Esivalmistelun virkamiesjohtoryhmä

Transkriptio

1 MUISTIO 5/ Aika klo 10:30-12:30 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon ja ICT-tukipalvelujen organisoiminen maakuntauudistukseen liittyen 4 3 Ylimaakunnalliset tehtävät ja maakuntien yhteistoiminta, maku-toimiala 6 4 tilannekatsaus 7 5 Neuvottelut väliaikaishallinnon nimeämiseksi 9 6 Muut mahdolliset asiat 11 7 Seuraavat kokoukset 12 8 Kokouksen ydinviesti ja päättäminen 13

2 MUISTIO 5/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, puheenjohtaja Aaltonen Janne Aronkytö Timo HUS Muutosjohtaja/ Maakuntauudistus Harjuhahto-Madetoja Katrina ETEVA Knaapinen Petri ELY-keskus Kukkonen Erkki Järvenpää/ Kuuma-seutu Linden Aki HUS Mäkelä Jukka Espoo Ruokonen Jussi Jyty ry/henkilöstö Salminen Jukka T. Vantaa Sarvilinna Sami Helsinki Sivula Mika Lohja/ Länsi-Uusimaa Sovala Markus Muutosjohtaja/ Maakuntauudistus Ujula Jukka-Pekka Porvoo/ Itä-Uusimaa Ukkonen Jarmo TE-toimisto Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, sihteeri Wecksten Simo Pelastus/Helsinki Poissa Nenonen Kari Vantaa, varapuheenjohtaja Pajunen Jussi Helsinki Raappana Jarmo Jyty/henkilöstö Muu Kanerva Inka Uudenmaan liitto/ Muutosjohtajien tuki Paqvalin Rolf Uudenmaan liitto/ Muutosjohtajien tuki Tikkanen-Pietikäinen Inka Uudenmaan liitto/ Muutosjohtajien tuki

3 MUISTIO 5/ Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 5/ Maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon ja ICT-tukipalvelujen organisoiminen maakuntauudistukseen liittyen Maakuntalakiesityksen 118 mukaan maakuntia varten on tarkoitus perustaa kolme valtakunnallista palvelukeskusta, joihin liittyy käyttövelvoite: 1) toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus; 2) talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; 3) tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus Valtio perustaa palvelukeskukset ja ne siirtyvät vuonna 2019 maakuntien omistukseen, jolloin osakkeet jakautuvat maakuntien kesken niiden asukasluvun mukaisessa suhteessa. Yhteyspäällikkö Janne Aaltonen HUS:sta kertoi Uudenmaan näkökulmasta vaihtoehtoisista mahdollisuuksista perustaa palvelukeskuksia. Ensinnäkin valtio tarvitsee palvelukeskusten perustamisessa maakuntien apua, koska sillä itsellään ei ole resursseja siihen. Myöskin palvelukeskusten toiminta perustuu alueella tuotettavien palvelujen varaan. Toisaalta valtiota voidaan tarvita, koska maakuntien omat investointimahdollisuudet ovat rajattuja. Kansallisella tasolla voi olla mahdollisuus saavuttaa skaalaetuja. HUS:illa olisi periaatteellinen alustava valmius perustaa Uudellemaalle talous- ja henkilöstöhallinto- sekä ICT-yhtiö, jotka voitaisiin myöhemmässä vaiheessa siirtää kansallisille palvelukeskuksille. HUS koostuu samoista kunnista kuin tuleva maakuntakin ja sillä on kokemusta palvelujen tuottamisesta ulkopuolisille tahoille. Toiminnan käynnistämisen voitaisiin tehdä osakeyhtiöiden minimivaatimuksen mukaisella osakepääomalla ilman, että suoritaan mitään pääomasiirtoja eri toimijoiden välillä. Eri toimijoiden palkanlaskennan voisi siirtää vaiheittain HUS:lle. Yhtiöiden johto haettaisiin avoimella haulla. Virkamiesjohtoryhmä kävi keskustelun ja totesi, että asian valmistelun tilanne on vielä keskeneräinen muun muassa käytettävissä olevan rahoituksen suhteen ottaen huomioon, ettei kuntarahoitusta voi käyttää. Lisäksi tietojärjestelmien yhteensopivuudessa voi olla ongelmia suhteessa kuntien järjestelmiin. Maakuntaan siirtyy henkilöstöä yli 30 toimijalta ja esimerkiksi valtiolla on käytössään omia järjestelmiään, jotka eivät välttämättä ole yhteensopivia muiden kanssa. Muutosjohtaja Sovalan käsityksen mukaan maakunnan käynnistyminen vuoden 2019 alusta voi vaarantua, jos ei ole mahdollista hyödyntää keskitettyjä HUS pohjaisia palvelukeskuksia. Hän korosti, tässä vaiheessa on kysytty vain ltä puoltoa HUS pohjaisen ratkaisun valmistelulle. Mahdolliset juridiset päätökset tekee yksinomaan HUS organisaatio. HUS vaihtoehdon lisäksi palvelukeskusten perustamista voidaan ilman muuta jatkoselvittää ja käydä asiasta keskustelua valtion kanssa. Sovala kertoi, että ICT palvelukeskuksen osalta mahdollisena vararatkaisuna on ollut palvelukeskusten perustaminen kuntapohjalta, mutta sen valmisteluun eivät käytettävissä olevat resurssit ole riittäneet.

