Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen, läsnäolijoiden toteaminen 3. 2 Neuvottelut väliaikaishallinnon nimeämiseksi 4. 3 Esivalmistelun tilannekatsaus 6

Transkriptio

1 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Aika klo 09:00-10:30 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen, läsnäolijoiden toteaminen 3 2 Neuvottelut väliaikaishallinnon nimeämiseksi 4 3 Esivalmistelun tilannekatsaus 6 4 Maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon ja ICT-tukipalvelujen organisoiminen maakuntauudistukseen liittyen 7 5 Uusimaa2050 -visiotyö 8 6 Muut mahdolliset asiat 9 7 Seuraavat kokoukset 10 8 Kokouksen ydinviesti ja päättäminen 11

2 MUISTIO 5/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Behm Kimmo Nurmijärvi Boström Jarl Inkoo Flemmich Thomas Raasepori Grannas Mikael Sipoo Helenius Tapio Kerava Isotupa Juha-Pekka Siuntio Järvenpää Marko Karkkila Kairesalo Esko Mäntsälä Kukkonen Erkki Järvenpää Lönnfors Kristina Loviisa Martikainen Jouni Askola Masar Christoffer Kauniainen Myyryläinen Juha Pukkila Mäkelä Jukka Espoo Nummela Hannu Vihti Samaletdin Sabah Myrskylä Sivula Mika Lohja Ujula Jukka-Pekka Porvoo Adlercreutz Anders Kansanedustaja Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Kanerva Inka Uudenmaan liitto, sihteeri Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Suursalmi Tero Uudenmaan liitto Tikkanen-Pietikäinen Inka Uudenmaan liitto Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Aronkytö Timo muutosjohtaja Sovala Markus muutosjohtaja Paqvalin Rolf erityisasiantuntija Immonen Mari E Kuusela Antti Lumijärvi Tarja Vallittu Anja Mäkelä Outi maakuntahallituksen pj. Poissa Aarnio Tarmo Kirkkonummi Haukkasalo Hannu Pornainen Heikka Tiina Lapinjärvi Joensivu Hannu Tuusula Mattila Jyrki Hyvinkää Nenonen Kari Vantaa Pajunen Jussi Helsinki Rontu Kirsi Kerava Strandell Denis Hanko Haapanen Topi Karhu Ulla-Mari von Schoultz Fredrik Åkerö Fredrika

3 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen avaaminen, läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio.

4 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Neuvottelut väliaikaishallinnon nimeämiseksi Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan velvoittaa maakuntajohtajan käynnistämään neuvottelut väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämiseksi ja vastaamaan neuvotteluiden kulusta yhteistyössä muutosjohtajien kanssa. Maakuntahallitus päätti asettaa neuvottelujen lähtökohdaksi seuraavaa kokoonpanon: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (1 jäsen) Maakunnan liitto (puheenjohtaja, 1 jäsen) Eteva (1 jäsen) HUS (1 jäsen) SoTe, perus- ja erityistason osaaminen (2 jäsentä) Pelastustoimi (1 jäsen) Henkilöstöhallinto (1 jäsen) Talous (1 jäsen) ICT (1 jäsen) Viestintä, hallinto, laki (3 jäsentä) Ehdotettu kokoonpano käsittää 13 jäsentä.toimielimen jäsenten on tarkoitus työskennellä maakunnassa osa-aikaisena oman toimensa ohella ja heidän omat organisaationsa vastaavat palkanmaksusta. Lisäksi maakuntahallitus päätti kokouksessaan muodostaa vapaaehtoisen poliittisen seurantaryhmän, jonka muodostaa Uudenmaan liiton hallitus. Se välittää näkemyksiään ja ehdotuksiaan väliaikaiselle valmistelutoimielimelle. Kuntajohtajakokous kävi esityksestä keskustelun, jossa nostettiin esiin seuraavia näkökulmia: ei riitä, että soten erityis- ja perustasolta on vain kaksi henkilöä jäseninä tuottajien edustajia ja asiantuntijoita jäseninä liikaa toimivuuden kannalta toimielin on liian iso pks kunnilta tulee yhteinen, vaihtoehtoinen esitys siitä, miten kokoonpano järjestetään olisi syytä painottaa kuntien roolia, yleishallintoa ja soteosaamista. Tässä on liian iso asiantuntijapainotus pienempi kokoonpano olisi hyvä mutta toisaalta alueiden edustus on tärkeä soteasiantuntemusta voi lisätä siten, että samassa ratkaisussa kasvaa kuntaedustus valmisteluryhmien kokoonpano ja asiantuntemus pitää tarkastella suhteessa väliaikaisen toimielimen toimeenpanoon pohjaesitys mahdollistaa kunnille suuren roolin sektoripuolen asiantuntijat tulevat kunnista. väliaikaishallinnon ainoa varsinainen päätettävä asia on ns. minitalousarvio vuodelle 2018 ja muutoin se vain valmistelee maakuntaa väliaikaishallintoon tarvitaan paras soteosaaminen Uudeltamaalta. sotejohtajien keskinäinen yhteistyö kuntajohtajien ja toistensa kanssa on saumatonta väliaikaistoimielimessä tulisi olla kuntajohtajien edustus

