määrä lisääntyy. Kuopion ennusteet perustuvat oletukseen, että yhä useampi Kuopioon opiskelemaan tuleva nuori jää myös tänne asumaan ja töihin opintojen päätyttyä. Eniten suhteellisesti ja myös absoluuttisesti lisääntyy vuotiaiden määrä. Koko maan tavoin 75+ -vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti ja lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kuopion voimassaoleva perusennuste vuoteen 2030 saakka. Sen mukaan väestönkasvu on noin asukasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite-ennusteessa väestönkasvu on hieman yli kaksinkertainen tähän nähden. Kaupungin palvelujen suunnittelu on tapahtunut perusennusteen mukaan, mutta mm. koulu- ja päiväkoti-ikäisten palveluissa on syytä tarkastella 2

10 Väestö, elinkeinot ja asuminen nyt myös tavoite-ennusteen lukuja ja käyttää näiden välistä keskiarvoa tulevien vuosien tarkasteluihin. Perusennuste KUOPION VÄESTÖ VUOSINA JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Lähde: Kuopion perusennuste vuodelta 2011 ja Nilsiän ennuste (Tilastokeskus 2011) VUOSI YHT * ** Ennuste * Vuoden 2011 alusta toteutui Kuopion ja Karttulan kuntaliitos. ** Vuoden 2013 alusta alkaen on toteutunut Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos. Seuraavaan taulukkoon on laskettu tavoite- ja perusennusteen väliset keskiarvoluvut, joita voidaan nyt tarkastella koko kaupungin osalta mm. lasten palvelujen lähivuosien suunnittelussa. Alueiden palvelujen suunnittelussa käytetään perusennusteeseen pohjautuvaa alueittaista ennustetta. Kuopion väestöennusteet tarkistetaan vuoden 2014 aikana. Perusennuste / tavoite-ennuste palvelujen suunnittelun apuvälineeksi KUOPION VÄESTÖ VUONNA 2013 JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Lähde: Kuopion ennusteet vuodelta 2011 ja Nilsiän ennuste (Tilastokeskus 2011) VUOSI YHT. 2013** Ennuste Kuopiossa väestönkasvun painopiste on etelässä, Saaristokaupungin alueella. Uutta asuntorakentamista tapahtuu runsaasti Lehtoniemen, Rautaniemen, Kärängän sekä Ala-Pirttiniemen alueilla. Vuoteen 2020 mennessä koko Saaristokaupungin väestönmäärä kasvaa yhteensä noin asukkaalla, josta suurin osa tulee Lehtoniemi-Keilankanta suunnittelualueelle (sisältää Kärängän ja Keilanrinteen kaava-alueen). 3

11 Väestö, elinkeinot ja asuminen HIltulanlahdessa väestönkasvu alkaa vuoden 2015 lopulla, jolloin ensimmäisen asemakaava-alueen asunnot valmistuvat. Useilla vanhoilla alueilla väestönmäärät laskevat hitaasti ja ennusteen mukaan suurimmat muutokset tapahtuvat Litmasen, Neulamäen ja Jynkän alueilla. Kaikilla Kuopion alueilla ikääntyneiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä. Kuopion väestöennuste suunnittelualueittain vuosille on esitetty liitteessä KUOPION TYÖTTÖMYYSKEHITYS Kuopiolaisten työttömien määrä väheni syksyyn 2012 saakka kuukausittain verrattuna vuoden takaiseen. Syyskuusta 2012 alkaen työttömien määrä on hienokseltaan noussut. Maaliskuussa 2013 Kuopiossa oli työtöntä, mikä on 10,9 prosenttia työvoimasta. Työttömiä oli noin 420 työtöntä enemmän kuin vuosi takaperin ja kaikista työttömistä noin neljännes oli pitkäaikaistyöttömiä. 50 vuotta täyttäneiden työttömien osuus oli reilu kolmannes ja alle 25-vuotiaiden osuus oli 14 prosenttia. Nilsiän kuntaliitos selittää noin kolmanneksen Kuopion työttömien määrän kasvusta vuoden 2013 alusta alkaen. Kuopion työttömyys Kausiluonteisuus on työttömyydessä säilynyt ja eniten työttömiä on kesällä opiskelijoiden siirtyessä työmarkkinoille opintojen jälkeen sekä vuoden vaihteessa yritysten lomauttaessaan kausiluonteisesti henkilöstöään. Kesäkuussa 2012 työttömien määrä nousi yli 700 henkilöä toukokuuhun nähden ja myös joulukuussa kasvu oli noin 500 henkilöä marraskuuhun verraten. Alimmillaan työttömyys oli toukokuussa. Kuopion työttömyys on kehittynyt hyvin samaan suuntaan kuin useimmissa suurissa kaupungeissa ja suurten kaupunkien vertailussa Kuopion työttömyysaste 4

