Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa"

Transkriptio

1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

2 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa >> Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Instrumenttimuuttujamenetelmä TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 2

3 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto Yleinen lineaarinen malli: Määritelmä Olkoon yi = β0 + β1xi 1+ β2xi2 + + βkxik + εi, i = 1,2,, n yleinen lineaarinen malli, jossa y i = selitettävän muuttujan y satunnainen ja havaittu arvo havaintoyksikössä i x ij = selittävän muuttujan eli selittäjän x j havaittu arvo havaintoyksikössä i, j = 1, 2,, k β 0 = vakioselittäjän tuntematon regressiokerroin β j ε i = selittäjän x j tuntematon regressiokerroin = satunnainen ja ei-havaittu jäännös- eli virhetermi havaintoyksikössä i TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 3

4 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto Yleinen lineaarinen malli: Matriisiesitys Yleisen lineaarisen mallin matriisiesitys on muotoa y = Xβ + ε jossa y = selitettävän muuttujan y havaittujen arvojen muodostama satunnainen n-vektori X = selittäjien x 1, x 2,, x k havaittujen arvojen ja ykkösten muodostama n (k + 1)-matriisi β = regressiokertoimien muodostama tuntematon ja kiinteä eli ei-satunnainen (k + 1)-vektori ε = jäännöstermien muodostama ei-havaittu ja satunnainen n-vektori TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 4

5 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto Yleinen lineaarinen malli: Standardioletukset kiinteille selittäjille Jos yleisen lineaarisen mallin y = Xβ + ε selittäjät x 1, x 2,, x k ovat kiinteitä eli ei-satunnaisia muuttujia, mallia koskevat standardioletukset voidaan esittää matriisein seuraavassa muodossa: (i) Matriisin X alkiot ovat ei-satunnaisia vakioita. (ii) Matriisi X on täysiasteinen: r(x) = k + 1 (iii) E( ε) = 0 (iv)&(v) Homoskedastisuus- ja korreloimattomuusoletus: 2 Cov( ε) = σ I (vi) Normaalisuusoletus: ε 0 I 2 N n(, σ ) TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 5

6 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto Yleinen lineaarinen malli: Standardioletukset satunnaisille selittäjille Jos yleisen lineaarisen mallin y = Xβ + ε selittäjät x 1, x 2,, x k ovat satunnaismuuttujia, mallia koskevat standardioletukset voidaan esittää matriisein seuraavassa muodossa: (i) Matriisin X alkiot ovat satunnaismuuttujia. (ii) Matriisi X on täysiasteinen: r(x) = k + 1 (iii) E( ε X) = 0 (iv) &(v) Homoskedastisuus- ja korreloimattomuusoletus: 2 Cov( ε X) = σ I (vi) Normaalisuusoletus: 2 ( ε X) N n( 0, σ I) TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 6

7 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto Yleinen lineaarinen malli: Regressiokertoimien PNS-estimointi 1/2 Yleisen lineaarisen mallin yi = β0 + β1xi 1+ β2xi2 + + βkxik + εi, i = 1,2,, n regressiokertoimien β 0, β 1, β 2,, β k PNS- eli pienimmän neliösumman estimaattorit b 0, b 1, b 2,, b k minimoivat jäännös- eli virhetermien ε i neliösumman n n 2 2 εi = ( yi β0 β1xi1 β2xi2 βkxik) i= 1 i= 1 kertoimien β 0, β 1, β 2,, β k suhteen. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 7

8 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto Yleinen lineaarinen malli: Regressiokertoimien PNS-estimointi 2/2 Yleisen lineaarisen mallin y = Xβ + ε regressiokertoimien vektorin β = (β 0, β 1, β 2,, β k ) tavallinen PNS-estimaattori voidaan esittää matriisein muodossa b= ( XX ) 1 Xy TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 8

9 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto PNS-estimaattorin paremmuus: Gaussin ja Markovin lause Olkoon y = Xβ + ε yleinen lineaarinen malli, joka toteuttaa standardioletukset (i)-(v). Tällöin pätee Gaussin ja Markovin lause: Regressiokertoimien vektorin β PNS-estimaattori b= ( XX ) 1 Xy on paras (eli tehokkain) vektorin β lineaaristen ja harhattomien estimaattoreiden joukossa. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 9

10 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto PNS-estimaattorin paremmuus: Kommentteja Gaussin ja Markovin lauseeseen Gaussin ja Markovin lauseen mukaan tavallinen PNSestimaattori b on paras (eli tehokkain) yleisen lineaarisen mallin regressiokertoimien vektorin β lineaaristen ja harhattomien estimaattoreiden joukossa, jos standardioletukset (i)-(v) pätevät. Tämä ei tarkoita sitä, että regressiokertoimien vektorille β ei voisi löytyä (jossakin mielessä) PNS-estimaattoreita parempia estimaattoreita, jos siirrytään pois lineaaristen ja harhattomien estimaattoreiden joukosta tai standardioletuksista (i)-(v) luovutaan. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 10

11 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto Koska PNS-estimaattori ei ole optimaalinen? Tässä luvussa tarkastellaan kahta tilannetta, joissa yleisen lineaarisen mallin regressiokertoimien vektorin β PNS-estimaattori b on harhaton, mutta ei ole optimaalinen: (i) Jos homoskedastisuus-ja korreloimattomuusoletus 2 (iv)&(v) Cov( ε) = σ I ei päde, ns. yleistetty PNS-estimaattori on PNSestimaattoria b parempi. (ii) Jos vektoria β sitovat lineaariset rajoitukset, ns. rajoitettu PNS-estimaattori on PNS-estimaattoria b parempi. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 11

12 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto Koska PNS-estimaattori ei saa käyttää? Tarkastelemme myös sellaista tilannetta, jossa yleisen lineaarisen mallin regressiokertoimien vektorin β PNSestimaattori b ei ole harhaton eikä edes tarkentuva, jolloin se ei ole kelvollinen estimaattori vektorille β. Näin saattaa tapahtua esim. tilanteissa, joissa selittäjä on stokastinen ja korreloi jäännöstermin kanssa. Vektorin β tarkentuva estimaattori voidaan tällaisessa tilanteessa kuitenkin joskus muodostaa ns. instrumenttimuuttujamenetelmällä. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 12

13 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto >> Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Instrumenttimuuttujamenetelmä TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 13

14 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Yleistetty PNS-menetelmä: Oletukset 1/2 Yleistä lineaarista mallia y = Xβ+ ε koskevien standardioletuksien (iv)&(v) mukaan 2 Cov( ε) = σ I Oletuksen (iv) mukaan jäännöstermit ε i, i = 1, 2,, n ovat homoskedastisia eli niillä on sama varianssi: Var(ε i ) = σ 2, i = 1, 2,, n Oletuksen (v) mukaan jäännöstermit ε i, i = 1, 2,, n ovat korreloimattomia: Cor(ε i, ε l ) = 0, i l TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 14

