KUOPION KAUPUNKI KUOPION KAUPUNKIRAKENNE 2030-LUVULLE

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI I T KUOPION KAUPUNKINN 2030-LUULL Konsernipalvelut, trateginen maankäytön suunnittelu, Kaupunginhallitus , Kaupunginvaltuusto

2 isällys 0. Johdanto 1. Kaupunkirakennesuunnitelman merkitys 2. äestötavoitteet 3. Asuntotuotannon tavoitteet 4.0 Kaupunkirakenteen tavoitteet 4.1 Kaupunkirakenteen tavoitteet 4.2 Kaupunkirakenteen tavoitteet. Palveluverkoston tavoitteet 6. Työpaikkojen ja työpaikka-alueiden tavoitteet 7. Kaupunkirakenne ja liikenne liikkumista koskevat tavoitteet 8. Kaupungin kasvun mahdollisuudet Jalankulkukaupungin vyöhyke 9. Kaupungin kasvun mahdollisuudet Joukkoliikennekaupungin vyöhyke 10. Kaupungin kasvun mahdollisuudet Autokaupungin vyöhyke K 201:12 Tekijät: Katri Hiltunen, Juha omppanen ja Pirjo Jokiniemi

3 GP7741 MP77 MP79 MP166 0 MP7 KP MP70 MP776 MP MP KP MP MP MP MP MP780 MP73 KP MP791 MP70 KP6 MP72 MP Johdanto Kaupunkirakennesuunnitelma on strateginen maankäytön suunnitelma, joka visioi ja tarkastelee Kuopion ennustetun väestökehityksen mukaisia kasvu- ja laajenemisalueita sekä kaupunkirakenteen tavoitteita 2030-luvulle saakka. Maankäytön tulevaisuuden suunnittelun apuvälineenä kaupunkirakennesuunnitelma tukee ja edistää kaupungin kasvua ja elinvoimaa. Kaupunkirakennesuunnitelmassa hyväksytään Kuopion tulevaisuuden kasvusuunnat, mahdolliset täydennysrakentamisalueet sekä asumisen ja työpaikkojen laajenemisalueet. ahva vuosittainen kerrostalorakentaminen ja kaupunkirakenteen täydentäminen ovat asuntotuotannon ja väestöennusteen toteutumisen edellytys. Kaupunkirakennesuunnitelma sisältää myös asuntopoliittiset tavoitteet ja haasteet vuoteen Työ on laadittu trategisen maankäytön suunnittelussa ja sitä on ohjannut kaupungin strateginen kaupunkisuunnitteluryhmä. Kuopiolle on laadittu erilaisia kaupunkirakennesuunnitelmia seitsemän kappaletta 1960-luvulta alkaen. Tämä on lajissaan kahdeksas suunnitelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma => maankäytön kehittämisen strateginen visio ja linjaus, jolla luodaan mahdollisuuksia Kuopion strategian mukaiselle kasvulle ja kehitykselle Kuopion yleiskaava + osayleiskaavat Asemakaava Asemakaava Asemakaava Asemakaava Kuopion kaupunki, Konsernipalvelut trateginen maankäytön suunnittelu leiskaavajohtaja Juha omppanen