12 Väestö, elinkeinot ja asuminen on ollut jo pitkään viidenneksi alin pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä Vaasan jälkeen. Viime vuosina Kuopion työttömyysaste on ollut hieman korkeampi kuin maassa keskimäärin. Pikku hiljaa ero koko maan työttömyysasteeseen on kuitenkin pienentynyt ollen maaliskuussa vain nimelliset 0,1 prosenttiyksikköä (koko maa 11,0 %) ja nyt ensimmäisen kerran kautta aikain Kuopion eduksi. Työttömyysaste Kuopiossa ja vertailukaupungeissa maaliskuussa KUOPION YRITYSTEN LIIKETOIMINTA, TYÖPAIKKAKEHITYS JA -TAVOITTEET 3.1. Yritysten liiketoiminnan ja työpaikkojen kehitys sekä elinkeinorakentaminen Kuopion työpaikkakehitys heijastelee yritysten liiketoiminnan ja työttömyyden kehitystä. Vuosina työpaikkakasvu oli hyvin voimakasta ja työttömyys aleni vuosittain. Vuosikymmenen lopulla työpaikkakasvu hidastui, vuonna 2008 työttömyys alkoi kasvaa ja vuosi 2009 oli yritysten liiketoiminnan kehityksen osalta heikko liikevaihdon ja viennin supistuttua voimakkaasti. Kuluvan vuosikymmenen vaihteessa yritysten liiketoiminta, palkkasumma ja vienti ovat elpyneet, mutta kasvu on ollut selvästi pienempää. Myös työttömyys alkoi uudelleen vähentyä, mutta selvästi aiempaa hitaammin. Viime vuosina Kuopion työpaikkakasvu on ollut nettona keskimäärin 100 työpaikkaa/vuosi (viimeisin tarkasteluvuosi on 2011). Kuopion seudun yritysten liikevaihto ylsi jälleen vuonna 2012 lähelle vuoden 2008 nimellistasoa alkuvuoden hyvän kehityksen ansiosta. Liikevaihto oli yhteensä 5,1 miljardia euroa ja teollisuuden vienti 437 miljoonaa euroa. Molempien liikevaihdon ja palkkasumman kasvu oli koko vuonna keskimäärin 3 prosenttia ja viennin arvo supistui noin prosentin edellisvuodesta. Kuopion seudulla yritysten liikevaihdosta suurin osa tulee kaupan (35 %), teollisuuden (18 %) ja rakentamisen (15 %) liikevaihdosta. Teollisuuden viennin osuus liikevaihdosta on vajaat 10 prosenttia. 5

13 Väestö, elinkeinot ja asuminen Kuopion seudun yritysten liikevaihdon, palkkasumman ja viennin muutos edellisvuoteen nähden (%) vuosina Vaihtelevasta suhdannekehityksestä huolimatta Kuopion elinkeinorakentaminen on ollut vilkasta ja työpaikka-alueiden kehittäminen aktiivista viime vuosina. Uusia yrityksiä on sijoittunut Kuopioon ja jo kaupungissa toimineet yritykset ovat kehittäneet toimintojaan. Kuopion suurimpia tällä hetkellä työn alla olevia elinkeinohankkeita ovat: Alatori-hanke kävelykeskustoineen, Kuopion tiedepuiston ja Technopoliksen hankkeet, Päiväranta-Vuorela vt5 silta- ja tiehanke, Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon saneeraushanke (Kuopion Vesi) sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymän (Servica) rakennushankkeet. Pienen Neulamäen yritysalue (I-vaihe) alkaa vähitellen rakentua ja täyttyä yrityksistä. Lisäksi kaupungissa on useita julkisia perusparannus- ja/tai laajennushankkeita käynnissä sekä suunnitteilla (mm. Kuopion teatteri, kouluhankkeet). 6

14 Väestö, elinkeinot ja asuminen 3.2. Työpaikkatavoitteet ja elinkeinoalueiden kaavoitus tulevalla viisivuotiskaudella Kuopion tavoitteena on saada keskimäärin tuhat työpaikkaa nettona lisää vuodessa. Tavoite on erittäin kova viime vuosien suhdannekehitykseen ja työpaikkakasvuun nähden ja se edellyttää viime vuosia vahvempaa talouskasvua ja liiketoiminnan kehitystä toteutuakseen. Tavoitteen toteutuminen tarkoittaa väestöltä aiempaa korkeampaa työvoimaan osallistumista, työllisyysasteen nousua ja työttömyyden vähentymistä. Kuopiossa oli yhteensä noin työpaikkaa vuoden 2011 alussa toimipaikkarekisterin mukaan (viimeisin tilasto). Viime vuosina uudet työpaikat ovat suuntatutuneet useille työpaikka-alueille ja myös tulevina vuosina kasvua odotetaan hyvin vastaavasti: mm. Kuopion Tiedepuiston alueelle Savilahteen, keskustaan ja linja-autoaseman alueelle, Haapaniemi-Siikalahti -alueelle, Leväselle sekä Kuopion eteläisille yritys- ja työpaikka-alueille. Kuopion yritystonttitilanne on tällä hetkellä hyvä. Teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennuksille on vapaita tontteja tarjolla runsaasti Pienen Neulamäen ja Matkuksen alueilla sekä useita tontteja eri puolilla kaupunkia. Sorsasalon uusin yritysaluekaava on myös valmistumassa kuluvana vuonna ja tältä alueelta tontteja voidaan luovuttaa vuodesta 2014 alkaen. Tällä hetkellä valmistelussa tai alkamassa ovat seuraavat yritys-, liike- tai toimistorakentamisen asemakaavatyöt, jotka valmistuvat käyttöönotettaviksi tulevalla viisivuotiskaudella ( ): Linja-autoaseman ympäristö, Jäähallin ympäristö, Matkuksen logistiikka-alue ja Rasinmäki. 4. KUOPION ASUNTOTUOTANTO, TAVOITTEET JA OHJELMOINTI VUOSILLE Toteutunut asuntotuotanto Kuopion asuntotuotanto on noussut viime vuosina uudelle tasolle, noin 800 asuntoon. Vuosina Kuopioon valmistui keskimäärin 500 uutta asuntoa vuodessa ja viime vuosina lisääntynyt kerrostalotuotanto on nostanut asuntotuotannon määrää selvästi. Kerrostaloasuntoja on valmistunut yhteensä kpl (55 %) ja tuotanto on jakautunut usealle eri alueelle. Myös rivitalotuotanto on vilkastunut Saaristokaupungin myötä. Vuonna 2012 uusia omakotitaloja valmistui noin 230 kpl, joista noin 140 taloa kaupunkialueelle, 20 taloa Nilsiään ja noin 70 taloa hajarakentamisena maaseututaajamiin ja maaseutualueille. Maaseudun rakentamisessa vilkkainta omakotitalorakentaminen oli Etelä-Kuopion alueella ja etenkin Haminalahti-Kaislastenlahti-Rytkyn alueella (suunnittelualue Haminalahti), jonne valmistui yhteensä 17 uutta omakotitaloa. Karttulaan valmistui 9 ja Vehmersalmelle 6 omakotitaloa. Kerrostaloasunnoista suurin osa ja noin 240 asuntoa valmistui Lehtoniemeen. Keskustaan valmistui noin 110 asuntoa ja Pihlajalaaksoon noin 80 asuntoa. Rivitaloja valmistui mm. Savolanniemeen, Rautaniemeen, Lehtoniemeen, Käränkään sekä Pihlajalaaksoon. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja on viime vuosina valmis- 7