15 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Yleistetty PNS-menetelmä: Oletukset 2/2 Korvataan oletukset (iv)&(v) ja (vi) oletuksilla (iv) * &(v) * 2 Cov( ε) = σ V (vi) * 2 ε N( 0, σ V) jossa V on positiivisesti definiitti matriisi. Oletuksien (iv) * &(v) * ja (vi) * mukaan jäännöstermit ε i, i = 1, 2,, n saavat olla sekä heteroskedastisia eli erivarianssisia että korreloituneita. Huomautus: Koska matriisi V oletettiin positiivisesti definiitiksi, niin se on epäsingulaarinen ja sillä on käänteismatriisi. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 15

16 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Yleistetty PNS-estimaattori: Määritelmä Regressiokertoimien vektorin β yleistetty PNS-estimaattori saadaan minimoimalla neliömuoto 1 ( y Xβ) V ( y Xβ) vektorin β suhteen. Vektorin β yleistetty PNS-estimaattori on bgls = ( XV X) XV y GLS = Generalized Least Squares TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 16

17 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Yleistetyn PNS-estimaattorin paremmuus: Gaussin ja Markovin lause Olkoon y = Xβ+ ε standardioletukset (i)-(iii) ja modifioidut standardioletukset (iv) * &(v) * toteuttava lineaarinen malli. Tällöin pätee modifioitu Gaussin ja Markovin lause: Regressiokertoimien vektorin β yleistetty PNS-estimaattori bgls = ( XV X) XV y on paras (eli tehokkain) vektorin β lineaaristen ja harhattomien estimaattoreiden joukossa. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 17

18 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Yleistetyn PNS-estimaattorin ominaisuudet 1/3 Olkoon bgls = ( XV X) XV y yleisen lineaarisen regressiomallin y = Xβ+ ε regressiokertoimien vektorin β yleistetty PNS-estimaattori. Jos modifioidut standardioletukset (i)-(iii) ja (iv) * &(v) * pätevät, E( bgls ) = β Cov( b ) = σ ( XV X) GLS TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 18

19 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Yleistetyn PNS-estimaattorin ominaisuudet 2/3 Yleisen lineaarisen mallin y = Xβ+ ε regressiokertoimien vektorin β yleistetyllä PNSestimaattorilla b GLS on modifioitujen standardioletuksien (i)-(iii), (iv) * &(v) * ja (vi) * pätiessä seuraavat ominaisuudet: (1) b GLS on harhaton. (2) b GLS paras (eli tehokkain) lineaaristen ja harhattomien estimaattoreiden joukossa. (3) b GLS on (sopivin lisäehdoin) tarkentuva. (4) b GLS on normaalinen. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 19

20 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Yleistetyn PNS-estimaattorin ominaisuudet 3/3 Yleistetty PNS-estimaattori b GLS on modifioitujen standardioletusten (i)-(iii), (iv) * &(v) * ja (vi) pätiessä parempi kuin tavallinen PNS-estimaattori b : Cov( b) Cov( b ) GLS TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 20

21 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Laskettava yleistetty PNS-estimaattori 1/4 Käytännössä jäännöstermin ε kovarianssimatriisissa 2 Cov( ε) = σ V esiintyvä matriisi V on tuntematon. Huomaa, että matriisissa V on n(n + 1)/2 vapaata parametria, jossa n on havaintojen lukumäärä mallissa. Tämä merkitsee sitä, että matriisia V ei voi sellaisenaan estimoida n:stä havainnosta. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 21

22 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Laskettava yleistetty PNS-estimaattori 2/4 Oletetaan, että kovarianssimatriisi V riippuu tuntemattomista parametreista δ 1, δ 2,, δ m jossa m < n (= havaintojen lukumäärä) Tavallisesti pätee m << n Oletetaan lisäksi, että parametrit δ 1, δ 2,, δ m voidaan estimoida tarkentuvasti eli siten, että estimaattorit havaintojen lukumäärän kasvaessa lähestyvät stokastisesti parametrien oikeita arvoja. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 22

23 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Laskettava yleistetty PNS-estimaattori 3/4 Merkitään δ = (δ 1, δ 2,, δ m ) Käytetään kovarianssimatriisille V merkintää V( δ) korostamaan matriisin V riippuvuutta parametreista δ 1, δ 2,, δ m. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 23

24 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Laskettava yleistetty PNS-estimaattori 4/4 Olkoon Vˆ ( δˆ ) matriisin V(δ) estimaattori, joka saadaan sijoittamalla parametrin δ paikalle sen tarkentuva estimaattori ˆδ. Tällöin * ˆ ˆ 1 1 ˆ ˆ 1 bgls = ( X [ V( δ)] X) X [ V( δ)] y on regressiokertoimien vektorin β tarkentuva estimaattori, jota kutsutaan usein laskettavaksi (engl. feasible). TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 24

25 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Laskettava yleistetty PNS-estimaattori: Matriisin V spesifiointi Matriisi V voidaan spesifioida eli esittää parametrointi tekemällä sopivia oletuksia mallin jäännöstermin ε heteroskedastisuus- tai kovarianssirakenteesta. Esimerkiksi aikasarjojen regressiomalleissa matriisi V voidaan usein spesifioida jäännöstermin autokorrelaatiorakenteen avulla. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 25

26 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Yleistetty PNS-estimaattori: Korreloimaton jäännöstermi 1/3 Oletetaan, että yleisen lineaarisen mallin y = Xβ+ ε toteuttaa modifioidut standardioletukset (i)-(iii), (iv) * &(v) *, mutta jäännöstermin ε kovarianssimatriisissa 2 Cov( ε) = σ V esiintyvä matriisi V on diagonaalinen: V = diag( z1, z2,, z n ) ja z 1, z 2,, z n ovat tunnettuja positiivisia lukuja. Tällöin jäännöstermit ovat korreloimattomia, mutta ne saavat yleisessä tapauksessa olla heteroskedastisia. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 26

27 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Yleistetty PNS-estimaattori: Korreloimaton jäännöstermi 2/3 Tällöin regressiokertoimien vektorin β yleistetyn PNSestimaattorin kaavassa bgls = ( XV X) XV y matriisin V käänteismatriisi on muotoa V = diag(1/ z1,1/ z2,,1/ z n ) Tällöin estimaattoria b GLS kutsutaan tavallisesti painotetuksi PNS-estimaattoriksi. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 27

28 Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Yleistetty PNS-estimaattori: Korreloimaton jäännöstermi 3/3 Nimitys painotettu PNS-estimaattori johtuu siitä, että estimaattori voidaan muodostaa soveltamalla tavallista PNS-menetelmää muunnettuihin havaintoarvoihin, jotka saadaan kertomalla alkuperäiset havaintoarvot y i, x i1, x i2,, x ik, i = 1, 2,, n painoilla 1/z i, i = 1, 2,, n TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 28

29 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä >> Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Instrumenttimuuttujamenetelmä TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 29

30 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Rajoitettu PNS-keino: Oletukset Oletetaan, että tavanomaisen lineaarisen regressiomallin y = Xβ+ ε jossa X on n (k +1)-matriisi, n k +1, r(x) = k +1, regressiokertoimia β sitoo lineaarinen rajoitus eli sideehto Rβ = r jossa R on m (k +1)-matriisi, m k +1, r(r) = m. Huomautus: Jos side-ehto Rβ = r pätee, regressiokertoimet β eivät voi k+1 varioida vapaasti (k + 1)-ulotteisessa avaruudessa, vaan ainoastaan side-ehdon määrittelemässä m-ulotteisessa lineaarisessa aliavaruudessa (= m-ulotteinen taso). TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 30

31 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Rajoitettu PNS-estimaattori: Määritelmä 1/2 Regressiokertoimien vektorin β rajoitettu PNSestimaattori saadaan minimoimalla neliömuoto ( y Xβ)( y Xβ) vektorin β suhteen ottamalla huomioon side-ehto Rβ = r Tämä on sidottu ääriarvotehtävä, joka voidaan ratkaistaan Lagrangen keinolla. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 31

32 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Rajoitettu PNS-estimaattori: Määritelmä 2/2 Vektorin β rajoitettu PNS-estimaattori on br = b+ URS ( r Rb) jossa 1 U= ( XX ) 1 S= ( RUR ) ja b= UXy on vektorin β tavallinen PNS-estimaattori. R = Restricted TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 32

33 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Rajoitetun PNS-estimaattorin paremmuus: Gaussin ja Markovin lause Olkoon y = Xβ+ ε standardioletukset (i)-(v) toteuttava lineaarinen malli. Oletetaan lisäksi, että side-ehto Rβ = r pätee. Tällöin pätee modifioitu Gaussin ja Markovin lause: Regressiokertoimien vektorin β rajoitettu PNS-estimaattori br = b+ URS ( r Rb) on paras (eli tehokkain) sellaisten vektorin β lineaaristen ja harhattomien estimaattoreiden joukossa, joille side-ehto Rβ = r pätee. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 33

34 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Rajoitetun PNS-estimaattorin ominaisuudet 1/3 Olkoon br = b+ URS ( r Rb) regressiokertoimien vektorin β rajoitettu PNSestimaattori. Jos standardioletukset (i)-(v) pätevät ja Rβ = r niin E( b ) = β R 2 Cov( br ) = σ ( U URSRU) TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 34

35 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Rajoitetun PNS-estimaattorin ominaisuudet 2/3 Yleisen lineaarisen mallin y = Xβ+ ε regressiokertoimien vektorin β rajoitetulla PNSestimaattorilla b R on standardioletuksien (i)-(v) ja sideehdon Rβ = r pätiessä seuraavat ominaisuudet: (1) b R on harhaton. (2) b R paras (eli tehokkain) lineaaristen ja harhattomien estimaattoreiden joukossa. (3) b R on (sopivin lisäehdoin) tarkentuva. (4) b R on normaalinen. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 35

36 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Rajoitetun PNS-estimaattorin ominaisuudet 3/3 Rajoitettu PNS-estimaattori b R on standardioletuksien (i)-(v) ja side-ehdon Rβ = r pätiessä parempi kuin tavallinen PNS-estimaattori b : Cov( b) Cov( b ) R TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 36

37 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Lineaaristen rajoitusten testaus 1/2 Asetetaan nollahypoteesi H 0 : Rβ = r ja määritellään F-testisuure ( r Rb) S( r Rb) F = 2 ms jossa b= UX' y on vektorin β tavallinen PNS-estimaattori ja s = ( y Xb)( y Xb) n k 1 vastaava jäännösvarianssin σ 2 harhaton estimaattori. 2 1 TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 37

38 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Lineaaristen rajoitusten testaus 2/2 Jos standardioletukset (i)-(vi) ja nollahypoteesi H 0 : Rβ = r pätevät, testisuure F noudattaa F-jakaumaa vapausastein m ja (n k 1): F F( m, n k 1) Suuret testisuureen F arvot merkitsevät sitä, että nollahypoteesi H 0 on hylättävä. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 38

39 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Lineaaristen rajoitusten testaus: Testisuureen toinen muoto Edellä esitetty F-testisuure nollahypoteesille H 0 voidaan kirjoittaa myös muotoon n k 1 SSER SSE F = m SSE jossa SSE = ( y Xb)( y Xb) on jäännösneliösumma tavallisesta PNS-estimaattorista b ja SSE R = ( y Xb )( R y XbR) on jäännösneliösumma rajoitetusta PNS-estimaattorista b R. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 39

40 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Lineaariset rajoitukset: Kommentteja 1/3 Yleisen lineaarisen mallin soveltamisen yhteydessä tarkastellaan nollahypoteesien H 0T : β 1 = β 2 = = β k = 0 ja H 0j : β j = 0, j = 1, 2,, k testaamista; ks. lukua Yleinen lineaarinen malli. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 40

41 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Lineaariset rajoitukset: Kommentteja 2/3 Nollahypoteesiin H 0T kohdistettu testi on yleistesti regression olemassaololle. Jos nollahypoteesi H 0T jää voimaan, selitettävä muuttujan y havaitut arvot eivät riipu lineaarisesti yhdenkään selittäjän x 1, x 2,, x k havaituista arvoista. Nollahypoteesiin H 0j kohdistetulla testillä testataan selittäjän x j, j = 1, 2,, k vaikutusta selitettävään muuttujaan y. Jos nollahypoteesi H 0j jää voimaan, selitettävä muuttujan y havaitut arvot eivät riipu lineaarisesti selittäjän x j, j = 1, 2,, k havaituista arvoista. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 41

42 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Lineaariset rajoitukset: Kommentteja 3/3 Nollahypoteesien H 0T ja H 0j, j = 1, 2,, k asettaminen merkitsee lineaaristen side-ehtojen esittämistä regressiokertoimille β 0, β 1, β 2,, β k. Yleisen lineaarisen mallin soveltamisen yhteydessä nollahypoteeseille H 0T ja H 0j, j = 1, 2,, k esitetyt testit ovat erikoistapauksia tässä tarkastellusta yleisestä testistä lineaarisille side-ehdoille. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 42

43 Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä Lineaariset rajoitukset: Rajoitusten spesifiointi Regressiokertoimia koskevat rajoitukset seuraavat tavallisesti tutkimuksen kohteena olevaan satunnaisilmiöön liittyvästä taustateoriasta, mutta myös monet tilastolliset hypoteesit voidaan esittää regressiokertoimia koskevien side-ehtojen muodossa. Jos side-ehdot vastaavat jotakin taustateorian hypoteesia, pyritään esitetty hypoteesi vahvistamaan tai kumoamaan side-ehtojen testaamisella. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 43

44 Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa Erityiskysymyksiä yleisen lineaarisen mallin soveltamisessa: Johdanto Yleistetty pienimmän neliösumman menetelmä Rajoitettu pienimmän neliösumman menetelmä >> Instrumenttimuuttujamenetelmä TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 44