5 MUISTIO 5/ HUS:in toimitusjohtaja Aki Linden korosti, että HUS tulee jokatapauksessa yhtiöittämään omat tukipalvelunsa, jotta ne voidaan myöhemmin siirtää valtakunnallisiin palvelukeskuksiin. HUS:in tekemä ehdotus on tehty nimenomaan maakunnan edun, eikä HUS:in omien tarpeiden pohjalta. Olisi syytä pikaisesti linjata, millä toimintamallilla Uudellamaalla tullaan ylipäänsä etenemään. Todettiin, että palvelukeskuksista käydyissä keskusteluissa on jatkuvasti ollut haasteena sen täsmentäminen, mitkä palvelut kuuluvat palvelukeskuksille ja mitkä eivät. Myös palvelukeskusten käyttövelvoitteen asettamisen perusteet ovat jääneet epäselväksi. Huomioon tulee ottaa myös, että tukipalveluilta on saatavilla markkinoilta, mutta esimerkiksi HUS yhteistyössä niitä on voitu tuottaa Uudellamaalla varsin edullisesti. Tämän hetken näkemyksen mukaan lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että julkisomisteiset sote keskukset voisivat käyttää palvelukeskusten tuottamia tukipalveluita. Lisäksi palvelukeskusten volyymien tulee olla riittävän suuria, jotta ne kykenevät toteuttamaan palvelut Uudenmaan mittakaavassa. Uusimaa on myös riittävän suuri yksinään skaalaetujen saavuttamista varten, eikä sitä varten tarvita kansallista ratkaisua. Yhtiöiden perustaminen sinänsä ei ole riittävä ratkaisu, vaan jatkovalmistelussa tulee määritellä tarkemmin, mitä yhtiöiden on tarkoitus tehdä. Asia tulee ratkaista pikaisesti. Todettiin edelleen, että kunnista ja valtiolta on siirtymässä maakuntiin suuri joukko tukihenkilöstöä, jota tulee voida sijoittaa uusiin toimintoihin tasa-arvoisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Myös yhtiöitten johto tulee rekrytoida avoimen haun kautta. Ylipäänsä henkilöstön tilanne on hyvin erilainen Uudenmaan eri osissa kuntien kokoerosta ja maantieteestä johtuen. Henkilöstön näkökulmasta on syytä välttää väliaikaisia ratkaisuja, jos se on mahdollista. Henkilöstön edustajia tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan tukipalvelujen valmisteluun mukaan. Nykyinen epäselvä tilanne heijastuu henkilöstön työilmapiirissä. Virkamiesjohtoryhmä linjasi käydyn keskustelu perusteella, ettei se tässä vaiheessa puolla HUS:in pohjalta tapahtuvaa palvelukeskusten perustamista Uudellamaalla. Asiaa tulee selvittää tarkemmin, mikä edellyttää myös keskusteluja valtion kanssa sekä tarvittavasta rahoituksesta että siitä, miten alueelliset palvelukeskukset tulisi siirtää kansallisiin palvelukeskuksiin. Maakunnallinen näkökulma tulee pitää vahvana. Oheismateriaali Maakuntien ohjeistus TAHE-palvelut TAHE-konsortion rakentuminen TAHE-palvelutarjoaman palvelut

