KUUMA-johtokunta LIITE 52

Transkriptio

1 KUUMA-johtokunta LIITE 52 KUUMA -johtokunta SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Helsingin seudun kuntajohtajien tapaaminen Esivalmistelun virkamiesjohtoryhmä Kasvupalveluvalmistelu Muuttoliiketutkimus Edunvalvonta Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja

2 Helsingin seudun kaupunginja kunnanjohtajien tapaaminen C21 ei ole varsinainen verkosto, mutta se tulee kokoontumaan kaksi kertaa vuodessa. Sen sihteeristön muodostavat PKS valmistelusihteerit lisättynä neljällä muiden kaupunkien osoittamalla sihteerillä. C21:n toimintatapa on tarkoitus olla pysyvä ja säännöllinen, mutta toimintasisällöltään pragmaattinen. Sillä ei tule olemaan omaa organisaatiota, mutta em. sihteeristö hoitaa yhteistä valmistelua liittyen kokoontumisiin. Sovittiin, että Helsingin seudun kuntajohtajat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa, kuten C21 kaupunginjohtajat. Seuraava kokous pidetään helmi-maaliskuussa. Todettiin, että Helsingin seudun yhteistyökokous menettely (HSYK) on yksinkertainen ja voisi sellaisenaan jatkua. Yhteistyökokouksessa käsiteltäviä sisältöjä tulee kuitenkin kehittää.

3 Kymmenen seuraavaa Porvoon jälkeen ( ) Kokkola (47 722) 23. Lohja (46 931) 24. Hyvinkää (46 600) 25. Järvenpää (42 344) 26. Nurmijärvi (42 191) 27. Rauma (39 612) 28. Kirkkonummi (39 183) 29. Tuusula (38 637) 30. Kajaani (37 304) 31. Kerava (35 457) Kuusi KUUMA kuntaa yht asukasta.

4 Sote- ja maakunnan esivalmistelun virkamiesjohtoryhmä Uudenmaan maakuntavalmistelun riskit ovat nyt hankkeen ulkoisia. Valmistelukoneisto toimii odotetulla tavalla. Materiaali alkaa tulla käsittelyyn ja strategiaprosessi on käynnistynyt. 2. Jotta voidaan varmistaa turvallinen siirtymä ajallinen ja asiallinen vaiheistus on Uudenmaan maakunnan valmistelussa tärkeä, jotta ei vaaranneta liikelaitoksen päivystystä. 3. Maakunnalla tulee olla oikeus rajata asiakassetelien tarjoamista tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.

5 4. Maakuntauudistuksen aiheuttaman valtakunnallisten resurssien uudelleenjaon taloudelliset vaikutukset tulee uusmaalaisten kannalta selvittää tarkasti. 5. HUS on käynnistänyt tukipalvelujen yhtiöittämisprosessin, jotta henkilöstölle ja asiakkaille voidaan taata turvallinen siirtymä maakuntaan. Tavoitteena on, että yhtiöt käynnistyvät huhtikuussa 2017 ja siirtyvät aikanaan valtakunnallisen palvelukeskuksen osaksi. Koska hallituksen reformi sisältää epävarmuustekijöitä, on noudatettava varovaisuusperiaatetta. 6. ICT riskiarvion mukaan riskit ovat jo pienentyneet. Toiminnan tarpeita ei kuitenkaan tunneta riittävästi ja toimintaympäristön muutokset haittaavat suunnittelua.

6 Järjestäjä-tuottaja-malli + kilpailullisuus Kasvupalvelu-Uusimaa Ky. Kilpailullisella tuotantomallilla ja asiakkaiden valinnanvapaudella vahvistetaan palvelujen vaikuttavuutta, synnytetään uusia palveluinnovaatioita ja luodaan uutta palvelumarkkinaa. Maakunnan oma tuotanto hoitaa markkinapuutteet. ITÄ PKS LÄNSI Kasvupalvelua toteutetaan järjestäjätuottajamallilla. Julkisomisteinen yhtiö Maakunta Yksityinen yhtiö Yhdistys Monituottajamalli toimii taloudellisin ehdoin palvelut tuotetaan markkinoilla ja tuottajat ovat kilpailullisesti tasa-arvoisessa asemassa

7 Kasvupalveluvalmistelun päällimmäiset kysymykset 1. Työmarkkinatuen kuntaosuuden säilyminen. 2. Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien palveluketjun eheys. 3. Työttömien henkilöiden tietosuoja. 4. KUUMA seudun valintatilanne: ottaa tai jättää kasvupalvelu kuntayhtymän jäsenyys.

8 Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa 2 Soveltamisala Tässä laissa säädetään Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseudun kunnat) velvollisuudesta järjestää kasvupalvelut yhteistoiminnassa Uudenmaan maakunnassa ja yhteistoiminnasta hallinnon, talouden ja toiminnan järjestämiseksi kuntayhtymän, muiden Uudenmaan kuntien ja maakunnan kesken.

9 4 Uudenmaan maakunnallisten kasvupalveluiden järjestämisvastuu Uudenmaan maakunnassa kasvupalveluiden järjestämisvastuu on kuntayhtymällä, joka Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseudun kunnat) on perustettava.

10 7 Kuntayhtymän yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa Kuntayhtymä toimii tehtävässään yhteistyössä Uudenmaan maakunnan ja kuntayhtymään kuulumattomien Uudenmaan kuntien kanssa. Yhteistyön järjestämisestä tehdään sopimus.

11 9 Yhtymäkokous Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokouksessa jäsenkuntien äänivalta jakautuu jäsenkuntien asukaslukujen suhteessa. Yhden kunnan ääniosuus voi kuitenkin olla enintään 50 prosenttia. [Pitäisikö säätää näin: Jokaisella jäsenkunnalla on kuitenkin vähintään 1 % yhtymäkokouksen äänistä ja yhden kunnan ääniosuus voi olla enintään 50 %]

12 - mukaisellen Matti Apunen

13

14 KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Tavoitteena on yhdistää KUUMA kuntien määrällistä muuttoliikettä koskeva data ja muuttajien rakennetta koskeva, laadullinen data yhdeksi toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Lisäksi käydään paikkatiedon avulla läpi kuntien sisäistä osa-aluekohtaista väestökehitystä vuosina Pääpaino muuttoliikkeen taloudellisissa vaikutuksissa. Tutkimus on tilattu VTT Timo Arolta / MDI - valmistuu

15 MUUTA EDUNVALVONTAA: Uudenmaan maakunnan kuntajohtajat Sote- ja maakuntauudistus - maakuntavaalien vaalipiiriratkaisu - kasvupalvelut Uudenmaan maakunnassa TEM:n ylijohtaja Marja-Riitta Pihlmanin tapaaminen KUUMAn kansanedustajat ek:n joulutauolla koolle.

16 Kiitos!