4 2 KUOPIO KAUPUNKINN 2030-LUULL 1. Kaupunkirakennesuunnitelman merkitys AUTU- JA ÖPAIKKANN /A C KKUTATOIMINTOJN ALU KOTALOALTAINN AUINALU PINTALOALTAINN AUINALU PALLUJN JA HALLINNON ALU T L T TOLLIUU JA AATOALU TOLLIUUALU, JOLL MPÄITÖ ATTAA TOIMINNAN LAADULL IIIÄ AATIMUKIA IKIALU LOMA- JA MATKAILUALU M L ALTUNNALLINN PÄÄÄLÄ LÄHIPALLUJA /A T L /A KOULUTUKN, ITOIMINNAN JA KIITN PALLUJN INNOAATIOKKU ALUKKU / res KNLIIKNTN PÄÄH AUTATI PALLUKKU L ALULLINN PÄÄÄLÄ C UDULLINN PÄÄÄLÄ L L /A T /A Kaupunkirakennesuunnitelma toteuttaa Kuopion strategisia tavoitteita. e noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttö-tavoitteita L M Kaupunkirakenteen kehitystyöllä ja kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa mm. seuraaviin asioihin: Kaupungin imago ja houkuttelevuus Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kasvihuonepäästöjen määrään vai kuttaminen Joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja laajuus Asutusrakenteen hajaantumis- ja laajenemiskehitys ja vastaavasti ehey tymis- ja tiivistymiskehitys Työpaikkojen sijoittuminen kaupunkirakenteessa, vanhojen työpaikkaalueiden uudistaminen ja houkuttelevuus äestön alueelliset muutokset ja alueiden välinen tasapaino Palveluverkosto ja sen rakenteen tehokkuus ja toimivuus L LIALU IALU IHJÄJTLMÄN UNKO IALU /res MAA- JA MTÄTALOUALTAINN ALU UOJLUALU M /A /A IIALU /A LIIKNNALU L T Kuluva ja tulevat vuosikymmenet ovat tärkeitä Kuopion kasvulle ja kaupunkirakenteen kehitykselle. Kuinka kaupunki kasvaa ja laajenee, minne asunto- ja työpaikkarakentamista suunnataan ja ohjataan? Mikä on täydennysrakentamisen ja uusien laajenemisalueiden rakentamisen suhde toisiinsa nähden? Kuinka kaupunkirakenteen laajenemista voidaan hidastaa? JULKITN PALLUJN JA HALLINNON ALU T / res.49 MP780 MP77 MP73 KP , MP , 1 km M.141 MP2 MP79 MP70 UUNN. UHD 1:60000 PIIT. ITO KUOPION KAUPUNKI TATGINN MAANKÄTÖN UUNNITTLU / res J/KH MP772 PJ KP2 H. MP7 KP KP4 MP MP GP MP MP MP MP783 MP MP166 MP PM. leiskaavajohtaja, Juha omppanen , K KH ÖNUMO 1018

5 GP7741 MP77 MP79 MP166 0 MP7 KP MP70 MP776 MP MP KP MP MP MP MP MP780 MP73 KP MP791 MP70 KP6 MP72 MP äestötavoitteet Kuopiossa asui asukasta vuoden 201 alussa. Kaupunki on laajentunut vuoden 2000 jälkeen seuraavasti: ehmersalmi vuonna 200 n asukasta Karttula vuonna 2011 n asukasta Nilsiä vuonna 2013 n asukasta Maaninka vuonna 201 n asukasta Kuopion väestöennuste toimii työn lähtökohtana. en mukaan Kuopiossa asuu n asukasta vuonna Juankosken kuntaliitos tapahtuu vuoden 2017 alusta alkaen, mikä nostaa ennustettua väkilukua vielä noin viidellä tuhannella ( as. v. 2030) Kuopion väestönkehitys vuosina ja ennuste vuoteen 2030 (1.1.) sisältäen myös Juankosken vuodesta 2017 lähtien uonna 2020 yht hlöä, vuonna 202 yht hlöä ja Juankosken kuntaliitos n asukasta v Maaningan kuntaliitos n asukasta v Nilsiän kuntaliitos n asukasta v Karttulan kuntaliitos 000 n. 300 asukasta v ehmersalmen kuntaliitos n asukasta v. 200 Toteutuma nnuste Juankosken ennusteen osalta lähteenä on Tilastokeskus. äestönkasvu ja muuttovoitto jatkuvat vahvana. Luonnollinen väestönkasvu säilyy positiivisena koko ennustekauden. Lasten ja nuorten sekä työikäisten määrät lisääntyvät. äestörakenne vanhenee ja ikääntyvien määrä kasvaa voimakkaasti. Tulevina vuosina eniten väestöltään kasvavia alueita ovat Hiltulanlahti, Lehtoniemi, Keskusta, Pihlajalaakso ja Puijonlaakso luvulla väestönmäärä alkaa nousta myös avilahden ja Haapaniemen alueilla.