45 Instrumenttimuuttujamenetelmä Yleinen lineaarinen malli ja sen osat Olkoon y = Xβ + ε yleisen lineaarisen mallin matriisiesitys, jossa y = selitettävän muuttujan y havaittujen arvojen muodostama satunnainen n-vektori X = selittäjien x 1, x 2,, x k havaittujen arvojen ja ykkösten muodostama n (k + 1)-matriisi β = regressiokertoimien muodostama tuntematon ja kiinteä eli ei-satunnainen (k + 1)-vektori ε = jäännöstermien muodostama ei-havaittu ja satunnainen n-vektori TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 45

46 Instrumenttimuuttujamenetelmä Standardioletukset kiinteille selittäjille Jos yleisen lineaarisen mallin y = Xβ + ε selittäjät x 1, x 2,, x k ovat kiinteitä eli ei-satunnaisia muuttujia, mallia koskevat standardioletukset voidaan esittää matriisein seuraavassa muodossa: (i) Matriisin X alkiot ovat kiinteitä eli ei-satunnaisia vakioita (ii) Matriisi X on täysiasteinen: r(x) = k + 1 (iii) E( ε) = 0 2 (iv)&(v) Cov( ε) = σ I 2 (vi) ε N (, 0 σ I) n TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 46

47 Instrumenttimuuttujamenetelmä Selittäjien satunnaisuus Yleisen lineaarisen mallin y = Xβ + ε selittäjien satunnaisuus saattaa aiheuttaa vakavia ongelmia mallin estimoinnille ja mallia koskevalle tilastolliselle päättelylle. Jos matriisi X on satunnainen, PNS-menetelmä ei välttämättä tuota harhattomia tai edes tarkentuvia estimaattoreita regressiokertoimille. Näin käy esimerkiksi silloin, kun virhetermi ja selittäjät korreloivat. Jos regressiokertoimien PNS-estimaattorit eivät ole harhattomia tai tarkentuvia, mallia koskevaa tavanomaista tilastollista päättelyä ei voida soveltaa. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 47

48 Instrumenttimuuttujamenetelmä PNS-estimaattorin harhattomuus 1/3 Olkoon b= ( XX ) 1 Xy lineaarisen mallin y = Xβ + ε regressiokertoimien vektorin β PNS-estimaattori. Estimaattorin b lauseke voidaan kirjoittaa muotoon b = β + ( XX ) 1 Xε Jos matriisi X on kiinteä, estimaattori b on harhaton, koska standardioletuksen (iii) mukaan E(ε) = 0, jolloin 1 E( b) = β + ( XX ) X E( ε) = β TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 48

49 Instrumenttimuuttujamenetelmä PNS-estimaattorin harhattomuus 2/3 Jos matriisi X on satunnainen, ei saa kirjoittaa 1 1 E(( XX ) Xε ) = ( XX ) X E( ε) Sen sijaan PNS-estimaattorin b ehdollisessa odotusarvossa matriisin X suhteen matriisia X voidaan pitää kiinteänä ja siten 1 E( bx) = β + E(( XX ) Xε X) = β + XX X ε X 1 ( ) E( ) TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 49

50 Instrumenttimuuttujamenetelmä PNS-estimaattorin harhattomuus 3/3 PNS-estimaattorib on siis ehdollisesti harhaton eli E( bx) = β jos oletus E( ε X) = 0 pätee. Tällöin PNS-estimaattori b on myös ehdottomasti harhaton, koska iteroidun odotusarvon lain mukaan E( b) = E(E( b X)) = = E( β) β TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 50

51 Instrumenttimuuttujamenetelmä Ehto PNS-estimaattorin harhattomuudelle Edellä esitetystä nähdään, että ehdon E( ε X) = 0 voimassaolo ratkaisee sen, onko PNS-estimaattori b harhaton lineaarisen mallin regressiokertoimien vektorille β. Voidaan osoittaa, että vastaava korjaus muihin yleisen lineaarisen mallin standardioletuksiin (iii)-(vi) pelastaa kiinteiden selittäjien tapauksessa esitetyn teorian. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 51

52 Instrumenttimuuttujamenetelmä Standardioletukset satunnaisille selittäjille Jos yleisen lineaarisen mallin y = Xβ + ε selittäjät x 1, x 2,, x k ovat satunnaismuuttujia, mallia koskevat standardioletukset voidaan esittää matriisein seuraavassa muodossa: (i) Matriisin X alkiot ovat (vakioselittäjän arvoja lukuun ottamatta) satunnaismuuttujia (ii) Matriisi X on täysiasteinen: r(x) = k + 1 (iii) E( ε X) = 0 2 (iv) &(v) Cov( ε X) = σ I 2 (vi) ( ε X) N ( 0, σ I) n TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 52

53 Instrumenttimuuttujamenetelmä Kommentteja modifioituihin standardioletuksiin 1/3 Modifioidusta standardioletuksesta (iii) E(ε X) = 0 seuraa, että E( yx ) = Xβ Tämä merkitsee sitä, että selitettävän muuttujan y ehdollinen odotusarvo eli regressiofunktio selittäjien havaittujen arvojen suhteen on lineaarinen. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 53

54 Instrumenttimuuttujamenetelmä Kommentteja modifioituihin standardioletuksiin 2/3 Modifioidusta standardioletuksesta (iii) E(ε X) = 0 seuraa, että E( ziε i) = 0 jossa z i = (1, xi1, xi2,, xik) Siten oletuksesta (iii) seuraa, että selittäjien arvot ja jäännös- eli virhetermit ovat korreloimattomia. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 54

55 Instrumenttimuuttujamenetelmä Kommentteja modifioituihin standardioletuksiin 3/3 Jos modifioidut standardioletukset (i) -(vi) pätevät, tavanomainen ei-satunnaisille selittäjille esitetty estimointi- ja päättelytekniikka pätee. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 55

56 Instrumenttimuuttujamenetelmä Selittäjien satunnaisuus: Kommentteja Myös edellä esitetyt modifioidut ehdot jäännöseli virhetermeille ovat melko rajoittavia ja etenkin aikasarjojen regressiomallien soveltamisen yhteydessä kohdataan tilanteita, joissa eivät edes nämä modifioidut ehdot päde. Tällaisissa tilanteissa PNS-menetelmää ei saa käyttää mallin parametrien estimointiin. Tilastotiede tuntee kuitenkin menetelmiä, joilla regressiomallin parametrit voidaan estimoida (ainakin) tarkentuvasti myös monissa niissä tilanteissa, joissa edellä esitetyt modifioidut ehdot jäännöstermeille eivät päde. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 56

57 Instrumenttimuuttujamenetelmä Instrumenttimuuttujat 1/3 Tarkastellaan nyt tilannetta, jossa yleisen lineaarisen mallin y = Xβ + ε selittäjät x 1, x 2,, x k ovat satunnaismuuttujia ja lisäksi korreloivat mallin jäännöstermin ε kanssa. Tällöin E(ε X) 0 jolloin regressiokertoimien vektorin β PNS-estimaattori b on sekä harhainen että ei-tarkentuva. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 57