5 MUISTIO 5/ jokaista positiota ei voi täyttää alueellisesti, sillä toimielimestä tulisi liian iso maakuntahallitus tekee päätöksen väliaikaisen toimielimen kokoonpanosta mutta sopimuksen on synnyttävä neuvottelumenettelyllä yhdessä kuntien kanssa viestinnän, lakiasiain, hallinnon ja ict:n asiantuntijajäsenet tulevat kunnista ja osaltaan näin vahvistavat kuntaedustusta esimerkiksi hallinnon ja/tai lakiasiain asiantuntija voi hyvin olla kuntajohtaja väliaikaisen toimielimen jäsenten palkan maksaa luovuttava organisaatio esikunnassa toimivien henkilöiden palkanmaksun on tultava valtiolta lisätalousarvion puitteissa maakunnan liitto ei pysty ja kunnat eivät ole halukkaita rahoittamaan valmisteluhenkilöstön palkkoja Maakuntajohtaja Savolainen kertoi, että esityksessä kokoonpanoksi on tietoisesti haluttu sekä asiantuntija- että tuottajaorganisaationäkemystä. Savolainen totesi kokouksen kritiikin sote-perustason pienestä edustuksesta aiheelliseksi ja antavan syytä jatkopohdintaan. Savolainen kuitenkin totesi väliaikaisen toimielimen muodostuvan lain ohjaamalla tavalla niistä tahoista, jotka tulevat muodostamaan tulevan maakunnan ja sisältävän laaja-alaisen edustuksen toimialoista. Savolainen totesi, että asiantuntijuuden vaatimus kohdistuu merkittävästi valmistelun esikuntaan ja perustason sote-asiantuntemusta tulee erityisesti korostaa siellä. Savolainen pohti kolmetoistajäsenisen toimielimen olevan työskentelyn ketteryyden kannalta varsin suuri. Savolainen tiedusteli PKS-esityksen tulevaa aikataulua. PKS:n edustajat kertoivat asian olevan valmistelussa parhaillaan. Muutosjohtaja Sovala kertoi arvionaan, että uudistuksen valmisteluun on syksylle saatavissa lisäbudjetin myötä 3-4 miljoonaa euroa. Valtion lisätalousarvio on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn Lisäksi Sovala täydensi keskustelua kertomalla, että väliaikaisen toimielimen jäsenissä ei ole henkilöstön edustusta. Käynnistämisvaiheen ajaksi perustetaan virallinen YT-elin sekä työsuojeluelin ja jatketaan nykyisen henkilöstöfoorumin toimintaa.

6 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Esivalmistelun tilannekatsaus Muutosjohtajat esittivät sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun tilannekatsauksen: Muutosjohtaja Sovala totesi neuvottelukunnassa saadun selkeän tuen mallille, jossa maakuntauudistuksen valmistelun lähtökohtana Uudellamaalla pidetään sitä, että maakunta hakee valinnanvapauden siirtymiseen 6+18 kuukauden siirtymäaikaa, eikä ennenaikaisiin yhtiöittämisiin ryhdytä Uudellamaalla. Lisäksi Sovala kertoi maku-tiimin alaisten valmisteluryhmien tehneen väliraportin nykytilakartoituksesta. Sote-muutosjohtaja Aronkytö kertoi, että sote-valmisteluryhmien nykytilakuvausten väliraportit on saatu ja lopulliset raportit valmistuvat juhannukseen mennessä ja niiden jatkotyöstäminen käynnistyy kesälomien jälkeen. Aronkytö esitteli myös järjestämisen valmistelutilannetta (liite, diat). Kuntajohtajakokous merkitsi tilannekatsauksen tiedoksi ja evästää muutosjohtajia esivalmistelun toteutuksessa. Kuntajohtajakokous tiedusteli ikäihmisten palveluista ja totesi niiden volyymin olevan merkittävä talouden kestävyyden kannalta. Todettiin, että maakunnan pitää ratkaista, mikä palvelu on budjettipalvelu ja mikä on asiakassetelipalvelu. Tämä vaikuttaa siihen, miten konserni rakentuu. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Mäkelä ehdotti pohdittavaksi Kuuman kuntayhtymärakenteen sopivuutta pilotiksi ja mahdollisuutta neuvotella sopimusta poikkeusratkaisuista, jossa siirtymäajat pidettäisiin edelleen voimassa Uudellamaalla, mutta maakunta neuvottelisi pilottioikeuden Kuuma-alueelle. Kaupunginjohtaja Kukkonen muistutti, että väliaikainen sote-kuntayhtymä on Uudellemaalle jo syntymässä. Muutosjohtaja Sovala toivoi, ettei isoa kuvaa hajotettaisi, vaan strategisista syistä keskityttäisiin yhtenäiseen toimintatapaan ja toiminta suunniteltaisiin koko maakunnan osalta siirtymäaikojen puitteissa. Kansanedustaja Sarkomaa totesi, että Uudellemaalle kuuluu osuus pilotointiin osoitetusta 100 miljoonasta. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Salminen toivoi maakuntauudistuksen valmistelijoiden tuovan lähiaikoina keskusteluun esityksen rakenteesta, jolla yhtiöt voidaan maakuntaan perustaa. Oheismateriaali Valinnanvapaus, Timo Aronkytö