6 GP7741 MP77 MP79 MP166 0 MP7 KP MP70 MP776 MP MP KP MP MP MP MP MP780 MP73 KP MP791 MP70 KP6 MP72 MP Asuntotuotannon tavoitteet Kuopio on vetovoimainen ja houkutteleva asumiskaupunki. Kaupunkiin tarvitaan noin uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Asunnoista noin 6 prosenttia tavoitellaan kerrostaloihin ja noin 3 prosenttia pientaloihin. Tavoitteena on noin 300 uutta vuokra-asuntoa/osaomistus-asuntoa vuodessa tai noin kolmannes vuosittain tuotetuista asunnoista. Kerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta kasvaa hieman ja pienten asuntokuntien määrä lisääntyy. Asumisväljyys kasvaa edelleen hitaasti. Täydennysrakentamisessa onnistuminen on erityinen haaste. Tulevina vuosina suurin osa asuntotuotannosta suunnitellaan täydennysrakentamisalueille, jotka eheyttävät ja tiivistävät jo olemassa olevaa kaupunkirakennetta. astaavasti tavoitteena on kaupunkirakenteen mahdollisimman hidas laajeneminen. Asumisen tonttireservien lisääminen ja kaavatalouden huomioiminen ovat kehittämisen kohteena. Asuntoalueista suunnitellaan monipuolisia, viihtyisiä ja asukasrakenteeltaan tasapainoisia. Kuopion tavoitteena ovat monipuolinen tonttitarjonta ja laadukas asuinympäristö. Ikääntyvän väestön ja erityisryhmien asuminen ja asumisen tarpeet ovat erityisenä painopisteenä. Asuntoalueiden kehittäminen tapahtuu kokonaisvaltaisesti vanhaa ja uutta asuntokantaa laadukkaasti yhdistäen. anhoja asuntoja kunnostetaan ja peruskorjataan aktiivisesti. Asumisen ja tonttituotannon operatiivista suunnittelua ja ohjelmointia kehitetään. uunnittelun aikajännettä pidennetään nykyisestä viiden vuoden ohjelmoinnista kymmenvuotiskaudelle.

7 4. Kaupunkirakenteen tavoitteet Kaupunkirakenteen suunnittelussa pyritään taloudelliseen ja tehokkaaseen rakenteeseen, jolloin laajoja alueita voidaan jättää julkiseen käyttöön, viherverkostoksi ja virkistysalueiksi. Kaupunkisuunnittelun lähtökohtana on eheä ja tiivis kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne. Kaupunkirakennetta täydennetään ja eheytetään uudella asumisella, joka tukee nykyisen infran ja palvelujen tehokkaampaa käyttöä. Kerrostalorakentamisen lisäksi joukkoliikennekaupungin vyöhykkeelle tai sen reunamille suunnitellaan rivitaloasumista. Kuopion uudet laajenemisalueet suunnitellaan rakenteeltaan monipuolisiksi ja tehokkaiksi alueiksi, jossa tiivis joukkoliikennevyöhykkeeseen sisältyvä kerrostalorakentaminen muodostaa alueen ytimen. Alueen reunamille sijoitetaan väljempää pientaloasutusta asuntokannan ja väestörakenteen monipuolistamiseksi. Omakotitalotonttien kysyntää seurataan aktiivisesti. Kuopion omakotitalotonttitarjonta mitoitetaan sille tasolle, mikä on kaupungin kasvun ja kehityksen kannalta välttämätöntä, muttei laajenna kaupunkirakennetta liikaa. ahvalla rivitalotonttitarjonnalla pyritään vastaamaan myös pientaloasumisen kysyntään kaupunkialueella. Kaupunkirakenteen kehittämisen tavoitteena on toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita, turvata luonnon monimuotoisuus sekä säilyttää arvokkaat luontokohteet ja kattava viherverkosto..49 MP780 MP77 MP73 KP6.788 MP MP2 MP79 MP MP772 KP2 MP7 KP KP4 MP MP GP MP MP MP MP783 MP MP166 MP

8 GP7741 MP77 MP79 MP166 0 MP7 KP MP70 MP776 MP MP KP MP MP MP MP MP780 MP73 KP MP791 MP70 KP6 MP72 MP Kaupunkirakenteen tavoitteet aaristokaupungin rakentaminen jatkuu vielä noin 10 vuoden ajan. Tällä hetkellä alueella asuu noin asukasta ja maksimissaan väkiluku nousee noin asukkaaseen. Kerrostaloja rakennetaan Lehtoniemessä Keilanrinteen, Kaivannonlahden ja Kuikkalammen alueille ja lähes kaikille alueille tulee myös rivitaloja. anhemmat rakennetut alueet täydentyvät myös tulevina vuosina. avilahti on Kuopion laajin ja merkittävin kaupungin läntistä kaupunkirakennetta täydentävä aluekokonaisuus tulevalla vuosikymmenellä. Alueesta muodostuu monipuolinen tieteen, koulutuksen, yritystoiminnan, palvelujen ja asumisen alue. avilahden yleissuunnittelu on edennyt ja tavoitteena on, että avilahden ensimmäiset asunnot lähtevät rakenteille kuluvan vuosikymmenen lopulla. Neulaniemi laajentaa joukkoliikennekaupungin vyöhykettä ja kaupunkirakennetta avilahdesta länteen. Neulaniemi tarvitaan kerrostalorakentamisen alueeksi viimeistään 2030-luvulla. Neulaniemen rakentamista pyritään siirtämään mahdollisimman paljon olevan rakenteen täydentämisen avulla ja siten täydennysrakentamisessa onnistuminen vaikuttaa Neulaniemen rakentamisen ajankohtaan. Alue suunnitellaan rakenteeltaan mahdollisimman tiiviiksi ja tehokkaaksi, jolloin sen väestönmäärä saadaan riittävän suureksi lähipalveluja ajatellen. äestörakenteen monipuolistamiseksi alueelle tulee myös pientaloja.

9 GP7741 MP77 MP79 MP166 0 MP7 KP MP70 MP776 MP MP KP MP MP MP MP MP780 MP73 KP MP791 MP70 KP6 MP72 MP Kaupunkirakenteen tavoitteet Kuopiossa on paljon täydennysrakentamisen mahdollisuuksia eri puolilla kaupunkia. Tulevilla vuosikymmenillä vanhoja asuntoalueita täydennetään ja alueiden käyttöä tehostetaan. Uusia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on mm. auhalahdessa, Jynkässä, Kelloniemessä, Puijonlaaksossa, Neulamäessä ja Petosella. Kuopion merkittävin pientalorakentaminen sijoittuu aaristokaupungin jälkeen Hiltulanlahden ja anuvuoren alueille. telässä tämä asuntorakentaminen laajentaa kaupunkirakennetta ja autokaupungin vyöhykettä. Osaltaan se liittää voimakkaasti viime vuosina rakennetun telä-kuopion maaseudun vahvemmin kaupunkialueeseen. teläisellä kaupunkialueella sijaitsevien omakotitaloalueiden lisäksi kaupunki tarjoaa pieniä määriä kooltaan pienempiä kaupunkiomakotitalotontteja muilta alueilta ja lähempää keskustaa. Tasainen ja monipuolinen rivitalotonttitarjonta turvataan. Tavoitteena on yhteensä noin 300 pientaloasunnon valmistuminen vuosittain ja tästä noin puolet rivitaloihin ja puolet omakotitaloihin. äljemmän omakotitalotuotannon mahdollisuuksia on tarjolla entisissä kuntaliitoskuntien keskuksissa, kylissä ja maaseutualueella. Keskeisen kaupunkialueen ulkopuolella asuinrakentajia tavoitellaan ensi sijassa palvelukeskuksiin eli asemakaavoitetuille alueille.

10 GP7741 MP77 MP79 MP166 0 MP7 KP MP70 MP776 MP MP KP MP MP MP MP MP780 MP73 KP MP791 MP70 KP6 MP72 MP Palveluverkoston tavoitteet Kuopion strategiset palveluverkoston tavoitteet on linjattu vuonna 2014 (kv ) laaditussa erillisessä selvityksessä: Kuopion palveluverkosto vuonna 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen 202. Keskeisellä kaupunkialueella on Keskustan ja aluekeskus Pyörön lisäksi viisi palvelukeskusta: Neulamäki, Männistö, Puijonlaakso, Lehtoniemi ja Päiväranta. Muilla pienemmillä asuntoalueilla sijaitsee joitakin palveluja (L = lähipalveluja). Pyörö on monipuolinen aluekeskus, jonka palvelut vastaavat pienen itsenäisen kunnan palvelutasoa. Kaupungin kasvaessa palveluja tulee syntymään uusille alueille. Lähipalveluja -merkinnällä tulevat olemaan Hiltulanlahti, Neulaniemi ja anuvuori. anuvuoreen on lisätty lähipalveluja -merkintä, mutta lähipalveluiden mahdollisuus tälle alueelle tutkitaan ja selviää myöhemmin suunnittelun edetessä. Kuopion kauppakeskusalueita ovat: Päiväranta, avilahti (Prisman alue), Kolmisoppi sekä Matkus. Lisäksi kaupan palveluja sijaitsee hyvin useassa eri paikassa moottoritien molemmin puolin. avilahti kasvaa ja kehittyy koulutuksen, yritystoiminnan ja yksityisten palvelujen innovaatiokeskuksena, jossa palveluja syntyy julkisen koulutuksen ohella lisää myös yksityisiin palveluihin. Alueelle tulee myös asumista.