58 Instrumenttimuuttujamenetelmä Instrumenttimuuttujat 2/3 Olkoon w ij, i = 1, 2,, n, j = 1, 2,, k muuttujan w j havaittu arvo havaintoyksikössä i. Muodostetaan havaintoarvoista w ij n (k + 1)-matriisi W jossa ensimmäinen sarake on ykkösten muodostama. Oletetaan, että matriisilla W on seuraavat ominaisuudet: (i) E(ε W) = 0 (ii) r(w X) = k + 1 TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 58

59 Instrumenttimuuttujamenetelmä Instrumenttimuuttujat 3/3 Tällöin sanomme, että muuttujat w 1, w 2,, w k kelpaavat instrumenteiksi selittäjille x 1, x 2,, x k Muuttujia w 1, w 2,, w k kutsutaan tavallisesti instrumentti- tai välinemuuttujiksi. Huomautuksia: Ehdon (i) mukaan instrumenttimuuttujat w 1, w 2,, w k eivät saa korreloida mallin jäännöstermin ε kanssa. Ehdon (ii) mukaan instrumenttimuuttujien w 1, w 2,, w k pitää korreloida selittäjien x 1, x 2,, x k kanssa niin voimakkaasti, että matriisi W X on epäsingulaarinen. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 59

60 Instrumenttimuuttujamenetelmä Instrumenttimuuttujaestimaattori Määritellään yleisen lineaarisen mallin y = Xβ + ε regressiokertoimien vektorille β instrumenttimuuttujaestimaattori kaavalla 1 biv = ( WX ) Wy Voidaan osoittaa, että instrumenttimuuttujaestimaattori b IV on sopivin, matriisien W W, W X, W ε asymptoottista käyttäytymistä koskevin lisäehdoin regressiokertoimien vektorin β tarkentuva estimaattori. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 60

61 Instrumenttimuuttujamenetelmä Instrumenttimuuttujaestimaattorin stokastiset ominaisuudet Voidaan osoittaa, että instrumenttimuuttujaestimaattorin 1 biv = ( WX ) Wy kovarianssimatriisi on suurissa otoksissa muotoa Cov( biv) = a σ [ XW ( WW ) WX ] jossa σ = εε n k 1 ε = y Xb 2 1 IV TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 61

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysi Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun joidenkin

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi. Yleinen lineaarinen malli. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi. Yleinen lineaarinen malli. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi Yleinen lineaarinen malli TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Yleinen lineaarinen malli >> Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli

Lisätiedot

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli (jatkoa) Ensi viikolla ei pidetä luentoa eikä harjoituksia. Heliövaara 1

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli (jatkoa) Ensi viikolla ei pidetä luentoa eikä harjoituksia. Heliövaara 1 Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli (jatkoa) Ensi viikolla ei pidetä luentoa eikä harjoituksia Heliövaara 1 Regressiokertoimien PNS-estimaattorit Määritellään havaintojen x j ja y j, j = 1, 2,...,n

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Yleinen lineaarinen malli. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Yleinen lineaarinen malli. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen Yleinen lineaarinen malli TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Yleinen lineaarinen malli Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Yleisen lineaarisen mallin matriisisesitys Yleisen

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 007 8. luento: Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Kai Virtanen 1 Usean selittäjän lineaarinen regressiomalli Selitettävän muuttujan havaittujen

Lisätiedot

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Johdatus regressioanalyysiin Regressioanalyysin idea Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun selittävien muuttujien havaittujen arvojen vaihtelun avulla.

Lisätiedot

Johdatus regressioanalyysiin. Heliövaara 1

Johdatus regressioanalyysiin. Heliövaara 1 Johdatus regressioanalyysiin Heliövaara 1 Regressioanalyysin idea Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun selittävien muuttujien havaittujen arvojen

Lisätiedot

2. Teoriaharjoitukset

2. Teoriaharjoitukset 2. Teoriaharjoitukset Demotehtävät 2.1 Todista Gauss-Markovin lause. Ratkaisu. Oletetaan että luentokalvojen standardioletukset (i)-(v) ovat voimassa. Huomaa että Gauss-Markovin lause ei vaadi virhetermien

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi. Regressiomallin valinta. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi. Regressiomallin valinta. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi Regressiomallin valinta TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Regressiomallin valinta >> Regressiomallin valinta: Johdanto Mallinvalintatestit

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi. Regressiodiagnostiikka. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi. Regressiodiagnostiikka. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi Regressiodiagnostiikka TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Regressiodiagnostiikka >> Yleinen lineaarinen malli ja regressiodiagnostiikka

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Regressiomallin valinta. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Regressiomallin valinta. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen Regressiomallin valinta TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Regressiomallin valinta Regressiomallin valinta: Johdanto Mallinvalintatestit Mallinvalintakriteerit Epälineaaristen riippuvuuksien

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Regressiodiagnostiikka. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Regressiodiagnostiikka. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen Regressiodiagnostiikka TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Regressiodiagnostiikka Yleinen lineaarinen malli ja regressiodiagnostiikka Regressiografiikka Poikkeavat havainnot Regressiokertoimien

Lisätiedot

Yleinen lineaarinen malli

Yleinen lineaarinen malli MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Heikki Seppälä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2015 Viikko 1: 1 Määritelmä ja standardioletukset 2

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 9: Moniulotteinen lineaarinen. regressio

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 9: Moniulotteinen lineaarinen. regressio Tilastollisen analyysin perusteet Luento 9: lineaarinen lineaarinen Sisältö lineaarinen lineaarinen lineaarinen Lineaarinen Oletetaan, että meillä on n kappaletta (x 1, y 1 ), (x 2, y 2 )..., (x n, y n

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin erusteet, kevät 2007 10. luento: Regressiomallin (selittäjien) valinta Kai Virtanen 1 Regressiomallin selittäjien valinnasta Mallista uuttuu selittäjiä => harhaiset regressiokertoimien

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä arvon Sisältö arvon Bootstrap-luottamusvälit arvon arvon Oletetaan, että meillä on n kappaletta (x 1, y 1 ),

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.14 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 7 7. luento: Tarina yhden selittään lineaarisesta regressiomallista atkuu Kai Virtanen 1 Luennolla 6 opittua Kuvataan havainnot (y, x ) yhden selittään

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.104 Tilastollisen analyysin erusteet, kevät 007 Regressiomallin (selittäjien valinta Kai Virtanen 1 Regressiomallin selittäjien valinnasta Mallista uuttuu selittäjiä => harhaiset regressiokertoimien

Lisätiedot

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio Sisältö Regressioanalyysissä tavoitteena on tutkia yhden tai useamman selittävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan. Sen avulla

Lisätiedot

Ilkka Mellin Aikasarja-analyysi Suurimman uskottavuuden menetelmä

Ilkka Mellin Aikasarja-analyysi Suurimman uskottavuuden menetelmä Ilkka Mellin Aikasarja-analyysi Suurimman uskottavuuden menetelmä TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Suurimman uskottavuuden menetelmä >> Suurimman uskottavuuden estimointimenetelmä Tarkentuvuus Asymptoottinen

Lisätiedot

Kaksisuuntainen varianssianalyysi. Heliövaara 1

Kaksisuuntainen varianssianalyysi. Heliövaara 1 Kaksisuuntainen varianssianalyysi Heliövaara 1 Kaksi- tai useampisuuntainen varianssianalyysi Kaksi- tai useampisuuntaisessa varianssianalyysissa perusjoukko on jaettu ryhmiin kahden tai useamman tekijän

Lisätiedot

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia: Mitä opimme?