7 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon ja ICT-tukipalvelujen organisoiminen maakuntauudistukseen liittyen Maakuntalakiesityksen 118 mukaan maakuntia varten on tarkoitus perustaa kolme valtakunnallista palvelukeskusta, joihin liittyy käyttövelvoite: 1) toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus; 2) talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; 3) tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus Valtio perustaa palvelukeskukset ja ne siirtyvät vuonna 2019 maakuntien omistukseen, jolloin osakkeet jakautuvat maakuntien kesken niiden asukasluvun mukaisessa suhteessa. Yhteyspäällikkö Janne Aaltonen HUS:sta kertoi Uudenmaan näkökulmasta vaihtoehtoisista mahdollisuuksista perustaa palvelukeskuksia. Ensinnäkin valtio tarvitsee palvelukeskusten perustamisessa maakuntien apua, koska sillä itsellään ei ole resursseja siihen. Myöskin palvelukeskusten toiminta perustuu alueella tuotettavien palvelujen varaan. Toisaalta valtiota voidaan tarvita, koska maakuntien omat investointimahdollisuudet ovat rajattuja. Kansallisella tasolla voi olla mahdollisuus saavuttaa skaalaetuja. HUS:illa olisi periaatteellinen alustava valmius perustaa Uudellemaalle talous- ja henkilöstöhallinto- sekä ICT-yhtiö, jotka voitaisiin myöhemmässä vaiheessa siirtää kansallisille palvelukeskuksille. HUS koostuu samoista kunnista kuin tuleva maakuntakin ja sillä on kokemusta palvelujen tuottamisesta ulkopuolisille tahoille. Toiminnan käynnistäminen voitaisiin tehdä osakeyhtiöiden minimivaatimuksen mukaisella osakepääomalla ilman, että suoritaan mitään pääomasiirtoja eri toimijoiden välillä. Eri toimijoiden palkanlaskennan voisi siirtää vaiheittain HUS:lle. Yhtiöiden johto haettaisiin avoimella haulla. Kuntajohtajakokous ei puoltanut ehdotusta käynnistää valmistelut talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ICT-yhtiöiden perustamiseksi niin että ne voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa eikä ehdotusta käynnistää valtion kanssa neuvottelut mallista, jolla maakunnan tukipalveluyhtiöt integroidaan osaksi valtakunnallisia tukipalvelukeskuksia. Oheismateriaali Maakuntien oheistus TAHE-palvelut TAHE-konsortion rakentuminen TAHE-palvelutarjoaman palvelut

8 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Uusimaa2050 -visiotyö Uusimaa-ohjelma 2.0 on maakuntaohjelma vuosille Se sisältää maakunnan pitkän aikavälin vision ja strategian vuodelle 2050 sekä painopisteet tulevalle ohjelmakaudelle. Uusimaa-ohjelman valmistelijat toivovat kuntajohtajakokoukselta evästystä ohjelman visioon ajatellen myös Uusimaa 2019 aikaa. Siirrettiin käsiteltäväksi myöhemmin.

9 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Muut mahdolliset asiat Ei muita asioita.

10 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Seuraavat kokoukset Seuraavat kokoukset ovat keskiviikkona ja kello

11 MUISTIO 5/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen ydinviesti ja päättäminen Puheenjohtaja luki ääneen ydinviestiehdotuksen, joka hyväksyttiin: Kuntajohtajat keskustelivat maakuntauudistuksen valmistelutilanteesta. Kuntajohtaja totesivat, että tarvitaan valtion rahoitusta ja siirtymäaikoja. Kuntajohtajia puhutti valtion esittämä valinnanvapauden pilotointimalli. Keskusteltiin mahdollisuudesta esittää valtiolle ratkaisua, jossa Keski-Uudenmaan kuntien kehittämä malli voisi toimia pilottina ilman, että se vahingoittaisi muuta Uuttamaata siirtymäaikojen menettämisen myötä. Sovittiin, että neuvotteluja jatketaan pikimiten, mutta ei esitetty vielä kantaa asian suhteen. Yleisesti todettiin, että valtio on laatinut pilotointimallin pienten maakuntien ehdoilla, ja Uudenmaan tulee vaatia oma osuutensa rahasta uudistuksen perusvalmisteluun. Todettiin myös, että tulee neuvotella millaisella rakenteella soteyhtiöt perustetaan maakuntaan - alueellisella mallilla, kokonaismallilla vai hybridimallilla. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo