Lähetämme ohessa Haukiveden yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon

Transkriptio

1 / Stora Enso Oyj RAPORTTI A 74.6 Varkauden tehdas ( ) Tilausnro Varkauden kaupunki Tekninen virasto ( ) Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus ( ) Carelian Caviar Oy ( ) Keski-Savon ympäristölautakunta ( ) Rantasalmen ympäristönsuojelultk ( ) Joroisten ympäristönsuojelultk ( ) Etelä-Savon ely-keskus ( ) Lähetämme ohessa Haukiveden yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 203. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I Kukkonen tutkija, FL Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 74.6 STORA ENSO OYJ VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY JOENSUU MINNA I KUKKONEN

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy S I S Ä L L Y S JOHDANTO TARKKAILUN PERUSTE JA TARKOITUS TARKKAILUALUEEN KUVAUS TARKKAILUN SUORITUS SÄÄOLOT SÄÄTILA VIRTAAMAT JA VESIVARAT... 3 VESISTÖKUORMITUS STORA-ENSO OYJ VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI, AKONNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVETEEN KOHDISTUVA KOKONAISKUORMITUS UNNUKAN LUUSUASSA VARKAUDESSA VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET MAALISKUU TOUKOKUU ELOKUU LOKAKUU VEDENLAATU REITILLÄ TARKKAILUVUONNA SEKÄ AIEMPINA VUOSINA KASVIPLANKTONTUTKIMUKSET POHJAELÄINTUTKIMUS Liitteet Vuoden 203 tulosaineisto Pohjaeläinraportti 2

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy TIIVISTELMÄ Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy suoritti vuonna 203 Stora Enso Oy:n Varkauden tehtaiden, Varkauden kaupungin ja Carelian Caviar Oy:n jätevesien purkuvesistön vedenlaadun tarkkailun. Vuonna 203 tehtiin lisäksi kasviplankton- ja pohjaeläinselvitys sekä analysoitiin vedenlaadun muutoksia pidemmältä aikajaksolta. Vuonna 203 Varkauden alueen kuormittajista Stora Enson Varkauden tehtaiden sekä Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitus vähentyi verrattuna edellisvuoteen. Carelian Caviar Oy:n kuormitus kasvoi johtuen rehun käytön kasvusta. Vuoden 203 vesistötarkkailun tuloksista voidaan todeta seuraavaa: Maaliskuussa Huruslahden syvänteeseen sijoitettu hapetin toimi hyvin ja happitilanne oli hyvä. Huruslahden perukassa happitilanne oli sen sijaan erittäin huono. Ravinnepitoisuuksien perusteella Huruslahti luokittui syvänneasemalla niukkaravinteiseksi ja lahden perukassa lievästi reheväksi. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa veden laatu oli lähes vastaava kuin Huruslahdesta purkautuvassa Pirtinvirrassa ollen lievästi rehevää. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt suurempia määriä. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon lähihavaintopaikalla Akonniemessä puhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyivät maaliskuussa syvemmissä vesikerroksissa typpiyhdisteiden sekä sähkönjohtavuuden kasvuna. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutuksia ei ollut selkeästi eroteltavissa. Liukoisen nikkelin määrä Akonniemessä oli matala. Siitinselällä ei ollut merkkejä puhdistamon jätevesistä. Siitinselän alapuolisella Haukivedellä rehevyystaso laski pääsääntöisesti reittiä alaspäin siirryttäessä ja vesi luokittui Saviluodolta alaspäin niukkaravinteiseksi, Tahkonselällä kuitenkin lievästi reheväksi. Veden sähkönjohtavuus oli Siitinselällä ja joillakin alapuolisilla havaintopaikoilla korkeimmillaan välisyvyyksissä, mikä saattaa viitata jätevesien kulkeutumiseen reitillä alaspäin pinnan ja pohjan välisessä välivedessä. Heposelän alusveden happi oli käytännössä loppunut ja siitä aiheutui lievää sedimenttiperäistä sisäistä kuormitusta. Myös loppukesällä Huruslahden hapetin toimi hyvin ja pystyi pitämään syvänteen hapellisena. Vesi syvänneasemalla oli rehevää. Levätuotanto oli otollisten kasvuolosuhteiden johdosta tavanomaista runsaampaa kuten muillakin asemilla. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereita esiintynyt runsaampia määriä. Huruslahden perukassa happi oli loppunut välivettä myöten ja vesi oli erittäin rehevää. Huruslahdesta purkautuvan Pirtinvirran sekä Unnukasta tulevan voimakanavan veden laadun erot olivat loppukesällä vain vähäisiä. Ravinteisuudeltaan vesi oli Kinkamon tasoista. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vedenlaatu oli samaa tasoa kuin ylempänä Pirtinvirrassa eikä selvää typpiyhdisteiden kasvua havaittu. Sähkönjohtavuus nousi lievästi. Veden kokonaisfosforipitoisuus kuvasti lievästi rehevää vettä. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon purkuvesien alapuolella Akonniemessä syvänteen happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa oli heikko, mutta ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin tai tyydyttävästi. Puhdistamon purkuvesien vaikutus näkyi 3

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy tavanomaista lievemmin pohjan lähellä sekä jossakin määrin myös välivedessä happitilanteen heikentymisen ohella sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden määrän kohoamisena. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutusta ei juuri näkynyt ja vesi oli laadultaan samanlaista yläpuolisen Ykspuun kanssa, lievästi rehevää. Akonniemen alapuolisella Siitinselällä vesikerros oli lämpötilakerrostunut ja happi loppunut pohjan lähellä sekä vähissä välivedessäkin, mikä aiheutti puhdistamovaikutukseen viittaavaa ammoniumtypen kertymistä ja sähkönjohtavuuden kohoamista alusveteen. Päällysveden rehevyys ja levätuotanto olivat samaa tasoa kuin Akonniemessä. Siitinselän alapuolisella Haukivedellä happitilanne oli syvänneasemilla lähellä edellisvuosien vastaavaa tasoa ja useimmilla paikoilla oli hapen kulumista syvissä vesikerroksissa. Tahkonselällä happitilanne oli heikoin, mutta tavanomaista parempi. Heposelän happipitoisuus oli hyvä. Päällysvesi oli Heposelälle asti lievästi rehevää ja fosforipitoisuus aleni Kuokanselälle Heposelälle niukkaravinteiseksi. Ravinnepitoisuudet olivat alhaisempia edellisvuoteen verrattuna kuivemman kesän johdosta. Bakteerien määrä oli vähäinen koko tarkkailuvuonna. Kokonaisuudessaan veden laatu eri havaintopaikoilla oli lähellä viime vuosien loppukesän tilannetta. Levätuotanto oli otollisten kasvuolosuhteiden johdosta edellisvuosia runsaampaa. Koko reitin vedenlaatua tarkasteltaessa pidemmällä aikavälillä voidaan todeta alusveden happipitoisuuden olleen yleensä heikoin Akonniemessä ja Siitinselän asemalla 34. Hapettomuutta esiintyy voimakkaimmin kesällä, mutta alusveden fosforipitoisuus on usein korkea talvisin. Tilanne on jatkunut lähes samanlaisena viimeiset kymmenen vuotta, eikä selviä muutossuuntia ole havaittavissa. Myös muilla asemilla on ajoittain alusveden hapen niukkuutta johtuen lähinnä edellisvuosien veden täyskiertojen pituudesta, jääkannen muodostumisen ajankohdasta ym. lähinnä säihin liittyvistä tekijöistä. Huruslahden asemalla 3 alusveden happipitoisuus on kerrostuneisuuden aikana ollut aina väliveteen asti huono. Huruslahden aseman happipitoisuus on pysynyt hyvänä hapetuksen ansiosta. Alusveden ravinnepitoisuudet ovat Kinkamonselältä Savilahdenselälle olleet suunnilleen samaa tasoa, vain Akonniemen ja aseman Siitinselkä 34 arvot ovat selvästi olleet korkeampia. Kuokanselältä alaspäin pitoisuudet ovat olleet matalimmat. Jätevesivaikutukset ovat näkyneet hapenkulutuksen lisäksi korkeina typpipitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena alusvedessä ja ajoittain välivedessä. Selvimmin vaikutukset ovat näkyneet Akonniemessä ja lievemmin Siitinselällä (34). Viime vuosina ovat Akonniemen alusveden talviset typpipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet olleet korkeampia kuin aiemmin. Siitinselältä alaspäin on osin vaikea erottaa jätevesivaikutuksia, koska myös hajakuormitus vaikuttaa voimakkaasti veden laatuun. Ajoittain alapuolisilla asemilla sähkönjohtavuus on välivedessä ollut päällysja alusvettä korkeampi, mikä voi viitata jäteveden kulkeutumiseen. Selvimmin se on näkynyt talven tuloksissa, jolloin vesipatsas on vahvimmin kerrostunut. Muutoin ei selviä muutossuuntia ole havaittavissa. Päällysvesi on reitillä ollut havaintokerroilla lievästi humuksista, hyvähappista ja lievästi hapanta neutraalia. Sähkönjohtavuus on Ykspuun ja Tahkonselän välisellä alueella ollut ajoittain hieman yläpuolisia asemia korkeampi kertoen lievästä jätevesivaikutuksesta, 4