11 9 6. Työpaikkojen ja työpaikka-alueiden tavoitteet äestö- ja työvoimaennusteiden avulla on arvioitu, että tulevina vuosina Kuopion työpaikkojen tarve on keskimäärin 00 työpaikkaa nettokasvua vuodessa. Laskelma edellyttää työttömyyden laskua, nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja suurempaa työvoimaosuutta. Työpaikkakasvu on yhteensä noin 8 00 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Kuopion tavoitteena on tarjota monipuolisia ja logistisesti hyvin saavutettavia tontteja työpaikkarakentamiseen ja turvata riittävä tonttitarjonta. Tällä hetkellä asemakaavoituksessa olevat ja yleiskaavan mukaiset tontit sekä aluevaraukset mahdollistavat työpaikkojen kasvun pitkälle tulevaisuuteen. Tulevina vuosina Pieni Neulamäki ja Hepomäki vastaavat Kuopion työpaikkakasvuun laajoina työpaikka-alueina. Olevan rakenteen sisällä vanhoja työpaikka-alueita uudistetaan ja niiden maankäyttöä tehostetaan. ajaakäyttöisiä ja tehottomia alueita tutkitaan ja kaavoitetaan yritystoiminnalle. Toimisto- ja liikerakentamista ohjataan keskustaan ja sen lähialueille. Kaupan yritykset sijoittuvat keskustaan, keskustatoimintojen alueelle sekä kaupallisten palvelujen alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa liikenteellisesti ja joukkoliikenteen avulla. Huomiota kiinnitetään palvelukeskusten ja pienempien asuntoalueiden kaupallisiin palveluihin. Keskustatoimintojen alueena (C) Haapaniemi uusiutuu vähitellen ja se varataan kaupan, vähittäiskaupan suuryksiköiden ja muiden palveluyritysten alueeksi. avilahti kehittyy monipuolisena työpaikka-alueena ja siitä muodostuu koulutuksen, yritystoiminnan ja yksityisten palvelujen innovaatiokeskus..49 MP780 MP77 MP73 KP6.788 MP MP2 MP79 MP MP772 KP2 MP7 KP KP4 MP MP GP MP MP MP MP783 MP MP166 MP

12 GP7741 MP77 MP79 MP166 0 MP7 KP MP70 MP776 MP MP KP MP MP MP MP MP780 MP73 KP MP791 MP70 KP6 MP72 MP Kaupunkirakenne ja liikenne liikkumista koskevat tavoitteet Kuopiossa liikennejärjestelmä mielletään yhdeksi kaupungin menestystekijäksi. Tavoitteena on, että kaupunkirakenne ja liikenneverkosto tukevat hyvin toisiaan. Liikennejärjestelmää kehitetään jatkuvasti kohti kestävää kaupunkirakennetta, joka mahdollistaa moottoriajoneuvoliikenteen ja meluhaittojen vähentämisen, ruuhkien minimoimisen ja hyvän liikenneturvallisuuden. Kestävä liikennejärjestelmä luo edellytyksiä Kuopion ilmastopoliittisen vision toteutumiselle, kasvihuonepäästöjen vähentämiselle ja ilmastonmuutoksen hillitsemiselle. Kuopiossa kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenteen toimivuus ja edellytykset huomioidaan kaupunkirakenteen ja palveluverkoston suunnittelussa. Liikenneverkoston ja joukkoliikenteen suunnittelu huomioi palvelu- ja työpaikkaverkoston sekä tulevat mahdolliset muutokset verkostossa. Joukkoliikenteen strateginen merkitys on tunnistettu Kuopiossa jo useiden vuosikymmenten ajan. Kuopio on merkittävä joukkoliikennekaupunki, jonka kaupunkisuunnittelussa on huomioitu joukkoliikenteen toimintaedellytykset, reittien toimivuus ja palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteen avulla. Tiiviiden asuntoalueiden muodostaminen ja olevien alueiden täydentäminen ovat tavoitteita, joilla joukkoliikennevyöhykettä voidaan vahvistaa autottomien tarpeet ja liikkuminen huomioiden. Pääkatuverkon kehittämisessä painopiste on uusien alueiden kytkemisessä nykyverkkoon. Näitä alueita ovat anuvuori, Neulaniemi ja Heinlammin yritysalue. altatien rinnakkaistienverkon (orsasalo-hiltulanlahti) kehittämisellä on myös keskeinen merkitys. altatien toimivuutta valtakunnallisena väylänä ja kaupungin sisäisen liikenteen välittäjänä kehitetään edelleen.

