Esivalmistelun sote-virkamieskoordinaatioryhmä

Transkriptio

1 MUISTIO 2/ Aika klo 14:00-16:00 Paikka Maakuntasali 1, Esterinportti 2 B, Uudenmaan liitto. Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Sote- ja maakuntavalmistelun sisäinen uudelleen organisoituminen 4 3 Maakunnan sote-henkilöstön sijaistyövoima 5 4 Valinnanvapauspilotointi 6 5 Tutkimus, innovaatio, kehittäminen ja opetus 7 6 Valmisteluryhmien kevään 2018 työn keskeinen sisältö ja uusien valmisteluryhmien perustaminen 8 7 Muut mahdolliset asiat 9 8 Kokouksen ydinviesti 10 9 Seuraavat kokoukset Kokouksen päättäminen 12

2 MUISTIO 2/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Jolkkonen Juha Helsinki, puheenjohtaja Aronkytö Timo sote-muutosjohtaja Harjuhahto-Madetoja Katrina Eteva Koskela Jaana Kirkkonummi Lindén Aki HUS Metso Juha Espoo, varapuheenjohtaja Mäki Tiina Uudenmaan liitto Mäkijärvi Markku Uudenmaan liitto Paqvalin Rolf Uudenmaan liitto Pentti Erja Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Salminen Jukka T. Vantaa Savolainen Ossi Uudenmaan liitto Serpola-Kaivo-oja Leena Uudenmaan liitto, kokouksen sihteeri Silvennonen Ann-Sofie Porvoo Sovala Markus muutosjohtaja Suominen Tuula Lohja Tikkanen Ulla Kauniainen Poissa Kajander Elisabeth Hanko Kanerva Inka Uudenmaan liitto Wiili-Peltola Erja Kerava Muu Marjamäki Pirjo hankejohtaja, Uudenmaan liitto Sivula Anne Seure Oy

3 MUISTIO 2/ Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Todetiin läsnäolijat. Hyväksytiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 2/ Sote- ja maakuntavalmistelun sisäinen uudelleen organisoituminen Muutosjohtajat Markus Sovala ja Timo Aronkytö taustoittivat hankeen sisäistä uudelleen organisoitumisesta; hankkeeseen on rekrytoitu tällä hetkellä 130 henkilöä, joista 80 ICT-hankkeeseen. Hankkeen hallintopäällikkö Inka Tikkanen-Pietikäisen arvio on, että toukokuuhun mennessä hankkeeseen töitä tekee 170 henkilöä. Tosin henkilötyövuosina luku on pienempi, sillä huomattava osa hankehenkilöistä toimii hankkeessa osa-aikaisena. Muutosjohtaja Aronkytö selosti kokoukselle hankekokonaisuutta ja organisoitumista. Hankkeen raportointia parannetaan lle ja hankeen asioiden käsittelyprosessia maakuntahallitukseen selkiytetään. Muutosjohtaja Sovala jatkoi, että strategisille poliittista ohjausta vaativille kysymyksille tarvitaan käsittelymalli. Hankkeen operatiivinen johtoryhmä käsittelee maakuntahallitukseen meniviä asioita. Koko hankehenkilöstöllä on mahdollisuus lausua kaikkiin asioihin. Valmistelussa haetaan konsensusta. Muutosjohtajat tähdensivät kokoukselle, että nyt rakennettu organisaatiomalli on väliaikainen ja voimassa seuraavat neljä kuukautta, eli siihen asti kun VATE ottaa valmistelusta vastuun. Sote-virkamieskoordinaatioryhmälle jaettiin muistio, jossa esitetään hankkeen johtaminen ja raportointikäytännöt. Muistio on esitetty aiemmin viikolla maakuntahallitukselle. Maakuntajohtaja Ossi Savolainen totesi, että VATE:n valmistelu on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti. Muutosjohtaja Sovala esitti, että suunnitelmat ja valmistelu vastuun siirrosta VATE:lle tulee aloittaa jo ennen maaliskuuta. VATE aloittaa 1.6. Kokous oli samaa mieltä Savolaisen ja Sovalan kanssa ja korosti sitä, että kuntia tulee konsultoida suunnitelman valmistelusta. Keskusteltiin lisäksi siitä miten turvataan, että maakuntahallituksella on riittävä sote-orientaatio. Muina hankkeen asioina muutosjohtaja Sovala antoi kokoukselle tiedoksi, että ICT-hankkeelle arvioitu rahoitus on liian pieni. Tämä johtuu siitä, että kuntien ICT-tehtäviä ja järjestelmiä on löytynyt enemmän kuin budjettia laatiessa on ennalta tiedetty. Asiaan ollaan löytämässä ratkaisu, mutta VM:ssä asian käsittely on vielä kesken. Sote-virkamieskoordinaatioryhmä merkitsi tiedoksi hankkeen sisäisen uudelleen organisoitumisen, tilannekatsauksen ja käydyn keskustelun.

5 MUISTIO 2/ Maakunnan sote-henkilöstön sijaistyövoima Seure Oy:n toimitusjohtaja Anne Sivulan esityksen aluksi puheenjohtaja Jolkkonen antoi kokoukselle tiedoksi, että osa kokouksen osallistujista toimivat Seure Oy:n hallituksessa omistajan edustajina. Jääviysongelmaa ei kuitenkaan ole, sillä kokouksen rooli on valmistelun ohjauksessa, ei päätöksenteossa. Seure Oy ei toiminnallaan tavoittele voittoa. Asiakkaalle edullisen hinnan mahdollistaa se, että prosessit ovat pitkälle automatisoituja. Eri toimialojen vertailussa sote:n osuus on kasvanut voimakkaasti erityisesti kotihoidossa. Henkilöstöön liittyvistä vaatimuksista johtuen asiakkaiden arvio kasvusta on suurempi kuin yrityksen oma arvio. Henkilöstöstä suurimman enemmistön muodostavat lähihoitajat, toiseksi eniten on sairaanhoitajia. Kokonaishyötyyn päästään, kun autetaan asiakkaita paneutumaan siihen, miten sijaishenkilöstötarvetta voitaisiin alentaa. Seure on lähtenyt pilotoimaan erilaisia kokonaisoptimoinnin ratkaisuja, selvittää Sivula. Todettiin, että uudistuksessa Seure Oy:n HUS:in omistajaosuus tulee siirtymään maakuntaan. Kokous sai tiedoksi, että toimitusjohtaja Sivula tekee tällä hetkellä uudistukseen liittyvää selvittelyä. Kokous esitti, että Seure on valmistelussa yksi linja, joka tulee olla osa muuta valmistelutyötä. Lisäksi otetaan tarkasteluun muut vastaavat toiminnat. Myös lääkäreiden henkilöstöpalveluratkaisuja tulee tarkastella uudestaan. Valmistelussa tulee selvittää myös juridiset näkökulmat.

6 MUISTIO 2/ Valinnanvapauspilotointi Sote-muutosjohtaja Aronkytö alusti valinnanvapauspilotointien hakuun liittyvän lähetekeskustelun. Puheenjohtaja Jolkkonen antoi kokoukselle tiedoksi, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimi ja Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä ovat käyneet alustavaa vuoropuhelua pilotointien hausta. Hakuehtojen mukaan kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea pilottiin/pilotteihin. Todettiin että tässä vaiheessa tarvitaan yhteinen koordinaatio ja tieto kuntien ja kuntayhtymien kiinnostuksesta kumppanuuteen. Jolkkonen huomautti, että haussa vaaditaan kunnilta ja kuntayhtymiltä kirjallinen sitoumus. Kokous totesi, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimi ja Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä valmistautuvat hakemaan pilotointeja Uudellemaalle. Uusimaa hanke tukee pilotointeja ja voi resurssoida hankehakuprosessiin apua, jos tälle katsotaan olevan tarvetta. Kuntiin lähetetään viikolla 6. kysely kiinnostuksesta kumppanuuteen.

7 MUISTIO 2/ Tutkimus, innovaatio, kehittäminen ja opetus Sote-osallisuusjohtaja, TKIO-valmisteluryhmän puheenjohtaja Pirjo Marjamäki esitteli kokoukselle Tutkimus, innovaatio, kehittäminen ja opetus (TKIO) -valmisteluryhmän työtä. Marjamäki kertoi valmisteluryhmän jäsenten vahvasta sitoutumisesta valmistelutyöhön. Ryhmän työ etenee strategisen linjauksen mukaisesti. Ryhmässä on keskustelua käyty erityisesti tutkimuksen rahoituksesta, joka on haluttu nostaa erityisesti esille. Uusimaa pystyy profiloitumaan tutkimusmyönteisenä maakuntana, Marjamäki totesi. Marjamäki nosti esille järjestäjän roolin teknologian ja toimintatapojen uudistajana. Tavoitteena on, että maakunta tulee tekemään myös koulutussopimukset. Seuraavaksi yhteistyötä tulee laajentaa koskemaan myös muita maakuntia sekä tiivistää yhteistyötä Uudenmaan valmistelussa muiden hankejohtajien kanssa, lisäsi Marjamäki. Käydyssä keskustelussa haluttiin kiinnitettävän huomiota erityisesti kehittämistyöhön ja mittareihin. Kehittämistyön peruslähtökohta tulee olla terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, keskusteluissa todettiin. Todettiin myös, että tulevissa sopimuksissa tulee varmistaa tuottajan velvollisuus kehittämiseen ja opetukseen. Järjestäjä joutuu hakemaan tasapainoa siinä mitkä ovat tuottajan minimivelvoitteet, tähdensi Marjamäki. Puheenjohtaja kiitti TKIO-valmisteluryhmää hyvän pohjatyön tekemisestä. Ryhmän seuraavat vaiheet esitetään lle valmistelun edetessä. Kokous merkitsi tiedoksi käydyn keskustelun.

8 MUISTIO 2/ Valmisteluryhmien kevään 2018 työn keskeinen sisältö ja uusien valmisteluryhmien perustaminen Hankejohtaja Mira Uunimäki esitti kokoukselle sote-valmisteluryhmien kevään 2018 työn keskeisen sisältösuunnitelman. Seuraavaksi sote-valmisteluryhmien puheenjohtajat kutsutaan yhdyspintatyön kartoitusta valmistelevaan työpajaan. Kokous keskusteli uusista valmisteluryhmistä ja niiden perustamisesta. Uunimäki esitti uusiksi perustettaviksi ryhmiksi päivystys, sairaala ja kuntoutus -valmisteluryhmät. Esitettävät kokonaisuudet ovat nousseet valmisteluryhmien omista havainnoista. Periaatteellisesti ryhmien sisällöllisestä tarpeellisuudesta oltiin ssä yksimielisiä. Esitettyjen ryhmien tärkeä tehtävänä on integraatio, keskusteluissa painotettiin. Ryhmät vaativat kuitenkin sisällöllisesti tarkempaa määrittelyä, eikä ryhmiä tule perustaa olemassa olevien jatkoksi vaan näiden rinnalle läpäisemän jo olemassa olevia valmisteluryhmiä. Uudet ryhmät tulee valmistella matriisimaisesti. Sote-virkamieskoordinaatioryhmän tarkoituksena ei ole tällä tukea valmisteluryhmien erillisyyttä vaan vahvistaa sitä, että esitetyt kokonaisuudet saavat riittävän huomion valmistelussa, summasi puheenjohtaja Jolkkonen käydyn keskustelun. Uunimäki valmistelee seuraavaan än käydyn keskustelun pohjalta esityksen uusista ryhmistä. Hankejohtaja Uunimäki toi lle tiedoksi valmisteluryhmissä nousseen keskustelun aluemallinnuksesta. Keskusteltiin aluemallinnuksen roolista valmistelun teknisenä välivaiheena. Todettiin, että aluemallinnus liittyy ennen kaikkea tuottamisen organisointiin, ei järjestämisen organisointiin. Kokous esitti, että aluemallinnukseen tarvitaan aikataulu, jotta valmistelutyössä päästään näiltä osin etenemään. Kokous päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen. Sovittiin, että aluemallinnusesitys on valmiina helmikuun loppuun mennessä.

9 MUISTIO 2/ Muut mahdolliset asiat Kokouksessa ei tullut esiin muita käsiteltäviä asioita.

10 MUISTIO 2/ Kokouksen ydinviesti Puheenjohtaja yhdessä sote-muutosjohtajan kanssa vetivät yhteen kokouksen ydinviestin: Kokoukselle esiteltiin hankeen sisäinen ohjausmalli. Todettiin, että hankeen ohjausta, raportointia tullaan kehittämään ja systematisoimaan. Kokoukselle esiteltiin TKIO-strategiavalmistelua (tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta ja opetus). Seure Oy:n toimitusjohtaja oli kutsuttuna esittelemään Seuren toimintamallia ja käytiin keskustelu Seuren roolista tulevassa maakunnassa.

11 MUISTIO 2/ Seuraavat kokoukset Seuraava kokous pidetään to klo Maakuntasali 1 to 1.3. klo KaVi, NH6 to klo Maakuntasali 1 to klo KaVi, NH6 (kiirastorstai) to klo KaVi NH3 to klo Maakuntasali 1 to klo Maakuntasali 1 to 7.6. klo KaVi, NH6 to klo KaVi, NH6

12 MUISTIO 2/ Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo