Esivalmistelun virkamiesjohtoryhmä

Transkriptio

1 MUISTIO 1/ Aika klo 10:30-12:25 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Kokousmuistio 4 3 Kokouksen järjestäytyminen ja menettelytavat 5 4 tilannekatsaus 6 5 Seuraavat kokoukset 9 6 Kokouksen päättäminen 10

2 MUISTIO 1/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Aaltonen Janne HUS Aronkytö Timo muutosjohtaja Harjuhahto-Madetoja Katrina ETEVA Hyytinen Tuomas JUKO/ Henkilöstö kiertävät jäsenet Immonen Mari E. Espoo, sijainen Kanerva Inka Uudenmaan liitto, muutosjohtajien tuki Knaapinen Petri ELY Kukkonen Erkki Järvenpää/ Kuuma Linden Aki HUS Nenonen Kari Vantaa Sarvilinna Sami Helsinki, varajäsen Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, puheenjohtaja Sivula Mika Lohja/ Länsi-Uusimaa Sovala Markus muutosjohtaja Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, sihteeri Tikkanen-Pietikäinen Inka Uudenmaan liitto, muutosjohtajien tuki Ujula Jukka-Pekka Porvoo/Itä-Uusimaa Ukkonen Jarmo TE-toimisto Wecksten Simo Pelastus/ Helsinki kiertävät jäsenet Poissa Mäkelä Jukka Espoo Pajunen Jussi Helsinki

3 MUISTIO 1/ Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Ossi Savolainen avasi kokouksen kello 10:30.

4 MUISTIO 1/ Kokousmuistio Sovittiin, että muistio kokouksista lähetetään jäsenille mahdollisimman pian kokouksen jälkeen.

5 MUISTIO 1/ Kokouksen järjestäytyminen ja menettelytavat järjestäytyi ja sen jäsenet esittäytyivät. Puheenjohtaja totesi, että Uudenmaan maakuntahallitus on päättänyt n osalta seuraavaa: nimennyt sen puheenjohtajaksi maakuntajohtaja Ossi Savolaisen. nimennyt sen esittelijöiksi muutosjohtajat Markus Sovalan ja Timo Aronkydön kumpaisenkin omalla toimialallaan. läsnäolo-oikeutetuiksi kokouksen sihteerin lisäksi asiantuntijoina viestinnän ja muutosjohtajien tuen sekä Sitran, joka toimii pysyvänä asiantuntijana. Virkamiesjohtoryhmä: Valitsi varapuheenjohtajakseen kaupunginjohtaja Kari Nenosen. Virkamiesjohtoryhmän jäsenorganisaatiot voivat lähettää kokouksiin sijaisen, jos n varsinainen ja varajäsen ovat estyneitä osallistumaan. Kutsui kokouksen sihteeriksi Uudenmaan liiton lakimies Tero Suursalmen. Oikeutti kokouksessa läsnä olevat muutosjohtajien tuen asiantuntijat Inka Kanervan ja Inka Tikkanen Pietikäisen osallistumaan kokouksiin. Sitra kutsutaan kokouksiin tarvittaessa. Sovittiin seuraavista menettelytavoista: Asiat käsitellään asialistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toisin päätä. Virkamiesjohtoryhmä voi ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Virkamiesjohtoryhmän kannanotot perustuvat lähtökohtaisesti konsensukseen. Tarvittaessa enemmistön kannasta eriävä mielipide kirjataan muistioon.

6 MUISTIO 1/ tilannekatsaus Muutosjohtajat Markus Sovala ja Timo Aronkytö esittäytyvät. Muutosjohtajien katsauksessa he kertovat esivalmistelun tilanteesta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen osalta sekä esittelevät esivalmistelun rakennetta. Maakuntauudistuksen tilannekatsauksen esittely Maakuntauudistusta koskevassa esityksessään Sovala korosti, että kyseessä on kokonaan uudentyyppisen maakunnan luominen, josta voidaan lainsäädännön asettamissa rajoissa tehdä juuri sellainen kuin uusmaalaiset sen itse haluavat. Uudellamaalla on erinomaiset resurssit ja osaaminen perustaa maakunta. Toimintojen jatkuvuus tulee turvata vuoden 2019 taitteessa. Laajempi toiminnallinen uudistuminen tulee tapahtumaan 2020 luvulla. Maakunta tulee kuitenkin saada jo valmisteluvaiheessa siihen asentoon, että kehittäminen on jatkossakin mahdollista. Erityisesti Sovala korosti hyvien henkilöstösuhteiden merkitystä ottaen huomioon, että Uudellamaalla noin työntekijää siirtyy maakuntakonsernin palvelukseen. Sovala totesi, että varsinaisia sitovia päätöksiä voi käytännössä tehdä vasta, kun uusi maakunta on aloittanut toimintansa vuoden 2018 alkupuolella. Heinäkuussa 2017 aloittavalla väliaikaisella virkamieshallinnolla on vain rajatut mahdollisuudet tehdä päätöksiä. Esivalmisteluvaiheessa uudistusta tehdään erittäin avoimella tavalla hyödyntäen sosiaalisen median ja internetin tarjoamia muita mahdollisuuksia. Se on käytännössä varsin ongelmatonta, koska esivalmisteluvaiheessa ei tulla tekemään mitään juridisesti sitovia päätöksiä, eikä tietojen salassapidolle ole tarvetta. Sovalan esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa korostettiin tarvetta hahmottaa tulevan maakunnan organisointia jo esivalmisteluvaiheessa. Todettiin, ettei tarkoituksena saa kuitenkaan olla nykyisten rakenteiden betonoiminen, vaan täytyy säilyttää mahdollisuus tarpeellisiin muutoksiin. Korostettiin tarvetta uudistuksen toimeenpanon porrastamiselle eri vaiheisiin jo ennen vuotta 2019, jotta sen toimeenpano olisi helpommin hallittavissa ja ymmärrettävissä. Sovala arvioi, että maakunnalla tulee olemaan uusi organisaatiorakenne, mutta eri toiminnot siirtynevät suurelta osin nykyisessä muodossaan maakuntaan vuoden 2019 alussa jo pelkästään aikataulusyistä johtuen. Todettiin myös, että Uudenmaan kunnat ovat nykyisen maakunnan liiton omistajia. Lisäksi uudistuksen voimaantulon jälkeenkin maakunnalla ja kunnilla on useita raja- tai yhteyspintoja keskenään. Siten vuoropuhelun käyminen kuntien kanssa on tärkeää yhteisen tahtotilan löytämiseksi. Väliaikainen virkamieshallinto voidaan asettaa vain neuvotteluihin perustuvassa yhteistyössä eri osapuolten kesken.

7 MUISTIO 1/ Uudistusta tulee voida arvioida pidemmällä useamman vuoden tähtäimellä ja asettaa tavoitteet sen mukaisesti. Myös kuntalaisten näkemystä tulisi voida ottaa huomioon maakunnan ja kuntien välisten tehtävien määrittelyssä. Toivottiin asian nousevan esiin tulevissa kuntavaaleissa. Lisäksi toivottiin vaalien kautta nousevan esiin näkemyksiä uudistusten suuntaamisesta. Sovala kertoi, että hänen esittelemänsä maakuntauudistuksen valmisteluryhmämalli (maku tiimi) on vasta ensimmäinen versio ja sitä voidaan tarkentaa esiin nousevien tarpeiden mukaan. Käytännössä suunnitellun maku tiimin rooli on vahvasti hallinnollinen ja koordinoiva varsinaisen sisältötyön syntyessä valmisteluryhmissä. Kuntien edustus tulee olemaan vahvaa erityisesti valmisteluryhmissä. Sovalan esitykseen liittyen todettiin, että kuntien rooli on merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen puolella ja siksi kuntien käsityksen mukaan näin tulisi olla myös maakuntauudistuksen osalta. Esimerkkinä mainittiin vahva kuntarajapinta kaavoituksessa ja liikenteessä. Pelastustoimen osalta nousi esiin huoli siitä, miten se voi tulevaisuudessa vastata riittävässä määrin sisäisen turvallisuuden uhkiin. Todettiin, että koko uudistuksen onnistumisen kannalta on keskeistä, saako hallitus lakipakettinsa voimaan suunnitellussa aikataulussa. Myös pääkaupunkiseudun kasvupalvelukysymys tulisi voida ratkaista pikimmiten heti ensi vuoden alussa, jottei epävarmuuden tila edelleen jatkuisi. Lopuksi puheenjohtaja korosti, että kyseessä on vasta alustava maku tiimin organisoitumismalli ja että siitä saadut kommentit ja toiveet otetaan huomioon ja eri osapuoliin ollaan yhteydessä niiden merkeissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekatsauksen esittely Muutosjohtaja Timo Aronkytö esitteli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Hän näkee, että keskeisiä tulevaisuuden haasteita ovat väestön ikääntyminen ja terveydenhuollon teknologian kallistuminen, jotka molemmat asettavat kustannuspaineita tulevalle maakunnalle. Niihin voidaan vaikuttaa palveluiden integraation ja kokonaisvaltaisen palvelunuudistuksen kautta. Tavoitteena sote -uudistuksessa on parantaa johtamista, toiminnan edellytyksiä sekä henkilöstön motivaatiota. Tarkoituksena on luoda rohkeasti maailman paras palvelumaakunta. Jatkossakin sote -uudistuksen toteuttaminen perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon laajapohjaisen valmisteluryhmän (sote tiimi) työhön, jota on tehty jo noin vuoden ajan. Sote tiimissä mukana ovat kuntien ja kuntayhtymien sote johtajat, sote muutosjohtaja sekä tulevien valmisteluryhmien puheenjohtajat. Valmisteluryhmistä on tarkoitus päättää tarkemmin vielä samana päivänä pidettävässä sote tiimin kokouksessa. Todettiin, että maakunnalle ja kunnille jää sote asioissa vielä erittäin paljon yhdyspintaa, mikä tulee ottaa esivalmistelussa huomioon. Korostettiin myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävän HYTE -työn merkitystä, sillä sen avulla on väestön hyvinvoinnin lisääntymisen ohella saavutettavissa vaikuttavuutta ja kustannussäästöjä. HYTE työtä tulisi tehdä laajemmasta näkökulmasta ilman, että pyritään vain lainsäädännön minimitavoitteiden täyttämiseen.

