Mat Tilastollisen analyysin perusteet. Painotettu PNS-menetelmä. Avainsanat:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mat Tilastollisen analyysin perusteet. Painotettu PNS-menetelmä. Avainsanat:"

Transkriptio

1 Mat Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Mallin valinta Painotettu PNS-menetelmä Alaspäin askellus, Askellus, Askeltava valikointi, Diagnostinen grafiikka, Diagnostiset testit, F- testi, Heteroskedastisuus, Homoskedastisuuden testaaminen, Homoskedastisuus, Korjattu selitysaste, Lineaarinen regressiomalli, Mallin valinta, Mallinvalintakriteeri, Mallinvalintatesti, Mallowsin C p, Merkitsevyystaso, p-arvo, Painotettu pienimmän neliösumman menetelmä, Pienimmän neliösumman menetelmä, Regressiodiagnostiikka, Residuaali, Residuaalidiagrammi, Selitettävä muuttuja, Selittäjä, Selittävä muuttuja, Selitysaste, t-testi 1. MALLIN VALINTA Sementin kovettuessa kehittyy lämpöä, jonka määrä riippuu sementin koostumuksesta. STATISTIX-tiedostossa HALD on seuraavat tiedot 13 erilaisesta sementtierästä: (a) (b) (c) (d) (e) RATKAISU: HEAT = lämpömäärä cal/g CHEM1, CHEM2, CHEM3, CHEM4 = sementin ainesosia (% kuiva-aineesta) Estimoi regressiomalli, jossa ovat mukana kaikki selittäjät. Vertaile kertoimien tilastollista merkitsevyyttä ja tarkastele varianssin inflaatiotekijöitä. Käytä mallin valinnassa alaspäin askellusta. Käytä mallin valinnassa askeltavaa valikointia. Etsi paras selittäjien yhdistelmä käyttäen C p -tunnuslukua. Kommentoi havaintojasi. Tavoitteena on selvittää, mitkä selittävistä tekijöistä CHEM1, CHEM2, CHEM3, CHEM4 todella vaikuttavat selitettävän muuttujan HEAT käyttäytymiseen. (a) TÄYDEN MALLIN ESTIMOINTI Tilanteessa, jossa ei olla selvillä, mitkä selittäjistä vaikuttavat selitettävän muuttujan käyttäytymiseen, on ensimmäisenä järkevää estimoida ns. täysi malli eli malli, jossa käytetään selittäjinä kaikkia selittäjäkandidaatteja. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 1/1

2 Korrelaatiot Ennen parhaan selitysmallin etsimistä on syytä tarkastella muuttujien välisiä korrelaatioita. Statistics > Linear Models > Correlations (Pearson) Correlation Variables = HEAT, CHEM1, CHEM2, CHEM3, CHEM4 STATISTIX FOR WINDOWS HALD Influence of 4 Chemicals on Heat of Hardening in Cement CORRELATIONS (PEARSON) HEAT CHEM1 CHEM2 CHEM3 CHEM CHEM CHEM CHEM CASES INCLUDED 13 MISSING CASES 0 Muuttuja HEAT korreloi voimakkaasti kaikkien selittäjäkandidaattien kanssa. Korrelaatio on positiivinen muuttujien CHEM1 ja CHEM2 kanssa ja negatiivinen muuttujien CHEM3 ja CHEM4 kanssa. Selittäjäkandidaatit CHEM1 ja CHEM3 korreloivat voimakkaan negatiivisesti keskenään, samoin kandidaatit CHEM2 ja CHEM4. Täyden mallin estimointi Olkoon mallina (1) HEAT = β 0 + β 1 CHEM1 + β 2 CHEM2 + β 3 CHEM3 + β 4 CHEM4 + ε Statistics > Linear Models > Linear Regression Dependent Variable = HEAT Independent Variables = CHEM1, CHEM2, CHEM3, CHEM4 TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 2/2

3 STATISTIX FOR WINDOWS HALD Influence of 4 Chemicals on Heat of Hardening in Cement UNWEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF HEAT Cumulative Heat of Hardening For Cement PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P VIF CONSTANT CHEM CHEM CHEM CHEM R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) ADJUSTED R-SQUARED STANDARD DEVIATION SOURCE DF SS MS F P REGRESSION RESIDUAL TOTAL CASES INCLUDED 13 MISSING CASES 0 Mallin (1) selitysaste on korkea (98.2 %). F-testisuureen arvo nollahypoteesille H 0 : β 1 = β 2 = β 3 = β 4 = 0 on ja sitä vastaava p-arvo on (4:llä desimaalilla) , joten malli on tilastollisesti erittäin merkitsevä ja ainakin yksi regressiokertoimista β 1, β 2, β 3, β 4 poikkeaa nollasta. Kuitenkaan yksikään mallin (1) selittäjistä ei ole tilastollisesti merkitsevä, jos merkitsevyyden rajana pidetään 5 %:n merkitsevyystasoa. Tämä johtuu selittäjien multikollineaarisuudesta. Selittävien muuttujien multikollineaarisuutta voidaan mitata VIF-kertoimilla. Jos selittäjä i ei riipu lineaarisesti muista selittäjistä (eli on ortogonaalinen muihin selittäjiin nähden), VIF i = 1 Mitä suurempi on kertoimen VIF i arvo, sitä voimakkaammin selittäjä i riippuu lineaarisesti muista selittäjistä. Jos VIF i > 10 jollekin selittäjälle i, multikollineaarisuudesta saattaa olla haittaa. Mallissa (1) sekä selittäjiä CHEM2 ja CHEM4 vastaavien varianssin inflaatiotekijöiden arvot ovat suurempia kuin 200, mikä viittaa voimakkaaseen multikollineaarisuuteen. Tarkastellaan selittäjien multikollineaarisuutta estimoimalla regressiomallit, joissa selitettävinä muuttujina ovat muuttujat CHEM2 ja CHEM4 ja kummassakin tapauksessa selittäjinä käytetään kaikkia muita selittäjiä. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 3/3

4 Olkoon mallina (2) CHEM2 = α 0 + α 1 CHEM1 + α 3 CHEM3 + α 4 CHEM4 + δ UNWEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF CHEM2 PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P VIF CONSTANT CHEM CHEM CHEM R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) CASES INCLUDED 13 MISSING CASES 0 Mallin selitysaste on 99.6 %, joten CHEM2 riippuu hyvin voimakkaasti muista selittäjistä. Huomaa, että muuttujan CHEM2 VIF-kerroin mallissa (1) jossa 1 VIF = R R2 on selitysaste mallista (2). Olkoon mallina (3) CHEM4 = α 0 + α 1 CHEM1 + α 2 CHEM2 + α 3 CHEM3 + δ UNWEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF CHEM4 PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P VIF CONSTANT CHEM CHEM CHEM R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) CASES INCLUDED 13 MISSING CASES 0 Mallin selitysaste on 99.6 %, joten CHEM2 riippuu voimakkaasti muista selittäjistä. Huomaa, että muuttujan CHEM4 VIF-kerroin mallissa (1) jossa 1 VIF = R R4 on selitysaste mallista (3). TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 4/4

5 Perussyy multikollineaarisuudelle mallissa (1) on se, että sementti koostuu lähes pelkästään ainesosista CHEM1, CHEM2, CHEM3, CHEM4: Muuttujien CHEM1, CHEM2, CHEM3, CHEM4 summa vaihtelee välillä %. Siten yhden ainesosan lisäämisen on pakko vähentää joidenkin muiden ainesosien osuutta sementin koostumuksessa. Tämä selittää sen, miksi muuttujien CHEM1, CHEM3 sekä CHEM2, CHEM4 on voimakkaat negatiiviset korrelaatiot. (b) ALASPÄIN ASKELLUS Regressiomallin selittäjien valikointiin voidaan käyttää erilaisia strategioita. Alaspäin askelluksessa hyvään malliin pyritään poistamalla mallista tilastollisesti merkityksettömät selittäjät käyttäen apuna tavanomaisia regressiokertoimille tarkoitettuja t- testejä. Alaspäin askellus suoritetaan seuraavalla tavalla: (i) (ii) Valitaan selittäjien merkitsevyyden testaamisessa käytettävien t-testien merkitsevyystaso (P to Exit). Estimoidaan lähtömalli. Alaspäin askelluksessa lähtömalli on täysi eli lähtömalliin otetaan selittäjiksi kaikki selittäjäkandidaatit. (iii) Tutkitaan ovatko kaikki selittäjät tilastollisesti merkitseviä. Jos kaikki selittäjät ovat tilastollisesti merkitseviä, malli on valmis. Jos kaikki selittäjät eivät ole tilastollisesti merkitseviä, poistetaan mallin selittäjistä heikoin eli se, jota vastaava t-testisuureen p-arvo on suurin. (iv) Estimoidaan malli uudelleen ja palataan vaiheeseen (iii). Alaspäin askellusta säädellään regressiokertoimien merkitsevyyden testaamisessa käytettävällä merkitsevyystasolla. Lähdetään liikkeelle mallista (1). Poistetaan mallista ensimmäisenä selittäjä CHEM3, koska sitä vastaava t-testisuureen p-arvo on suurin ja estimoidaan malli uudelleen. UNWEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF HEAT PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P VIF CONSTANT CHEM CHEM CHEM R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) CASES INCLUDED 13 MISSING CASES 0 TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 5/5

