Esivalmistelun virkamiesjohtoryhmä

Transkriptio

1 MUISTIO 2/ Aika klo 10:35-12:30 Paikka Uudenmaan liitto. Esterinportti 2 B Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 tilannekatsaus 4 3 Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen riskianalyysi 6 4 Muut asiat 7 5 Seuraavat kokoukset 8 6 Kokouksen ydinviesti ja kokouksen päättäminen 9

2 MUISTIO 2/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Aaltonen Janne HUS Aronkytö Timo Muutosjohtaja/ Soteuudistus Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Harjuhahto-Madetoja Katrina ETEVA Kannisto Kalevi JHL/ Henkilöstö Knaapinen Petri ELY-keskus Kukkonen Erkki Järvenpää/ Kuuma-seutu Landstedt Jyrki Pelastus/ Keski-Uusimaa Nenonen Kari Vantaa, varapuheenjohtaja Sivula Mika Lohja/ Länsi-Uusimaa Sovala Markus Muutosjohtaja/ Maakuntauudistus Ujula Jukka-Pekka Porvoo/ Itä-Uusimaa Ukkonen Jarmo TE-toimisto Metso Juha Espoo / varajäsen Sarvilinna Sami Helsinki / varajäsen Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, sihteeri Kanerva Inka Muutosjohtajien tuki Tikkanen-Pietikäinen Inka Muutosjohtajien tuki Poissa Linden Aki HUS Mäkelä Jukka Espoo Pajunen Jussi Helsinki Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, puheenjohtaja Paqvalin Rolf Muutosjohtajien tuki

3 MUISTIO 2/ Kokouksen avaaminen Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen varapuheenjohtajana avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat.

4 MUISTIO 2/ tilannekatsaus Muutosjohtajat esittivät sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun tilannekatsauksen. Maakuntauudistuksen osalta Markus Sovala kertoi maakunta uudistus työryhmän (maku tiimi) aloittaneen työnsä. Sille tullaan myöhemmin asettamaan viisi alatyöryhmää. Tukipalvelujen osalta valmistelu on aloitettu yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa toimitila-asioissa. Ict johtajien työryhmän perustamista varten sidosryhmille on lähetetty nimeämispyyntö. Sitä varten on myös projektipäällikön rekrytointi käynnissä. Valtiolta saataneen piakkoin tieto siitä, mitä tietojärjestelmiä tulee olemaan valtion puolesta käytössä. Lisäksi Sovala kertoi valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveysministeriössä käydyn tarkentavan keskustelun pohjalta ilmenneen, että hallitus näkee tarpeelliseksi käynnistää suoraan valinnanvapauteen perustuvan palvelutuotannon heti ja siksi maakunnan tulee voida ottaa vastaan suoran valinnan palvelutuottajien ilmoituksia jo lukien. Maakunnalla puolestaan on siirtymäaika saakka perustaa omia suoran valinnan palveluja tuottavia tytäryhtiöitä. Tämän pohjalta Sovala esitteli kolme vaihtoehtoista toimintamallia maakunnan suoran valinnan palvelutuotantoyhtiöiden käynnistämiselle (kts. tarkemmin oheismateriaali): 1. Maakunta perustaa tytäryhtiöt välittömästi 2. Maakunta lykkää tytäryhtiöiden perustamista 1-2 vuodella 3. Hallitus hyväksyy aikatauluissa joustamisen Sovala tiedusteli n näkemystä asiasta. Käytiin keskustelu eri toimintavaihtoehdoista. Todettiin, että lakiluonnoksessa oleva siirtymäaika maakuntien suoran valinnan tytäryhtiöiden perustamiselle on sinänsä selvä. Aikataulu on kuitenkin erittäin haasteellinen ja isoa osaa tarvittavista tehtävistä ei sen puitteissa ehditä tehdä. Käytännössä mahdollista olisi suorittaa vain nimelliseksi katsottavia tehtäviä. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään tarvittavia tietojärjestelmiä. Aikatauluhaaste koskee sekä suoran valinnan palvelutuotantoa että erikoissairaanhoitoa. Uudistuksen aikataulu uhkaa jopa vaarantaa terveyspalvelujen toteuttamisen ja palvelujen saamisen jatkuvuuden, joka on asiakkaan näkökulmasta tärkein asia. Keskusteltiin maakunnan julkistaustaisten tytäryhtiöiden mahdollisuudesta toimia kilpailukykyisesti. Aikataulu asettaa tässäkin kysymyksessä omat haasteensa, eikä välttämättä kilpailukyky sinänsä. Toisaalta julkistaustaisen palvelutuotannon kilpailukykyyn liittyvät kysymykset on ratkaistava uudistuksesta riippumatta. Nyt hallituksen esittämässä valinnanvapausmallissa on pitkälti kyse siitä, miten hyvin julkistaustainen palvelutuotanto onnistuu houkuttelemaan asiakkaita suhteessa yksityiseen tuotantoon. Edes pääkaupunkiseudulla ei ole olemassa kilpailtuja markkinoita, sillä toiminta alueella on perustunut toisenlaiseen periaatteeseen. Keskusteltiin Sovalan kuvaamasta vaihtoehtoisesta toimintamallista, jossa kunnat ryhtyisivät ennakoivasti perustamaan palvelutuotantoyhtiöitä jo ennen