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy mutta osaltaan myös kaupunkialueen hulevedet aiheuttavat kuormituksen ja sähkönjohtavuuden nousua. Vuoriselältä alaspäin vesireitin arvot lähtevät selvästi laskuun. Päällysveden kokonaistyppipitoisuudessa ei ole ollut selviä tai huomattavia merkkejä kuormituksesta. Pidemmän ajan keskiarvon mukaan päällysveden typpipitoisuus on ollut asemien välillä samalla tasolla Kinkamonselältä alaspäin ja laskenut Vuoriselältä eteenpäin. Ekologisen luokituksen mukaan kasvukauden arvot Kinkamonselältä Kuokanselälle ovat vuosien aikana olleet lähinnä hyviä ja siitä alaspäin hyvän ja erinomaisen välillä. Selviä muutossuuntia tuloksissa ei ole havaittavissa yksittäisen aseman kohdalla. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet typen pitoisuuksien kaltaiset. Taso on ollut Kinkamonselältä Tahkonselälle lähes sama ja siitä alaspäin arvot laskevat. Kasvukauden kokonaisfosforipitoisuudet ovat ekologisen luokittelun mukaan olleet Kinkamonselällä ja Kuokanselällä erinomaisen ja hyvän rajalla, Voimakanavan sekä Savilahden välisillä asemilla lähinnä hyviä ja Äimisvedeltä alaspäin enimmäkseen erinomaisia. Levätuotantoa ja rehevyyttä mittaavien a-klorofyllitulosten mukaan ovat Kinkamonselkä ja Heposelkä olleet ekologisessa luokittelussa lähinnä hyvää ja muut asemat tyydyttävää luokkaa. Vuoden 203 tulosten perusteella kaikki asemat luokittuivat tyydyttävään luokkaan Heposelän ollessa lähellä hyvän rajaa. Vuoden 203 arvoissa oli mukana kolme mittaustulosta, kun taas muina vuosina tulos on perustunut lähinnä yhteen, elokuiseen mittaukseen. Klorofylli on herkkä ympäristöolosuhteille ja mennyt kesä suosi kasviplanktonin tuotantoa: ravinteita oli paljon sateisen vuoden 202 jälkeen ja kesä oli sekä lämmin että pitkä. Tämä tulee ottaa huomioon tuloksia arvioitaessa. Kesän 203 kasviplanktonin lajistoanalyysi edusti melko rehevää vesistöä, käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävää hyvää. Rehevyyden osalta Kinkamo ei juuri erottunut Varkauden alapuolisista alueista. Sinileviä havaittiin kaikkina kuukausina asemilta vähäisiä määriä. Piilevien runsaus saattoi aiheuttaa verkkojen limoittumista. Kasviplanktonlajiston rakennetta säätelevä minimiravinne oli fosfori. Vuoden 203 pohjaeläinselvityksen mukaan Haukiveden tarkkailuasemien syvänteiden pohjat ovat pysyneet melko muuttumattomina verrattuna edellisvuosiin. Vuoden 203 näytteissä oli rehevien pohjien näytteissä runsaasti sulkasääsken toukkia, mikä nosti kokonaisbiomassoja ja vaikutti tuloksiin. Pohjaeläintulokset osoittavat pohja-alueiden olevan lähinnä reheviä. Ekologisen luokittelun PICM-indeksin perusteella pohjat olivat Kinkamonselältä Siitinselälle (Akonniemi) erinomaisia, Tahkonsalmessa ja Heposelällä hyviä, Vuoriselällä, Kuokanselällä ja Saviluodossa tyydyttäviä ja Kostonselällä välttävä. 5

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy JOHDANTO. Tarkkailun peruste ja tarkoitus Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy on suorittanut Haukiveden yhteistarkkailun päivitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti, jonka Pohjois-Savon ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään PSA-2003-Y Tarkkailu perustuu Stora Enson Oyj:n osalta Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen Dnro ISY-2004-Y-25 ja VHO:n antamaan päätökseen nro 09/020/. Varkauden kaupungin osalta tarkkailu ympäristölupaviraston päätökseen 97/05/2 (Dnro ISY-2004-Y-8), Yhteistarkkailuun liittyi syksyllä 2006 Carelian Caviar Oy, jolla on toiminnalleen Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä lupa (Dnro ISY-2006-Y-6). Carelian Caviar Oy sai Itä-Suomen aluehallintovirastosta jatkoluvan toiminnalleen päätöksellä Nro 25/202/ Dnro ISAVI/83/04.08/20..2 Tarkkailualueen kuvaus Varkauden seudun jätevesien purkuvesistö Haukivesi ja sen valuma-alue sijaitsevat pääosin Etelä-Savon maakunnassa Rantasalmen ja Joroisten kuntien sekä Savonlinnan kaupungin alueella. Pääkuormittajat, Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaat ja Varkauden kaupunki, sijaitsevat Pohjois-Savon maakunnassa. Alueen maaperä on moreenivaltaista, jonka osuus on %. Joroisissa esiintyy myös suhteellisen runsaasti hietamaita (yli 30 %), jolloin moreenin osuus jää noin 30 %:iin. Kallioperä on pääosin kiteisiä liuskeita. Pellon osuus maa-alasta on Etelä-Savon alueella noin 7 %. Haukivedellä tarkoitetaan Varkauden salmien, Virtasalmen Sikonleuan Selkäsalmen, Savonlinnan salmen, Oravin kanavan ja Tappuvirran rajoittamaa vesialuetta. Haukiveden katsotaan kuuluvan osana tasapintaiseen Iso-Saimaaseen, joskin Savonlinnan Kyrönsalmessa on pienehkö kynnys. Edellä rajatun Haukiveden pinta-ala on 54 km 2. Varsinaisen Haukiveden pinta-alaksi ilman saaria ja Joroisten selkää on saatu 460 km 2. Järvi on lahtien ja saarien rikkoma, luoteesta kaakkoon suuntautuva verrattain kapea allas. Järven suurin pituus on 80 km ja suurin syvyys 52 m. Haukivesi kuuluu Vuoksen vesistön Haukiveden valuma-alueeseen 4.2 ja tarkemmin Haukiveden lähialueeseen (4.2), jonka alarajana on Savonlinna. Haukiveden lähivaluma-alueen pinta-ala on 289 km 2 ja järvisyys 57,46 %. Alue kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen ja se luokitellaan tyypiltään suureksi humusjärveksi (Sh). 6

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy.3 Tarkkailun suoritus Vertailualueena on Varkauden yläpuolinen Unnukan Kinkamonselkä ja tarkkailualueena jätevesien aikaisempi purkualue Huruslahti sekä Haukivesi Siitinselältä Peonselälle saakka (kartta ). Varkauden lähialueen havaintoasemien sijainti on esitetty kartassa 2. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy otti tutkimusvuonna vesistötarkkailunäytteet neljä kertaa vuodessa eli maaliskuussa, toukokuussa, elokuussa sekä loka-marraskuussa. Näytteet tutkittiin Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa akkreditoiduin menetelmin ja tulokset lähetettiin niiden valmistuttua asianosaisille sekä Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskuksille. Vuosi 203 oli ns. laajan tarkkailun vuosi, jolloin toteutettiin myös biologiset tutkimukset. Kasviplanktonnäytteet suppeaa lajistoanalyysia varten otettiin heinäkuussa, elokuussa sekä syyskuun alussa ja pohjaeläinnäytteet lokakuussa. Kartta. Haukiveden alueen fysikaalis-kemialliset havaintopaikat. 7

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kartta 2. Varkauden lähialueen vesistötarkkailuhavaintopaikkojen sijainti 2 SÄÄOLOT 2. Säätila Tarkkailuvuoden 203 sääoloja Etelä-Savossa on arvioitu Punkaharjulla havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat ja 2). Vuosi 203 oli harvinaisen lämmin ja maan keskiosassa tavanomaista sateisempi. Tiedot ovat Etelä-Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. 8

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva. Punkaharjun kuukausittainen keskilämpötila 203 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Punkaharjun kuukausittainen sademäärä 203 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuu oli lämpötilaltaan normaali, ja sateita saatiin hieman keskiarvoa vähemmän. Helmikuu oli lähes viisi astetta tavanomaista lämpimämpi ja maaliskuussa vastaavasti kylmempi. Sateita tuli alkuvuonna keskiarvoa vähemmän, etenkin maaliskuussa, jolloin keskimääräinen sadanta oli vain noin kolmasosan pitkän ajan keskiarvosta. Lumien esiintyminen tammi-toukokuussa 203 on esitetty kuvassa 3. Huhtikuussa lumien sulaminen ajoittui hieman normaalia myöhemmäksi, 5. päivä lunta oli tavanomaista enem- 9

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy män lähes koko Suomessa, mutta sen jälkeen lumet sulivat vauhdilla. Toukokuussa lämpötila nousi tyypilliseen tapaan ja sadanta oli keskimäärin hieman tavanomaista korkeampi. Kevään valuntahuippu saavutettiin monin paikoin huhti-toukokuun vaihteessa. Toukokuun loppu oli vähäsateinen. Kuva 3. Lumen esiintyminen tammi-toukokuussa 203. Kesäkuun alku oli lämmin, mutta lämpötila tasaantui pian. Loppukuusta saatiin jälleen helteitä, jotka sitten päättyivät viimeisinä päivinä ukkosiin ja rankkoihin sadekuuroihin. Heinäkuu alkoi tavanomaista viileämpänä, vasta loppukuusta noustiin lähelle tavanomaisia lukemia. Elokuun alkoi vaihtelevan sään parissa. Keskimäärin lämpötila oli pitkän ajan keskiarvojen mukainen, sateita saatiin hieman keskiarvoa enemmän. Syyskuu alkoi hieman lämpimämpänä, mutta sää muuttui loppukuuta kohden aina vain syksyisemmäksi sateiden ja sään kylmenemisen myötä. Lokakuu alkoi kuivana ja koleana. Kuun puolenvälin jälkeen lämpötila oli lähes viikon pakkasen puolella ja saatiin jo ensimmäiset lumetkin maahan. Pian ilma taas lämpeni ja sateiden myötä lumet sulivat nopeasti. Loppukuu oli jälleen lämpimämpi ja sateita tuli vaihtelevasti. Marraskuun lämpötila vaihteli lähinnä 0 ja +0 asteen välillä, käyden silloin tällöin hieman pakkasen puolella. Sateita tuli alkukuusta vaihtelevasti. 7. Eino-myrsky katkoi paikoin sähköjä ympäri Itä-Suomea. Joulukuun alussa lumi oli jo maassa ja sitä satoi lisää paikallisesti..2. Oskari-myrsky teki pieniä tuhoja Itä-Suomen alueella, huomattavasti vähemmän kuin Eino-myrsky. Lumi suli pois joulukuun aikana ja kuun loppupuoli oli hyvin lauha, eikä lumi pysynyt maassa. Joulukuun keskilämpötila oli noin viisi astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Vesi- ja räntäsateita saatiin paikallisesti melkein päivittäin. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa vuonna 203 on esitetty kuvassa 4. 0

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 4. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Etelä-Savon järvien jäänpaksuudet olivat tammikuussa ajankohdalle tyypilliset ja jäät vahvistuivat loppukuuta kohden. Jäänpaksuus oli tammikuun loppupuolella keskimäärin 30 cm. Helmikuussa jään paksuus lisääntyi hitaasti, mutta varmasti ja maaliskuun lopussa jäät olivat jo lähellä normaalia tilannetta, paksuus oli keskimäärin 50 cm. Jäät lähtivät huhtikuussa. Loppuvuodesta suurin osa Etelä-Savon järvistä jäätyi marras-joulukuun vaihteen pakkasilla. Loppuvuotta kohti jäät heikkenivät suojasäiden vaikutuksesta. Loppuvuonna lumen vesiarvo on Etelä-Savossa ollut marras-joulukuun vaihteessa 0-25 mm, muutoin lähes nolla. Vuosi alkoi keskiarvoa korkeammilla järvien pinnankorkeuksilla. Vedenpinnat lähtivät nousuun huhtikuun puolessa välissä. Toukokuun alussa Saimaan pinta oli 47 cm ajankohdan keskitason yläpuolella ja siellä jouduttiin tekemään lisäjuoksutuksia. Toukokuun puolen välin jälkeen alkaneen kuivan jakson aikana pinnat kääntyivät laskuun, joka jatkui lokakuun puoleen väliin saakka. Marras-joulukuussa vedenpinnat alkoivat jälleen monin paikoin nousta. Vuoden lopussa Saimaan vedenpinnan korkeus oli n. 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Pohjaveden pinnat pysyttelivät alkuvuoden tasaisina ja olivat huhtikuun puolessa välissä vielä keskiarvon alapuolella. Kevään hidas eteneminen myöhästytti myös pohjavesivarantojen täydentymistä, joka alkoi pikkuhiljaa vasta toukokuussa. Paikoin pinnat nousivat nopeastikin, parissa viikossa jopa puolitoista metriä, lumien sulamisen ja runsaiden sateiden takia, mutta kesäkuussa pinnat olivat jälleen laskusuunnassa. Elo-syyskuussa vedenpinnat laskivat ajankohdan keskitason tuntumaan, kunnes laskeminen pysähtyi syyskuussa. Vähentynyt haihdunta ja syyssateet alkoivat jälleen nostaa pintoja. Marras-joulukuun lauhat säät ja vesisateet nostivat vielä loppuvuonna pintoja tavanomaista reilummin ja joulukuussa pinnat olivat joka paikassa keskiarvoa korkeammalla.

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 VESISTÖKUORMITUS 3. Stora-Enso Oyj Varkauden tehtaat Puhdistamon keskimääräinen kokonaistehokkuus (%) on viime vuosina ollut seuraava: Kiintoaine COD BOD Fosfori Typpi AOX Ympäristöluvan ISY 2004 Y 25 mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat: kuukausikeskiarvo vuosikeskiarvo COD-Cr 25 t O 2/d 20 t O 2/d AOX 0 kg/d 90 kg/d Fosfori 25 kg/d 20 kg/d Kuormitukseen lasketaan mukaan kaikki velvoitetarkkailun alaiset purkuviemärit; puhdistamolta vesistöön, päätehdasalueen sadevesiviemäri ja puhtaiden/jäähdytysvesien viemäri. Suppea katsaus puhdistamon vuoden 203 toiminnasta: Jätevedenpuhdistamo toimi suunnitelmien mukaan. Lupaehtojen ylityksiä ei ollut. Taulukossa on kuukausittaiset kuormitusluvut ja taulukossa 2 vuosittainen kuormitus. Kuvassa 5 on viimeaikainen kehitys puhdistamolla. 2

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Puhdistamon kuormitus: Puhdistamolta lähtevä jätevesimäärä pieneni edellisvuosiin verrattaessa ja kuormitus oli yleisesti edellisvuotta vähäisempää. Vain rikkikuorma oli suurempi. Kuukausien välinen jätevesivirtaama oli melko tasainen. Taulukko. Varkauden tehtailta vesistöön lähtevä keskimääräinen jätevesikuormitus kuukausittain vuonna 203. Kuukausi Virtaama m3/d Kiintoaine t/d COD t/d BOD t/d Kok.N kg/d Kok.P kg/d Kok.S t/d AOX kg/d ,87 8,4 0,98 52,2 9,03 6,92 55, , 7,6 0,74 80,6 3,7 9,56 53, ,94 6,8 0,64 58,7 9,8 9,42 55, ,74 6,4 0,46 22,3 8,9 3,59 48, ,56 5,7 0,32 76,6 8,42 0,6 42, ,37 5,0 0,2 97,3 0, 9,99 34, ,4 4,9 0,2 64,7 2,64 9,67 35, ,42 5, 0,22 40,8 3,66 9,5 30, ,67 5,2 0,32 38,8 3,74 7,65 24, ,76 6,9 0,5 37,9 6,04 9,42 43, ,99 6,5 0,52 44,8 7,95 9,76 40, ,2 8,6 0,95 36,2 9,46 7,79 45,4 Keskiarvo ,84 6,4 0,5 54,2 3,52 9,49 42,6 Yhteenveto puhdistamon toiminnasta: Typen negatiivinen reduktio on johtunut ravinnelisäyksen (urea) tarpeesta. Kesällä 202 tehtiin lammikon ruoppauskoe, jossa testattiin ruoppauslietteen käsittelyä. Tavoitteena oli aloittaa kesällä 203 lammikon ruoppausta kohdista, joihin on eniten kertynyt lietettä. Fosfori- ja typpikuormitus olivat vuonna 203 edellisvuosia vähäisempää. Tertiäärivaihetta on ajettu ilmastetun lammikon toimintatehokkuuden mukaan lähinnä fosforin poistamiseksi. Ureaa joudutaan annostelemaan koko vuoden ajan ilmastetun lammikon biotoiminnan tehostamiseksi. Typen poistoreduktio on muodostunut negatiiviseksi siitä syystä että riittävä liukoisen typen tarve on saavutettu urean annostelua lisäämällä. 3

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko 2. Varkauden tehtaiden kokonaiskuormituksen (mukana jäähdytysvedet ja pääsadevesikanaali) kehittyminen vuosina Johtamisvrk Virtaama m 3 /d Kiintoaine kg/d BOD7 kg/d COD kg/d kok.p kg/d kok.n kg/d kok.s kg/d TOCL (AOX) kg/d Virtaama m3/d kg/d kok.p TOCL (AOX) kok.n kg/d Kiintoaine BOD kg/d COD kok.s Kuva 5. Varkauden tehtaiden jätevesivirtaaman (m 3 /d), kokonaistypen- ja fosforin, AOXin, BOD 7 ja kiintoaineen sekä kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisrikkikuorman (kg/d) kehittyminen vuosina

16 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3.2 Varkauden kaupunki, Akonniemen jätevedenpuhdistamo Varkauden kaupungin Akonniemen rinnakkaissaostuslaitoksen ensimmäinen toimintavuosi oli 998. Itä-Suomen ympäristölupaviraston Varkauden kaupungille antamassa päätöksessä nro 97/05/2 kohdassa A.. lupaehdoiksi määrättiin seuraavat puhdistusvaatimukset: -BHK7ATU enintään 0 mg/l, puhdistusteho vähintään 95 % - Kok. P enintään 0,3 mg/l, puhdistusteho vähintään 95 % Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi jäteveden käsittelyn tulee täyttää myös valtioneuvoston päätöksen 365/994 liitteen taulukon mukaiset vähimmäisvaatimukset: - COD-Cr enintään 25 mgo2/l, puhdistusteho vähintään 75 % - kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l, puhdistusteho vähintään 90 % Arvot lasketaan näytekohtaisina. Tarkkailuvuoden aikana saa olla enintään kaksi sellaista näytettä, jotka eivät täytä määrättyjä raja-arvoja. Vuonna 203 Akonniemen puhdistamon fosforin kokonaiskuormitus oli 800 kg ja typen kuormitus 3 50 kg (kuva 6). Kuormitus oli yleisesti alhaisempaa kuin edellisvuonna. 5

17 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 6. Varkauden kaupungin Akonniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus viime vuosina 3.3 Carelian Caviar Oy Carelian Caviar Oy:n ympäristöluvan lupaehdoissa todetaan mm. seuraavaa: 5. Laitoksella tapahtuvan kalankasvatuksen suora päästö vesistöön saa olla korkeintaan 330 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Kuormituksessa on otettava huomioon ohijuoksutukset ja toimintahäiriöiden aikainen kuormitus. 6. Laitoksen suorien päästöjen (purkuputkeen johdettavat vedet) ravinteiden ominaiskuormituksen tavoitearvoina on kahtena ensimmäisenä toimintavuotena 9 g:n typpipäästö ja,6 g:n fosforipäästö tuotettua kalakiloa kohti sekä sen jälkeen 5,5 g:n typpipäästö ja 0,8 g:n fosforipäästö tuotettua kalakiloa kohti. 6

18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Vuonna 203 kalalaitoksen kuormitus vesianalyysitulosten perusteella oli 93 kg fosforia ja 756 kg typpeä sekä rehunkäytön perusteella arvioituna 548 kg fosforia ja kg typpeä taulukon 3 mukaisesti. Kuorma alapuoliseen vesistöön kasvoi edellisvuoteen verrattuna: vuonna 202 vesianalyysitulosten mukaan 8 kg fosforia ja 295 kg typpeä sekä rehunkäytön perusteella 80 kg fosforia ja 462 kg typpeä. Kuormituksen kasvua selittää kaksinkertaistunut rehunkäyttö. Taulukko 3. Carelian Caviar Oy:n laskennallinen ravinnekuormitus rehunkäytön ja vesianalyysien perusteella vuonna 203. Laskennallinen kokonaiskuormitus Rehun kok P %(keskiarvo),0 Rehun kok P Sitoutuu kalaan Poistettu lietteen mukana päästö kok P 987 kg 89 kg 350 kg 548 kg Rehun kok N %(keskiarvo) 6,80 Rehun kok N Sitoutuu kalaan Poistettu lietteen mukana päästö kok N 6 74 kg 60 kg 267 kg kg Kokonaiskuormitus vesianalyysien perusteella Kok N 756 kg Kok P 93 kg 3.4 Haukiveteen kohdistuva kokonaiskuormitus Unnukan luusuassa Varkaudessa Taulukkoon 4 on laskettu Varkauden alueen tarkkailuvelvollisten kuormitusosuus Haukiveden kuormituksesta. Lisäksi siinä on kuormittajien osuudet Varkauden alueelle laskevien vesien kokonaismäärästä, Unnukan suunnasta (v-a 04.27) sekä valuma-alueelta Näiden alueiden kuorma-arviot on saatu Suomen ympäristökeskuksen VEMALA-mallista ja siinä on vuosien keskiarvot. VEPS-osuus laskee kokonaiskuormitusta Haukivedelle. 7

19 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Varkauden tehtaiden kokonaisfosforikuormitus oli noin 2, % ja kokonaistyppikuormitus noin,0 %, Akonniemen puhdistamon 0,4 % ja 2,0 % sekä Carelian Caviar Oy:n 0,08 % ja 0,03 % Haukiveden kuormituksesta (taulukko 4). Varkauden yläpuolisen alueen kuormituksesta osuudet kasvavat. Taulukko 4. Fosforin ja typen kokonaiskuormitus ja sen osuudet kokonaiskuormasta Varkauden alapuolella arvioituna ominaiskuormituksilla Haukiveden kokonaiskuormaan (VEPS, tiedot vuodelta 2007 paitsi metsätalous 2005, laskeuma ja hulevesi 2002) ja ainevirtaamalla sekä Varkauden tehtaiden, Varkauden kaupungin ja Carelian Caviar Oy:n kuormitus ja osuudet kokonaiskuormituksesta vuonna 203. Fosfori Typpi Arviointimenetelmä Arviointimenetelmä VEPS * VEMALA VEPS * VEMALA Kuormittaja kg / v % kg / v % kg / v % kg / v % Maatalous Metsätalous Laskeuma Luonnonhuuhtouma Hulevesi Haja-asutus Pistekuormitus Turvetuotanto Yhteeensä P kg / v % % N kg / v % % Varkauden tehtaat 5 0 2, 6, ,00,96 Varkauden kaupunki 058 0,44, ,0 3,94 Carelian Caviar Oy 93 0,08 0, ,03 0,06 Yhteensä ,63 8, ,04 5,95 * Suomen Ympäristökeskuksen VEMALAn kuormitusluvut Varkauden yläpuolisilta valuma-alueilta sekä kuormittajien osuudet. VEMALAn kuormitukset ovat vuosien keskiarvo. 8

20 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET 4. Maaliskuu Varkauden yläpuolisessa Unnukassa Kinkamon syvänteessä happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa oli heikko ja syvänne säilyi vain niukasti hapellisena. Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Vesi oli päällysvedessä lievästi rehevää. Heikentynyt happitilanne aiheutti lievää sisäistä kuormitusta, mikä kasvatti ravinnepitoisuuksia syvemmissä vesikerroksissa. Pohjalle oli kerrostunut myös suolapitoisempaa vettä, mikä näkyi sähkönjohtavuuden kasvuna. Hygieeninen laatu päällysvedessä oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt. Varkauden tehtaiden yläpuolista vettä edustavassa voimakanavassa veden ravinneja humuspitoisuudet olivat hieman alempia kuin Unnukan pintavedessä mutta vesi luokittui edelleen lievästi reheväksi. Happitilanne oli hyvä ja sähkönjohtavuus oli alhainen. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja tavattu. Huruslahdessa hapetinasemalla Huruslahti veden kerrostuminen oli vain vähäistä ja happitilanne oli hyvä koko vesimassassa, mikä ilmentää hapettimen tehokasta toimintaa. Lahden perukassa asemalla 3 happitilanne oli erittäin huono: happi oli lopussa pohjan lähellä, lähes loppunut välivedestä sekä niukkahappinen päällysvedessä. Ravinnepitoisuuksien perusteella Huruslahti luokittui asemalla lievästi reheväksi. Perukassa asemalla 3 päällysveden ravinnepitoisuudet olivat korkeampia, mutta vesi oli edelleen lievästi rehevää. Heikko happitilanne aiheutti asemalla 3 sisäistä kuormitusta, mikä kasvatti voimakkaasti pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia. Huruslahden perukkaan oli pohjan lähelle kerrostunut suola- ja kiintoainepitoista vettä. Bakteereja ei juuri esiintynyt kummallakaan Huruslahden alueella. Hapettimen hyvän toiminnan ansiosta vedenlaatu hapetinasemalla oli selvästi Huruslahden perukkaa (as. 3) parempi. Huruslahdesta laskevassa Pirtinvirrassa vesi oli laadultaan pitkälti samanlainen kuin voimakanavassa ja Huruslahden päällysvedessä. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vesimassa oli vain heikosti lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli hyvä. Veden sähkönjohtavuus sekä ravinnepitoisuudet kasvoivat lievästi Pirtinvirran tasosta, mutta vesi luokittui edelleen lievästi reheväksi. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon lähihavaintopaikalla Akonniemessä happitilanne oli heikentynyt syvänteessä. Puhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyivät heikentyneen happitilanteen ohella edellisten havaintokertojen tapaan pohjan lähellä sekä jossakin määrin myös välivedessä 0 metrin syvyydessä typpiyhdisteiden sekä sähkönjohtavuuden kasvuna. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutuksia ei ollut selkeästi eroteltavissa ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Päällysveden ravinnepitoisuudet ja sähkönjohtavuus olivat alempia kuin yläpuolisessa Ykspuussa ja hygieeninen laatu oli hyvä. Akonniemen havaintopaikkaan lisätyn nikkelianalyysin mukaan liukoisen nikkelin pitoisuus vesistössä oli alhainen alittaen nikkelille asetetun ympäristölaatunormin (20 μg/l). 9

21 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Siitinselällä vesimassan lämpötilakerrostuneisuus oli vain vähäistä ja happitilanne oli tämän ansiosta hyvä koko vesimassassa. Heikosta kerrostumisesta johtuen veden laadun erot eri syvyyksien välillä olivat vähäisiä eikä selviä merkkejä jätevesien vaikutuksesta ollut havaittavissa. Siitinselän alapuolella happitilanne syvänteissä oli heikosti kerrostuneita havaintopaikkoja Vuoriselkä 255 sekä Kuokanselkä 256 lukuun ottamatta pääsääntöisesti hieman heikompi kuin keskimäärin edellisvuosina vastaavaan aikaan. Heikoimmillaan happitilanne oli Heposelällä, jossa pohjanläheinen vesikerros säilyi vain niukasti hapellisena. Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti kaikilla havaintopaikoilla hyvin. Ravinnepitoisuuksien perusteella päällysveden rehevyystaso säilyi Siitinselän tasolla (lievästi rehevä) Saviluotoon asti, mutta aleni tämän jälkeen niukkaravinteisen vesialueen tasolle. Heikentynyt happitilanne aiheutti lievää sisäistä kuormitusta ja pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksien kasvua selvimmin Heposelällä. Hygieeninen laatu Siitinselän alapuolella oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt suurempia määriä. Veden sähkönjohtavuus oli Siitinselällä ja useimmilla alapuolisilla havaintopaikoilla korkeimmillaan välisyvyyksissä, mikä saattaa viitata yläpuolisten kuormittajien jätevesien kulkeutumiseen reitillä alaspäin pinnan ja pohjavesikerroksen välissä, välivedessä. 4.2 Toukokuu Huruslahdessa syvänne oli lievästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli hyvä pinnasta pohjalle. Vesi oli lievästi rehevää ja lievästi humuspitoista. Sähkönjohtavuus ja kiintoainepitoisuus olivat alhaisia. Pirtinvirrassa vedenlaatu oli lievästi parempi kuin Huruslahden päällysvedessä ja vesi oli edelleen lievästi rehevää. Vedenlaatu Pirtinvirrassa oli lähes vastaava kuin voimakanavassa, joka edustaa Varkauden tehtaiden yläpuolista vedenlaatua. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vesimassa oli vain lievästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli hyvä. Ravinne- ja humuspitoisuudet, samoin kuin sähkönjohtavuus olivat samaa tasoa kuin Huruslahdesta tulevassa Pirtinvirrassa eikä Varkauden tehtaiden vaikutusta ollut analyysituloksissa selkeästi eroteltavissa. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon alapuolella Akonniemessä happitilanne oli kevättäyskierron jälkeen hyvä. Syvänteessä oli havaittavissa kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuden sekä sähkönjohtavuuden kohoamista, mikä viittaa puhdistamon purkuvesien vaikutukseen. Typpipitoisuudet syvänteessä olivat kuitenkin alempia kuin keskimäärin edellisvuosina vastaavaan aikaan. Päällysveden laatu oli pitkälti samaa tasoa kuin ylempänä Ykspuussa. Liukoisen nikkelin pitoisuus vedessä oli hyvin alhainen. Päällysveden ravinnepitoisuudet pysyivät Akonniemen tasolla alempana Siitinselällä ja Saviluodossa (vesi lievästi rehevää) ja alenivat edelleen lievästi Heposelällä. Happitilanne oli kaikilla paikoilla hyvä. Veden väriluku ja jossakin määrin myös humuspitoisuus olivat koko Haukiveden alueella hieman keskimääräistä aiempien vuosien kevättilannetta korkeampia. 20

22 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4.3 Elokuu Tuloksissa lieviin kuormitusvaikutuksiin viittaavat Ykspuun havaintoaseman vähäisesti noussut sähkönjohtavuus sekä typen mineraaliravinnepitoisuuksien nousu alusvedessä Akonniemessä ja Siitinselällä (34). Varkauden yläpuolisessa Unnukassa Kinkamonselällä (KINKAMO) vesi oli näytteenottohetkellä lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli alusvedessä kohtalainen - pintaan nähden alentunut. Muutoin happitilanne oli edellisvuosien tasoa. Vesi oli lievästi rehevää, lievästi humuspitoista ja päällysvedessä happamuudeltaan lievästi emäksistä. Alusveteen oli kerääntynyt pintavettä enemmän aineita ja se oli sameampaa, mikä on luonnollista syvissä syvänteissä. Päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä. Lämpimästä kesästä johtuen levätuotanto oli heinäkuun näytteessä runsasta ilmentäen reheviä olosuhteita (kuva ). Elokuun näytteessä levätuotanto oli heinäkuuta vähäisempää, mutta ilmensi yhä reheviä olosuhteita. Levien ravinnesuhteissa fosfori oli alle mittausrajan molemmilla havaintokerroilla. Huruslahden hapetinsyvänteessä (Huruslahti ) vesimassa oli lämpötilakerrostumaton ja happitilanne oli hyvä pinnassa ja melko hyvä pohjassa. Vesi oli pinnassa lievästi rehevää. Ravinnepitoisuudet kasvoivat lievästi syvemmissä vesikerroksissa, mutta syvänteen säilyminen hyvähappisena esti sisäisen kuormituksen syntymistä. Alusvedessä oli havaittavissa hiukkasia ja sameus ja kiintoaine olivat tavanomaista korkeammalla. Veden sähkönjohtavuus ja humuspitoisuus olivat tavanomaisia. Päällysveden levätuotanto oli tavanomaista runsaampaa klorofylli-a-pitoisuuden perusteella. Kasviravinteista fosfaatti ja ammoniumtyppi olivat alle määritysrajan. Vähäinen typen määrä suosii sinileviä, joita kasviplanktonanalyysin mukaan oli elokuussa runsaimmin. Hygieeninen laatu oli hyvä; bakteerien määrä oli vähäinen. Huruslahden perukassa asemalla 3 vesi oli hapetonta pohjalla ja välivedessä. Pinnassa happitilanne oli hyvä. Hapen loppuminen alemmista vesikerroksista aiheutti sisäistä kuormitusta, mikä näkyi pohjanläheisen vesikerroksen laadun heikentymisenä, mm. sähkönjohtavuuden nousuna ja ravinteiden vapautumisena pohjasta alusveteen. Myös päällimmäisen vesikerroksen laatu oli heikentynyt, mikä ilmeni mm. voimakkaasti kohonneina ravinnepitoisuuksina (vesi erittäin rehevää) kuten muinakin vuosina. Bakteerien määrä oli alhainen ja veden hygieeninen laatu säilyi hyvänä. Huruslahdesta purkautuvan Pirtinvirran (PI) sekä Unnukasta tulevan Voimakanavan (54) veden laadun erot olivat vain vähäisiä. Pirtinvirran bakteerimäärä oli hieman korkeampi. Ravinnepitoisuudeltaan vesi oli lähinnä Kinkamon tasoista. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa veden lämpötilakerrostumista ei ollut havaittavissa ja happitilanne oli koko vesimassassa hyvä. Vedenlaatu oli lähes samaa tasoa kuin ylempänä Pirtinvirrassa, joskin sähkönjohtavuus kasvoi hieman. Typpipitoisuus oli Voimavirran tasoista. Hygieeninen laatu oli hyvä ja levätuotanto oli heinä- ja elokuussa tavanomaista runsaampaa kuten muillakin asemilla. 2

23 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon purkuvesien lähihavaintopaikalla Akonniemessä (AKO) syvänne oli lievästi lämpötilakerrostunut. Happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa ja 5 m näytesyvyydessä oli heikko, mutta ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin tai tyydyttävästi. Puhdistamon purkuvesien vaikutukseen viittasi pohjan lähellä sekä jossakin määrin myös välivedessä happitilanteen heikentymisen ohella typpiyhdisteiden määrän kohoaminen. Ammoniumtypen määrä oli kuitenkin tavanomaista alhaisempi. Akonniemen päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutusta ei ollut havaittavissa, vaan vesi oli yläpuolisen aseman kanssa saman laatuista. Ravinteiden perusteella vesi luokittui lievästi reheväksi ja klorofylli-a-pitoisuuden perusteella reheväksi. Mineraaliravinteista olivat vähissä, alle määritysrajan, ammoniumtyppi ja fosfaattifosfori. Päällysveden ravinneja klorofylli-a-pitoisuudet olivat saman tasoisia yläpuolisen Ykspuun kanssa. Päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä eikä kohonneita bakteeripitoisuuksia havaittu. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat kaikissa syvyyksissä alhaisia. Akonniemen alapuolisella Siitinselällä (34) vesikerros oli lämpötilakerrostunut ja happi oli loppunut alusvedestä (4 m) ja oli vähissä 0 m näytesyvyydessä. Hapettomuus aiheutti puhdistamovaikutukseen viittaavaa ammoniumtypen kertymistä alusveteen sekä sähkönjohtavuuden nousua. Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Päällysveden rehevyys ja levätuotanto olivat samaa tasoa kuin Akonniemessä, mutta ammoniumtyppeä oli vielä mitattavissa määrin päällysvedessä. Päällysveden hygieeninen laatu oli erinomainen. Siitinselän alapuolisella Haukivedellä (23, 255, 34, 256, 45, 35, 235) syvänteissä vallitsi tyypillinen loppukesän lämpötilakerrostuneisuus. Havaintopaikkojen happitilanne oli lähellä edellisvuosien vastaavaa tilannetta ja useimmilla paikoilla esiintyi kohtalaista hapen kulumista syvemmissä vesikerroksissa. Muilla havaintopaikoilla Tahkoselkää lukuun ottamatta happitilanne oli hyvä tai tyydyttävä. Tahkoselällä syvänteessä oli selvää hapen kulumista. Aineiden kertyminen alusveteen ei ollut huomattavaa, mutta sitä esiintyi jonkin verran, voimakkaimmin Tahkonselällä (023). Päällysvesi oli Heposelän yläpuolelle asti lievästi rehevää ja fosforipitoisuus aleni Kuokanselälle (256) Heposelälle (35) niukkaravinteiseksi. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat tavanomaista tasoa. Muilta osin veden laatu eri havaintopaikoilla oli lähellä aiempien vuosien loppukesän tilannetta. Sähkönjohtavuus oli luonnonvesien tasolla. Hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä eikä indikaattoribakteereita juuri esiintynyt. Levätuotanto oli heinäkuun havaintokerralla elokuun havaintoketoja hieman korkeampi ja molemmilla kerroilla levän kasvulle edullisten olosuhteiden johdosta tavanomaista runsaampaa 4.4 Lokakuu Huruslahden syvänteen lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut ja vesi oli sekoittunutta, mutta tavanomaista lämpimämpää pitkään jatkuneen kesän johdosta. Happea riitti hyvin 22

24 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy koko vesimassaan. Vesi oli lievästi rehevää ja fosforipitoisuus oli tavanomaista hieman korkeampi. Kiinto-ainetta oli vedessä hieman tavanomaista enemmän. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen ja happamuus oli neutraali. Huruslahdesta Pirtinvirran kautta Haukiveteen tuli lievästi rehevää, tavanomaista humuspitoisempaa, hygieeniseltä laadultaan hyvälaatuista vettä. Vedenlaatu oli käytännössä samanlaatuista Varkauden tehtaiden yläpuolelta tulevan voimakanavavan vedenlaadun kanssa. Myös Haukiveden puolella vallitsi syystäyskierto ja vesimassa oli pääsääntöisesti sekoittunutta ja happitilanne oli hyvä. Veden lämpötila oli ajankohtaan nähden korkea. Eteläisimmällä havaintopaikalla Heposelällä vesimassa oli kuitenkin edelleen lämpötilakerrostunut ja pohjanläheisessä vesikerroksessa oli lisääntynyttä hapen kulumista. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vesi oli laadultaan lähellä Pirtinvirtaa, joskin sähkönjohtavuus oli kasvanut lievästi, samoin kuin ammoniumtyppipitoisuus pohjan läheisessä vesikerroksessa. Kokonais-fosforipitoisuus oli lievästi korkeampi kuin Pirtinvirrassa. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon alapuolella Akonniemen havaintoasemalla oli päällysveden kohonnut ammoniumtyppipitoisuus viittasi puhdistamovaikutukseen. Myös päällysveden ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin edellisellä havaintopaikalla Ykspuussa, mutta vesi luokittui edelleen lievästi reheväksi. Akonniemen syvänteestä havaitut liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat alhaisia. Akonniemen alapuolisella Siitinselällä vedenlaatu oli hieman parempi kuin Akonniemessä, mikä näkyi lievästi alempina ravinnepitoisuuksina sekä sähkönjohtavuutena. Veden laatu parani lievästi edelleen etelään päin Saviluodossa ja Heposelällä. 4.5 Vedenlaatu reitillä tarkkailuvuonna sekä aiempina vuosina Varkauden tehtaiden, Carelian Caviar Oy:n sekä kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormituksen vaikutuksia tarkastellaan ensin havaintoasemien alusvedestä ja sitten päällysveden laatua vuonna 203 sekä muutoksia vuosien välillä. Pidempiaikaisessa tarkastelussa vedenlaatua on tarkasteltu yleisesti kaikkien asemien osalta ja tarkempia tuloksia on esitetty vain tärkeimmistä asemista. Unnukan alueen vesi on happamuudeltaan lähinnä neutraalia ja melko vähähumuksista. Varkauden alapuolella veden happamuus kasvaa hieman, mutta humuksisuus säilyy samalla tasolla. Veden hygieeninen laatu on ollut havaintokerroilla yleisesti hyvä. Alusvesi Varkauden yhteistarkkailualueen alusvesien happipitoisuudet kerrostuneisuuden ajalta vuosilta on kerätty kuvaan 7. Huono happitilanne (noin alle 4 mg/l) aiheuttaa ongelmia alusveden laadussa: ravinteita konsentroituu alusveteen ja sedimenttiperäistä kuormitusta saattaa esiintyä. 23

25 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Happipitoisuus on ollut Kinkamon (syvyys 35 m) asemalla välillä heikko. Ykspuussa (syvyys 8,4 m) alusveden happipitoisuus on säilynyt välttävänä - tyydyttävänä. Akonniemen (syvyys 8 m), Siitinselän aseman 34 (syvyys 6 m) ja Tahkonselän 023 (syvyys 22 m) asemilla happipitoisuus on ollut alhainen. Tahkonselän asemalla hajakuormitus vaikuttaa paljon veden laatuun. Asemilla Vuoriselkä 255 (syvyys 5 m), Saviluoto 34 (syvyys 32 m), Kuokanselkä 256 (syvyys 25 m), Äimisvesi 045 (32 m), Heposelkä 35 (syvyys 48 m) ja Peonselkä 235 (syvyys 36 m) happipitoisuus on voinut olla ajoittain heikko, mutta merkittävää sisäistä kuormitusta ei ole esiintynyt. Vuonna 203 maaliskuussa Heposelän happi oli käytännössä loppunut ja fosforipitoisuus oli tavanomaista hieman korkeammalla. Asemista Kinkamon, Akonniemen, Siitinselän 34 sekä Huruslahden aseman ja 3 tuloksia tarkastellaan myöhemmin tarkemmin Happi mg/l Kinkamo Kinkamo Kinkamo Kinkamo Ykspuu Ykspuu Ykspuu Akonn. Akonn. Akonn. Siitins. 34 Siitins. 34 Siitins. 34 Tahkons. Tahkons. Tahkons. Vuoris. Vuoris. Vuoris. Savil. Savil. Savil. Kuokans. Kuokans. Kuokans. Äimisv. Äimisv. Äimisv. Hepos. Hepos. Hepos. Peons. Peons. Peons. Kuva 7. Alusveden happipitoisuus talvella ja kesällä vuosina (vasemmalla asemakohtaisesti vanhin ja oikealla uusin näyte tyhjä väli erottaa asemat, mutta osa on nollapitoisuuksia). Osa happipitoisuuksista menee yli 0 mg/l. Alusveden korkeat sähkönjohtavuudet voivat johtua mm. alusveden hapettomuudesta tai jätevesien vaikutuksesta. Alusvesien sähkönjohtavuus on ollut pääosin tavanomainen luonnonvesille (kuva 8) lukuun ottamatta Akonniemä, missä arvot ovat olleet korkeita. Hieman korkeampi taso jatkuu Savilahteen asti, mistä alaspäin se laskee. Tahkonselän syvänteellä heikko happitilanne nostaa myös sähkönjohtavuuksia. 24

26 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Sähkönjohtavuus ms/m Kinkamo Kinkamo Kinkamo Kinkamo Ykspuu Ykspuu Ykspuu Akonn. Akonn. Akonn. Siitins. 34 Siitins. 34 Siitins. 34 Tahkons. Tahkons. Tahkons. Vuoris. Vuoris. Vuoris. Savil. Savil. Savil. Kuokans. Kuokans. Kuokans. Äimisv. Äimisv. Äimisv. Hepos. Hepos. Hepos. Peons. Peons. Peons. Kuva 8. Alusveden sähkönjohtavuus asemilla talvella ja kesällä vuosina Akonniemen ylimenevät arvot ovat nähtävissä myöhemmin asemakohtaisessa kuvassa. Alusvesien typpi- ja fosforipitoisuudet ovat samoin olleet korkeimmat Akonnimen asemalla (kuvat 9 ja 0) ja laskevat Savilahden aseman jälkeen. Kokonaisfosforipitoisuuksissa on yksittäisiä korkeita pitoisuuksia erityisesti Heposelällä, mitkä johtuvat alusveden ajoittain heikoista happitilanteista Kokonaistyppi µg/l Kinkamo Kinkamo Kinkamo Kinkamo Ykspuu Ykspuu Ykspuu Akonn. Akonn. Akonn. Siitins. 34 Siitins. 34 Siitins. 34 Tahkons. Tahkons. Tahkons. Vuoris. Vuoris. Vuoris. Savil. Savil. Savil. Kuokans. Kuokans. Kuokans. Äimisv. Äimisv. Äimisv. Hepos. Hepos. Hepos. Peons. Peons. Peons. Kuva 9. Havaintoasemien alusveden kokonaistyppipitoisuus talvella ja kesällä vuosina Akonniemen asteikon ulkopuoliset arvot ovat nähtävissä myöhemmässä kuvassa. 25

27 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kokonaisfosfori µg/l Kinkamo Kinkamo Kinkamo Kinkamo Ykspuu Ykspuu Ykspuu Akonn. Akonn. Akonn. Siitins. 34 Siitins. 34 Siitins. 34 Tahkons. Tahkons. Tahkons. Vuoris. Vuoris. Vuoris. Savil. Savil. Savil. Kuokans. Kuokans. Kuokans. Äimisv. Äimisv. Äimisv. Hepos. Hepos. Hepos. Peons. Peons. Peons. Kuva 0. Havaintoasemien alusveden kokonaisfosforipitoisuus talvella ja kesällä vuosina Kinkamon ja Akonniemen asteikon ulkopuoliset arvot ovat nähtävissä myöhemmässä kuvassa. Unnukka, Kinkamonselkä K Kinkamonselkä toimii vertailualueena Varkauden alapuolisille asemille. Kinkamonselän alusveden happipitoisuus on ollut alhainen talvisin (kuva ). Ajoittain hapen niukkuutta on ilmennyt myös alusvettä ylemmissä kerroksissa. Selvää muutossuuntaa hapen vähenemisestä ei talven tuloksista ole havaittavissa. Lievää sisäistä fosforikuormitusta on ilmennyt, kun happipitoisuus on ollut alhainen. Kesällä happitilanne on ollut parempi eikä sisäistä kuormitusta ole ollut. Happi mg/l Kesä Ptot Happi Ptot µg/l Kuva. Kinkamonselän happipitoisuus alusvedessä, p- m ja kokonaisfosforipitoisuus talvella ja kesällä vuosina

28 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Huruslahti asema 3 Huruslahden pohjoispään aseman 3 alusveden (7-8 m) happi on loppunut kerrostuneisuuden aikana (kuva 2). Hapettomuus on ylettynyt myös ylempiin (5 m) vesikerroksiin. Sisäinen kuormitus on ollut talvella kesää runsaampaa. Happi mg/l Talvi Ptot Happi Ptot µg/l Happi mg/l Kesä Ptot Happi Ptot µg/l Kuva 2. Huruslahden aseman 3 happipitoisuus näytesyvyyksissä 3 m ja p-. Huruslahti asema Huruslahden aseman alusvettä hapetetaan. Asemalla on vain satunnaisesti ollut talvella alusveden hapettomuutta (kuva 3). Siitä ei kuitenkaan ole johtunut huomattava sisäistä fosforikuormitusta. Kesällä alusveden happipitoisuus on ollut talvea heikompi ja alusveden fosforipitoisuus taso on ollut hieman korkeampi. Happi mg/l Talvi Ptot Happi Ptot µg/l Happi mg/l Kesä Ptot Happi Ptot µg/l Kuva 3. Huruslahden hapetinaseman alusveden happi- ja kokonaisfosforipitoisuus vuosina

29 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Akonniemi Voimakkaimmin jätevesien vaikutus on näkynyt Akonniemen edustalla, jonka läheisyyteen johdetaan Varkauden kaupungin puhdistamon purkuvedet. Alusveden happipitoisuus on ollut talvella heikko ja kesällä heikko happitilanne on ulottunut myös 5 m näytesyvyyteen (kuva 4). Talvisin alusvedessä on ollut sisäistä fosforikuormitusta, mikä on hieman kasvanut viime vuosina. Happi mg/l Talvi Ptot Happi Ptot µg/l Happi mg/l Kesä Ptot Happi Ptot µg/l Kuva 4. Akonniemen happi- ja kokonaisfosforipitoisuus alusvedessä p- m talvella ja kesällä vuosina Akonniemessä puhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyvät voimakkaasti myös pohjanläheisen ja sitä ylemmän vesikerroksen typpipitoisuuksissa ja sähkönjohtavuudessa (kuva 5). Viime vuosina erityisesti maaliskuun pitoisuudet ja sähkönjohtavuuden arvot ovat olleet aiempia vuosia korkeampia. Vaikutukset ovat rajoittuneet alimpiin vesikerroksiin. Kuva 5 Akonniemen alusveden sähkönjohtavuus alusvedessä (vihreä yhtenäinen viiva) ja 0 m:n syvyydessä (vihreä katkoviiva) sekä alusveden happi- ja kokonaistyppipitoisuus talvella ja kesällä vuosina

30 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Siitinselkä 34 Siitinselän aseman 34 alusveden kesäinen happipitoisuus on ollut huono. Myös talvisin se on loppunut ajoittain. Talvisin alusveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet korkeampia kuin kesäisin Akonnimen tapaan. Talven kerrostuneisuusolot ovat kesää pysyvämmät, jolloin sekoittuminen talvella on vähäisempää, mikä osaltaan vaikuttaa asiaan. Kesällä hapen niukkuus on välillä ylettynyt väliveteen. Happi mg/l Talvi Ptot Happi Ptot µg/l Happi mg/l Kesä Ptot Happi Ptot µg/l Kuva 6. Siitinselän 34 aseman alusveden (pohja- m) happi- ja kokonaisfosforipitoisuus talvella ja kesällä Siitinselän alusveden sähkönjohtavuus on pysynyt tasaisena, mutta on hieman alapuolisia asemia korkeampi. Alusveden ja 0 metrin näytesyvyyden arvot ovat olleet suunnilleen samalla tasolla. Kokonaistyppipitoisuus on välillä kohonnut erityisesti heikon happitilanteen vallitessa. Selviä muutossuuntia ei aineistosta ole havaittavissa. Typpipitoisuudet ovat olleet Akonniemeä alhaisempia. Happi mg/l, sjk ms/m Siitinselkä Ntot µg/l Ntot. sjk 0 m sjk p- m Happi Kuva 7. Siitinselän 34 alusveden ja 0 m:n sähkönjohtavuus sekä happi- ja kokonaistyppipitoisuus alusvedessä talvella ja kesällä vuosina

31 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Päällysvesi Kuvissa 8-20 on tarkasteltu eri havaintopaikkojen päällysveden (näytesyvyys metri) sähkönjohtavuutta sekä ravinnepitoisuuksia tarkkailuvuonna 203 sekä verrattu sitä vuosien minimiin, maksimiin ja keskiarvoon. Mukana ovat kaikki vuosien havainnot myös kevään ja syksyn täyskierron tulokset. Varkauden tehtaiden, Carelian Caviar Oy:n sekä kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormituksen vaikutus oli tarkkailuvuonna havaittavissa alapuolisilla näytepaikoilla edellisvuosien tavoin lievänä sähkönjohtavuuden ja ravinnepitoisuuksien kasvuna lähinnä Pirtinvirran alapuolella, Akonniemen-Siitinselän alueella. Myös kaupungin ja valuma-alueen hulevedet vaikuttavat veden laatuun. Tulosten perusteella päällysveden laatu oli sähkönjohtavuuden ja kokonaisfosforipitoisuuden osalta vuonna 203 koko reitillä pääsääntöisesti tavanomainen tai hieman parempi kuin keskimäärin edellisvuosina. Korkeat sähkönjohtavuudet ovat Akonniemellä olleet marraskuussa Kokonaistyppeä oli päällysvedessä vuonna 203 talvella ja keväällä runsaammin kuin keskimäärin edellisvuosina. Loppukesästä pitoisuudet taas olivat keskimääräistä alhaisempia. Kevään loppuvuotta korkeammat arvot johtuvat todennäköisesti edellisvuoden sateiden tuomasta kuormasta. Myös kesän runsas levätuotanto käytti ravinteita tehokkaasti otollisissa olosuhteissa. Pitoisuustaso laski Haukiveden eteläosissa. Sähkönjohtavuus ms/m ka min max Kuva 8. Havaintoasemien päällysveden ( metri) sähkönjohtavuus vuosien 203 havaintokerroilla sekä keskiarvo, minimi ja maksimi vuosilta Havaintokertojen määrä vaihtelee asemittain. 30

32 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kokonaistyppi µg/l ka min max Kuva 9. Eri havaintoasemien päällysveden ( metri) kokonaistyppipitoisuudet vuoden 203 havaintokerroilla sekä minimi, maksimi ja keskiarvo vuosilta Havaintokertojen määrä vaihtelee asemittain. Kokonaisfosfori µg/l ka min max Kuva 20. Eri havaintoasemien päällysveden ( metri) kokonaisfosforipitoisuudet vuoden 203 havaintokerroilla sekä minimi, maksimi ja keskiarvo vuosilta Havaintokertojen määrä vaihtelee asemittain. 3