6 Tuloksena saatu malli on selitysasteeltaan (98.2 %) lähes yhtä hyvä kuin mallin (1). Varianssin inflaatiotekijät ovat selvästi pienentyneet malliin (1) verrattuna. Selittäjää CHEM4 vastaava regressiokerroin ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Poistetaan mallista seuraavaksi selittäjä CHEM4 ja estimoidaan malli uudelleen. UNWEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF HEAT PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P VIF CONSTANT CHEM CHEM R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) CASES INCLUDED 13 MISSING CASES 0 Tuloksena saatu malli on selitysasteeltaan (97.9 %) lähes yhtä hyvä kuin malli (1) ja kaikki malliin jääneet selittäjät ovat tilastollisesti merkitseviä. Varianssin inflaatio-tekijöiden mukaan malliin jääneet selittäjät ovat lähes ortogonaalisia. Huomautus: Alaspäin askellus on tässä tehty manuaalisesti, mutta STATISTIX-ohjelmaa käytettäessä se voidaan tehdä myös askeltavan valikoinnin avulla; kts. kohta (c) ja STATISTIX-ohjelman HELP. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 6/6

7 Piirretään lopuksi residuaalidiagrammi (SOVITE, RESIDUAALI). 1.8 Regression Residual Plot Standardized Residuals Fitted values Diagrammin perusteella mallia voidaan pitää kelvollisena. (c) ASKELTAVA VALIKOINTI Regressiomallin selittäjien valikointiin voidaan käyttää erilaisia strategioita. Askeltavassa valikoinnissa hyvään malliin pyritään lisäämällä malliin tilastollisesti merkitsevät selittäjät ja poistamalla mallista tilastollisesti merkityksettömät selittäjät käyttäen apuna tavanomaisia regressiokertoimille tarkoitettuja t-testejä Askeltava valikointi suoritetaan seuraavalla tavalla: (i) (ii) Valitaan kaksi merkitsevyystasoa: Merkitsevyystaso, jota käytetään, kun malliin ollaan lisäämässä selittäjää (P to Enter) ja merkitsevyystaso, jota käytetään, kun mallista ollaan poistamassa selittäjää (P to Exit). Estimoidaan lähtömalli. Tyhjässä lähtömallissa ei ole muita selittäjiä kuin vakio. Täydessä lähtömallissa selittäjiksi on otettu kaikki selittäjäkandidaatit. Lähtömalliin voidaan valita jokin selittäjäkandidaattien osajoukko. (iii) Tutkitaan onko mallin ulkopuolella olevien selittäjien joukossa sellaisia, jotka malliin lisättyinä olisivat tilastollisesti merkitseviä. Jos sellaisia löytyy, lisätään malliin voimakkain eli se, jota vastaava t-testisuureen p-arvo on pienin. Tutkitaan onko mallissa selittäjiä, jotka eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Jos sellaisia löytyy, poistetaan mallista heikoin eli se, jota vastaava t-testisuureen p-arvo on suurin. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 7/7

8 Jos kaikki mallissa olevat selittäjät ovat tilastollisesti merkitseviä ja mallin ulkopuolelle ei ole jäänyt yhtään tilastollisesti merkitsevää selittäjä-kandidaattia, malli on valmis. Muuten siirrytään vaiheeseen (iv). (iv) Estimoidaan malli uudelleen ja palataan vaiheeseen (iii). Askeltavaa valikointia säädellään kahdella regressiokertoimien merkitsevyyden testaamisessa käytettävillä merkitsevyystasoilla: Merkitsevyystasolla, jota käytetään, kun malliin ollaan lisäämässä selittäjää (P to Enter) ja merkitsevyystasolla, jota käytetään, kun mallista ollaan poistamassa selittäjää (P to Exit). Ohjelmistot mahdollistavat tavallisesti sen, että tärkeinä pidettävät muuttujat voidaan pakottaa malliin (Forced Indep. Vars). Samoin mallin aloitusryhmitys (Starting Indep. Vars) voidaan tavallisesti määrätä käyttäjän toimesta. Lähdetään liikkeelle tyhjästä mallista. Statistics > Linear Models > Stepwise Regression Dependent Variable = HEAT Non-forced Indep. Vars = CHEM1, CHEM2, CHEM3, CHEM4 P to Enter = 0.05 P to Exit = 0.05 TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 8/8

9 STATISTIX FOR WINDOWS HALD Influence of 4 Chemicals on Heat of Hardening in Cement STEPWISE REGRESSION OF HEAT Cumulative Heat of Hardening For Cement UNFORCED VARIABLES: CHEM1 CHEM2 CHEM3 CHEM4 P to ENTER P to EXIT STEP VARIABLE COEFFICIENT T P R SQ MSE CONSTANT CONSTANT CHEM CONSTANT CHEM CHEM RESULTING STEPWISE MODEL VARIABLE COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P VIF CONSTANT CHEM CHEM CASES INCLUDED 13 R SQUARED MSE MISSING CASES 0 ADJ R SQ SD VARIABLES NOT IN THE MODEL CORRELATIONS VARIABLE MULTIPLE PARTIAL T P CHEM CHEM Algoritmi valitsee ensimmäisenä malliin vakioselittäjän. Toisena malliin otetaan muuttuja CHEM4 ja kolmantena muuttuja CHEM1. Sen jälkeen algoritmin toiminta pysähtyy: malli on valmis. Askeleiden aikana mallista ei poisteta yhtään selittäjää. Huomaa, että tuloksena ei ole sama malli kuin (b)-kohdassa. (d) PARAS SELITTÄJIEN YHDISTELMÄ Regressiomallin selittäjien valikointiin voidaan käyttää erilaisia strategioita. Valittaessa parasta selittäjien yhdistelmää kaikkia mahdollisia mallivaihtoehtoja verrataan toisiinsa käyttämällä jotakin mallinvalintakriteeriä ja lopulliseksi malliksi valitaan se, joka on käytetyn kriteerifunktion mielessä optimaalinen. Tilastotieteellisessä kirjallisuudessa on esitetty lukuisia mallinvalintakriteereitä. Tunnettuja kriteereitä ovat esim. Akaiken informaatiokriteeri AIC, Schwarzin bayeslainen informaatiokriteeri SBIC (BIC), Hannanin ja Quinnin kriteeri HQ, Allenin PRESS ja CAT. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 9/9

10 STATISTIX-ohjelmassa on käytössä kaksi mallivalintakriteeriä: Korjattu selitysaste (Adjusted R Square) ja Mallowsin C p. Korjattu selitysaste korjaa mallinvalintakriteerinä sen tavanomaisen selitysasteen puutteen, että selitysaste kasvaa (tai ei ainakaan pienene), kun malliin lisätään selittäjiä. Korjatun selitysasteen mielessä paras vaihtoehtoisista malleista on se, jonka korjattu selitysaste on korkein. Mallowsin C p korjaa mallinvalintakriteerinä sen jäännösneliösumman puutteen, että jäännösneliösumma pienenee (tai ei ainakaan kasva), kun malliin lisätään selittäjiä. Mallowsin C p :n mukaan paras vaihtoehtoisista malleista on se, jonka C p -luku on pienin. Tutkitaan kaikki mallivaihtoehdot. Statistics > Linear Models > Best Subsets Regressions Dependent Variable = HEAT Non-forced Indep. Vars = CHEM1, CHEM2, CHEM3, CHEM4 STATISTIX FOR WINDOWS HALD Influence of 4 Chemicals on Heat of Hardening in Cement BEST SUBSET REGRESSION MODELS FOR HEAT Cumulative Heat of Hardening For Cement UNFORCED INDEPENDENT VARIABLES: (A)CHEM1 (B)CHEM2 (C)CHEM3 (D)CHEM4 3 "BEST" MODELS FROM EACH SUBSET SIZE LISTED. ADJUSTED P CP R SQUARE R SQUARE RESID SS MODEL VARIABLES INTERCEPT ONLY D B A A B A D C D A B D A B C A C D A B C D Korjatun selitysasteen (ADJUSTED R SQUARE) mukaan parhaita malleja on (käytetyllä tulostustarkkuudella) kaksi: Malli, jonka selittäjät ovat CHEM1, CHEM2, CHEM3 ja malli, jonka selittäjät ovat CHEM1, CHEM2, CHEM4. Näistä parempana voidaan pitää jälkimmäistä, koska se tuottaa pienemmän jäännösneliösumman (RESID SS). TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 10/10