13 GP7741 MP77 MP79 MP166 0 MP7 KP MP70 MP776 MP MP KP MP MP MP MP MP780 MP73 KP MP791 MP70 KP6 MP72 MP Kaupungin kasvun mahdollisuudet Jalankulkukaupungin vyöhyke Keskustassa ja sen lähialueilla on paljon uuden asuntorakentamisen mahdollisuuksia. uurimpia täydennysrakentamiskokonaisuuksia ovat: Mölymäen alue, Hatsalan alue, alkeisen alue sekä Itkonniemen-anhan aseman alue. Pappilanmäki on valmistumassa ja Maljalahden aluetta rakennetaan parhaillaan. Myös muita pienempiä täydennysrakentamisalueita ja -kortteleita on runsaasti Keskustassa ja sen ympäristössä. Nyt suunnitelmissa oleva jalankulkukaupungin (noin 2 km torista) vyöhykkeen laskennallinen täydennysrakentamisreservi on yhteensä noin uutta asuntoa. Asunnot ovat pääosin kerrostaloissa ja niiden arvioitu asukasmäärä on noin asukasta. Maljalahden alue antaan sijoittuva kerrostalorakentaminen käynnistyi Maljalahdessa vuonna Tulevina vuosina alueelle valmistuu uutta kerrostaloasuntoa. altaosalla Maljalahden asunnoista on näkymät Kallavedelle.

14 GP7741 MP77 MP79 MP166 0 MP7 KP MP70 MP776 MP MP KP MP MP MP MP MP780 MP73 KP MP791 MP70 KP6 MP72 MP Big Band Theory altteri Heinonen, Jouni Heinänen, Tuukka Linnas ja Tommi Tuokkola Mölymäen alue Mölymäen uusi asuntoalue rakennetaan akkyn poistuvan koulun tilalle Haapaniemellä. avon koulutuskuntayhtymä ja Kuopion kaupunki järjestivät alueesta arkkitehtuurikilpailun vuonna 201. Kilpailun voitti liikenneyhteydet ja liikenteen verkon rohkeasti uudistava ehdotus Big Band Theory, jonka on laatinut neljän arkkitehdin ryhmä. Alueella edetään asemakaavoitukseen ja rakentaminen ajoittuu pääosin 2020-luvulle. Alueelle tulee noin uutta asuntoa, joista suurin osa on kerrostaloissa. Malmgrenin ranta alkeisen alue alkeisen alue on uuden ja vanhan rakennuskannan yhdistävä asumisen täydennysrakentamisalue alkeisenlammen itärannalla. Alueen suunnittelusta toteutettiin arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailu, ja sen voitti Lujatalo Oy:n ja Kirsti ivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy työyhteenliittymä ehdotuksella Malmgrenin ranta. oittanut ehdotus tarkennetaan asemakaavaksi ja yhteensä noin 40 asunnon rakentaminen alkaa kuluvan vuosikymmenen lopulla.

15 13 avo Nueva Hatsalan koulupuiston alue Anssi Lauttia, Kuutti Halinen ja Tuomas aikamo Hatsalan koulupuiston alue täydentää ruutukaavakeskustan reunaa uudella täydennysrakentamisella. Alueelle voidaan rakentaa uutta asumista ja palveluja, tukeutuen Kuntolaakson ja keskustan palveluihin. Alueen suunnittelusta toteutettiin kansainvälinen nuorille arkkitehdeille suunnattu uropan 12 -arkkitehtuurikilpailu vuonna oittajaksi valittiin kolmen arkkitehdin yhteistyönä valmistunut ehdotus avo Nueva. Alueen lopullinen laajuus ja rakenne tarkentuvat myöhemmin asemakaavatyön yhteydessä ja rakentamisen toteutus ajoittuu 2020-luvulle. Itkonniemen nykytilanne Itkonniemen alue Itkonniemen ranta-alueen rakentaminen alkaa ensi vuosikymmenellä. Alueen osayleiskaavatyö käynnistyy vuonna 2016 ja rakentaminen ajoittuu 2020-luvulle. uurin osa asunnoista on kerrostaloissa ja alueelle tavoitellaan uutta asuntoa. täisyyttä alueelta torille on noin kaksi kilometriä. Itkonniemen alueen kanssa samassa osayleiskaavassa tutkitaan anhan aseman alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Tälle täydennysrakentamisalueelle tavoitellaan noin uuden asunnon rakentamista..49 MP780 MP77 MP73 KP6.788 MP MP2 MP79 MP MP772 KP2 MP7 KP KP4 MP MP GP MP MP MP MP783 MP MP166 MP

16 14 9. Kaupungin kasvun mahdollisuudet Joukkoliikennekaupungin vyöhyke Joukkoliikennekaupungin vyöhykkeelle rakennetaan mittava määrä uusia kerrostaloasuntoja tulevina vuosikymmeninä. Alueiden täydentäminen lisää väestönmäärää vyöhykkeellä, mikä edistää hyvän joukkoliikenteen tason ja lähipalvelujen säilymistä. Tällä hetkellä alueelle arvioitu rakentamisen laskennallinen määrä on uutta kerrostaloasuntoa ja Neulaniemen kanssa kerrostaloasuntoa. anhojen asuntoalueiden täydennysrakentamisesta riippuu paljolti se, milloin asuntorakentaminen etenee Neulaniemeen. Tätä ennen rakennetaan aaristokaupungin kerrostaloalueet valmiiksi, avilahti-avisaaren alueet sekä useita muita uusia täydennysrakentamisalueita vanhoille asuntoalueille tai niiden kylkeen. Malmgrenin ranta Pihlajalaakson alue Pihlajalaakson asuntoalue täydentää joukkoliikennekaupungin vyöhykettä keskustan pohjoispuolella, Puijon itäisessä kainalossa. Asuntojen rakentaminen käynnistyi vuonna 2012 ja alueelle tulee yhteensä runsaat 600 uutta kerros- ja rivitaloasuntoa. Alueen etäisyys keskustasta on alle kolme kilometriä..49 MP780 MP77 MP73 KP6.788 MP MP2 MP79 MP MP772 KP2 MP7 KP KP4 MP MP GP MP MP MP MP783 MP MP166 MP

17 1 avo Nueva Anssi Lauttia, Kuutti Halinen ja Tuomas aikamo Keilanrinne aaristokaupunki aaristokaupunkia on rakennettu jo 1 vuoden ajan ja rakentaminen jatkuu vielä 2020-luvulle saakka. Lehtoniemen joukkoliikennekaupungin vyöhyke täydentyy ja viimeiset kerrostaloalueet lähtevät rakenteille. Lähivuosina rakennetaan Keilanrinteen ja Kaivannonlahden alueille ja ensi vuosikymmenellä edetään Kuikkalammen alueelle. hteensä Lehtoniemeen tulee vielä noin uutta asuntoa. Kaivannonlahti Puijonlaakson etelärinne Puijonlaakson etelärinne on noin kerrostaloasunnon täydennysrakentamisalue Kuopion yliopistollisen sairaalan lähellä. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 2014 ja jatkuu noin viisi vuotta. Kerrostaloihin tulee vuokra- ja omistusasuntoja..49 MP780 MP77 MP73 KP6.788 MP MP2 MP79 MP MP772 KP2 MP7 KP KP4 MP MP GP MP MP MP MP783 MP MP166 MP

18 16 Arkkitehtitoimisto Harris-Kijsik avilahti 2020-luvulla avilahden alueesta kasvaa toimijan ajanmukainen, viihtyisä ja hyvinvoiva, keskustaan kytkeytyvä kaupunginosa avilahti on Kuopion merkittävin kerrostalorakentamisen alue 2020-luvulla. Asuntorakentaminen käynnistyy avilahdessa arikon ja Marikon rannan alueella tämän vuosikymmenen lopulla ja etenee sen jälkeen avisaareen. hteensä alueelle tulee vähintään uutta asuntoa noin asukkaalle. avilahden asuntoalueet ovat keskustan läheistä joukkoliikennekaupungin vyöhykettä. Asuntojen lisäksi alueelle tulee runsaasti työpaikkoja. Tengblom ja riksson arkkitehdit.49 MP780 MP77 MP73 KP6.788 MP MP2 MP79 MP MP772 KP2 MP7 KP KP4 MP MP GP MP MP MP MP783 MP MP166 MP Arkkitehtitoimisto Ajak

19 GP7741 MP77 MP79 MP166 0 MP7 KP MP70 MP776 MP MP KP MP MP MP MP MP780 MP73 KP MP791 MP70 KP6 MP72 MP2.49 avo Nueva Anssi Lauttia, Kuutti Halinen ja Tuomas aikamo 17 anhojen asuntoalueiden täydentäminen anhoille asuntoalueille rakennetaan uusia asuntoja tulevina vuosina luvulla täydennysrakentamista kohdentuu ainakin auhalahden, Jynkän, Neulamäen, Puijonlaakson ja Kelloniemen alueille. Mahdollisuuksia on myös aarijärven ja Petosen alueilla. Täydennysrakentaminen elävöittää vanhoja alueita ja nostaa niiden väestönmäärää bussilinjojen ja palvelujen säilyttämiseksi. Uusi kerrostalo- ja rivitalorakentaminen monipuolistaa alueiden väestörakennetta. Neulaniemi Neulaniemen uusi asuntoalue laajentaa ja jatkaa Kuopion joukkoliikennekaupungin vyöhykettä avilahdesta länteen. Neulaniemestä suunnitellaan tiivis, tehokas ja monipuolinen asuntoalue, jossa luonto ja virkistäytymismahdollisuudet ovat aivan vieressä. Parhaillaan laadittavana olevassa osayleiskaavatyössä Neulaniemen väestönmääräksi on arvioitu maksimissaan asukasta. Neulaniemi tarvitaan asuntorakentamisen alueeksi viimeistään 2030-luvulla.

20 GP7741 MP77 MP79 MP166 0 MP7 KP MP70 MP776 MP MP KP MP MP MP MP MP780 MP73 KP MP791 MP70 KP6 MP72 MP Kaupungin kasvun mahdollisuudet Autokaupungin vyöhyke Autokaupungin vyöhyke on viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaimmin väestöltään ja pinta-alaltaan laajentunut alue Kuopiossa. Kaikki kaupungin pientaloalueet ja maaseutu kuuluvat tähän vyöhykkeeseen, jota leimaa väljä pientaloasutus, pienempi väestötiheys ja kaupunkirakenteen yksipuolisuus. yöhykkeellä asuu paljon lapsiperheitä. Tällä hetkellä Kuopion uudet omakotitaloalueet sijaitsevat Hiltulanlahdessa ja sen jälkeen rakentaminen etenee anuvuoren alueelle. Muutamia tontteja on vielä vapaana rakentajille aaristokaupungin alueella ja väljempää omakotitalotonttitarjontaa on entisten kuntaliitoskuntien keskuksissa sekä Kurkimäessä. anhoille asuntoalueille tutkitaan jatkuvasti tiiviiden kaupunkiomakotitalojen sekä rivitalojen mahdollisuutta olevan rakenteen sisään. Myös Neulaniemeen on tulossa pientaloja kerrostaloalueiden laitamille. ivitalorakentaminen sijoittuu aaristokaupungin alueelle, täydennysrakentamisalueille sekä uusille laajenemisalueille. ivitalotontteja on vapaana rakentajille sekä uutta tarjontaa on tulossa kaavoituksen myötä uusille rakentamisalueille. Uusien ja vanhojen kerrostaloalueiden reunamille suunnitellaan rivitalorakentamista, jotta alueen väestön ikärakenne saataisiin monipuolisemmaksi

21 GP7741 MP77 MP79 MP166 0 MP7 KP MP70 MP776 MP MP KP MP MP MP MP MP780 MP73 KP MP791 MP70 KP6 MP72 MP Hiltulanlahti Kuopion uusimmat laajat omakotitaloalueet sijaitsevat Hiltulanlahdessa. Tulevina vuosina omakotitalotontteja tarjotaan tältä alueelta vuosittain, ja lisäksi siellä on myös joitakin rivitalotontteja. Hiltulanlahden rakentaminen kestää arviolta 7-9 vuotta ja alueelle tulee noin uutta asukasta. nsimmäisten talojen rakentaminen käynnistyi vuonna 201. anuvuoren alue Hiltulanlahden jälkeen omakotitalorakentaminen etenee anuvuoren alueelle 2020-luvulla. anuvuoren osayleiskaavoitus alkaa vuonna 2016 ja uudelle alueelle tavoitellaan jopa 1 00 uutta pientaloasuntoa. anuvuori yhdistää aaristokaupungin ja Hiltulanlahden kaupunkirakenteen etelässä. ivitaloalueet ivitalotontteja kaavoitetaan uusien asuntoalueiden laitamille, heti joukkoliikennekaupungin vyöhykkeen tuntumaan. Uusia rivitaloja on mahdollista rakentaa mm. auhalahden alueelle, Neulamäelle sekä Kelloniemeen. avilahteen, avisaareen. Neulaniemeen suunnitellaan myös rivitaloja ja tiiviitä kaupunkiomakotitaloja väestörakenteen monipuolistamiseksi.