5 MUISTIO 2/ järjestämisvastuun siirtymistä maakunnalle. Asia on haasteellinen, koska kunnat eivät saa toimia edes omistajina sote palvelutuotantoyhtiöissä jälkeen. Tällä hetkellä kunnille ei ole olemassa riittäviä kannusteita perustaa ennakoivasti palvelutuotantoyhtiöitä. Sitä varten kunnissa tulisi olla myös poliittista tahtoa. Todettiin, että uudistus voi onnistua vain henkilöstön avulla ja siksi valmistelussa tulee ottaa huomioon henkilöstön kanta. Väliaikaisen valmistelutoimielimen voi olla vaikeaa saada tarvittavaa valmisteluhenkilökuntaa suuremmassa määrin, koska asiantuntijat työskentelevät kunnissa ja muissa toimijoissa. Jo aiemmin on todettu, ettei kuntien ole käytännössä mahdollista tai lainmukaista antaa omaa henkilöstöään valmistelun käyttöön. Lopuksi puheenjohtaja totesi, että yhtiöittäminen on mahdollista vain kuntien toimesta, ei esimerkiksi väliaikaisen valmistelutoimielimen suorittamana. Kunnilta kuitenkin puuttuu tarvittava kannustin. Lisäksi mahdollinen yhtiöittäminen vaikuttaisi huomattavasti kuntien konsernitoimintaan. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole aihetta sulkea mitään toimintavaihtoehtoa pois. Huomioon tulee ottaa, ettei yksikään uudistuksen toteuttamiseksi tarpeellinen laki ole voimassa, eikä virallisen valmistelun aloittaminen ole siten mahdollista. Timo Aronkytö esitteli sote uudistuksen esivalmistelutilannetta. Hän korosti tarvetta suorittaa valmistelua nimenomaan asiakkaan näkökulmasta sekä maakunnan ennakoivan henkilöstöpolitiikan merkitystä. Keskeisten sidosryhmien kuten sote tiimin ja HUS:in edustajien kanssa on aloitettu maakunnan järjestäjän roolin suunnittelu. Huhtikuussa on tarkoitus tuoda lle asiasta tarkempi esitys. Lisäksi Aronkytö selosti valinnanvapausmallin käyttöön ottamisessa tarvittavaa prosessia, joka tulee käynnistää huomattavasti ennen itse valinnanvapauden avautumista asiakkaille. Käytiin keskustelu maakunnan järjestäjän rooliin liittyen. Nähtiin, että maakunnan liikelaitos tullee ilmeisesti olemaan pitkälti tuotanto-organisaatio, johon maakunta käyttää omistajaohjausta maakuntavaltuuston ja hallituksen kautta. Omistajaohjauksen tarkempi muoto suunnitellaan myöhemmässä vaiheessa. Se perustunee merkittävältä osin maakunnan ja liikelaitoksen välillä tehtävään sopimukseen. Puheenjohtaja totesi, että valtio vastaa koko sote-järjestelmän kokonaisuuden osalta toiminnan ohjaamisesta ja maakunnan puitteissa siitä vastaa maakunta. Huomiota jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää rahoitusmekanismien suunnitteluun sekä käytettävissä olevan rahoituksen ja palvelujen saatavuuden väliseen suhteeseen. Myös maakunnan omistajaohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Virkamiesjohtoryhmä merkitsi tilannekatsauksen tiedoksi ja vahvisti, että kokousaineisto on julkista ja asiantuntijoiden käytettävissä. Oheismateriaali Tilannekatsaus Sovala,

6 MUISTIO 2/ Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen riskianalyysi Virkamiesjohtoryhmä merkitsi tiedoksi muutostiimin valmisteleman Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen riskikartan työversion ja ehdotti sen päivittämistä ottaen huomioon valinnanvapauslakiluonnoksen tuomat muutokset. Riskikartta on julkinen. (Muistion oheismateriaalina on päivitetty riskikartta). Oheismateriaali Soma -uudistus, riskikartta

7 MUISTIO 2/ Muut asiat Merkittiin tiedoksi Sovalan katsaus koskien pääkaupunkiseudun erillisratkaisua ja kasvupalveluita, ympäristöterveydenhuoltoa, pelastustointa sekä henkilöstöjärjestöjen osallistumista.

8 MUISTIO 2/ Seuraavat kokoukset Seuraavat kokousajat ovat kolmen viikon välein keskiviikkoisin klo 10:30 12:30: 8.3., ,

9 MUISTIO 2/ Kokouksen ydinviesti ja kokouksen päättäminen Virkamiesjohtoryhmä linjasi seuraavan ydinviestin: Virkamiesjohtoryhmä korostaa tarvetta maakunnan järjestämistehtävän hyvään suunnitteluun. Tehtyä riskianalyysiä on syytä edelleen päivittää. Valinnanvapauteen siirtymisen nopea aikataulu tuo suuria haasteita julkisen sektorin toimijoiden sopeutumiselle kilpailuun. Kuntien kannuste yhtiöittää sote-palveluita on kyseenalainen, koska kunnilla ei ole oikeutta jatkossa omistaa sote-keskuksia. Uudistuksen aikataulu uhkaa vaarantaa terveyspalvelujen toteuttamisen. Henkilöstön osallistaminen on uudistamisen keskeinen edellytys. Lisäksi sovittiin, että jatkossa sekä kuntajohtajien että n kokousten ydinviestit ja muistiot toimitetaan tiedoksi poliittiselle ohjausryhmälle. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 12:30.