11 Olkoon mallina (4) HEAT = β 0 + β 1 CHEM1 + β 2 CHEM2 + β 4 CHEM4 + ε Statistics > Linear Models > Linear Regression Dependent Variable = HEAT Independent Variables = CHEM1, CHEM2, CHEM4 UNWEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF HEAT PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P VIF CONSTANT CHEM CHEM CHEM R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) CASES INCLUDED 13 MISSING CASES 0 Estimoidussa mallissa selittäjän CHEM4 regressiokerroin ei kuitenkaan ole merkitsevä. C p -kriteerin (CP) mukaan paras vaihtoehtoisista malleista on se, jonka selittäjät ovat CHEM1 ja CHEM2. Malli on tässä tapauksessa sama kuin (b)-kohdassa saatu malli. Huomautus: Jäännösneliösummaa (RESID SS) tai selitysastetta (R SQUARE) ei voida käyttää mallinvalintakriteereinä, koska sekä jäännösneliösumman minimointi että selitysasteen maksimointi johtavat aina täyteen (maksimaaliseen) malliin (esimerkin tapauksessa malliin, jossa on selittäjinä kaikki kandidaatit CHEM1, CHEM2, CHEM3, CHEM4. (e) KOMMENTTEJA Mallin valitsemiseen ei ole tarjolla yleispätevää, objektiivisen lopputuloksen antavaa menetelmää. Erilaiset valintamenetelmät saattavat johtaa erilaisiin lopputuloksiin. Tämä merkitsee sitä, että mallin valinnassa pitäisi aina käyttää tilastollisten kriteerien lisäksi ilmiön taustateoriasta johdettua priori- eli ennakkotietoa. Priori-tieto voi koskea sekä mallin rakenneosan muotoa että regressiokertoimien merkkiä ja suuruutta. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 11/11

12 2. MALLIN VALINTA Data: 9. harjoitusten tehtävä 4, STATISTIX-tiedosto CITYDATA. (a)-(e) kuten tehtävässä 1. RATKAISU: Tavoitteena on selvittää, mitkä selittävistä tekijöistä SIZEHSE, TAXRATE, TOTEXP, COMPER todella vaikuttavat selitettävän muuttujan HSEVAL käyttäytymiseen. (a) TÄYDEN MALLIN ESTIMOINTI Tilanteessa, jossa ei olla selvillä, mitkä selittäjistä vaikuttavat selitettävän muuttujan käyttäytymiseen, on ensimmäisenä järkevää estimoida ns. täysi malli eli malli, jossa käytetään selittäjinä kaikkia selittäjäkandidaatteja. Olkoon mallina (1) HSEVAL = β 0 + β 1 SIZEHSE + β 2 TAXRATE + β 3 TOTEXP + β 4 COMPER + ε Statistics > Linear Models > Linear Regression Dependent Variable = HSEVAL Independent Variables = SIZEHSE, TAXRATE, TOTEXP, COMPER TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 12/12

13 STATISTIX FOR WINDOWS CITYDAT UNWEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF HSEVAL PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P VIF CONSTANT SIZEHSE TAXRATE TOTEXP 1.423E E COMPER R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) ADJUSTED R-SQUARED STANDARD DEVIATION SOURCE DF SS MS F P REGRESSION RESIDUAL TOTAL CASES INCLUDED 90 MISSING CASES 0 Mallin (1) selitysaste on kohtuullinen (55.0 %). F-testisuureen arvo nollahypoteesille H 0 : β 1 = β 2 = β 3 = β 4 = 0 on ja sitä vastaava p-arvo on (4:llä desimaalilla) , joten malli on tilastollisesti erittäin merkitsevä ja ainakin yksi regressiokertoimista β 1, β 2, β 3, β 4 poikkeaa nollasta. Kaikki mallin (1) selittäjät ovat tilastollisesti merkitseviä kaikilla tavanomaisilla merkitsevyystasoilla. Huomaa, että selittäjät ovat VIF-lukujen perusteella lähes ortogonaalisia. (b) ALASPÄIN ASKELLUS Regressiomallin selittäjien valikointiin voidaan käyttää erilaisia strategioita. Alaspäin askelluksessa hyvään malliin pyritään poistamalla mallista tilastollisesti merkityksettömät selittäjät käyttäen apuna tavanomaisia regressiokertoimille tarkoitettuja t- testejä. Koska mallin (1) kaikki selittäjät ovat tilastollisesti merkitseviä, malli on valmis. (c) ASKELTAVA VALIKOINTI Regressiomallin selittäjien valikointiin voidaan käyttää erilaisia strategioita. Askeltavassa valikoinnissa hyvään malliin pyritään lisäämällä malliin tilastollisesti merkitsevät selittäjät ja poistamalla mallista tilastollisesti merkityksettömät selittäjät käyttäen apuna tavanomaisia regressiokertoimille tarkoitettuja t-testejä Lähdetään liikkeelle tyhjästä mallista. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 13/13

14 Statistics > Linear Models > Stepwise Regression Dependent Variable = HSEVAL Non-forced Indep. Vars = SIZEHSE, TAXRATE, TOTEXP, COMPER P to Enter = 0.05 P to Exit = 0.05 STATISTIX FOR WINDOWS CITYDAT STEPWISE REGRESSION OF HSEVAL UNFORCED VARIABLES: SIZEHSE TAXRATE TOTEXP COMPER P to ENTER P to EXIT STEP VARIABLE COEFFICIENT T P R SQ MSE CONSTANT CONSTANT SIZEHSE CONSTANT SIZEHSE TAXRATE CONSTANT SIZEHSE TAXRATE TOTEXP 1.162E CONSTANT SIZEHSE TAXRATE TOTEXP 1.423E COMPER RESULTING STEPWISE MODEL VARIABLE COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P VIF CONSTANT SIZEHSE TAXRATE TOTEXP 1.423E E COMPER CASES INCLUDED 90 R SQUARED MSE MISSING CASES 0 ADJ R SQ SD Tuloksena on (tietysti) (a)-kohdan malli. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 14/14

15 (d) PARAS SELITTÄJIEN YHDISTELMÄ Regressiomallin selittäjien valikointiin voidaan käyttää erilaisia strategioita. Valittaessa parasta selittäjien yhdistelmää kaikkia mahdollisia mallivaihtoehtoja verrataan toisiinsa käyttämällä jotakin mallinvalintakriteeriä ja lopulliseksi malliksi valitaan se, joka on käytetyn kriteerifunktion mielessä optimaalinen. Tutkitaan kaikki mallivaihtoehdot. Statistics > Linear Models > Best Subset Regressions Dependent Variable = HSEVAL Non-forced Indep. Vars = SIZEHSE, TAXRATE, TOTEXP, COMPER Sekä Mallowsin C p -kriteerin minimointi että korjatun selitysasteen maksimointi johtavat samaan tulokseen, (a)-kohdan malliin. STATISTIX FOR WINDOWS CITYDAT BEST SUBSET REGRESSION MODELS FOR HSEVAL UNFORCED INDEPENDENT VARIABLES: (A)SIZEHSE (B)TAXRATE (C)TOTEXP (D)COMPER 3 "BEST" MODELS FROM EACH SUBSET SIZE LISTED. ADJUSTED P CP R SQUARE R SQUARE RESID SS MODEL VARIABLES INTERCEPT ONLY A B D A B A C A D A B C A C D A B D A B C D Sekä Mallowsin C p -kriteerin minimointi että korjatun selitysasteen maksimointi johtavat samaan tulokseen, (a)-kohdan malliin. (e) KOMMENTTEJA Mallin valitsemiseen ei ole tarjolla yleispätevää, objektiivisen lopputuloksen antavaa menetelmää. Erilaiset valintamenetelmät saattavat johtaa erilaisiin lopputuloksiin. Kuitenkin sellaisissa tilanteissa, joissa selittäjät ovat lähes ortogonaalisia kuten tässä eri menetelmät johtavat tavallisesti samaan malliin. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 15/15

16 3. MALLIN VALINTA Data: 8. harjoitusten tehtävä 4, STATISTIX-tiedosto MOTORS. (a)-(e) kuten tehtävässä 1. RATKAISU: Tavoitteena on selvittää, mitkä selittävistä tekijöistä CYLINDER, DISPLACE, HORSPWR, WEIGHT, PRICE todella vaikuttavat selitettävän muuttujan MILPGAL käyttäytymiseen. (a) TÄYDEN MALLIN ESTIMOINTI Tilanteessa, jossa ei olla selvillä, mitkä selittäjistä vaikuttavat selitettävän muuttujan käyttäytymiseen, on ensimmäisenä järkevää estimoida ns. täysi malli eli malli, jossa käytetään selittäjinä kaikkia selittäjäkandidaatteja. Olkoon mallina (1) MILPGAL = β 0 + β 1 CYLINDER + β 2 DISPLACE + β 3 HORSPWR + β 4 WEIGHT + β 5 PRICE + ε Statistics > Linear Models > Linear Regression Dependent Variable = MILPGAL Independent Variables = CYLINDER, DISPLACE, HORSPWR, WEIGHT, PRICE TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 16/16

17 STATISTIX FOR WINDOWS MOTORS UNWEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF MILPGAL PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P VIF CONSTANT CYLINDER DISPLACE HORSPWR WEIGHT PRICE 1.668E E R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) ADJUSTED R-SQUARED STANDARD DEVIATION SOURCE DF SS MS F P REGRESSION RESIDUAL TOTAL CASES INCLUDED 150 MISSING CASES 5 Mallin (1) selitysaste on kohtuullinen (75.8 %). F-testisuureen arvo nollahypoteesille H 0 : β 1 = β 2 = β 3 = β 4 = β 5 = 0 on ja sitä vastaava p-arvo on (4:llä desimaalilla) , joten malli on tilastollisesti erittäin merkitsevä ja ainakin yksi regressiokertoimista β 1, β 2, β 3, β 4, β 5 poikkeaa nollasta. Mallin (1) selittäjistä on tilastollisesti merkitseviä muuttujat HORSPWR, WEIGHT, PRICE. Huomaa, että selittäjä DISPLACE riippuu VIF-lukujen perusteella melko voimakkaasti lineaarisesti muista selittäjistä. (b) ALASPÄIN ASKELLUS Regressiomallin selittäjien valikointiin voidaan käyttää erilaisia strategioita. Alaspäin askelluksessa hyvään malliin pyritään poistamalla mallista tilastollisesti merkityksettömät selittäjät käyttäen apuna tavanomaisia regressiokertoimille tarkoitettuja t- testejä. Lähdetään liikkeelle mallista (1). Poistetaan mallista ensin selittäjä CYLINDER, koska sitä vastaava t-testisuureen p-arvo on suurin ja estimoidaan malli uudelleen. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 17/17

18 UNWEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF MILPGAL PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P VIF CONSTANT DISPLACE HORSPWR WEIGHT PRICE 1.655E E R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) CASES INCLUDED 150 MISSING CASES 5 Tuloksena saatu malli on selitysasteeltaan (75.7 %) lähes yhtä hyvä kuin malli (1) ja kaikki malliin jääneet selittäjät ovat tilastollisesti merkitseviä. Varianssin inflaatio-tekijöiden mukaan malliin jääneet selittäjät ovat lähes ortogonaalisia. Huomautus: Alaspäin askellus on tässä tehty manuaalisesti, mutta STATISTIX-ohjelmaa käytettäessä se voidaan tehdä myös askeltavan valikoinnin avulla; kts. kohta (c) ja STATISTIX-ohjelman HELP. (c) ASKELTAVA VALIKOINTI Regressiomallin selittäjien valikointiin voidaan käyttää erilaisia strategioita. Askeltavassa valikoinnissa hyvään malliin pyritään lisäämällä malliin tilastollisesti merkitsevät selittäjät ja poistamalla mallista tilastollisesti merkityksettömät selittäjät käyttäen apuna tavanomaisia regressiokertoimille tarkoitettuja t-testejä Lähdetään liikkeelle tyhjästä mallista. Statistics > Linear Models > Stepwise Regression Dependent Variable = MILPGAL Non-forced Indep. Vars = CYLINDER, DISPLACE, HORSPWR, WEIGHT, PRICE P to Enter = 0.05 P to Exit = 0.05 TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 18/18

19 STATISTIX FOR WINDOWS MOTORS STEPWISE REGRESSION OF MILPGAL UNFORCED VARIABLES: CYLINDER DISPLACE HORSPWR WEIGHT PRICE P to ENTER P to EXIT STEP VARIABLE COEFFICIENT T P R SQ MSE CONSTANT CONSTANT WEIGHT CONSTANT HORSPWR WEIGHT CONSTANT HORSPWR WEIGHT PRICE 1.372E CONSTANT DISPLACE HORSPWR WEIGHT PRICE 1.655E RESULTING STEPWISE MODEL VARIABLE COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P VIF CONSTANT DISPLACE HORSPWR WEIGHT PRICE 1.655E E CASES INCLUDED 150 R SQUARED MSE MISSING CASES 5 ADJ R SQ SD VARIABLES NOT IN THE MODEL CORRELATIONS VARIABLE MULTIPLE PARTIAL T P CYLINDER Tuloksena on (b)-kohdan malli. (d) PARAS SELITTÄJIEN YHDISTELMÄ Regressiomallin selittäjien valikointiin voidaan käyttää erilaisia strategioita. Valittaessa parasta selittäjien yhdistelmää kaikkia mahdollisia mallivaihtoehtoja verrataan toisiinsa käyttämällä jotakin mallinvalintakriteeriä ja lopulliseksi malliksi valitaan se, joka on käytetyn kriteerifunktion mielessä optimaalinen. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 19/19

20 Tutkitaan kaikki mallivaihtoehdot. Statistics > Linear Models > Best Subset Regressions Dependent Variable = MILPGAL Non-forced Indep. Vars = CYLINDER, DISPLACE, HORSPWR, WEIGHT, PRICE Sekä Mallowsin C p -kriteerin minimointi että korjatun selitysasteen maksimointi johtavat samaan tulokseen, (b)-kohdan malliin. STATISTIX FOR WINDOWS MOTORS BEST SUBSET REGRESSION MODELS FOR MILPGAL UNFORCED INDEPENDENT VARIABLES: (A)CYLINDER (B)DISPLACE (C)HORSPWR (D)WEIGHT (E)PRICE 3 "BEST" MODELS FROM EACH SUBSET SIZE LISTED. ADJUSTED P CP R SQUARE R SQUARE RESID SS MODEL VARIABLES INTERCEPT ONLY D C B C D D E B D C D E A C D B C D B C D E A C D E A B C D A B C D E (e) KOMMENTTEJA Mallin valitsemiseen ei ole tarjolla yleispätevää, objektiivisen lopputuloksen antavaa menetelmää. Erilaiset valintamenetelmät saattavat johtaa erilaisiin lopputuloksiin. Kuitenkin sellaisissa tilanteissa, joissa muut selittäjät paitsi yksi ovat lähes ortogonaalisia kuten tässä eri menetelmät johtavat tavallisesti samaan malliin. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 20/20

21 4. PAINOTETTU PNS-MENETELMÄ STASTISTIX-tiedostoon TRANS2 on talletettu muuttujat Y6 ja X. (a) (b) (c) (d) (e) Piirrä pistediagrammi (X, Y6). Mitä havaitset? Estimoi lineaarinen malli Y6 = β 0 + β 1 X + ε Tutki mallin residuaaleja graafisesti. Onko homoskedastisuusoletus järkevä? Testaa homoskedastisuutta. Aineisto on generoitu seuraavalla tavalla: jossa Y6 = X + E X X Uniform(0, 1) E N(0, 1) Päättele tästä tiedosta, mikä on oikea painomuuttuja, jos malli estimoidaan painotetulla PNS-menetelmällä ja estimoi malli. Tutki residuaalidiagrammin avulla oletko onnistunut painomuuttujan valinnassa. Vertaa myös estimoitujen regressiokertoimien suuruutta ja t-arvoja (a)-kohdan tuloksiin ja aineiston generoinnissa käytettyihin arvoihin. Samat tulokset kuin (d).kohdassa saadaan tässä erikoistapauksessa myös estimoimalla malli Y6/X = α 0 + α 1 1/X + δ Vertaa tuloksia (d)-kohdan tuloksiin. Kommentoi havaintojasi. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 21/21

22 RATKAISU: (a) AINEISTOON TUTUSTUMINEN: PISTEDIAGRAMMI (SELITTÄJÄ, SELITETTÄVÄ) Piirretään pistediagrammi (X, Y6) Pistediagrammin avulla voidaan havainnollistaa muuttujien välistä riippuvuutta. Statistics > Summary Statistics > Scatter Plot X Axis Variables = X Y Axis Variables = Y6 Display Regression Line 13 Scatter Plot of Y6 vs X 4 Y Pistediagrammin perusteella on odotettavissa, että jäännöstermi on heteroskedastinen regressiomallissa, jossa Y6 on selitettävänä muuttujana ja X on selittäjänä. X TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 22/22

23 (b) MALLIN ESTIMOINTI JA RESIDUAALIEN TUTKIMINEN Mallin estimointi Olkoon mallina (1) Y6 = β 0 + β 1 X + ε Statistics > Linear Models > Linear Regression Dependent Variable = Y6 Independent Variables = X STATISTIX FOR WINDOWS TRANS2 UNWEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF Y6 PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P CONSTANT X R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) ADJUSTED R-SQUARED STANDARD DEVIATION SOURCE DF SS MS F P REGRESSION RESIDUAL TOTAL CASES INCLUDED 50 MISSING CASES 0 Mallin (1) selitysaste on hyvin matala (3.9 %). F-testisuureen arvo nollahypoteesille H 0 : β 1 = 0 on 1.95 ja sitä vastaava p-arvo on (4:llä desimaalilla) , joten malli ei ole tilastollisesti merkitsevä. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, että mallin (1) ainoa selittäjä ei ole tilastollisesti merkitsevä. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 23/23

24 Residuaalidiagrammi (SOVITE, RESIDUAALI) Piirretään residuaalidiagrammi (SOVITE, RESIDUAALI) Linear Regression Coefficient Table Results > Plots > Std Resids by Fitted Values Residuaalidiagrammi indikoi, että mallin rakenneosa on oikein muotoiltu, mutta jäännöstermit ovat selvästi heteroskedastisia, koska residuaalien vyö levenee oikealle. 2.7 Regression Residual Plot 1.8 Standardized Residuals Fitted values (c) HOMOGEENISUUDEN TESTAAMINEN Tässä käytettävä homogeenisuustesti perustuu apuregressioon e 2 ˆ j = α0 + α1y j + δ j Jos R 2 on tästä apuregressiosta määrätty selitysaste, niin 2 nr χ 2 (1) homoskedastisuusoletuksen pätiessä. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 24/24

25 Sovitteiden ja residuaalien tallettaminen Talletetaan sovitteet ja residuaalit tiedostoon TRANS2. Linear Regression Coefficient Table Results > Save Residuals Fitted Value = FIT Residual = RES Lisätään residuaalien neliöt muuttujaksi RESSQR tiedostoon TRANS2. Data > Transformations Transformation Expression RESSQR = RES * RES Apuregression estimointi Olkoon mallina (2) RESSQR = β 0 + β 1 FIT + ε Statistics > Linear Models > Linear Regression Dependent Variable = RESSQR Independent Variables = FIT UNWEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF RESSQR PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P CONSTANT FIT R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 25/25

26 Homogeenisuustesti Olkoon nollahypoteesina 2 H : Var( ε ) = σ Nollahypoteesin H 0 pätiessä 0 2 nr χ 2 (1) jossa R 2 on em. apuregression selitysaste. Nyt j nr 2 = = Testisuureen arvoa vastaava p-arvo saadaan seuraavalla STATISTIX-operaatiolla: Statistics > Probability Functions Chi-square (x, df) X = DF = 1 Koska testisuureen arvoa vastaava p-arvo = , voidaan nollahypoteesi mallin (1) jäännöstermin homoskedastisuudesta hylätä kaikilla tavanomaisilla merkitsevyystasoilla. Johtopäätös: Mallin (1) jäännöstermi on heteroskedastinen. (d) PAINOTETTU PNS-ESTIMOINTI Kohdan (b) ja (c) tulosten perusteella mallin (1) jäännöstermi on heteroskedastinen ja malli pitää estimoida painotetulla PNS-menetelmällä. Painomuuttujan valinta tai konstruointi on usein hankalaa. Esimerkin tapauksessa voidaan kuitenkin käyttää apuna tietoa siitä, että aineisto on generoitu seuraavalla tavalla: Y6 = X + E X jossa X Uniform(0, 1) ja E N(0, 1). Tämä merkitsee sitä, että oikea painomuuttuja on muotoa 1/X 2 TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 26/26

27 Painomuuttujan konstruointi Lisätään muuttuja 1/X 2 muuttujaksi XINVSQR tiedostoon TRANS2. Data > Transformations Transformation Expression XINVSQR = 1 / (X * X) Painottettu PNS-estimointi Olkoon mallina (1) Y6 = β 0 + β 1 X + ε ja painomuuttujana XINVSQR. Statistics > Linear Models > Linear Regression Dependent Variable = Y6 Independent Variables = X Weight Variable = XINVSQR STATISTIX FOR WINDOWS TRANS2 WEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF Y6 WEIGHTING VARIABLE: XINVSQR PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P CONSTANT X R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) ADJUSTED R-SQUARED STANDARD DEVIATION SOURCE DF SS MS F P REGRESSION RESIDUAL TOTAL CASES INCLUDED 50 MISSING CASES 0 TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 27/27

28 Mallin (1) selitysaste on matala (19.0 %), mutta F-testisuureen arvo nollahypoteesille H 0 : β 1 = 0 on ja sitä vastaava p-arvo on (4:llä desimaalilla) , joten malli on tilastollisesti merkitsevä. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, että mallin (1) ainoa selittäjä on tilastollisesti merkitsevä. Huomautus: Selittäjän X regressiokerroin osoittautuu tilastollisesti merkitseväksi, kun mallin jäännöstermin varianssi spesifioidaan oikein. Residuaalidiagrammi (SOVITE, RESIDUAALI) Piirretään residuaalidiagrammi (SOVITE, RESIDUAALI) Linear Regression Coefficient Table Results > Plots > Std Resids by Fitted Values 2.7 Regression Residual Plot 1.8 Standardized Residuals Fitted values Residuaalidiagrammi indikoi, että mallin rakenneosa on oikein muotoiltu ja, että jäännöstermit eivät ole enää heteroskedastisia. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 28/28

29 (e) TRANSFORMOIDUN MALLIN ESTIIMOINTI Aineisto on generoitu seuraavalla tavalla: Y6 = X + E X jossa X Uniform(0, 1) ja E N(0, 1). Jakamalla yhtälö (1) puolittain muuttujalla X saadaan mallin (1) kanssa ekvivalentti malli: (3) Y6/X = α 0 + α 1 1/X + δ Uuden selitettävän muuttujan konstruointi Lisätään muuttuja Y6/X muuttujaksi Y7 tiedostoon TRANS2. Data > Transformations Transformation Expression Y7 = Y6 / X Uuden selittäjän konstruointi Lisätään muuttuja 1/X muuttujaksi XINV tiedostoon TRANS2. Data > Transformations Transformation Expression XINV = 1 / X Mallin estimointi Olkoon mallina (4) Y7 = α 0 + α 1 XINV + δ Statistics > Linear Models > Linear Regression Dependent Variable = Y7 Independent Variables = XINV TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 29/29

30 STATISTIX FOR WINDOWS TRANS2 UNWEIGHTED LEAST SQUARES LINEAR REGRESSION OF Y7 PREDICTOR VARIABLES COEFFICIENT STD ERROR STUDENT'S T P CONSTANT XINV R-SQUARED RESID. MEAN SQUARE (MSE) ADJUSTED R-SQUARED STANDARD DEVIATION SOURCE DF SS MS F P REGRESSION RESIDUAL TOTAL CASES INCLUDED 50 MISSING CASES 0 Regressiokertoimien estimaatit yhtyvät kohdassa (d) saatuihin tuloksiin, kun otetaan huomioon, että kertoimet ovat vaihtaneet paikkaa: Vakioselittäjän kerroin mallissa (4) on aidon selittäjän kerroin mallissa (1) ja päinvastoin. TKK/SAL Ilkka Mellin (2005) 30/30

1. REGRESSIOMALLIN SYSTEMAATTISEN OSAN MUOTO

1. REGRESSIOMALLIN SYSTEMAATTISEN OSAN MUOTO Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Regressiodiagnostiikka Cooken etäisyys, Funktionaalinen muoto, Diagnostinen grafiikka, Diagnostiset testit, Heteroskedastisuus,

Lisätiedot

1. USEAN SELITTÄJÄN LINEAARINEN REGRESSIOMALLI JA OSITTAISKORRELAATIO

1. USEAN SELITTÄJÄN LINEAARINEN REGRESSIOMALLI JA OSITTAISKORRELAATIO Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Estimaatti, Estimaattori, Estimointi, Jäännösneliösumma, Jäännöstermi, Jäännösvarianssi,

Lisätiedot

1. PÄÄTTELY YHDEN SELITTÄJÄN LINEAARISESTA REGRESSIOMALLISTA

1. PÄÄTTELY YHDEN SELITTÄJÄN LINEAARISESTA REGRESSIOMALLISTA Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat Päättely yhden selittäjän lineaarisesta regressiomallista Ennustaminen, Ennuste, Ennusteen luottamusväli, Estimaatti, Estimaattori,

Lisätiedot

2. Tietokoneharjoitukset

2. Tietokoneharjoitukset 2. Tietokoneharjoitukset Demotehtävät 2.1 Jatkoa kotitehtävälle. a) Piirrä aineistosta pistediagrammi (KULUTUS, SAIRAST) ja siihen estimoitu regressiosuora. KULUTUS on selitettävä muuttuja. b) Määrää estimoidusta

Lisätiedot

MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 2. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävä: 3,4

MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 2. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävä: 3,4 MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 2. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävä: 3,4 Tehtävä 2.1. Jatkoa tietokonetehtävälle 1.2: (a) Piirrä aineistosta pisteparvikuvaaja (KULUTUS, SAIRAST) ja siihen

Lisätiedot

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Yksisuuntainen varianssianalyysi Bartlettin testi, Bonferronin menetelmä, F-testi, Jäännösneliösumma, χ 2 -testi, Kokonaiskeskiarvo,

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Regressiomallin valinta. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Regressiomallin valinta. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen Regressiomallin valinta TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Regressiomallin valinta Regressiomallin valinta: Johdanto Mallinvalintatestit Mallinvalintakriteerit Epälineaaristen riippuvuuksien

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi. Regressiomallin valinta. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi. Regressiomallin valinta. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi Regressiomallin valinta TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Regressiomallin valinta >> Regressiomallin valinta: Johdanto Mallinvalintatestit

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet

Mat Tilastollisen analyysin perusteet / Mat-2.21 04 Tilastollisen analyysin perusteet Tentti 24.5.2013/Virtanen Kirjoita selvasti jokaiseen koepaperiin alia mainitussa jarjestyksessa: Mat-2.2104 Tap 24.5.2013 opiskelijanumero kirjain TEKSTATEN

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysi Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun joidenkin

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.104 Tilastollisen analyysin erusteet, kevät 007 Regressiomallin (selittäjien valinta Kai Virtanen 1 Regressiomallin selittäjien valinnasta Mallista uuttuu selittäjiä => harhaiset regressiokertoimien

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin erusteet, kevät 2007 10. luento: Regressiomallin (selittäjien) valinta Kai Virtanen 1 Regressiomallin selittäjien valinnasta Mallista uuttuu selittäjiä => harhaiset regressiokertoimien

Lisätiedot

Menestyminen valintakokeissa ja todennäköisyyslaskussa

Menestyminen valintakokeissa ja todennäköisyyslaskussa 21.5.21 Menestyminen valintakokeissa ja todennäköisyyslaskussa Esa Pursiheimo 45761L 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖTIEDOT JA OTOS...3 3 PÄÄSYKOETULOKSIEN YHTEISJAKAUMA...4 4 REGRESSIOANALYYSI...9 4.1 MALLI JA

Lisätiedot

Regressiodiagnostiikka ja regressiomallin valinta

Regressiodiagnostiikka ja regressiomallin valinta Regressiodiagnostiikka ja regressiomallin valinta MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy

Lisätiedot

Regressiodiagnostiikka ja regressiomallin valinta

Regressiodiagnostiikka ja regressiomallin valinta Regressiodiagnostiikka ja regressiomallin valinta MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Heikki Seppälä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2015

Lisätiedot

Johdatus regressioanalyysiin. Heliövaara 1

Johdatus regressioanalyysiin. Heliövaara 1 Johdatus regressioanalyysiin Heliövaara 1 Regressioanalyysin idea Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun selittävien muuttujien havaittujen arvojen

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 9: Moniulotteinen lineaarinen. regressio

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 9: Moniulotteinen lineaarinen. regressio Tilastollisen analyysin perusteet Luento 9: lineaarinen lineaarinen Sisältö lineaarinen lineaarinen lineaarinen Lineaarinen Oletetaan, että meillä on n kappaletta (x 1, y 1 ), (x 2, y 2 )..., (x n, y n

Lisätiedot

A B DIFFERENCE

A B DIFFERENCE I Mat-2.21 04 Tilastollisen analyysin perusteet Tentti 10.5.2013Nirtanen Ki~oita selvasti jokaiseen koepaperiin alia mainitussa ja~estyksessa: 0HJEITA Mat-2.2104 Tap 10.5.2013 opiskelijanumero ki~ain TEKSTATEN

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 007 8. luento: Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Kai Virtanen 1 Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Selitettävän muuttujan havaittujen

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio Sisältö Regressioanalyysissä tavoitteena on tutkia yhden tai useamman selittävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan. Sen avulla

Lisätiedot

A250A0050 Ekonometrian perusteet Tentti

A250A0050 Ekonometrian perusteet Tentti A250A0050 Ekonometrian perusteet Tentti 28.9.2016 Tentissä ei saa käyttää laskinta. Tentistä saa max 80 pistettä. Hyväksytysti suoritetusta harjoitustyöstä saa max 20 pistettä. Huom. Merkitse vastauspaperin

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Yleinen lineaarinen malli. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Yleinen lineaarinen malli. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen Yleinen lineaarinen malli TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Yleinen lineaarinen malli Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Yleisen lineaarisen mallin matriisisesitys Yleisen

Lisätiedot

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli (jatkoa) Ensi viikolla ei pidetä luentoa eikä harjoituksia. Heliövaara 1

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli (jatkoa) Ensi viikolla ei pidetä luentoa eikä harjoituksia. Heliövaara 1 Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli (jatkoa) Ensi viikolla ei pidetä luentoa eikä harjoituksia Heliövaara 1 Regressiokertoimien PNS-estimaattorit Määritellään havaintojen x j ja y j, j = 1, 2,...,n

Lisätiedot

xi = yi = 586 Korrelaatiokerroin r: SS xy = x i y i ( x i ) ( y i )/n = SS xx = x 2 i ( x i ) 2 /n =

xi = yi = 586 Korrelaatiokerroin r: SS xy = x i y i ( x i ) ( y i )/n = SS xx = x 2 i ( x i ) 2 /n = 1. Tutkitaan paperin ominaispainon X(kg/dm 3 ) ja puhkaisulujuuden Y (m 2 ) välistä korrelaatiota. Tiettyä laatua olevasta paperierästä on otettu satunnaisesti 10 arkkia ja määritetty jokaisesta arkista

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.14 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 7 7. luento: Tarina yhden selittään lineaarisesta regressiomallista atkuu Kai Virtanen 1 Luennolla 6 opittua Kuvataan havainnot (y, x ) yhden selittään

Lisätiedot

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1 Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1 Odotusarvoparien vertailu Jos yksisuuntaisen varianssianalyysin nollahypoteesi H 0 : µ 1 = µ 2 = = µ k = µ hylätään tiedetään, että ainakin kaksi

Lisätiedot

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1 Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1 Odotusarvoparien vertailu Jos yksisuuntaisen varianssianalyysin nollahypoteesi H 0 : µ 1 = µ 2 = = µ k = µ hylätään, tiedetään, että ainakin

Lisätiedot

Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa

Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen

Lisätiedot

Frequencies. Frequency Table

Frequencies. Frequency Table GET FILE='C:\Documents and Settings\haukkala\My Documents\kvanti\kvanti_harjo'+ '_label.sav'. DATASET NAME DataSet WINDOW=FRONT. FREQUENCIES VARIABLES=koulv paino /ORDER= ANALYSIS. Frequencies [DataSet]

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi. Regressiodiagnostiikka. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi. Regressiodiagnostiikka. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi Regressiodiagnostiikka TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Regressiodiagnostiikka >> Yleinen lineaarinen malli ja regressiodiagnostiikka

Lisätiedot

(d) Laske selittäjään paino liittyvälle regressiokertoimelle 95 %:n luottamusväli ja tulkitse tulos lyhyesti.

(d) Laske selittäjään paino liittyvälle regressiokertoimelle 95 %:n luottamusväli ja tulkitse tulos lyhyesti. 2. VÄLIKOE vuodelta -14 1. Liitteessä 1 on esitetty R-ohjelmalla saatuja tuloksia aineistosta, johon on talletettu kahdenkymmenen satunnaisesti valitun miehen paino (kg), vyötärön ympärysmitta (cm) ja

Lisätiedot

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Johdatus regressioanalyysiin Regressioanalyysin idea Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun selittävien muuttujien havaittujen arvojen vaihtelun avulla.

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Regressiodiagnostiikka. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Regressiodiagnostiikka. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen Regressiodiagnostiikka TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Regressiodiagnostiikka Yleinen lineaarinen malli ja regressiodiagnostiikka Regressiografiikka Poikkeavat havainnot Regressiokertoimien

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot

Odotusarvoparien vertailu. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Odotusarvoparien vertailu. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Odotusarvoparien vertailu Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolta: yksisuuntaisella varianssianalyysilla testataan nollahypoteesia H 0 : μ 1 = μ 2 = = μ k = μ Jos H 0 hylätään, tiedetään, että

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä arvon Sisältö arvon Bootstrap-luottamusvälit arvon arvon Oletetaan, että meillä on n kappaletta (x 1, y 1 ),

Lisätiedot

TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET

TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET 16..015 1. a Poliisivoimien suuruuden lisäksi piirikuntien rikostilastoihin vaikuttaa monet muutkin tekijät. Esimerkiksi asukkaiden keskimääräinen

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi. Yleinen lineaarinen malli. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi. Yleinen lineaarinen malli. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi Yleinen lineaarinen malli TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Yleinen lineaarinen malli >> Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli

Lisätiedot

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT imat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Tehtävät Aiheet: Avainsanat: Ysisuuntainen varianssianalyysi Bartlettin testi, Bonferronin menetelmä, F-testi, Jäännösneliösumma, χ 2 -testi, Koonaisesiarvo,

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 22. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 22. marraskuuta 2007 1 / 17 1 Epäparametrisia testejä (jatkoa) χ 2 -riippumattomuustesti 2 Johdatus regressioanalyysiin

Lisätiedot

Sisällysluettelo 6 REGRESSIOANALYYSI. Metsämuuronen: Monimuuttujamenetelmien perusteet SPSS-ympäristössä ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON...

Sisällysluettelo 6 REGRESSIOANALYYSI. Metsämuuronen: Monimuuttujamenetelmien perusteet SPSS-ympäristössä ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... Sisällysluettelo ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON...5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 LYHYT SANASTO VASTA-ALKAJILLE... 7 1. MONIMUUTTUJAMENETELMÄT IHMISTIETEISSÄ... 9 1.1 MONIMUUTTUJA-AINEISTON ERITYISPIIRTEITÄ...

Lisätiedot

Esim Brand lkm keskiarvo keskihajonta A ,28 5,977 B ,06 3,866 C ,95 4,501

Esim Brand lkm keskiarvo keskihajonta A ,28 5,977 B ,06 3,866 C ,95 4,501 Esim. 2.1.1. Brand lkm keskiarvo keskihajonta A 10 251,28 5,977 B 10 261,06 3,866 C 10 269,95 4,501 y = 260, 76, n = 30 SS 1 = (n 1 1)s 2 1 = (10 1)5, 977 2 321, 52 SS 2 = (n 2 1)s 2 2 = (10 1)3, 8662

Lisätiedot

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös): Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei

Lisätiedot

VARIANSSIANALYYSI ANALYSIS OF VARIANCE

VARIANSSIANALYYSI ANALYSIS OF VARIANCE VARIANSSIANALYYSI ANALYSIS OF VARIANCE 1 Suomalaisten aikuisten pituusjakauma:.8.7.6.5.4.3.2.1 14 15 16 17 18 19 2 21 Jakauma ei ole normaali, sen olettaminen sellaiseksi johtaa virheellisiin päätelmiin.

Lisätiedot

[MTTTA] TILASTOMENETELMIEN PERUSTEET, KEVÄT 209 https://coursepages.uta.fi/mttta/kevat-209/ HARJOITUS 5 viikko 8 RYHMÄT: ke 2.5 3.45 ls. C6 Leppälä to 08.30 0.00 ls. C6 Korhonen to 2.5 3.45 ls. C6 Korhonen

Lisätiedot

Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. eli matriisissa on 200 riviä (havainnot) ja 7 saraketta (mittaus-arvot)

Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. eli matriisissa on 200 riviä (havainnot) ja 7 saraketta (mittaus-arvot) R-ohjelman käyttö data-analyysissä Panu Somervuo 2014 Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. 0) käynnistetään R-ohjelma Huom.1 allaolevissa ohjeissa '>' merkki on R:n

Lisätiedot

Vastepintamenetelmä. Kuusinen/Heliövaara 1

Vastepintamenetelmä. Kuusinen/Heliövaara 1 Vastepintamenetelmä Kuusinen/Heliövaara 1 Vastepintamenetelmä Vastepintamenetelmässä pyritään vasteen riippuvuutta siihen vaikuttavista tekijöistä approksimoimaan tekijöiden polynomimuotoisella funktiolla,

Lisätiedot

1. Normaalisuuden tutkiminen, Bowmanin ja Shentonin testi, Rankit Plot, Wilkin ja Shapiron testi

1. Normaalisuuden tutkiminen, Bowmanin ja Shentonin testi, Rankit Plot, Wilkin ja Shapiron testi Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Yhteensopivuuden ja homogeenisuden testaaminen Bowmanin ja Shentonin testi, Hypoteesi, 2 -homogeenisuustesti, 2 -yhteensopivuustesti,

Lisätiedot

USEAN MUUTTUJAN REGRESSIOMALLIT JA NIIDEN ANA- LYYSI

USEAN MUUTTUJAN REGRESSIOMALLIT JA NIIDEN ANA- LYYSI TEORIA USEAN MUUTTUJAN REGRESSIOMALLIT JA NIIDEN ANA- LYYSI Regressiomalleilla kuvataan tilanteita, jossa suureen y arvot riippuvat joukosta ns selittäviä muuttujia x 1, x 2,..., x p oletetun funktiomuotoisen

Lisätiedot

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi,

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi, kesä 2016 Laskuharjoitus 5, Kotitehtävien palautus laskuharjoitusten

Lisätiedot

2. Teoriaharjoitukset

2. Teoriaharjoitukset 2. Teoriaharjoitukset Demotehtävät 2.1 Todista Gauss-Markovin lause. Ratkaisu. Oletetaan että luentokalvojen standardioletukset (i)-(v) ovat voimassa. Huomaa että Gauss-Markovin lause ei vaadi virhetermien

Lisätiedot

Kaksisuuntaisen varianssianalyysin tilastollisessa malli voidaan esittää seuraavassa muodossa:

Kaksisuuntaisen varianssianalyysin tilastollisessa malli voidaan esittää seuraavassa muodossa: Mat-.03 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Mat-.03 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Kaksisuuntainen varianssianalsi Aritmeettinen keskiarvo, Estimointi, F-testi,

Lisätiedot

MS-C2{04 Tilastollisen analyysin perusteet

MS-C2{04 Tilastollisen analyysin perusteet MS-C2{04 Tilastollisen analyysin perusteet Tentti 7.4.20 4A/irtanen Kirjoita selvästi jokaiseen koepaperiin alla mainitussa järjestyksessä: OHlprrn (i) (ii) MS-C204 TAP 7.4.204 opiskelijanumero + kirjain

Lisätiedot

Tavanomaisten otostunnuslukujen, odotusarvon luottamusvälin ja Box ja Whisker -kuvion määritelmät: ks. 1. harjoitukset.

Tavanomaisten otostunnuslukujen, odotusarvon luottamusvälin ja Box ja Whisker -kuvion määritelmät: ks. 1. harjoitukset. Mat-.04 Tilastollisen analyysin perusteet Mat-.04 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Testit suhdeasteikollisille muuttujille Hypoteesi, Kahden riippumattoman otoksen t-testit,

Lisätiedot

1. PARAMETRIEN ESTIMOINTI

1. PARAMETRIEN ESTIMOINTI Mat-.04 Tlastollse aalyys perusteet Mat-.04 Tlastollse aalyys perusteet / Ratkasut Aheet: Avasaat: Yhde selttäjä leaare regressomall Estmaatt, Estmaattor, Estmot, Jääöselösumma, Jääösterm, Jääösvarass,

Lisätiedot

Yleinen lineaarinen malli

Yleinen lineaarinen malli MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Heikki Seppälä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2015 Viikko 1: 1 Määritelmä ja standardioletukset 2

Lisätiedot

Data-analyysi II. Sisällysluettelo. Simo Kolppo [Type the document subtitle]

Data-analyysi II. Sisällysluettelo. Simo Kolppo [Type the document subtitle] Data-analyysi II [Type the document subtitle] Simo Kolppo 26.3.2014 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Tutkimuskysymykset... 1 Aineistojen esikäsittely... 1 Economic Freedom... 1 Nuorisobarometri... 2 Aineistojen

Lisätiedot

1. Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia

1. Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 5 RATKAISUEHDOTUKSET 232215 1 Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia Y i = β + β 1 X 1,i + β 2 X 2,i + u i (a) Kirjoita regressiomalli muodossa

Lisätiedot

Residuaalit. Residuaalit. UK Ger Fra US Austria. Maat

Residuaalit. Residuaalit. UK Ger Fra US Austria. Maat TAMPEREEN YLIOPISTO Tilastollisen mallintamisen harjoitustyö Teemu Kivioja ja Mika Helminen Epätasapainoisen koeasetelman analyysi Worksheet 5 Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tilastotiede

Lisätiedot

1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + β 1 X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset

1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + β 1 X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 7 RATKAISUEHDOTUKSET 16.3.2015 1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset regressiomallin oletukset pätevät (Key Concept

Lisätiedot

Identifiointiprosessi

Identifiointiprosessi Alustavia kokeita Identifiointiprosessi Koesuunnittelu, identifiointikoe Mittaustulosten / datan esikäsittely Ei-parametriset menetelmät: - Transientti-, korrelaatio-, taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen Väliestimointi

Mat Tilastollisen analyysin perusteet. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen Väliestimointi Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen Väliestimointi Diskreetit muuttujat,

Lisätiedot

χ = Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 11. harjoitukset/ratkaisut

χ = Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 11. harjoitukset/ratkaisut Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku /Ratkaisut Aiheet: Yhteensopivuuden testaaminen Homogeenisuuden testaaminen Riippumattomuuden testaaminen Avainsanat: Estimointi, Havaittu frekvenssi, Homogeenisuus,

Lisätiedot

1. KAKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: TULOSTEN TULKINTA

1. KAKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: TULOSTEN TULKINTA Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Kaksisuuntainen varianssianalyysi Bonferronin menetelmä, F-testi, Jäännösneliösumma, Kaksisuuntainen varianssianalyysi Kokonaiskeskiarvo,

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Dynaamiset regressiomallit

Dynaamiset regressiomallit MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Tilastolliset aikasarjat voidaan jakaa kahteen

Lisätiedot

Partiotoiminnan laatuun vaikuttavat tekijät vuosiselostedatan perusteella Uudenmaan Partiopiirissä

Partiotoiminnan laatuun vaikuttavat tekijät vuosiselostedatan perusteella Uudenmaan Partiopiirissä Mat-2.4108 Sovelletun matematiikan erikoistyöt 15. toukokuuta 2009 Partiotoiminnan laatuun vaikuttavat tekijät vuosiselostedatan perusteella Uudenmaan Partiopiirissä Teknillinen korkeakoulu Teknillisen

Lisätiedot

2. Yhden selittäajäan lineaarinen regressiomalli. 2.1 Malli ja parametrien estimointi. Malli:

2. Yhden selittäajäan lineaarinen regressiomalli. 2.1 Malli ja parametrien estimointi. Malli: 2. Yhden selittäajäan lineaarinen regressiomalli Regressio-termi peräaisin Galtonilta. IsÄan ja pojan pituus: PitkÄa isäa lyhyempi poika, lyhyt isäa pidempi poika. Son height (cm) 21 2 19 18 17 16 15 15

Lisätiedot

Korrelaatiokertoinen määrittely 165

Korrelaatiokertoinen määrittely 165 kertoinen määrittely 165 Olkoot X ja Y välimatka- tai suhdeasteikollisia satunnaismuuttujia. Havaintoaineistona on n:n suuruisesta otoksesta mitatut muuttuja-arvoparit (x 1, y 1 ), (x 2, y 2 ),..., (x

Lisätiedot

Johdatus regressioanalyysiin

Johdatus regressioanalyysiin Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi Johdatus regressioanalyysiin TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Johdatus regressioanalyysiin >> Regressioanalyysin lähtökohdat ja tavoitteet

Lisätiedot

Yleistetyistä lineaarisista malleista

Yleistetyistä lineaarisista malleista Yleistetyistä lineaarisista malleista Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Klassinen lineaarinen malli y = Xb + e eli E(Y) = m, jossa m = Xb Satunnaiskomponentti: Y:n komponentit

Lisätiedot

, Määrälliset tutkimusmenetelmät 2 4 op

, Määrälliset tutkimusmenetelmät 2 4 op 6206209, Määrälliset tutkimusmenetelmät 2 4 op Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos 19.2.2015 1 Varianssianalyysi (Pallant 2007, Tähtinen & Isoaho 2001) Verrataan ryhmien keskiarvoja.

Lisätiedot

4. Tietokoneharjoitukset

4. Tietokoneharjoitukset 4. Tietokoneharjoitukset Demotehtävät 4.1 Tarkastellaan seuraavia aikasarjoja. Tiedosto (.txt) Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan pituus INTEL Intel_Close Intelin osakekurssi Pörssipäivä n = 20 Intel_Volume

Lisätiedot

1. Tietokoneharjoitukset

1. Tietokoneharjoitukset 1. Tietokoneharjoitukset Aluksi Tällä kurssilla käytetään R-ohjelmistoa, jonka käyttämisestä lienee muutama sana paikallaan. R-ohjelmisto on laajasti käytetty vapaassa levityksessä oleva ammattimaiseen

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Johdatus regressioanalyysiin. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Johdatus regressioanalyysiin. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Johdatus regressioanalyysiin TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus regressioanalyysiin Regressioanalyysin lähtökohdat ja tavoitteet Deterministiset mallit ja regressioanalyysi

Lisätiedot

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen., jos otoskeskiarvo on suurempi kuin 13,96. Mikä on testissä käytetty α:n arvo?

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen., jos otoskeskiarvo on suurempi kuin 13,96. Mikä on testissä käytetty α:n arvo? MTTTP5, kevät 2016 15.2.2016/RL Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen 1. Valitaan 25 alkion satunnaisotos jakaumasta N(µ, 25). Olkoon H 0 : µ = 12. Hylätään H 0, jos otoskeskiarvo

Lisätiedot

Vastepintamenetelmä. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Vastepintamenetelmä. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Vastepintamenetelmä Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Varianssianalyysissa tutkitaan tekijöiden vaikutusta vasteeseen siten, että tekijöiden tasot on ennalta valittu. - Esim. tutkitaan kemiallisen prosessin

Lisätiedot

Yleinen lineaarinen malli eli usean selittäjän lineaarinen regressiomalli

Yleinen lineaarinen malli eli usean selittäjän lineaarinen regressiomalli MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 1. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävät: 2 Aiheet: Aluksi Yleinen lineaarinen malli eli usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Tällä kurssilla käytetään

Lisätiedot

proc glm data = ex61; Title2 "Aliasing Structure of the 2_IV^(5-1) design"; model y = A B C D E /Aliasing; run; quit;

proc glm data = ex61; Title2 Aliasing Structure of the 2_IV^(5-1) design; model y = A B C D E /Aliasing; run; quit; Title "Exercises 6"; Data ex61; input A B C D E y @@; Label A = "Furnance Temperature" B = "Heating Time" C = "Transfer Time" D = "Hold Down Time" E = "Quench of Oil Temperature" y = "Free Height of Leaf

Lisätiedot

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää

Lisätiedot

Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet. Testit suhdeasteikollisille muuttujille. Avainsanat:

Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet. Testit suhdeasteikollisille muuttujille. Avainsanat: Mat-.04 Tilastollise aalyysi perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avaisaat: Testit suhdeasteikollisille muuttujille Hypoteesi, Kahde riippumattoma otokse t-testit, Nollahypoteesi, p-arvo, Päätössäätö, Testi,

Lisätiedot

4. Tietokoneharjoitukset

4. Tietokoneharjoitukset 4. Tietokoneharjoitukset Demotehtävät 4.1 Tarkastellaan seuraavia aikasarjoja. Tiedosto (.txt) Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan pituus INTEL Intel_Close Intelin osakekurssi Pörssipäivä n = 20 Intel_Volume

Lisätiedot

Harjoitukset 4 : Paneelidata (Palautus )

Harjoitukset 4 : Paneelidata (Palautus ) 31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 4 : Paneelidata (Palautus 7.3.2017) Tämän harjoituskerran tarkoitus on perehtyä

Lisätiedot

SPSS-perusteet. Sisältö

SPSS-perusteet. Sisältö SPSS-perusteet Sisältö Ikkunat 3 Päävalikot 5 Valikot 6 Aineiston käsittely 6 Muuttujamuunnokset 7 Aineistojen kuvailu analyysit 8 Havaintomatriisin luominen ja käsittely 10 Muulla sovelluksella tehdyn

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (004) 1 Testit suhdeasteikollisille muuttujille Testit normaalijakauman parametreille Yhden otoksen t-testi Kahden

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 16. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 16. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Epäparametrisia testejä χ 2 -yhteensopivuustesti Homogeenisuuden testaaminen Antti

Lisätiedot

Harha mallin arvioinnissa

Harha mallin arvioinnissa Esitelmä 12 Antti Toppila sivu 1/18 Optimointiopin seminaari Syksy 2010 Harha mallin arvioinnissa Antti Toppila 13.10.2010 Esitelmä 12 Antti Toppila sivu 2/18 Optimointiopin seminaari Syksy 2010 Sisältö

Lisätiedot

SELVITTÄJÄN KOMPETENSSISTA

SELVITTÄJÄN KOMPETENSSISTA OTM, KTM, Mikko Hakola, Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Helsinki 20.11.200, Helsingin kauppakorkeakoulu Projekti: Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen SELVITTÄJÄN KOMPETENSSISTA

Lisätiedot

Tilastollisten menetelmien perusteet II TILTP3 Luentorunko

Tilastollisten menetelmien perusteet II TILTP3 Luentorunko Tilastollisten menetelmien perusteet II TILTP3 Luentorunko Raija Leppälä 29. helmikuuta 2012 Sisältö 1 Johdanto 2 1.1 Jatkuvista jakaumista 2 1.1.1 Normaalijakauma 2 1.1.2 Studentin t-jakauma 3 1.2 Satunnaisotos,

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 2. luento: Tilastolliset testit Kai Virtanen 1 Tilastollinen testaus Tutkimuksen kohteena olevasta perusjoukosta esitetään väitteitä oletuksia joita

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

Mediaanikorko on kiinteäkorkoiselle lainalle korkeampi. Tämä hypoteesi vastaa taloustieteen käsitystä korkojen määräytymismekanismista.

Mediaanikorko on kiinteäkorkoiselle lainalle korkeampi. Tämä hypoteesi vastaa taloustieteen käsitystä korkojen määräytymismekanismista. Mat-2.04 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Testit järjestysasteikollisille muuttujille Testit laatueroasteikollisille muuttujille Hypoteesi, Mannin ja Whitneyn testi (Wilcoxonin

Lisätiedot

Teema 10: Regressio- ja varianssianalyysi

Teema 10: Regressio- ja varianssianalyysi Teema 1: Regressio- ja varianssianalyysi Regressioanalyysi lienee t-testin ohella maailman eniten käytetty tilastollinen menetelmä. Sitä sivuttiin jo alustavasti Teemassa 4. Varianssianalyysi liittyy useallakin

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Testit laatueroasteikollisille muuttujille

Testit laatueroasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit laatueroasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit laatueroasteikollisille muuttujille >> Laatueroasteikollisten

Lisätiedot

Sisällysluettelo 6 VARIANSSIANALYYSI. Metsämuuronen: Monimuuttujamenetelmien perusteet SPSS-ympäristössä ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON...

Sisällysluettelo 6 VARIANSSIANALYYSI. Metsämuuronen: Monimuuttujamenetelmien perusteet SPSS-ympäristössä ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... Sisällysluettelo ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON...5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 LYHYT SANASTO VASTA-ALKAJILLE... 7 1. MONIMUUTTUJAMENETELMÄT IHMISTIETEISSÄ... 9 1.1 MONIMUUTTUJA-AINEISTON ERITYISPIIRTEITÄ...

Lisätiedot

Toimittaja 1 2 3 Erä 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 2 1 1 0 1 0 2 2 1 3 1 3 0 4 2 4 0 3 4 0 1 2 0 4 1 0 3 2 2 2 0 2 2 1

Toimittaja 1 2 3 Erä 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 2 1 1 0 1 0 2 2 1 3 1 3 0 4 2 4 0 3 4 0 1 2 0 4 1 0 3 2 2 2 0 2 2 1 Mat-.03 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Hierarkkiset koeasetelmat -faktorikokeet Vastepintamenetelmä Aritmeettinen keskiarvo, Estimaatti, Estimaattori, -testi, aktorikokeet,

Lisätiedot

Lumipallo regressioanalyysista. Logistinen regressioanalyysi. Soveltuvan menetelmän valinta. Regressioanalyysi. Logistinen regressioanalyysi I

Lumipallo regressioanalyysista. Logistinen regressioanalyysi. Soveltuvan menetelmän valinta. Regressioanalyysi. Logistinen regressioanalyysi I Lumipallo regressioanalyysista jokainen kirjoittaa lapulle yhden lauseen regressioanalyysista ja antaa sen seuraavalle Logistinen regressioanalyysi Y250. Kvantitatiiviset menetelmät (6 op) Hanna Wass tutkijatohtori

Lisätiedot