15 Väestö, elinkeinot ja asuminen tunut ja valmistumassa varsin runsaasti: Vuosina valmistuu noin 580 vuokra-asuntoa ja noin 90 asumisoikeusasuntoa. Myös vuonna 2014 ennakoidaan valmistuvan noin 350 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina on esitetty raportin liitteessä 4. Valmistuneet asunnot talotyypeittäin Kuopiossa 4.2. Asuntotuotantotavoitteet ja -ohjelmointi tulevalle viisivuotiskaudelle Tulevan viisivuotiskauden asunto-ohjelmoinnissa ja asuntoalueiden suunnittelussa pyritään ennakoimaan asuntokysynnän vaihtelut ja eri väestöryhmien tarpeet. Kuopion tavoitteena on tarjota monipuolisia tontteja eri puolilta kaupunkia asumisen käyttöön. Kuopion väestönkasvu on ollut voimakasta ja samalla väestömme ikääntyy voimakkaasti. Kuntatalouden tilanne huomioiden tulevina vuosina pyritään täydentämään jo olemassa olevia asuntoalueita nykyistä infraa hyödyntäen, samalla kun rakennetaan uusia laajempia asuntoalueita. Täydennysrakentaminen tukee myös nykyistä palveluverkostoa ja joukkoliikennettä. Kuopion tavoitteena on vähintään 800 uuden asunnon vuosittainen tuotantotaso tulevalla viisivuotiskaudella. Määrästä keskimäärin 65 prosenttia rakennetaan kerrostaloihin, 15 prosenttia rivitaloihin ja loput 20 prosenttia omakotitaloihin. Asuntotuotanto käsittää yhteensä noin asunnon rakentamisen vuosina Lehtoniemi on Kuopion kerrostalorakentamisen pääsuunta, jossa on tällä hetkellä (toukokuu 2013) rakenteilla noin kymmenkunta kerrostaloa. Muita kerrostalorakentamisen alueita ovat Maljalahti (keskustan ranta-alue), Pappilanmäki ja Pihlajalaakso sekä lähivuosina käyttöönotettavat Puijonlaakson etelärinne ja toinen pienempi täydennysrakentamisalue Puijonlaakson pohjoisosassa. Lisäksi osin/ kokonaan uudistamisen kohteena ovat asumisen korttelialueet Linnanpellolla (Gottlundinkatu) sekä Päivärannassa (Metsäkummuntie). Lehtoniemessä kerrostalorakentaminen etenee ensin kanavan eteläpuolelle Keilanrinteen alueelle ja sen 8

16 Väestö, elinkeinot ja asuminen jälkeen Lehtoniemen pohjoisosiin Kuikkalampi-Lehtorinne alueelle. Keilanrinteen alueen arvioitu käyttöönottovuosi on 2015, jolloin sen kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyy vuonna Kuikkalampi-Lehtorinne alue on käynnistymässä noin vuotta myöhemmin. Kuopion asuntotuotanto alueittain vuosina , arvio vuodelle 2013 ja ohjelmointi vuosille Kuopion asuntotuotanto talotyypeittäin v , arvio v ja ohjelmointi v Kuopion asuntotuotanto talotyypeittäin v , arvio v ja ohjelmointi v Valmistumisvuoden mukaan Valmistumisvuoden mukaan Vuosi Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä Omak. -% Rivit.-% Kerrost. -% Arvio Yhteensä Keskimäärin / vuosi % Rivitalorakentaminen jatkuu lähivuosina varsin vilkkaana. Uusia rivitalokohteita on valmistumassa Lehtoniemen, Kärängän, Rautaniemen, Pitkälahden sekä Pihlajalaakson alueille. Myös Pirttiniemessä ja Savolanniemessä on vapaana muutamia rivitalorakentamisen tontteja. Kuopio luovuttaa keskimäärin 100 uutta omakotitalotonttia vuosittain. Tällä hetkellä vapaita heti varattavissa olevia omakotitalotontteja on Rautaniemessä noin 30 kpl sekä uusia tulossa n. 75 kpl Pirttiniemestä jakoon kesän 2014 rakentamista varten. Saaristokaupungin omakotitalotontit riittävät vuoteen 2015 saakka, jolloin omakotitalotuotanto ja tonttien luovutus siirtyvät Hiltulanlahden alueelle. Hiltulanlahden alueen ensimmäinen asemakaava on nyt valmisteilla noin 300 asunnon rakentamiseen. 9