33 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Päällysveden ekologinen luokittelu Ekologisen tyypittelyn mukaan Haukivesi kuuluu suuriin humusjärviin (Sh). Vesistö voidaan jakaa ekologisiin laatuluokkiin päällysveden kasvukauden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella (taulukko 5). Luokitus perustuu Suomen ympäristökeskuksen laatimaan pintavesien ekologisen tilan luokitteluun, taulukko 5 (Aroviita ym. 202). Taulukko 5. Suurten humusjärvien ekologisen luokittelun raja-arvot päällysvedessä kasvukaudella VI-IX. E/Hy = erinomainen/hyvä, Hy/T = hyvä/tyydyttävä, T/V = tyydyttävä/välttävä, V/Hu = välttävä/huono E/Hy Hy/T T/V V/Hu klorofylli-a µg/l kokonaisfosfori µg/l kokonaistyppi µg/l Kuvissa 2-22 on esitetty vuoden kesäajan mittaustuloksiin perustuvat eri havaintopaikkojen päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet sekä verrattu niitä ekologisen luokituksen raja-arvoihin. Vuonna 203 avovesikaudella mitattujen päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella Kinkamon ja Vuoriselän välinen alue luokittuu ekologisessa luokituksessa vedenlaadultaan lähinnä luokkaan hyvä ja Saviluoto sekä alapuolinen alue luokkaan erinomainen tai hyvä. Päällysvesien pitoisuuksissa ei ole selviä muutossuuntia. Kuva 2. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus elokuussa asemilla vuosina Vuoden 203 tulos punaisella. Mukana myös luokittelun rajat E = erinomainen, H = hyvä, t = tyydyttävä. 32

34 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 22. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus elokuussa asemilla vuosina Vuoden 203 arvo punaisella. Mukana myös luokittelun rajat E = erinomainen, H = hyvä, t = tyydyttävä, V = välttävä. Klorofyllli-a:n avulla mitataan kasviplanktonin määrää, jonka perusteella arvioidaan vesistön rehevyyttä. Fosforirajoitteisissa järvissä klorofyllipitoisuuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välillä on havaittu riippuvuus, joten järven rehevyystasoa voidaan arvioida myös fosforipitoisuuden perusteella. Aikaisemmin vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa lievästi rehevän ja rehevän raja-arvona on käytetty kokonaisfosforipitoisuutta 30 µg/l, mutta käytännössä vesistön rehevyys ilmenee levämäärän lisääntymisenä kun kokonaisfosforipitoisuus ylittää tason µg/l. Toisaalta humusvesissä fosforipitoisuudet voivat olla hieman korkeampia, koska tuottava vesikerros on matalampi. Vuonna 203 otettiin kasviplanktonnäytteet heinäkuussa (4.7.), elokuussa ( ) ja syyskuussa (9.9.). Lajiston lisäksi niistä määritettiin myös a-klorofyllipitoisuus. a-klorofyllipitoisuuksien välillä eri ajankohtina ei ollut huomattavia eroja (kuva 23) ja vesi luokittui niiden perusteella lähinnä reheväksi. Matalimmat arvot olivat Heposelällä. Analysoitujen mineraaliravinteiden osalta fosfaattifosfori oli alle mittaustarkkuuden jokaisella havaintokerralla ja ammoniumtyppi vähissä Huruslahdesta heinä- ja elokuussa sekä Akonnimestä elokuussa. Yleisesti ammoniumtypen pitoisuudet olivat matalimmat elokuun havaintokerralla (alle 5-9 µg/l). Myös Haukiveden aiempina vuosina mitattujen ravinnepitoisuuksien perusteella eri asemat olivat fosforirajoitteisia eikä asemien ravinnesuhteiden välillä juurikaan ollut eroa. Typen niukkuus suhteessa fosforiin on sinileviä suosiva, mutta Haukivedellä fosfori on tulosten perusteella niukkuustekijä. 33

35 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 25 Klorofylli a µg/l heinä elo syys Kuva 23. Kesän 203 a-klorofyllitulokset heinä-, elo- ja syyskuulta. Kuvaan 24 on piirretty klorofylli-a-pitoisuudet vuosilta Vuosina 2006 ja 200 oli mittauksia kolmesti kesässä vuoden 203 tavoin, jolloin niistä on otettu keskiarvo. Tulosten mukaan Kinkamon alueen klorofylli-a-pitoisuus on suurten humusjärvien ekologisen luokittelun perusteella lähinnä hyvällä tasolla. Vuoden 203 pitoisuudet olivat korkeita, tyydyttävän tasolla. Varkauden alueen kuormitus näkyy levätuotannon kasvuna alapuolisilla asemilla Saviluotoon asti. Huruslahden, Ykspuun, Akonniemen, Siitinselän (34) ja Saviluodon a-klorofylliarvot ovat olleet luokittelun perusteella lähinnä tyydyttäviä ja Heposelän hyviä. Vuosi 203 suosi kasviplanktonin tuotantoa: edellisvuoden sateet lisäsivät hajakuormitusta ja kasvukausi oli lämmin sekä pitkä. Rehevyyteen vaikuttaa voimakkaasti myös hajakuormitus. Muutoin selvää muutossuuntaa ei rehevyystasossa vuosien välillä ole havaittavissa. Kaikkien asemien arvot ilmentävät lähinnä reheviä olosuhteita Klorofylli-a-pitoisuus µg/l Kinkamo Huruslahti Ykspuu Akonniemi Siitinselkä Saviluoto Heposelkä V T 0 H 5 E Kuva 24. Havaintoasemien klorofylli-a-pitoisuus päällysvedessä kasvukaudella vuosina sekä ekologisen luokituksen raja-arvot. Vuosina 2006, 200 ja 203 mittauksia oli kolmesti kesässä, joista on laskettu keskiarvo. Mukana myös luokittelun rajat E = erinomainen, H = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä. 34

36 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 KASVIPLANKTONTUTKIMUKSET Kasviplankton analyysin ja raportoinnin on tehnyt Sanna Kankaala tmi. Raportti on kokonaisuudessaan alla. Haukiveden tarkkailun yhteydessä suoritettiin kesällä 203 kuukausittainen suppea leväseuranta. Mikroskopointia varten vettä laskeutettiin 0 ml. Tulokset ovat taulukossa 6. Haukiveden kasviplankton heinäkuussa 203 oli monipuolinen, melko rehevän ja käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävän - hyvän vesistön tasoa. Lajimäärät olivat kuitenkin pienemmät kuin mihin keskimääräinen klorofyllipitoisuus viittasi. Lajiston ilmentämä veden rehevyys yläpuolisella asemalla Kinkamossa oli jokseenkin samanlainen kuin Varkauden alapuolisilla asemilla. Kinkamon planktonkuva oli heinäkuussa lajistoltaan yhtenevä alapuolisen reitin kanssa: kaikkia leväryhmiä esiintyi, sinileviä yhtä monilajisesti kuin alapuolisessa vesistössä, myös rehevyyttä osoittavia viherleviä jokseenkin yhtä paljon, limalevää ei havaittu. Heinäkuussa vallitsivat nielu- ja piilevät runsaammin kuin elokuussa. Tuolloin myös limalevä ilmestyi lajistoon. Syyskuussa lajisto säilyi monipuolisena, limalevä nosti klorofylliarvoa. Huruslahden kasviplanktonin rakenne ei juuri poikennut Kinkamossa vallinneesta, vain heinäkuussa levämäärät olivat vähäisemmät. Syyskuussa sinileviä esiintyi huomattavan vähän. Ykspuun ja Akonniemen asemilla leviä todettiin koko kesän lajistoltaan ja määrältään jokseenkin samantasoisesti kuin Huruslahdessa. Molemmissa paikoissa vallitsevina lajeina läpi kesän tavattiin nielulevien lisäksi pienikokoisia Ochromadales-kultaleviä sekä piileviä, joista runsaiten Akonniemen asemalla heinäkuussa Tabellaria-piilevää; lajit ovat tyypillisiä melko karuille humus-järville. Limalevää tavattiin jonkin verran loppukesällä. Myös Siitinselällä kesäkuukausina tavattu sinilevien ja viherlevien lajirunsaus viittasi veden rehevyyteen. Runsaiten esiintynyt leväryhmä oli piilevät ja lajeista yleisin Tabellarian ohella keskirehevän veden Asterionella-levä. Siitinselkä oli ainoa paikka, jossa todettiin jo heinäkuun alussa rehevähkölle humusvedelle tyypillistä Gonyostomum-limalevää; lajia tavattiin syyskuussa kohtalaisen runsaana. Vielä Saviluodossa planktonlajiston yleiskuva oli jokseenkin samanlainen kuin muilla yläpuolisilla asemilla: vallitsevina levinä olivat heinäkuussa piilevät mainittuine lajeineen, elokuussa sini- ja viherlevät sekä Rhodomonas-kultalevä, syyskuussa edelleen viherlevät. Uloimmalla asemalla Heposelällä sinilevien osuus väheni, mutta kohtalaiseen rehevyyteen viittasivat viherlevien monilajisuus ja Tabellaria-piilevien kohtalainen runsaus. Limalevää ei juuri esiintynyt. Sinileviä havaittiin tarkastelualueella jokaisena kesäkuukautena ja kaikkiaan yksitoista lajia, joukossa myös veteen liuenneen typen sitojia (Anabaena ja Aphanizomenon). Piilevien kohtalainen runsaus aiheutti koko kesän jossain määrin verkkojen limoittumista. 35

37 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko 6. Levien suhteellinen runsaus kesällä 203 asemilla Kinkamo, Huruslahti, Ykspuu ja Akonniemi. Kinkamo Huruslahti Ykspuu Akonniemi VII VIII IX VII VIII IX VII VIII IX VII VIII IX SINILEVÄT Aphanothece 2 + Coelosphaerium Microcystis reinboldii Woronichinia muita (5-8 lajia) PANSSARILE- Peridinium VÄT NIELULEVÄ T Cryptomonas Rhodomonas lacustris KULTALEVÄT Dinobryon Mallomonas Synura Uroglena Ochromonadales PIILEVÄT Acanthoceras Asterionella Aulacoseira Fragilaria Tabellaria muita (-4 lajia) VIHERLEVÄT Closterium Crucigenia Koliella Monoraphidium Scenedesmus muita (- 6 lajia) LIMALEVÄ Gonyostomum MUUTA Eläinplankton Runsausasteikko -5: = satunnaisesti 3 = kohtalaisesti (laji esiintyy jokaisessa näkökentässä) 36

38 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy...jatkoa taulukko 6. Levien suhteellinen runsaus kesällä 203 asemilla Siitinselkä 3 Saviluoto 34 ja Heposelkä 35. Siitinselkä 34 Saviluoto 34 Heposelkä 35 VII VIII IX VII VIII IX VII VIII IX SINILEVÄT Aphanothece + 2 Coelosphaerium 2 + Microcystis reinboldii Woronichinia muita (3-8 lajia) PANSSARILE- Peridinium VÄT NIELULEVÄ T Cryptomonas Rhodomonas lacustris KULTALEVÄT Dinobryon Mallomonas Synura Uroglena Ochromonadales PIILLEVÄT Acanthoceras Asterionella Aulacoseira Fragilaria Tabellaria muita (-4 lajia) VIHERLEVÄT Closterium 2 2 Crucigenia Koliella Monoraphidium Scenedesmus + - muita (- 5 lajia) LIMALEVÄ Gonyostomum MUUTA Eläinplankton ym Runsausasteikko -5: = satunnaisesti 3 = kohtalaisesti (laji esiintyy jokaisessa näkökentässä) 37

