Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3

Transkriptio

1 MUISTIO 10/ Aika klo 09:00-11:12 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus 4 3 HUS:in palvelukeskusyhtiöiden valmistelun tilannekatsaus 6 4 Maakuntastrategian rooli ja valmisteluvaiheen strategiaprosessi 7 5 ICT-hankkeen tilannekatsaus 8 6 Mahdolliset muut asiat 9 7 Seuraavat kokoukset 10 8 Vain ä koskevat asiat 11 9 Kokouksen ydinviesti 12

2 MUISTIO 10/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, puheenjohtaja Aronkytö Timo Muutosjohtaja/ Maakuntauudistus Kannisto Kalevi JHL/Henkilöstö Kilpeläinen Kaarina ETEVA Kukkonen Erkki Järvenpää/ Kuuma-seutu Landstedt Jyrki Pelastus/Keski-Uusimaa Mäkelä Jukka Espoo Nenonen Kari Vantaa Pääkkönen Satu ELY-keskus Sarvilinna Sami Helsinki, varapuheenjohtaja Sivula Mika Lohja/ Länsi-Uusimaa Sovala Markus Muutosjohtaja/ Maakuntauudistus Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, sihteeri Kanerva Inka Uusimaa2019 Paqvalin Rolf Uusimaa2019 Poissa Aaltonen Janne HUS Harjuhahto-Madetoja Katrina ETEVA Linden Aki HUS Ujula Jukka-Pekka Porvoo/ Itä-Uusimaa Ukkonen Jarmo TE-toimisto Vapaavuori Jan Helsinki Tikkanen-Pietikäinen Inka Uusimaa2019 Muu Pauni Markus Uusimaa2019 Rotonen Mikko Uusimaa2019 Tanner Lauri HUS Ylisipola Helena Uusimaa2019

3 MUISTIO 10/ Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi kuntajohtajien ja n yhteisen kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisten kokousten muistiot ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 10/ Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkytö esittivät esivalmistelun tilannekatsauksen. Sovala kertoi, että valtaosa hankejohtajista on jo aloittanut työnsä. Joitakin avoimia hakuja on edelleen käynnissä. Tällä hetkellä valmistelussa työskentelee noin 30 henkeä. ICT henkilöstöä tulee olemaan yhteensä noin 100, joista suurin osa on osa-aikaisia. Sisällöllisesti käynnissä on projektien määrittely ja aikatauluttaminen. Stragiaprosessin työstäminen aloitettiin välittömästi. Lisäksi tällä hetkellä on valmiudet ryhtyä pelastustoimen tarkempaan suunnitteluun. Kaavailuissa on ollut vastaava liikelaitosmalli kuin sotessa eli tuotantotoiminta tapahtuu liikelaitoksessa ja järjestäjäfunktio on maakunnassa. Soten osalta keskinen epävarmuus liittyy edelleen valinnanvapauden sisältöön, jonka lopullinen muoto ratkennee vasta ensi toukokuuhun mennessä. Lopuksi Sovala totesi, että Uudenmaan valmistelun näkökulmasta kaikki hankkeen merkittävimmät riskit ovat ulkoisia, sillä sisäinen valmistelu on käynnistynyt asianmukaisesti. Sote -valmistelun osalta Aronkytö kertoi valmistelussa olevan sekä maakunnan järjestäjän että liikelaitoksen tehtävät. Lisäksi hän arvioi lyhyesti hallituksen uusinta valinnanvapauslakiesitystä. Laki on edelleen monitulkintainen. Siinä on uusi ohjenuora, jonka mukaan valintatilanteessa tulee valita vaihtoehto, joka on asiakkaan edun mukainen. Lisäksi hän esitteli tarkemmin asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton mahdollisia vaikutuksia sekä sote-keskusten toimintavolyymiarvioita. Kaikkiaan maakunnan koko soten volyymi tulee mahdollisesti olemaan lähellä kuutta miljardia euroa. Asiakkaiden palvelutuottajavalinnat tulevat merkittävästi vaikuttamaan eri toimijoiden asiakasmääriin. Uudenmaan liiton lakimies Tero Suursalmi kertoi juristin näkökulmasta alustavan arvion valinnanvapauslaista. Hän näkee, että laista on muodostumassa vaikeasti hallittava monitulkintainen ja -mutkainen kokonaisuus. Suoran valinnan ja asiakassetelillä annettavista palveluista on laissa yksityiskohtiin menevät listaukset, joista todennäköisesti syntyy mm. rajanveto-ongelmia. Positiivista on, että maakunnan voi rakentaa organisaationsa parhaaksi katsomallaan tavalla. Laissa on myös pidennetty siirtymäaikoja sekä tarkennettu niiden sisältöä. Kysyttäessä Aronkytö arvioi, että laki mahdollistaa yksityisten palveluntuottajien mahdollisuuden tuottaa palveluita myös Kela-korvausten pohjalta sote-keskustoiminnan ohella. Lain tulisi kuitenkin taata kaikille tasapuoliset toimintaedellytykset. Hän korosti, ettei uudessa laissa ole enää yhtiöittämispakkoa, minkä johdosta sote-keskukset voivat jatkaa toimintaansa ns. taseyksikköinä, jos maakunta niin päättää. Maakunta päättää organisoitumismallista, mikä on järjestäjän palveluohjaamisen ohella maakunnan keskeisiä tehtäviä järjestelmän toimivuuden varmistamisessa. Molemmat muutosjohtajat totesivat myös, että sote-uudistuksesta on voitava tehdä maakunnan johtama hallittu prosessi. Siinä tarvitaan edelleen riittävän pitkät siirtymäajat. Käytiin keskustelu. Kannettiin huolta siitä, että erityisesti Uudellamaalla erikoissairaanhoidon päivystyksen ylläpito voi vaarantua nykyiseen tasoon verrattuna. Lisäksi keskusteltiin säästötavoitteen