6 MUISTIO 5/ Ylimaakunnalliset tehtävät ja maakuntien yhteistoiminta, maku-toimiala Maakuntalakiesityksen 6 :n mukaan maakuntien on hoidettava tehtäviään yhteistoiminnassa siten kuin siitä laissa säädetään. Lakiesityksen 7 :n mukaan maakunta voi järjestää tehtäviensä hoitamisen itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle maakunnalle. Neuvottelut ylimaakunnallisista keskitetyistä tehtävistä ovat käynnistymässä. Maakuntajohtaja Ossi Savolainen kertoi käyneensä omalta osaltaan alustavia keskusteluja asiasta. Monissa muissa maakunnissa on vahva näkemys siitä, että maakunnan itsehallintoon periaatteessa kuuluu itsenäinen päättäminen kaikista tehtävistä ja kaikille maakunnille tulisi taata itsehallinnollinen asema. Jos tehtäviä toteutetaan itsenäisesti kussakin maakunnassa, voi se johtaa henkilötyövuoden lisääntymiseen tilanteessa, jossa hallintoa tulisi keventää. Jatkossa keskusteluja olisi tarkoitus käydä sekä valtion että yhteistoiminta-alueen kanssa. Ylijohtaja Petri Knaapinen korosti, että ELY:n nykyisiä tehtäviä hoidetaan monenlaisella toimintaverkostolla ja aluejaolla. Uudenmaan osalta lähtökohta on selvä ja toiminnassa tarvittavat resurssit riittävät tulevaisuudessa. Resurssien riittävyydestä voi olla enemmän haasteita kansallisella tasolla, jos eri alueille keskitettyjä tai osittain keskitettyjä tehtäviä tulee tulevaisuudessa olemaan paljon. Virkamiesjohtoryhmä päätti puoltaa sitä, että maakuntajohtaja ja ylijohtaja käyvät esivalmistelun aikana omien organisaatioidensa nykyisten tehtävien osalta keskusteluja ylimaakunnallisista tehtävistä.

7 MUISTIO 5/ tilannekatsaus Muutosjohtajat esittävät sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun tilannekatsauksen. Timo Aronkytö selosti hallituksen uuden sote valinnanvapautta koskevan lakiesityksen keskeisiä muutoksia. Maku-valmisteluryhmien puheenjohtajien nykytilakuvausten väliraportit on saatu ja ne ovat löydettävissä verkkosivujen kautta. Valmisteluryhmät jatkavat työskentelyään. Markus Sovala esitteli siirtymäaikoja ja rahoitusta koskevan katsauksen. Virkamiesjohtoryhmä merkitsi katsauksen tiedoksi ja totesi, että maakuntakonsernin käynnistymisen jälkeisistä tulevista yhtiöittämisistä tarvitaan tarkempaa kartoitusta, suunnittelua ja selvittelyjä. Aronkytö arvioi kysyttäessä, että lakiesitykseen sisältyvien toimintaperiaatteiden pohjalta pk-sektorin yrityksille voi hyvinkin syntyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta vielä kiinnostavampaa on mahdollisuus synnyttää uusia innovaatioita muun muassa palvelumuotoilun kautta. Virkamiesjohtoryhmä kävi myös laajan keskustelun sote valinnanvapauteen liittyvästä kuntien pilotointimahdollisuudesta, jota kohtaan Kuuma seudun kunnat ja Espoon kaupunki ovat ilmaisseet kiinnostuksensa. Todettiin, että pilotointeihin varattu aika on kuntien kannalta varsin lyhyt, koska lakiesityksen mukaan niiden hallinnointi tulee luovuttaa maakunnalle heti vuoden 2019 alussa. Sen vuoksi pilotointi voisi sopia parhaiten toimijoille, jotka jo nyt ovat kuntayhtymiä. Haasteena piloteissa on niiden toteuttamiseen vaadittava varsin kattava ns. väestöpeitto, joten yksikään kunta Uudellamaalla ei voi toteuttaa pilotointia yksinään. Mahdollisten pilotointien suorittaminen vaikuttaa lakiesityksen nojalla suoraan myös siihen, missä aikataulussa maakunnan on suoritettava sote palvelujen yhtiöittämistä. Sitä kautta mahdollinen joillakin alueille suoritettava pilotointi estäisi muun maakunnan mahdollisuuden hyödyntää täyttä siirtymäaikaa. Todettiin, että tässä tilanteessa jokainen kunta tekee itsenäisesti juridiset päätökset mahdollisista yhtiöittämisistä ja myös mahdollista piloteista. Riskinä on, että jos yksikin kunta käynnistää pilotoinnin, joutuu koko Uusimaa noudattamaan tiukempia siirtymäaikoja. Valtion kanssa on syytä keskustella, voitaisiinko löytää Uudenmaan kunnille tässä asiassa nykyistä lakiesitystä paremmin vastaava ratkaisu. Muutosjohtaja Sovalan näkemyksen mukaan maakunnan sote valinnanvapauden toimintamalli ja sen myötä myös maakunnan siirtymäajat tulee pitää mahdollisimman selkeänä ja keskittyä kokonaisuuden rakentamiseen ilman, että joillakin alueilla tehtävät mahdolliset pilotoinnit vaikuttavat negatiivisesti koko maakunnan siirtymäaikoihin. Maakunnan tulee päättää suoran valinnan menettelytavoista vuoden 2018 kesäkuussa ja syykuussa luovuttaa valtioneuvostolle suunnitelma valinnanvapauden toteuttamisesta Uudellamaalla. Siksi huomio ei saa keskittyä liikaa pilotointeihin Sovalan näkemyksen mukaan.

8 MUISTIO 5/ Puheenjohtaja totesi keskustelun lopuksi, että sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuus on pyrittävä pitämään mahdollisimman selkeänä koko maakunnan näkökulmasta. Toimintojen siirrot on tarpeen tehdä mahdollisimman pitkälti as is periaatteella nykyisten toimintojen pohjalta. Maakuntakonsernin tytäryhtiöt on perustettava vuoteen 2020 mennessä ja että niiden kaupallisen toimintatehokkuuden varmistamiseksi on syytä käyttää ammattilaisten apua. Valtion kanssa tullaan käymään keskustelu siitä, voitaisiinko löytää Uudenmaan kuntien tarpeisiin nykyistä lakiesitystä parempi ratkaisu. Oheismateriaali Valinnanvapaus

9 MUISTIO 5/ Neuvottelut väliaikaishallinnon nimeämiseksi Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan velvoittaa maakuntajohtajan käynnistämään neuvottelut väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämiseksi. Maakuntahallitus asetti neuvottelujen lähtökohdaksi seuraavaa kokoonpanon: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (1 jäsen) Maakunnan liitto (puheenjohtaja, 1 jäsen) Eteva (1 jäsen) HUS (1 jäsen) SoTe, perus- ja erityistason osaaminen (2 jäsentä) Pelastustoimi (1 jäsen) Henkilöstöhallinto (1 jäsen) Talous (1 jäsen) ICT (1 jäsen) Viestintä, hallinto, laki (3 jäsentä) Ehdotettu kokoonpano käsittää 13 jäsentä, joille kullekin tulee olla varajäsenet. Toimielimen jäsenten on tarkoitus työskennellä maakunnassa osa-aikaisena oman toimensa ohella ja heidän omat organisaationsa vastaavat palkanmaksusta. Lisäksi maakuntahallitus päätti kokouksessaan muodostaa vapaaehtoisen poliittisen seurantaryhmän, jonka muodostaa Uudenmaan liiton hallitus. Se välittää näkemyksiään ja ehdotuksiaan väliaikaiselle valmistelutoimielimelle. Maakuntajohtaja Ossi Savolainen kertoi Uudenmaan liiton neuvotteluesityksen taustasta. Tavoitteena kokoonpanoehdotuksessa on ollut, että turvataan osaamista niistä toimialoista, jotka ovat siirtymässä maakunnalle. Uudenmaan liitto ei ole esittänyt TE-keskuksen ottamista mukaan kokoonpanoon, koska lähtökohtaisesti TEM tehtävät ovat siirtymässä pääkaupunkiseudun kasvupalvelukuntayhtymään. Henkilöstöjärjestöt ovat periaatteessa hyväksyneet sen, että henkilöstöllä ei ole edustajaa valmistelutoimielimessä. Toimielimen alueellista kattavuutta ei välttämättä voi täysimääräisesti ottaa huomioon jäsenmäärän pitämiseksi toimivana. Hän korosti myös, että poliittinen ohjaus on erittäin tärkeää jatkuvuuden varmistamiseksi. Neuvottelut on tarkoitus käydä muu muassa kuntien, ELY:n, HUS:in ja Etevan kanssa touko- ja kesäkuussa siten, että maakuntahallitus voi nimetä valmistelutoimielimen lainsäädännön tultua voimaan. Kysyttäessä Savolainen kertoi, että loppuvuodesta toimielimen palveluksessa esikunnassa on kaavailtu olevan noin 70 osa- tai täysiaikaista henkilöä, mutta sen toteutuminen riippuu siitä, saadaanko valtiolta lisää rahoitusta lisäbudjetista. Väliaikainen toiminelin kokoontunee kahden tai kolmen viikon välein. Muutosjohtaja Sovala mainitsi, että vuoden 2017 rahoituksen osalta tilanne on edennyt parempaan suuntaan, mutta vuoden 2018 rahoitusmahdollisuudet ovat edelleen varsin epäselvät. Merkittiin tiedoksi edeltävästä kuntajohtajien kokouksesta, että pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tekemässä omaa ehdotustaan valmistelutoimielimen kokoonpanoksi. Todettiin, että toimivuuden kannalta valmistelutoimielimen kokoonpanon tulisi

10 MUISTIO 5/ olla riittävän pieni. Lainsäädännön valossa poliittinen ohjaus voi olla vain epävirallista, koska toimielimen jäsenet tekevät päätöksensä virkavastuulla. Toisaalta laissa toimielimelle on asetettu varsin vähän varsinaisia päätöstehtäviä. Savolainen korostikin, että toimielin tekee lähinnä valmistelun suuntaamista koskevia linjauksia. Keskustelussa todettiin, että ehdotettua kokoonpanoa olisi syytä täydentää erityisesti sote tehtäviin liittyvän asiantuntemuksen osalta. Sitä kautta saadaan mukaan myös lisää kuntanäkökulmaa. Kokoonpanoon tulisi sisältyä myös laajempi kuntaedustus. Ylijohtaja Petri Knaapinen totesi TE keskuksen osalta, että vaikka se on voimaanpanolakiesityksessä on mainittu tahona, jonka tulisi osallistua valmistelutoimielintä koskeviin neuvotteluihin, ei sen ottaminen keskusteluihin ole kuitenkaan tarpeen Uudellamaalla, koska TEM -tehtävät ovat siirtymässä pääkaupunkiseudun kasvupalvelukuntayhtymälle, eivätkä ne siten ole tulevan maakunnan toimialaa. ELY:n edustaja valmistelutoimielimessä pitää yllä tarvittavaa yhteyttä TE-keskukseen. Puheenjohtaja kertoi, että seuraavaan kokoukseen tuodaan tarkennettu esitys toimielimen kokoonpanosta. Siinä huomioidaan eri osapuolten esittämät näkökulmat käytävien keskustelujen perusteella. Tavoitteena on saavuttaa yhteisesti hyväksyttävä neuvottelutulos.

11 MUISTIO 5/ Muut mahdolliset asiat Sote- ja maakuntauudistuksen neuvottelukunta kokoontuu Kuntatalossa seuraavasti: kello 10:00 13:00 Muutosjohtaja Sovala kertoi, että Helsingin kaupungin tilakeskuksen kanssa on alustavasti keskusteltu kaupungin Kallion virastotalon osittaisesta vuokraamisesta väliaikaisen valmistelutoimielimen työtiloiksi. Esillä on ollut lisäksi mahdollisuus käyttää jo syksystä 2017 alkaen Virastotalon läheisyydessä olevia muita Helsingin kaupungin tiloja.

12 MUISTIO 5/ Seuraavat kokoukset Seuraavat kokousajat ovat kolmen viikon välein keskiviikkoisin kello 10:30 12:30:

13 MUISTIO 5/ Kokouksen ydinviesti ja päättäminen Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin: Virkamiesjohtoryhmä totesi, että maakunnallisten tukipalvelukeskusten toteuttaminen Uudellamaalla tarvitsee vielä lisäselvittämistä. Organisaatioiden perustamista tulee arvioida riittävän pitkällä aikavälillä ja ottaa huomioon muun muassa henkilöstön tasa-arvoisen kohtelun näkökulma. Jatkovalmistelussa on syytä painottaa Uudenmaan omia lähtökohtia sekä valtion kanssa käytävissä keskusteluissa erityisesti tarvittavan rahoituksen saamista. Myös Sote valinnanvapauteen liittyvä pilotointimahdollisuus kunnissa vaatii jatkoselvittämistä. Sote -kokonaisuus on kuitenkin syytä pitää selkeänä koko maakunnan näkökulmasta. Virkamiesjohtoryhmä totesi, että väliaikaisen valmistelutoimielimen ehdotettua kokoonpanoa on aihetta vielä tarkentaa muun muassa Soteasiantuntemuksen osalta. Neuvotteluja jatketaan yhteiseen sopimukseen pääsemiseksi touko- ja kesäkuun aikana ottaen huomioon eri osapuolten esittämät näkökulmat. Lainsäädännön tultua voimaan maakuntahallitus asettaa toimielimen sopimuksen perusteella. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 12:32.