17 Väestö, elinkeinot ja asuminen Keskeisen kaupunkialueen tonttitarjonnan lisäksi kaupungilla on tonttitarjontaa myös Kuopion maaseututaajamissa (Karttula, Vehmersalmi, Melalahti, Syvänniemi, Pihkainmäki ja Kurkimäki) sekä Nilsiässä. Kaikissa entisissä kuntakeskuksissa löytyy heti luovutettavia joko vuokrattavia tai myytäviä tontteja. Kurkimäen uudelta asemakaavoitetulta alueelta pyritään luovuttamaan kaupungin tontteja myös vuonna Nilsiän asuntotuotannoksi on arvioitu noin uutta asuntoa/vuosi (vaihdellen kerrostalotuotannon mukaan), minkä lisäksi Tahkolle rakennetaan vapaa-ajan asuntoja. Pääosa kaupungin omakotitalotonteista luovutetaan pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, mutta kaikki rannalla ja rannanläheisyydessä sijaitsevat tontit myydään. Tontin lunastaminen omaksi on myös mahdollista lähes kaikkien omakotitalotonttien kohdalla. Seuraavaan taulukkoon on koottu uusien asuntoalueiden ja täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut uusien asuntojen ja asukkaiden määrät sekä alueen kaavoitusvaihe. Asuntotuotannon eteneminen ja ohjelmointi muuttuu ja se tarkistetaan puolivuosittain. Nyt valmistunut ohjelmointi tarkistetaan ensi syksynä talousarvion 2014 laadinnan yhteydessä. Kuopion uusien asuntoalueiden ja täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut asunto- ja asukasmäärät Kesäkuu 2013 SEURAAVILLA ALUEILLA ON JO RAKENTAMINEN KÄYNNISSÄ: Rak. Asuntojen Asunt. Rakentam. Valmius Alue Alue Talotyyppi al.v. valm. v. määrä Asukkaita prosenttia / 2013/touko Pappilanmäki Tärä AK n. 320 n % Pihlajalaakso Tärä AK/AKR n. 500 n % Pirttiniemi Uusi AO/AP n n % Helmen alue (Lehtoniemi) Uusi AK/AKR/AR n. 750 n % Maljalahti (Keskusta) Tärä AK n. 350 n % Länsi-Puijo Tärä AP n. 60 n % SEURAAVILLA ALUEILLA RAKENTAMINEN ALKAA VUONNA 2014 TAI SEN JÄLKEEN: Julkulan tärä (niemi) Tärä AK/AP n. 170 n as. kaavoitus käynnissä Linnanpelto, uudistuva kortteli Tärä AL n. 170 n kv.hyväksynyt kaavan Kurkimäki Uusi AO n. 45 n. 150 as. kaavoitus käynnissä Keilanrinne (Lehtoniemi) Uusi AK/AKR n. 700 n as. kaavoitus käynnissä Puijonlaakso, etelärinne Tärä AK/AKR n. 450 n as. kaavoitus käynnissä Hiltulanlahti Uusi AO/AR/AP n n as. kaavoitus käynnissä Päiväranta, täydennysrak.kortteli Tärä AK/AR n. 180 n as. kaavoitus käynnissä Matkusniemi (Lehtoniemi) Uusi AR/AP n. 120 n. 300 as. kaavoitus käynnissä Kuikkalampi-Lehtorinne (Lehton.) Uusi AK/AKR/AR n n as. kaavoitus käynnissä Savilahti-Savisaari Tärä AK/AKR o.yl.kaavoitus käynnissä Raportin lopussa on liitteessä 5. esitetty Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina , arvio vuodelle 2013 sekä asuntotuotannon tavoitteellinen ohjelmointi vuosille ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN JA PALVELUVERKOSTON INVESTOINNIT UUSILLA ALUEILLA Uutena asiana on tähän raporttiin otettu mukaan uusien alueiden käyttöönottoon ja asuntotuotannon etenemiseen liittyvät keskeisimmät kaupungin palveluverkostoinvestoinnit aikatauluineen. Mukaan on otettu lähipalveluna toteutettavat kaupungin omat palveluinvestoinnit (päiväkodit, koulut, puistot, lähiliikuntapaikat, leikkipaikat, uimarannat ), jotka tulevat toteutukseen asuntotuotannon edetessä tulevalla viisivuotiskaudella. Nyt esitetyt investointiaikataulut ovat tavoitteellisia ja ne on laadittu alueiden käyttöönoton, väestönkehityksen ja alueen palveluverkoston tilanne huomioiden. Palvelujen investointiohjelma tarkentuu syksyllä talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman teon yhteydessä. 10

18 Väestö, elinkeinot ja asuminen 5.1. Saaristokaupunki asuntotuotannon eteneminen ja palveluverkosto Saaristokaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa Pirtin, Rautaniemen ja Lehtoniemen alueita. Näillä alueilla asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana lähi vuosina. Tällä hetkellä pientaloja rakennetaan Rautaniemen, Lehtoniemen, Kärängän ja Pirttiniemen alueille ja kerrostaloja Lehtoniemeen. Lähivuosina rakennetaan uusia kerrostaloja Keilanrinteen (Lehtoniemi) sekä Kuikkalampi-Lehtorinteen alueille. Seuraavassa taulukossa on esitetty asuntorakentamisen ajoittuminen Saaristokaupungissa, alueiden käyttöönoton ajankohta ja alueen valmius sekä arvioidut asuntojen ja niihin sijoittuvien asukkaiden määrät. Asuntorakentaminen ja uusimpien alueiden käyttöönotto Saaristokaupungissa Toukokuu 2013 Rakentam. As. Asunt. Rakentamisen Suunnittelual. Kaava-alue tarkemmin Talotyyppi alkanut / alkaa valm. v. määrä Asukkaita valmius Rautaniemi Tervalampi-Rakovalkeankatu AO/AOT n. 220 n. 600 kesken Rautaniemi Haukkaniemi AO/A/AOT n. 350 n kesken Lehtoniemi Keilankanta AK/A n. 850 n kesken Lehtoniemi Asuntomessualue AK/AO/A n. 180 n. 400 lähes valmis Lehtoniemi Käränkä A/AO n. 200 n kesken Lehtoniemi Lintulahti AK/AKR/AR n. 300 n kesken Pirtti Pirttiniemi AO/AP n n kesken Lehtoniemi Helmen alue AK/AKR/AR n. 750 n kesken Lehtoniemi Keilanrinne AK/AKR n n aloittamatta Lehtoniemi Matkusniemi AR/AP n. 120 n. 300 aloittamatta Lehtoniemi Kuikkalampi-Lehtorinne AK/AKR/AR n n aloittamatta Lasten päivähoidon ja esikoulun palvelut Saaristokaupungin päivähoitopalvelut keskittyvät Pirtin ja Lehtoniemen keskuksiin sekä Lehtoniementien varrelle. Saaristokaupungissa on yhteensä viisi kaupungin päiväkotia, kolme yksityistä päiväkotia sekä perhepäivähoitoa. Lisäksi syksyllä 2013 valmistuu neljäs yksityinen päiväkoti. Vaikka alueella on päivähoitopaikkoja varsin paljon, osa Saaristokaupungin lapsista joudutaan kuljettamaan alueen ulkopuolelle ja mm. Petosen alueen päiväkoteihin. Esikoulu toimii Pirtin, Aurinkorinteen ja Martti Ahtisaaren kouluissa. Saaristokaupungin alueella on tällä hetkellä noin alle kouluikäistä lasta, joiden perusteella alueen laskennallinen päivähoidon tarve (65 %) on noin paikkaa. Alueella hoidetaan nykyisin noin 840 lapsen päivähoito/esiopetus ja syksyllä 2013 yhden uuden yksityisen päiväkodin myötä palvelun tarjonta on noin 900 päivähoitopaikkaa. Syksyllä 2013 siis noin sadan Saaristokaupungissa asuvan lapsen päivähoitopalvelut haetaan muilta alueilta ja ensi sijassa Pyöröstä. Luvuissa ovat mukana myös esikoulun tarpeet ja paikat. Asuntotuotannon edetessä päivähoitopalvelujen tarve kasvaa edelleen tulevina vuosina. Lasten määrän kasvu kohdistuu etenkin Lehtoniemen alueelle (kts. seuraava taulukko). Pienten lasten määrä lisääntyy Pirtin Pirttiniemessä, mutta vanhoilla Pirtin alueilla (Pirtin keskus, Orsitie) määrät jo vähentyvät hitaasti. Rautaniemessä tapahtuu lähes vastaavasti eli uusimmilla alueilla lasten määrät lisääntyvät ja vanhoilla Jynkänvuoren alueilla ovat jo kääntyneet laskusuuntaan. Koko Saaristokaupungin alueella alle kouluikäisten lasten määrä lisääntyy vuoteen 2020 mennessä noin 300 lapsella. 11

19 Väestö, elinkeinot ja asuminen Saaristokaupungin päivähoito- ja esikouluikäiset vuonna 2013 ja väestöennuste vuoteen vuotiaat Ennuste (1.1.) Muutos Pirtti ja Rautaniemi yht Lehtoniemi Saaristokaupunki yht Lehtoniemessä päivähoidon kasvavaan kysyntään tarvitaan kaksi uutta päiväkotia. Näistä ensimmäisen on ajateltu olevan kaupungin oma päiväkoti (kiinteistö voi olla myös yksityinen) ja seuraavan palvelutuotanto voi olla yksityinen. Ensimmäisen tavoiteaikataulu on vuosi 2016 tai 2017 ja seuraavan tästä noin kolmen vuoden kuluttua. Päiväkotivaraukset ja rakentamismahdollisuudet ovat tulossa Keilanrinteen ja Kuikkalammen asemakaavoihin eli toinen päiväkoti sijoittuisi kanavan eteläpuoliselle Keilanrinteen alueelle ja toinen Lehtoniemen pohjoisosiin Kuikkalammen alueelle. Yhteensä päiväkotipaikkoja tarvitaan n lapselle. Keilanrinteen alueella asuntorakentaminen alkaa vuonna 2015 ja Kuikkalammen vuotta myöhemmin. Laskennallisesti kahden uuden päiväkodin rakentamisella saadaan päivähoidon palvelut Saaristokaupunkiin yhteensä noin lapselle, joka tarkoittaa päivähoitoa noin 60 prosentille lapsista. Tällä mitoituksella myös jatkossa osa Saaristokaupungin lapsista joudutaan viemään hoitoon alueen ulkopuolelle. Alakoulupalvelut Saaristokaupungissa alakoulun palvelut ovat kunnossa ja alueella on kolme koulua toiminnassa. Pirtin koulu palvelee Pirttiniemen ja Savolanniemen lapsia, Aurinkorinteen koulu Pirtin keskustan ja Rautaniemen lapsia ja Martti Ahtisaaren koulu on tarkoitettu Lehtoniemi-Kärängän sekä Rautaniemen itäosan lapsille. Lapsimäärältään suurin kouluista on tällä hetkellä Aurinkorinteen koulu, jossa on noin 530 oppilasta. Pirtin koulussa on noin 450 oppilasta ja Martti Ahtisaaren koulussa lasten määrä on parhaillaan kasvussa ja voinee nousta myös maksimissaan lähelle 450 oppilasta. Aurinkorinteen koulussa on ahtautta ja mitoitukseen nähden liikaa lapsia, kun taas Martti Ahtisaaren koulussa on tilaa alueelle muuttaville lapsille. Koulujen välisen tilanteen odotetaan tasaantuvan lähivuosina. Tällä hetkellä alakouluikäisten määrät ovat kasvussa Rautaniemen eteläosassa, Pirttiniemessä ja Lehtoniemen alueilla (sisältää Kärängän). Pirttiniemen lapset mahtuvat ja käyvät Pirtin koulua ja Lehtoniemen, Kärängän sekä Rautaniemen uusien alueiden lapset suuntutuvat pääosin Martti Ahtisaaren kouluun. Tulevina vuosina vanhemmilla Pirtin ja Rautaniemen alueilla lasten määrät jo vähenevät, joten ennusteiden mukaan laskennallisesti kaikki lapset mahtuvat näihin kolmeen kouluun. Mikäli asuntorakentaminen etenee suunnitellusti, vuonna 2017 Saaristokaupungissa on yhteensä ja maksimissaan noin alakouluikäistä lasta. Tällöin alakouluissa tulee olemaan hetkellisesti ahtautta, kun jokaiseen kouluun täytyisi sijoittua keskimäärin 500 alakoululaista. 12

20 Väestö, elinkeinot ja asuminen Saaristokaupungin alakouluikäiset vuonna 2013 ja väestöennuste vuoteen 2020 Muutos 7-12-vuotiaat Pirtti Rautaniemi Lehtoniemi Saaristokaupunki yht Yläkoulun palvelut Kuopion peruskouluverkostosuunnitelman mukaan Saaristokaupungin yläkoululaiset ohjataan Pyörön ja Minna Canthin yläkouluihin. Pirtin ja Rautaniemen alueilta on luonteva suuntautua Pyörön kouluun, kun taas Lehtoniemessä ja Kärängässä asuvat oppilaat käyvät Minna Canthin koulua. Pyörön koulussa oli syksyllä 2012 noin 550 yläkouluikäistä oppilasta ja Minna Canthissa vastaavasti noin 400 oppilasta. Litmasen ja Pitkälahden alueella yläkouluikäisten määrä on ollut jo jonkin aikaa laskusuunnassa, joten Pyörön kouluun mahtuu tulevina vuosina yhä enemmän oppilaita Saaristokaupungista. Minna Canthin kouluun Saaristokaupungista menevien oppilaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 80 oppilaan paikkeille (nykyisin n. 30). Saaristokaupungin yläkouluikäiset vuonna 2013 ja väestöennuste vuoteen 2020 Muutos vuotiaat Pirtti Rautaniemi Lehtoniemi-Keilankanta Saaristokaupunki yht Viherpalvelut Saaristokaupungissa leikki- ja lähiliikuntapaikkojen sekä ulkoiluväylien rakentaminen toteutuu asuntotuotannon edetessä. Jo valmiiden alueiden osalta tehdään viimeistelytöitä ja uusien alueiden kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä toteutetaan väylien esirakentaminen. Seuraavassa taulukossa on esitetty karkealla tasolla tulevalla viisivuotiskaudella toteutuvat investoinnit Saaristokaupungissa: Investoinnit / Viherpalvelut Saaristokaupungissa Toukokuu 2013 Suunnittelualue Kaava-alue tarkemmin Toimenpiteet vuosina : Rakentamisen vaihe: Rautaniemi Tervalampi-Rakovalkeank. ulkoiluväylät Kesken Rautaniemi Haukkaniemi ulkoiluväylät, Petkelkannan leikkipaikka, Kesken puistovenepaikat ja lähiretkeilyalue Lehtoniemi Keilankanta Painija Eino Leinon puiston Valmistuu 2013 lähiliikuntapaikka ja Kanavapuisto Lehtoniemi Asuntomessualue - Valmis Lehtoniemi Käränkä ulkoiluväylät, leikkipiste Kesken Lehtoniemi Lintulahti - Ei toimenpiteitä Pirtti Pirttiniemi ulkoiluväylät, leikki- ja uimapaikka, Kesken lähiretkeilyalue Lehtoniemi Helmen alue ulkoiluväylät Kesken Lehtoniemi Keilanrinne ulkoiluväylät, leikkipaikka, uimaranta, Alkaa v puistovenepaikat, lähiretkeilyalue Lehtoniemi Matkusniemi - Ei toimenpiteitä Lehtoniemi Kuikkalampi-Lehtorinne ulkoiluväylät, leikkipaikka, puistovenepaikat Alkaa v

21 Väestö, elinkeinot ja asuminen 5.2. Hiltulanlahti asuntotuotannon eteneminen ja palveluverkosto Hiltulanlahdessa pientalorakentaminen alkaa vuonna Tällä hetkellä asemakaavoitus (luonnosvaihe) kohdistuu palvelukeskuksen eli nykyisen koulun, päiväkodin ja Vanulan ympäristöön, vanhan vitostien ja moottoritien väliselle alueelle sekä vitostien itäpuolelle Sormulantien molemmin puolin. Ensimmäisen vaiheen asemakaavoitus sisältää noin 300 uutta rivi- ja omakotitaloasuntoa noin 1000 asukkaalle. Tällä hetkellä alueella asuu noin 120 asukasta. Osayleiskaavan perusteella kaiken kaikkiaan ja koko Hiltulanlahden alueelle sijoittuu noin 740 uutta asuntoa ja noin uutta asukasta nykyisten n. 430 alueella asuvan asukkaiden lisäksi. Hiltulanlahden alueelle muuttaa asumaan paljon lapsiperheitä ja asuntotuotannon edetessä lasten määrä alkaa kasvaa. Pientaloalueelle tyypilliseen tapaan lasten määrän kasvu painottuu alussa eniten päivähoito- ja alakouluikäisiin ja vasta noin kymmenen vuoden kuluttua enemmän yläasteikäisiin. Seuraavassa taulukossa on Hiltulanlahden (suunnittelualueet J15 Hiltulanlahti, J13 Kiviharju ja J14 Vanuvuori) väestöennuste vuoteen Hiltulanlahden väestömäärät vuonna 2013 ja väestöennuste vuoteen 2020 Alueeseen kuuluvat: J15 Hiltulanlahti, J13 Kiviharju ja J14 Vanuvuori Ennuste (1.1.) Muutos Yhteensä Lasten päivähoidon palvelut 0-5-vuotiaat Tällä hetkellä Hiltulanlahden päivähoitopalvelut on tuotettu pääosin yksityisten palveluntuottajien toimesta. Koulun vieressä on vuonna 2012 valmistunut uusi yksityinen päiväkoti, jossa toimii myös esikoulu. Lisäksi kadun toisella puolella on toinen yksityinen omakotitalossa toimiva päiväkoti. Päiväkodeissa on tällä hetkellä noin 70 päivähoitopaikkaa, joihin lapsia tuodaan hoitoon Hiltulanlahden lisäksi hyvin laajalta Etelä-Kuopion alueelta (Puutossalmi, Pellesmäki, Hirvimäki). Kuopion päivähoitoverkostosuunnitelmassa (hyv. kv 2011/9)) 2020 on Hiltulanlahteen esitetty rakennettavan uusi päiväkoti nykyisen vanhan koulun yhteyteen tai vaihtoehtoisesti nykyisen koulun korjaaminen päivähoidon käyttöön. Mikäli näistä vaihtoehdoista päädytään päivähoidon järjestämiseen vanhan koulun tiloissa, uuden koulun täytyisi olla valmis ja tyhjentynyt ennen tätä. Hiltulanlahden esikouluopetus ja esikouluikäisten päivähoito sijoittuvat uuteen kouluun. Nykyisen asunto-ohjelmoinnin mukaan alle kouluikäisten lasten määrä alkaa lisääntyä Hiltulanlahdessa vuonna Vuoteen 2020 mennessä 0-5-vuotiaiden 14

22 Väestö, elinkeinot ja asuminen lasten määrä lisääntyy noin 160 lapsella eli laskennallisesti päivähoidon kysynnän kasvu on nykyiseen nähden noin lasta. Asuntorakentaminen ja alueen kasvu jatkuvat myös vuoden 2020 jälkeen ja maksimissaan Hiltulanlahdessa tulee olemaan noin alle kouluikäistä lasta. Päivähoidon verkostosuunnitelman mukaan HIltulanlahteen tarvitaan yksi uusi päiväkoti, jonka palvelutuotanto on ajateltu toteutettavan kaupungin toimesta. Ennen tätä on kuitenkin tarkoituksenmukaista laajentaa nykyisessä yksityisessä päiväkodissa hoidettavaa lapsimäärää, kun siellä vapautuu tiloja koulun ja esikoulun käytöstä niiden muuttaessa uuden koulun tiloihin. Uuden päiväkodin rakentamista voidaan siirtää jonkin verran tällä tavoin, kuten myös sijoittamalla väliaikaisesti päivähoidon ryhmiä uuden koulun tiloihin. Tällä tavoin uuden päiväkodin rakentaminen sijoittuisi vuosikymmenen lopulle. Ennen uuden koulun valmistumista alueelta joudutaan kuljettamaan lapsia päivähoitoon muille lähialueille (Pitkälahti/Pyörö). Alakoulu ja esikoulun palvelut sekä lähiliikuntapaikka Hiltulanlahden koulu sai syksyllä 2012 hieman lisää tilaa uuden yksityisen päiväkodin tiloista ja tällä hetkellä koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa: vanha päärakennus, viipale ja uuden yksityisen päiväkodin siipi. Hiltulanlahden kouluun tullaan hyvin laajalta alueelta eli myös Puutossalmelta sekä Pellesmäen pohjoisosista. Viime vuosien kuluessa oppilasmäärä on kasvanut juuri ympäröivien maaseutualueiden hajarakentamisena toteutuneen asuntotuotannon takia. Hiltulanlahden koulu on yksisarjainen ja sen maksimimitoitus on 144 oppilasta (6 *24). Syksyllä 2012 koulun oppilasmäärä oli 133 oppilasta. Alakouluikäisten määrä alkaa lisääntyä tämän vuosikymmenen loppua kohden ja vuoteen 2020 mennessä alakouluikäisten määrän kasvu on ennusteen mukaan noin 130 lasta. Kasvu tarkoittaa, että vuonna 2020 Hiltulanlahdessa koulua käy noin 250 lasta + esikoululaiset. Vuoden 2020 jälkeen lasten määrä kasvaa vielä edelleen noin 150 lapsella ja laskennallisesti alakouluikäisten lasten määrä on maksimissaan noin lasta ympäröivät jo nyt rakennetut alueet huomioiden Kouluverkostosuunnitelmassa on uusi koulu mitoitettu 2-sarjaiseksi kouluksi 300 oppilaalle, jonka päälle tulisi vielä esikoulun tarvitsemat tilat. Laskelma ei huomioi muita uusia asuntotuotantoalueita, kuten Vanuvuoren mahdollista rakentamista Hiltulanlahden jälkeen. Mikäli koulun suunnittelussa varaudutaan myös Vanuvuoren rakentamiseen, koulu tulisi mitoittaa ja rakentaa nelisarjaiseksi eli kaiken kaikkiaan noin 450 oppilaalle. Melko hitaan lasten määrän kasvun takia koulun vaiheittainen rakentaminen tai tilojen monikäyttö (alakoulu/päivähoito) olisi järkevää. Koulun tarve- ja hankesuunnitteluun tulisi ryhtyä mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2014 aikana. Ihannetilanteessa uuden koulun valmistuminen ajoittuu syksyyn Ennen uuden koulun valmistumista alue joutuu turvautumaan väliaikaisiin palveluratkaisuihin ja esimerkiksi vanhimpien lasten luokkien kuljetuksiin lukuvuoden aikana. Yläkoulun palvelut Hiltulanlahden alueelta suuntaudutaan tällä hetkellä Hatsalan klassilliseen yläkouluun. Kouluverkostosuunnitelmassa hyväksytyn vaihtoehto A:n mukaan myös 15

23 Väestö, elinkeinot ja asuminen tulevaisuudessa keskustan yläkoulut (Minna Canth ja Hatsala) toimivat Hiltulanlahden lasten yläkouluna. Tämä edellyttää Minna Canthin koulun muuttumista pelkästään yläkouluksi. Hiltulanlahdessa yläkouluikäisten voimakkain kasvu tulee vasta 2020-luvulla ja vuoteen 2020 mennessä vuotiaiden määrän kasvu on ennusteen mukaan vain noin oppilasta. Viherpalvelut Koulun ja Vanulan viereen rakennetaan koko Hiltulanlahden asuntoaluetta ja myös koulua palveleva lähiliikuntapaikka. Tämän alueen suunnittelu ja rakentaminen toteutuvat koulun kanssa samaan aikaan. Myös asukkaiden virkistymistä palvelevat uimaranta, ulkoilureitit, kuten myös moottoritien melua torjuvat meluvallien korotukset ja uudet meluvallit rakennetaan asuntoalueen rakentumisen edetessä ja tulevalla viisivuotiskaudella Muut asuntotuotantoalueet asuntotuotannon eteneminen ja palveluverkosto Kaupungin täydennysrakentamiskohdealueilla uusia palvelutarpeita on hyvin vähän ja pääsääntöisesti niiden asukkaat tukeutuvat jo olemassa oleviin palveluihin ja palvelukeskuksiin. Jotain palveluja kuten tyypillisemmin ulkoiluväyliä, puistoalueita/leikkipaikkoja voi kuitenkin alueille syntyä alueen uuden alueen koosta ja sijainnista riippuen. Pappilanmäki Pappilanmäen alueelle toteutetaan vuoden 2013 aikana Päivärinteen korttelileikkipaikka, puistokäytäväreittejä sekä maisemapeltoja. Osa viheralueista toimii ns. lähivirkistysalueina. Muutoin alueen asukkaat tukeutuvat jo olemassa oleviin palveluihin. Kalevalan yhtenäiskoulu toimii noin puolen kilometrin päässä, kuten myös Linnanpellolla ovat päiväkoti ja lähikauppa. Keskusta ja Männistön monipuolinen lähipalvelukeskus ovat myös noin kilometrin etäisyydellä. Pihlajalaakso Pihlajalaakson yksityinen päiväkoti lähtee rakenteille vuonna Kooltaan se valmistuu noin 70 lapselle. Päiväkodin vieressä on KY-tontti mahdollista alueen lähikauppaa varten. Pihlajalaaksoon tulee korttelileikkipaikka ja lähivirkistysalueina toimivia puisto- ja metsäalueita. Alueen lasten alakouluja ovat Puijonsarvi ja Kettula sekä yläkouluja Puijonsarvi ja Kalevala. Alueen oman päiväkodin lisäksi päivähoidon palveluja löytyy Inkilänmäeltä. Muut täydennysrakentamisalueet Kuopion täydennysrakentamisalueet tukeutuvat nykyiseen palveluverkostoon, alueen jo olemassa oleviin kouluihin, päiväkoteihin ja muihin palveluihin. Täydennysrakentamisen suunnitteluvaiheessa alueet on suunniteltu tästä näkökulmasta. Niissä saattaa olla pienimuotoista puisto- ja väylärakentamista, joka toteutuu muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Osassa toimenpiteet kohdentuvat vanhan asuntoalueen puistojen ja leikkipaikkojen saneeraamiseen. 16

24 LIITTEET JA KARTAT

25

26 LIITE 1 KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN VUOSINA (1.1.) SUUNNITTELUALUE E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä H14 Litmanen J11 Pitkälahti H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti B Sorsasalo Kaupunkialue yhteensä: Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula (v alusta alk.) Nilsiä (v alusta alk.) Nilsiä, maaseututaajamat ja -alueet yht: Muut alueet * Alueille sijoittumattomat Kaupunki yhteensä * Sisältää saaristo- ym. alueet joissa väestömäärät pieniä

27 LIITE 2 LIITE 2. KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN SUUNNITTELUALUE Yht. E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo D1 Itkonn.-Männistö-Linnanp D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä H14 Litmanen J11 Pitkälahti H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti J13-15 Hiltulanlh, Kiviharju, Vanuv B Sorsasalo Keskeinen kaupunkialue Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Nilsiä Nilsiä ja maaseutualueet yht Muut alueet * Alueille sijoittumattomat Kuopio yhteensä Aluetietojen lähteenä on käytetty kuntarekisteritietoja, jotka eroavat jonkin verran virallisesta väkiluvusta. * Tieto sisältää saaristo- ym. alueet, joissa väestömäärät ovat pieniä