5 MUISTIO 10/ toteutumismahdollisuuksista. Nähtiin taloudellisten resurssien olevan kriittinen tekijä erityisesti tilanteessa, jossa on riski siitä, että verotuloja siirtyy tasauksen myötä muualle Suomeen. Sovala kertoi, että valmistelussa kiinnitetään suurta huomiota vuoden 2020 budjetin valmisteluun ja siinä pyydetään kunnilta tukea. Talousnäkökulma otetaan huomioon organisaation rakentamisessa. Puheenjohtaja tiedusteli Aronkydöltä mahdollisuuksia toteuttaa sote-uudistuksen tavoitteena olevat keskeiset vaikutukset Uudellamaalla. Aronkytö näkee, että säästöt ovat valinnanvapauslain pohjalta mahdollisia, mutta eivät mahdollisesti toteudu lyhyellä aikavälillä. Jos maakunnan järjestämistoiminto saadaan toimimaan onnistuneesti, ovat säästöt periaatteessa mahdollisia luvulla. Integraatio on mahdollista saavuttaa. Mahdollista on myös yhdenvertaisuuden paraneminen mm. nopeamman lääkärille pääsyn ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton kautta. Keskeistä on, että erikoissairaanhoidon päivystys ei saa missään tilanteessa vaarantua. Puheenjohtaja totesi, että Uudenmaan liitto valmistelee nopeassa aikataulussa valinnanvapauslaista lausuntoluonnoksen, joka annetaan yhteiseen käyttöön. Kuntajohtajat ja merkitsivät katsauksen tiedoksi. Oheismateriaali Valinnanvapaus, Aronkytö

6 MUISTIO 10/ HUS:in palvelukeskusyhtiöiden valmistelun tilannekatsaus HUS:in hallintojohtaja Lauri Tanner kertoi HUS:issa käynnistetystä HUS:n talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja sekä HUS:n tietoteknisiä palveluja koskeva yhtiöittämisprosessista. Prosessi perustuu HUS:n valtuuston päätökseen , jolla kuntayhtymän hallitus on valtuutettu huolehtimaan yhtiöiden perustamistoimista. HUS:n talous- ja henkilöstöhallinnon budjetti on n. 19 milj. euroa ja HUS:n ICT-palveluiden budjetti 114 milj. euroa. Tarkoituksena on arvioida HUS omia tukitoimintoja ja miten ne voidaan siirtää turvallisesti maakuntalain mukaiseen uuteen rakenteeseen jo ennen vuotta Keskeinen perusta yhtiöittämiselle on muutoksen riskien hallinta. Myös siirryttäessä valtakunnallisesti tilaaja-tuottaja-malliin tukipalveluissa tulee prosessissa muodostaa palveluihin tilaajatoiminnot. Tavoitteena on, että yhtiöt siirtyvät aikanaan osaksi valtakunnallisten palvelukeskusten konserneja. Perustamispäätös on mahdollista tehdä joulukuussa ja yhtiöiden varsinainen toiminta voisi käynnistyä ensi huhtikuussa. HUS:in hallitus päättää edetäänkö asiassa. Hanketta ei toteuteta yksinomaan HUS -lähtöisesti. Yhtiöt ovat avoimia myös kaikille muille toimijoille. Olennaista on arvioida, miten hanke voidaan nivouttaa osaksi sote- ja maakuntauudistuskokonaisuutta niin, että siitä olisi kaikille hyötyä. Käytiin keskustelu asiasta. Todettiin, että etupainotteinen toiminta on sinänsä hyvä ja toiminnan perustuminen Uudellamaalla jo olemassa olevaan malliin ottaen huomioon, että valtakunnalliset palveluyhtiöt aloittavat puhtaalta pöydältä. Todettiin myös, että uudistuksen suunnittelu on vielä kesken ja esimerkiksi kasvupalveluiden toteuttamista Uudellamaalla ei ole ratkaistu. Siksi on syytä edetä tavanomaisen varovaisuuden periaatteen pohjalta. Todettiin, että osa kuntien tukipalveluhenkilöstöstä voi siirtyä perustettaviin yhtiöihin jossakin vaiheessa. Siihen liittyen on tärkeää tietää, miten kunnat voisivat osallistua yhtiöiden perustamiseen. Tanner korosti, että kunnat ovat erittäin tervetulleita osallistumaan ja halukkaat kunnat voivat ilmoittautua mukaan. Tavoitteena on kartoittaa kaikkien osapuolten kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Puheenjohtaja esitti, että asiasta olisi syytä laittaa tiedote kaikille relevanteille toimijoille. Kuntajohtajat ja merkitsivät katsauksen tiedoksi. Oheismateriaali Katsaus, tukipalveluyhtiöt

7 MUISTIO 10/ Maakuntastrategian rooli ja valmisteluvaiheen strategiaprosessi Strategiajohtaja Markus Pauni esitteli maakuntastrategian valmisteluprosessia. Strategiasta muodostetaan työkalu, joka auttaa maakunnan tulevien suurten ratkaisujen tekemisessä. Toimivan strategian ja vision avulla voidaan myös osaltaan välttää riskejä. Niillä on myös edunvalvonnallinen funktio. Maakunnan selkeää tahtotilaa tarvitaan neuvotteluissa ministeriöiden kanssa. Maakuntalakiin sisältyy velvoite maakuntastrategian laatimiseksi. Sote-järjestämislaissa puolestaan edellytetään, että maakunnalla tulee olla myös palvelustrategia, josta tulee osa maakuntastrategiaa. Strategiaa työstetään toimijoiden yhteistyönä, millä on suuri merkitys. Tarkoitus on käydä laajaa keskustelua. Nyt laaditaan maakuntastrategian ensimmäistä versiota toiminnan käynnistämis- ja rakentamisvaihetta varten. Uusi tuleva maakuntavaltuusto ottaa sen käsiteltäväkseen ja muokkaa sitä näkemyksensä mukaan. Erikseen selvitetään, miten koko siirtyvää henkilöstöä voitaisiin osallistaa strategisessa valmistelussa. Tavoiteaikataulu ensimmäisen strategiaversion valmistumiselle on kesäkuu Todettiin, että henkilöstön osallistamiseen tulee kiinnittää paljon huomiota ja siihen tulee myös tarjota mahdollisuuksia. Tärkeää on huolehtia, että kaikki organisaatiot toimivat maakuntaan siirtymisen jälkeenkin. Myös johdolle tulee turvata riittävät toimintamahdollisuudet, sillä johtaminen muutostilanteessa on hyvin haasteellista. Maakunnan strategian ja tarinan tulisi olla yksinkertainen, selkeä ja suuntaa antava. Kuntajohtajat ja merkitsivät katsauksen tiedoksi. Oheismateriaali Maakuntastrategiaesitys

8 MUISTIO 10/ ICT-hankkeen tilannekatsaus ICT-hankejohtaja Helena Ylisipola antoi tilannekatsauksen ICT-hankkeen valmistelusta. Hanketoteutus on koostunut kolmesta osa-alueesta. Organisoinnin osalta olennaisena asiana on ollut yhteyden luominen jokaiseen muutoksen piirissä olevaan toimijaan. Tiedonvaihdon varmistamiseksi kaikkien kuntien edustajat kutsutaan yhteiseen kokoukseen kahden kuukauden välein. Perustetut erillisprojektit raportoivat etenemisestään yhdenmukaisella sapluunalla. Tällä hetkellä henkilöresursseja on palkattu 35 henkilötyövuotta (71 työntekijää). Kokonaisresurssitavoite on 50 henkilötyövuotta vuoden 2018 loppuun mennessä. Joitakin täydentäviä henkilöresursseja on siten vielä tarpeen hankkia. Keskeisiä riskejä seurataan ICT-tiekartan avulla koko työskentelyn ajan. Aikataulussa yksi lisävuosi ja saadut rahoituspäätökset ovat alentaneet raportoitavia riskejä. Suurena riskinä on edelleen toimintaympäristön epävarmuustekijät. Sopimusten osalta hankinnoissa voidaan hyödyntää kuntien ja kuntayhtymien nykyisiä sopimuksia, käyttää kuntahankintoja tai tehdä hankintoja myös itse. Valtionvarainministeriö on myöntänyt ICT-rahoituksen Uudenmaan liitolle, joka valtionavustuslain nojalla voi sopimuksella siirtää avustusta edelleen toimenpiteitä suorittavalle taholle. Todettiin, että ICT-valmistelun on syytä edelleen tiivistää yhteistyötä muun valmistelun kanssa tavoitteena olevan turvallisen siirtymän mukaisesti. Oheismateriaali ICT-hankkeen tilannekatsaus

9 MUISTIO 10/ Mahdolliset muut asiat Pelastustoimen edustaja Jyrki Landstedt käytti puheenvuoron pelastustoimen valmisteluun liittyen. Uudenmaan neljän pelastusalueen välillä on tehty yhteistoimintaa kahden vuoden ajan. Yhtenä näkökulmana on ollut toimintojen siirtyminen maakunnalle. Työhön on osallistunut noin 130 henkilöä. Sillä on ollut yhteys maakunnan valmisteluun. Nyt olisi syytä ratkaista, miten siirtyminen tulee tapahtumaan ja siksi maakuntavalmisteluun tarvitaan myös pelastustoimen valmistelija. Pelastustoimen osuutta ei ole tähän mennessä riittävästi huomioitu. Puheenjohtaja korosti, että pelastustoimen valmistelija tulee todennäköisesti aloittamaan viimeistään vuoden vaihteessa. Lisäksi käytiin keskustelu maku-tehtävien valmistelun aikatauluun liittyen. Puheenjohtaja totesi, että kokonaistilanne on aikaisemmin todetun mukaisesti edelleen ratkaisematta mmm. kasvupalvelujen osalta. Myös ympäristöterveydenhuollon osalta ratkaisut ovat auki. Ylipäänsä on tarpeen saada vielä tarkennusta siihen, mitkä tulevat olemaan maakunnan tehtävät.

10 MUISTIO 10/ Seuraavat kokoukset Loppuvuoden yhteiset kokoukset ja ensi vuoden ensimmäinen kokous pidetään keskiviikkoisin Uudenmaan liitossa noudattaen kello 9:00-11:30 kokousaikaa:

11 MUISTIO 10/ Vain ä koskevat asiat Ei käsiteltäviä asioita.

12 MUISTIO 10/ Kokouksen ydinviesti Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin. Muutosjohtajat esittelivät valmistelutilannetta. Muutosjohtaja Sovala kertoi, että riskit ovat hankkeen ulkoisia, sisäinen koneisto on syntynyt odotetulla tavalla, materiaalia alkaa tulla käsittelyyn ja strategiaprosessi on käynnistynyt. Sote-muutosjohtaja Aronkytö kertoi valinnanvapauslakiluonnoksesta Uudenmaan näkökulmasta. Aronkytö korosti ajallisen ja asiallisen, maakunnan käsissä olevan vaiheistuksen tärkeyttä, jotta voidaan varmistaa turvallinen siirtymä, ei vaaranneta liikelaitoksen päivystystä, ja pystytään sopeuttamaan resurssit tarpeisiin. Uudenmaan lausunnossa tullaan mm. toteamaan, että maakunnalla tulee olla oikeus rajata asiakassetelin tarjoamista tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Kokous toi esiin kilpailuneutraliteettiin liittyvän epäkohdan. Julkisilla sote-keskuksilla tulisi olla samanlainen mahdollisuus tarjota asiakkaan itserahoittamaa palvelua, johon saa kela-korvauksen, mikäli yksityiset sote-keskukset voivat sellaista tarjota. Kokous myös muistutti, että muutoksen aiheuttaman valtakunnallisen resurssien uudelleenjaon taloudelliset vaikutukset tulee uusmaalaisten kannalta selvittää tarkasti. Kokouksessa luvattiin laskenta-apua hankkeelle, jotta vuoden 2020 budjettitarpeet saadaan laskettua riittävällä tarkkuudella. Myös uudistuksesta annettavan lausunnon tiimoilta sovittiin tehtävän yhteistyötä. Hallintojohtaja Lauri Tanner kertoi, että HUS on käynnistänyt tukipalvelujen yhtiöittämisprosessin, jotta henkilöstölle ja asiakkaille voidaan taata turvallinen siirtymä maakuntaan. Tavoitteena on, että yhtiöt käynnistyvät huhtikuussa 2017 ja siirtyvät aikanaan valtakunnallisen palvelukeskuksen osaksi. Kuntajohtajat pitivät lähtökohtaisesti hyvänä valmistella asiaa etupainotteisesti ja henkilöstön asema turvaten. Muistutettiin kuitenkin, että hallituksen reformi sisältää epävarmuustekijöitä, ja siksi on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Ratkaisujen tulee olla sellaisia, että ne eivät aiheuta haittaa, vaikka hallituksen reformi ei toteutuisi nyt luonnostellulla tavalla. Sovittiin, että kuntiin lähetetään tietoa tukipalveluyhtiöiden valmistelutilanteesta ja kunnat osallistuvat valmisteluun antamalla tietoa siirtyvästä henkilöstöstä. Strategiajohtaja Markus Pauni esitteli strategian laadinnan käynnistymistä. Kokousedustajat totesivat, että erityisesti henkilöstön kuuleminen on prosessissa tärkeää. Todettiin, että siirtyvä henkilöstö ei ole paras mahdollinen termi, sillä tavoitteena on, ettei henkilöstön tarvitse miettiä eikä huomata hallinnollista siirtymää sen toteutuessa. ICT-hankejohtaja Helena Ylisipola kertoi ict-valmistelutilanteesta ja tiekartan riskiarviosta. Riskit ovat pienentyneet, mutta edelleenkään ei toiminnan tarpeita ei tunneta riittävästi ja toimintaympäristön muutokset haittaavat suunnittelua. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11:12.

13 MUISTIO 10/