8 MUISTIO 1/ Alustava viestintäsuunnitelma Muutosjohtajien tuen edustaja, kehittämisjohtaja Inka Kanerva esitteli sote- ja maakuntauudistuksen alustavaa viestintäsuunnitelmaa. Hän kertoi, että viestintäsuunnitelmaa samoin kuin muutakin aineistoa kehitetään jatkuvasti. Uuden työtavan mukaisesti aineistoa jaetaan keskeneräisenä luonnosvaiheessa osana esivalmistelun avointa valmistelua. Hän korosti, että uudistusten eri valmisteluryhmissä tarvitaan viestinnän ammattilaisia ja että sidosryhmien apua tarvitaan viestinnän käytännön toteuttamisessa. Käydyssä keskustelussa todettiin, että muutosjohdon viestinnällä tulee olla toimivat yhteistyösuhteet kuntien ja muiden keskeisten sidosryhmien viestinnän henkilöstöön. Viestintä toimii kahdessa erilaisessa roolissa; viestinnässä organisaatioiden sisäisesti sekä viestinnässä ulospäin sidosryhmille. Lisäksi ilmaistiin huoli viestinnän nykyisten resurssien riittävyydestä, sillä sidosryhmien viestintähenkilöstön resurssit on varattu nykyisten tehtävien suorittamiseen. Henkilöstöviestinnän osalta todettiin, että erillinen henkilöstövalmisteluryhmä on muutosjohtajien tuen valmistelussa, jossa yhteyshenkilönä toimii Inka Tikkanen-Pietikäinen. Tähän mennessä ammattijärjestöjen kanssa on neuvoteltu, mutta mahdollinen työnantajien edustus on vielä auki. Tässä vaiheessa henkilöstöjärjestöjen kanssa ei neuvotella virallisesti, vaan henkilöstöryhmässä on mahdollisuus käydä keskustelua ja esittää kysymyksiä. Todettiin edelleen, että uudistusten valmistelu on esivalmistelussa vielä varsin varhaisessa vaiheessa, eikä mitään konkreettisia henkilöstösiirtoja olla suunnittelemassa. Lopuksi puheenjohtaja totesi, että käynnissä olevassa esivalmistelussa eikä myöskään ssä tehdä mitään juridisesti sitovia päätöksiä. Virkamiesjohtoryhmän tavoitteena on tehdä linjauksia yleisellä tasolla sekä erityisesti tukea muutosjohtajia heidän vaativassa työssään. työskentelykäytännöt käsiteltiin edellä olevien pykälien käsittelyn yhteydessä. Oheismateriaali Aronkytö SOTE -esitys lle Sovala MAKU-esitys lle Kanerva Soma Viestintäsuunnitelma lle

9 MUISTIO 1/ Seuraavat kokoukset Ylimääräisten kokousten tai työpajojen pitämisestä sovitaan erikseen. Kevätkauden 2017 kokoukset sovittiin pidettäväksi kolmen viikon välein keskiviikkoisin kello 10:30 12:00. Seuraavat kokousajat ovat:

10 MUISTIO 1/ Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 12:25.