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia: Mitä opimme? TKK (c) Ilkka Mellin (4) Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (4) Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia: Mitä

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 22. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 22. marraskuuta 2007 1 / 17 1 Epäparametrisia testejä (jatkoa) χ 2 -riippumattomuustesti 2 Johdatus regressioanalyysiin

Lisätiedot

1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + β 1 X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset

1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + β 1 X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 7 RATKAISUEHDOTUKSET 16.3.2015 1. Tutkitaan regressiomallia Y i = β 0 + X i + u i ja oletetaan, että tavanomaiset regressiomallin oletukset pätevät (Key Concept

Lisätiedot

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (006) 1 Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia >> Multinomijakauma Kaksiulotteinen

Lisätiedot

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia >> Multinomijakauma Kaksiulotteinen

Lisätiedot

Testit laatueroasteikollisille muuttujille

Testit laatueroasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit laatueroasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit laatueroasteikollisille muuttujille >> Laatueroasteikollisten

Lisätiedot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus todennäköisyyslaskentaan Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (005) 1 Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia Multinomijakauma Kaksiulotteinen normaalijakauma TKK (c) Ilkka

Lisätiedot

Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt: Mitä opimme? Latinalaiset neliöt

Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt: Mitä opimme? Latinalaiset neliöt TKK (c) Ilkka Mellin (005) Koesuunnittelu TKK (c) Ilkka Mellin (005) : Mitä opimme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Miten varianssianalyysissa tutkitaan yhden tekijän vaikutusta vastemuuttujaan,

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (004) 1 Testit suhdeasteikollisille muuttujille Testit normaalijakauman parametreille Yhden otoksen t-testi Kahden

Lisätiedot

Johdatus regressioanalyysiin

Johdatus regressioanalyysiin Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 4: Lineaarinen regressioanalyysi Johdatus regressioanalyysiin TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Johdatus regressioanalyysiin >> Regressioanalyysin lähtökohdat ja tavoitteet

Lisätiedot

Dynaamiset regressiomallit

Dynaamiset regressiomallit MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Tilastolliset aikasarjat voidaan jakaa kahteen

Lisätiedot

TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET

TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET 16..015 1. a Poliisivoimien suuruuden lisäksi piirikuntien rikostilastoihin vaikuttaa monet muutkin tekijät. Esimerkiksi asukkaiden keskimääräinen

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Testit laatueroasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Testit laatueroasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen Testit laatueroasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Testit laatueroasteikollisille muuttujille Laatueroasteikollisten muuttujien testit Testi suhteelliselle

Lisätiedot

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli Ilkka Melli Tilastolliset meetelmät Osa 4: Lieaarie regressioaalyysi Yhde selittäjä lieaarie regressiomalli TKK (c) Ilkka Melli (007) Yhde selittäjä lieaarie regressiomalli >> Yhde selittäjä lieaarie regressiomalli

Lisätiedot

Kaksisuuntainen varianssianalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Kaksisuuntainen varianssianalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Kaksisuuntainen varianssianalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Luennot 6 ja 7: yksisuuntaisella varianssianalyysilla testataan ryhmäkohtaisten odotusarvojen yhtäsuuruutta, kun perusjoukko on jaettu

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (005) 1 Testit suhdeasteikollisille muuttujille Testit normaalijakauman parametreille Yhden otoksen t-testi Kahden

Lisätiedot

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Testit järjestysasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit järjestysasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit järjestysasteikollisille muuttujille >> Järjestysasteikollisten

Lisätiedot

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1 Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1 Bernoulli-jakauman odotusarvon luottamusväli 1/2 Olkoon havainnot X 1,..., X n yksinkertainen satunnaisotos Bernoulli-jakaumasta parametrilla p. Eli X Bernoulli(p).

Lisätiedot

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1 Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1 Odotusarvoparien vertailu Jos yksisuuntaisen varianssianalyysin nollahypoteesi H 0 : µ 1 = µ 2 = = µ k = µ hylätään tiedetään, että ainakin kaksi

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2006) 1 Estimointi >> Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin

Lisätiedot

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Estimointi >> Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin

Lisätiedot

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1 Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1 Odotusarvoparien vertailu Jos yksisuuntaisen varianssianalyysin nollahypoteesi H 0 : µ 1 = µ 2 = = µ k = µ hylätään, tiedetään, että ainakin

Lisätiedot

Lohkoasetelmat. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Lohkoasetelmat. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Lohkoasetelmat Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi 1/3 Kaksisuuntaisella varianssianalyysilla voidaan tutkia kahden tekijän A ja B vaikutusta sekä niiden yhdysvaikutusta tutkimuksen kohteeseen Kaksisuuntaisessa

Lisätiedot

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme? TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 Mitä opimme? 1/4 Tilastollisen tutkimuksen tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä prosesseista, jotka generoivat reaalimaailman

Lisätiedot

Lohkoasetelmat. Kuusinen/Heliövaara 1

Lohkoasetelmat. Kuusinen/Heliövaara 1 Lohkoasetelmat Kuusinen/Heliövaara 1 Kiusatekijä Kaikissa kokeissa kokeen tuloksiin voi vaikuttaa vaihtelu, joka johtuu kiusatekijästä. Kiusatekijä on tekijä, jolla on mahdollisesti vaikutusta vastemuuttujan

Lisätiedot

Regressiodiagnostiikka ja regressiomallin valinta

Regressiodiagnostiikka ja regressiomallin valinta Regressiodiagnostiikka ja regressiomallin valinta MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Heikki Seppälä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2015

Lisätiedot

Korrelaatiokertoinen määrittely 165

Korrelaatiokertoinen määrittely 165 kertoinen määrittely 165 Olkoot X ja Y välimatka- tai suhdeasteikollisia satunnaismuuttujia. Havaintoaineistona on n:n suuruisesta otoksesta mitatut muuttuja-arvoparit (x 1, y 1 ), (x 2, y 2 ),..., (x

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Estimointi Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin ominaisuudet TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 2 Estimointi:

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Johdatus regressioanalyysiin. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Johdatus regressioanalyysiin. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Johdatus regressioanalyysiin TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus regressioanalyysiin Regressioanalyysin lähtökohdat ja tavoitteet Deterministiset mallit ja regressioanalyysi

Lisätiedot

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää

Lisätiedot

Regressiodiagnostiikka ja regressiomallin valinta

Regressiodiagnostiikka ja regressiomallin valinta Regressiodiagnostiikka ja regressiomallin valinta MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 30. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 30. marraskuuta 2007 1 / 19 1 Lineaarinen regressiomalli ja suurimman uskottavuuden menetelmä Minimin löytäminen

Lisätiedot

4.0.2 Kuinka hyvä ennuste on?

4.0.2 Kuinka hyvä ennuste on? Luonteva ennuste on käyttää yhtälöä (4.0.1), jolloin estimaattori on muotoa X t = c + φ 1 X t 1 + + φ p X t p ja estimointivirheen varianssi on σ 2. X t }{{} todellinen arvo Xt }{{} esimaattori = ε t Esimerkki

Lisätiedot

Lohkoasetelmat. Heliövaara 1

Lohkoasetelmat. Heliövaara 1 Lohkoasetelmat Heliövaara 1 Kiusatekijä Kaikissa kokeissa, kokeen tuloksiin voi vaikuttaa vaihtelu joka johtuu kiusatekijästä. Kiusatekijä on tekijä, jolla mahdollisesti on vaikutusta vastemuuttujan arvoon,

Lisätiedot

Odotusarvoparien vertailu. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Odotusarvoparien vertailu. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Odotusarvoparien vertailu Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolta: yksisuuntaisella varianssianalyysilla testataan nollahypoteesia H 0 : μ 1 = μ 2 = = μ k = μ Jos H 0 hylätään, tiedetään, että

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 2. luento: Tilastolliset testit Kai Virtanen 1 Tilastollinen testaus Tutkimuksen kohteena olevasta perusjoukosta esitetään väitteitä oletuksia joita

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 16. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 16. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Epäparametrisia testejä χ 2 -yhteensopivuustesti Homogeenisuuden testaaminen Antti

Lisätiedot

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT imat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Tehtävät Aiheet: Avainsanat: Ysisuuntainen varianssianalyysi Bartlettin testi, Bonferronin menetelmä, F-testi, Jäännösneliösumma, χ 2 -testi, Koonaisesiarvo,

Lisätiedot

Vastepintamenetelmä. Kuusinen/Heliövaara 1

Vastepintamenetelmä. Kuusinen/Heliövaara 1 Vastepintamenetelmä Kuusinen/Heliövaara 1 Vastepintamenetelmä Vastepintamenetelmässä pyritään vasteen riippuvuutta siihen vaikuttavista tekijöistä approksimoimaan tekijöiden polynomimuotoisella funktiolla,

Lisätiedot

5.7 Uskottavuusfunktioon perustuvia testejä II

5.7 Uskottavuusfunktioon perustuvia testejä II 5.7 Uskottavuusfunktioon perustuvia testejä II Tässä pykälässä pohditaan edellä tarkasteltujen kolmen testisuureen yleistystä malleihin, joiden parametri on useampiulotteinen, ja testausasetelmiin, joissa

Lisätiedot

Johdatus varianssianalyysiin. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Johdatus varianssianalyysiin. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Johdatus varianssianalyysiin Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Luento 4: kahden riippumattoman otoksen odotusarvoja voidaan vertailla t-testillä H 0 : μ 1 = μ 2, T = ˉX 1 ˉX 2 s 2 1 + s2 2 n 1 n 2 a t(min[(n

Lisätiedot

Ilkka Mellin Aikasarja-analyysi. Dynaamiset regressiomallit. TKK (c) Ilkka Mellin (2006) 1

Ilkka Mellin Aikasarja-analyysi. Dynaamiset regressiomallit. TKK (c) Ilkka Mellin (2006) 1 Ilkka Mellin Aikasarja-analyysi Dynaamiset regressiomallit TKK (c) Ilkka Mellin (2006) 1 Dynaamiset regressiomallit >> Staattiset vs dynaamiset regressiomallit Siirtofunktio-kohina-malli Siirtofunktio-kohina-mallin

Lisätiedot

8. Muita stokastisia malleja 8.1 Epölineaariset mallit ARCH ja GARCH

8. Muita stokastisia malleja 8.1 Epölineaariset mallit ARCH ja GARCH 8. Muita stokastisia malleja 8.1 Epölineaariset mallit ARCH ja GARCH Osa aikasarjoista kehittyy hyvin erityyppisesti erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi pörssikurssien epävakaus keskittyy usein lyhyisiin

Lisätiedot

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä. MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä. Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 2016

Lisätiedot

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen Yhden faktorin malli: n kpl sijoituskohteita, joiden tuotot ovat r i, i =, 2,..., n. Olkoon f satunnaismuuttuja ja oletetaan, että tuotot voidaan selittää yhtälön r i = a i + b i f + e i avulla, missä

Lisätiedot

Lause 4.2. Lineearinen pienimmän keskineliövirheen estimaattoi on lineaarinen projektio.

Lause 4.2. Lineearinen pienimmän keskineliövirheen estimaattoi on lineaarinen projektio. Määritelmä 4.3. Estimaattoria X(Y ) nimitetään lineaariseksi projektioksi, jos X on lineaarinen kuvaus ja E[(X X(Y )) Y] 0 }{{} virhetermi Lause 4.2. Lineearinen pienimmän keskineliövirheen estimaattoi

Lisätiedot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus todennäköisyyslaskentaan Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia Johdanto χ 2 -jakauma F-jakauma t-jakauma TKK (c) Ilkka Mellin

Lisätiedot

Yleistetyistä lineaarisista malleista

Yleistetyistä lineaarisista malleista Yleistetyistä lineaarisista malleista Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Klassinen lineaarinen malli y = Xb + e eli E(Y) = m, jossa m = Xb Satunnaiskomponentti: Y:n komponentit

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Tilastollisia testejä Z-testi Normaalijakauman odotusarvon testaus, keskihajonta tunnetaan

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 15. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 15. marraskuuta 2007 1 / 19 1 Tilastollisia testejä (jatkoa) Yhden otoksen χ 2 -testi varianssille Kahden riippumattoman

Lisätiedot

Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus KE (2014) 1

Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus KE (2014) 1 Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Tilastollinen testaus KE (2014) 1 Tilastolliset testit >> Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset testit ja testisuureet Virheet

Lisätiedot

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Tilastollinen testaus Tilastollinen testaus Tilastollisessa testauksessa tutkitaan tutkimuskohteita koskevien oletusten tai väitteiden paikkansapitävyyttä havaintojen avulla. Testattavat oletukset tai

Lisätiedot

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia >> Johdanto χ 2 -jakauma F-jakauma

Lisätiedot

1. Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia

1. Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 5 RATKAISUEHDOTUKSET 232215 1 Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia Y i = β + β 1 X 1,i + β 2 X 2,i + u i (a) Kirjoita regressiomalli muodossa

Lisätiedot

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2 Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2 Kevät 2012 1 Lineaarinen inversio-ongelma Määritelmä 1.1. Yleinen (reaaliarvoinen) lineaarinen inversio-ongelma voidaan esittää muodossa m = Ax +

Lisätiedot

Olkoon R S otosavaruuksien R ja S karteesinen tulo: Satunnaismuuttujien X ja Y järjestetty pari (X, Y) määrittelee kaksiulotteisen satunnaismuuttujan:

Olkoon R S otosavaruuksien R ja S karteesinen tulo: Satunnaismuuttujien X ja Y järjestetty pari (X, Y) määrittelee kaksiulotteisen satunnaismuuttujan: Mat-.6 Sovellettu todennäköisslaskenta B Mat-.6 Sovellettu todennäköisslaskenta B / Ratkaisut Aiheet: Moniulotteiset satunnaismuuttujat ja todennäköissjakaumat Moniulotteisia jakaumia Avainsanat: Diskreetti

Lisätiedot

2.1. Parametrien estimointi 2.2. Regressiokertoimien estimointi kovariansseista ja korrelaatioista

2.1. Parametrien estimointi 2.2. Regressiokertoimien estimointi kovariansseista ja korrelaatioista Moimuuttujameetelmät: Ilkka Melli. Yleise lieaarise malli määrittelemie.. ja malli oletukset.. Yleise lieaarise malli matriisiesitys. Yleise lieaarise malli parametrie estimoiti.. Parametrie estimoiti..

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteesee Yhde selittää lieaarie regressiomalli TKK (c) Ilkka Melli (2005) Yhde selittää lieaarie regressiomalli Yhde selittää lieaarie regressiomalli a sitä koskevat oletukset Yhde selittää

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 4. luento: Jakaumaoletuksien testaaminen Kai Virtanen 1 Jakaumaoletuksien testaamiseen soveltuvat testit χ 2 -yhteensopivuustesti yksi otos otoksen

Lisätiedot

Spatiaalisiin merkkeihin ja järjestyslukuihin perustuva moniulotteinen regressioanalyysi R-ohjelmistoa käyttäen

Spatiaalisiin merkkeihin ja järjestyslukuihin perustuva moniulotteinen regressioanalyysi R-ohjelmistoa käyttäen Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Spatiaalisiin merkkeihin ja järjestyslukuihin perustuva moniulotteinen regressioanalyysi R-ohjelmistoa käyttäen

Lisätiedot

Harjoitus 3: Regressiomallit (Matlab)

Harjoitus 3: Regressiomallit (Matlab) Harjoitus 3: Regressiomallit (Matlab) SCI-C0200 Fysiikan ja matematiikan menetelmien studio SCI-C0200 Fysiikan ja matematiikan menetelmien studio 1 Harjoituksen aiheita Pienimmän neliösumman menetelmä

Lisätiedot

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos: 8 Kanta Tässä luvussa tarkastellaan aliavaruuden virittäjävektoreita, jotka muodostavat lineaarisesti riippumattoman jonon. Merkintöjen helpottamiseksi oletetaan luvussa koko ajan, että W on vektoreiden

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Estimointi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Tilastollisessa tutkimuksessa oletetaan jonkin jakauman generoineen tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä koskevat havainnot Tämän mallina käytettävän todennäköisyysjakauman

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 30. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 30. lokakuuta 2007 1 / 23 1 Otos ja otosjakaumat (jatkoa) Frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi Frekvenssien odotusarvo

Lisätiedot

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Moniulotteiset jakaumat. Avainsanat:

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Moniulotteiset jakaumat. Avainsanat: Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Moniulotteiset jakaumat Diskreetti jakauma, Ehdollinen jakauma, Ehdollinen odotusarvo, Jatkuva

Lisätiedot

Todennäköisyyden ominaisuuksia

Todennäköisyyden ominaisuuksia Todennäköisyyden ominaisuuksia 0 P(A) 1 (1) P(S) = 1 (2) A B = P(A B) = P(A) + P(B) (3) P(A) = 1 P(A) (4) P(A B) = P(A) + P(B) P(A B) (5) Tapahtuman todennäköisyys S = {e 1,..., e N }. N A = A. Kun alkeistapaukset

Lisätiedot

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0. Vapaus Määritelmä Oletetaan, että v 1, v 2,..., v k R n, missä n {1, 2,... }. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee: jos c 1 v 1 + c 2 v 2 +

Lisätiedot

10 Moniulotteinen normaalijakauma

10 Moniulotteinen normaalijakauma 10 Moniulotteinen normaalijakauma Tässä luvussa tarkastellaan normaalijakauman moniulotteista yleistystä eli moniulotteista (eli monimuuttujaista) normaalijakaumaa (engl. multivariate normal distribution).

Lisätiedot

3 Yleistä estimointiteoriaa. Olemme perehtuneet jo piste-estimointiin su-estimoinnin kautta Tässä luvussa tarkastellaan piste-estimointiin yleisemmin

3 Yleistä estimointiteoriaa. Olemme perehtuneet jo piste-estimointiin su-estimoinnin kautta Tässä luvussa tarkastellaan piste-estimointiin yleisemmin 3 Yleistä estimointiteoriaa Olemme perehtuneet jo piste-estimointiin su-estimoinnin kautta Tässä luvussa tarkastellaan piste-estimointiin yleisemmin 3.1 Johdanto Tähän mennessä olemme tarkastelleet estimointia

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Tilastollinen testaus TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Tilastolliset testit >> Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.04 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 007 4. luento: Jakaumaoletuksien testaaminen Kai Virtanen Jakaumaoletuksien testaamiseen soveltuvat testit χ -yhteensopivuustesti yksi otos otoksen vertaaminen

Lisätiedot

Vastepintamenetelmä. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Vastepintamenetelmä. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Vastepintamenetelmä Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Varianssianalyysissa tutkitaan tekijöiden vaikutusta vasteeseen siten, että tekijöiden tasot on ennalta valittu. - Esim. tutkitaan kemiallisen prosessin

Lisätiedot

Harha mallin arvioinnissa

Harha mallin arvioinnissa Esitelmä 12 Antti Toppila sivu 1/18 Optimointiopin seminaari Syksy 2010 Harha mallin arvioinnissa Antti Toppila 13.10.2010 Esitelmä 12 Antti Toppila sivu 2/18 Optimointiopin seminaari Syksy 2010 Sisältö

Lisätiedot

Harjoitus 3: Regressiomallit (Matlab)

Harjoitus 3: Regressiomallit (Matlab) Harjoitus 3: Regressiomallit (Matlab) MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Pienimmän neliösumman menetelmä mallin sovittamisessa

Lisätiedot

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op monimuuttujamenetelmiin, 5 op syksy 2018 Matemaattisten tieteiden laitos Lineaarinen erotteluanalyysi (LDA, Linear discriminant analysis) Erotteluanalyysin avulla pyritään muodostamaan selittävistä muuttujista

Lisätiedot