39 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 POHJAELÄINTUTKIMUS Pohjaeläintutkimuksen on tehnyt FM, hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä. Alla on raportin yhteenveto ja koko raportti on liitteenä. Muutokset lajistossa Pohjaeläimistön kokonaisbiomassa on noususuuntainen johtuen sulkasääsken toukkien runsastumisesta tutkimusalueella. Taksoniluvut olivat vuonna 203 seurannan keskitasoa toisin kuin vuonna 200, jolloin taksoniluvut olivat korkeat. Taksoniluku oli aikaisempaa korkeampi ainoastaan Heposelän ja Kostonselän syvänteissä. Vaikka Siitinselän ja Kostonselän pohjaeläimistön biomassoihin ja tiheyksiin vaikutti suuri sulkasääskien määrä, on taksoniluku molemmilla alueilla kuitenkin nouseva. Näyteasemakohtaiset tiheydet ovat nousevia Kostonselän ja Saviluodon näyteasemilla johtuen sulkasääsken toukkien määrän kasvamisesta. Tahkosalmen sulkasääskitiheys oli edelleen alhainen, mikä voi kertoa syvänteen happitilanteen paranemisesta. Chironomidi-indeksin (CI) perusteella Haukiveden pohjan tilassa ei ole edelleenkään tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan. Vaateliaampia pohjaeläinlajeja ei seurannassa tavattu S. ferox harvasukasmatoa ja jäännemassiaista (M. relicta) lukuun ottamatta. Aikaisemmin Kinkamonselällä ja Heposelällä esiintynyttä karua pohjaa indikoivaa Micropsectra -suvun surviaissääskeä ei havaittu vuonna 200 eikä sitä havaittu myöskään vuoden 203 seurannassa. Hyvin rehevää pohjaa suosiva C. plumosus on vakiinnuttanut asemansa Haukiveden syvänteissä (Liite.). Pohjien tilan kehitys Haukiveden tarkkailualueen pohjat ovat pysyneet Chironomidi-indeksi perusteella rehevinä ja melko muuttumattomina seurannan ajan. Heposelän näyteaseman pohja on ollut parhaimmassa kunnossa, ravinteisuudeltaan keskimääräinen, mutta 2000-luvulla indeksi on alentunut rehevän suuntaan. Sulkasääsken toukkien määrä (960 yks/m²) Heposelän (CI = 2.48 ja PICM-luokka: hyvä) syvänteessä oli vuonna 203 kautta aikojen suurin. Sulkasääsken toukkien määrä oli ennätyslukemissa myös Huruslahden, Kostonselän, Kinkamon ja Saviluodon syvänteissä. Taksoniluvut ovat pysyneet tasaisina koko seurannan ajan eikä niissä ole tapahtunut suurempia muutoksia. Alhaisia tiheyksiä ja biomassoja on mitattu Kinkamon, Tahkosalmen ja Heposelän näyteasemilla. Vaateliaampien pohjaeläinlajien puuttuminen asettaa pohjan ravinteisuuden Chironomidi-indeksin perusteella kuitenkin rehevään luokkaan. Vuonna 203 ensimmäisen kerran lasketun PICM-indeksin perusteella Kinkamon, Huruslahden ja Siitinselän syvänteet luetaan erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Chironomidiindeksin perusteella syvänteet ovat kuitenkin reheviä tai hyvin reheviä. Yleisesti PICM-indeksi vaihteli välttävän (Kostonselkä) ja erinomaisen välillä. 38

40 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Vuonna 200 seurantaan otetun Saviluodon näyteaseman syvänne on edelleen mitattujen parametrien perusteella hyvin rehevä. Pohjaeläinlajisto on samankaltainen kuin Haukiveden Saviluodon ympäröivissä syvänteissä. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I Kukkonen tutkija, FL Viitteet Aroviita ym Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/202. Suomen ympäristökeskus. Liiteet Tulosaineisto Pohjaeläinraportti 39

41 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu /9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. K-aine Sameus Väriluku COD-Mn Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Ni liuk Fek.koli E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/00 ml pmy/00ml / 256 Haukivesi Kuokanselkä 256 Kok.syv. 26,9 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 5 cm; Lumi 7 cm; Klo 6:25; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 4 /8; 0,0 2,4 85 6,7 4,8 < ,40,2 77 7, ,70 0,7 74 7,5 2 25,9,5 9,9 7 6,6 6,0 < / 045 Äimisvesi 045 Kok.syv. 3,8 m; Jää 54 cm; Lumi 0 cm; Klo 7:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 5 /8; 0,0 2,4 85 6,6 3,7 < ,3,8 88 4,2 20,8 0,7 77 5,2 9,3 30,8 2,8 3,7 27 6,4 5, < 40 8, / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,7 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 49 cm; Lumi 8 cm; Klo 4:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 4 /8; 0,20 2,4 85 6,7 3, ,40,7 8 6, ,60,3 79 7, 2 30,0,2 79 6, ,6 7,4 54 5,4 9, ,7 3,0 0,54 4,0 7, 9, / 235 Haukivesi Peonselkä 235 Kok.syv. 36,8 m; Näk.syv. 2,6 m; Jää 5 cm; Lumi 7 cm; Klo 3:5; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 3 /8; 0,30 2, 83 6,7 3, ,40,9 82 4,4 20,,3 80 5, ,6 9,2 68 5,4 9, ,8 2,6 3,2 24 6,4 5,3 36 8, / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 34 cm; Lumi 24 cm; Klo 5:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 7 /8; 0,0, 76 6,7 5,9 < , ,30, ,50,2 77 9,6 2 00,9 5 2,0 7,8 57 8,5 2,6 3,7 27 7,0 32 2, ,9 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

42 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 2/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a µg/l / 256 Haukivesi Kuokanselkä 256 Kok.syv. 26,9 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 5 cm; Lumi 7 cm; Klo 6:25; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 4 /8; , / 045 Äimisvesi 045 Kok.syv. 3,8 m; Jää 54 cm; Lumi 0 cm; Klo 7:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 5 /8; , / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,7 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 49 cm; Lumi 8 cm; Klo 4:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 4 /8; , / 235 Haukivesi Peonselkä 235 Kok.syv. 36,8 m; Näk.syv. 2,6 m; Jää 5 cm; Lumi 7 cm; Klo 3:5; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 3 /8; , / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 34 cm; Lumi 24 cm; Klo 5:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 7 /8; ,5 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

43 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 3/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. K-aine Sameus Väriluku COD-Mn Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Ni liuk Fek.koli E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/00 ml pmy/00ml / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 52 cm; Lumi 7 cm; Klo 4:05; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; 0,20,3 78 6,8 6,2 < ,30, ,40,3 78 7, 2 0 4,5 0,50 0,8 75 6,7 6,2 < / 023 Haukivesi Tahkoselkä 023 Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 3,0 m; Jää 55 cm; Lumi 9 cm; Klo 6:25; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 5 /8; 0,40, 77 6,7 6,5 < ,8 7,4 53 7,3 9,4 20,8 2,5,2 8,5 6,6 7,8 2,8 55 9, / 255 Haukivesi Vuoriselkä 255 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 6 cm; Lumi 9 cm; Klo 3:5; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 6 /8; 0,20,6 80 6,7 6,0 < ,40, 77 7,0 4,0 0,90 9,9 69 6,7 6,2 < / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 56 cm; Lumi 8 cm; Klo :45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 3 /8; 0,0,4 78 6,8 6, ,20, ,30, 77 7, ,50 0, ,0 0,3 72 6,7 <5 25 2,4 5, ,0 2,8,7 3 6,5 6,2 54 9, / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 34,9 m; Näk.syv. 2,6 m; Jää 44 cm; Lumi 6 cm; Klo 3:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; 0,0 2,5 86 6,8 5,7 < ,60,3 79 0,2 0,8 76 6,0 5,7 9, ,8 9,3 67 5,9 25,8 8, ,0 4,9 35 6, < ,9 2,4 0,46 3,4 7,0 8,3, / VO54 Voimakanava 54 Klo 8:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. - C-ast;,0 0,30 0,8 75 6,8 5,4 < Akkreditoitu testauslaboratorio T47

44 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 4/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a µg/l / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 2,4 m; Jää 52 cm; Lumi 7 cm; Klo 4:05; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; 5 0 4, / 023 Haukivesi Tahkoselkä 023 Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 3,0 m; Jää 55 cm; Lumi 9 cm; Klo 6:25; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 5 /8; 0 20, / 255 Haukivesi Vuoriselkä 255 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 6 cm; Lumi 9 cm; Klo 3:5; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 6 /8; 0 4, / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Jää 56 cm; Lumi 8 cm; Klo :45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 3 /8; , / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 34,9 m; Näk.syv. 2,6 m; Jää 44 cm; Lumi 6 cm; Klo 3:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; , / VO54 Voimakanava 54 Klo 8:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. - C-ast;,0 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

45 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 5/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. K-aine Sameus Väriluku COD-Mn Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Ni liuk Fek.koli E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/00 ml pmy/00ml / PIRTINVI Pirtinvirta Klo 8:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. - C-ast;,0 0,30,3 78 6,7 5,5 < / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 2,3 m; Jää 22 cm; Lumi 8 cm; Klo 2:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. - C-ast; Pilv. /8; 0,50, 77 6,8 7,0 < ,4 0,50,4 79 6,8 7,3 < / Haukivesi Huruslahti Kok.syv. 26,6 m; Näk.syv. 2,3 m; Jää 50 cm; Lumi 5 cm; Klo 5:55; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; 0,30, 77 6,7 5,5 < ,40,3 78 6, ,40,0 76 6, ,40,0 76 6, ,40,0 76 6,3 2 25,6 0,40 0,9 76 6,7 5,6 < / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv.,7 m; Jää 48 cm; Lumi 2 cm; Klo 6:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. - C-ast; Pilv. 2 /8; 0,60 3,3 23 6,3 8, < ,8 0,3 0, ,0 3,5 0 0,0 6,5 5 4, / VO54 Voimakanava 54 Klo :00; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;,0 7,7,6 97 6,8 5,4, / PIRTINVI Pirtinvirta Klo 6:05; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;,0 8,7,7 00 6,8 5,6, / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 5:45; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 90 ast.; 8,8,3 97 6,8 5,5, < <5 7,4 8,0,4 96 6,8 5,7, / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 9,4 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 5:20; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 0 m/s; 2,2,6 0 6,8 5,9, < <5,6 8,4 6,4 0,5 85 6,8 7,5 2, ,8 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

46 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 6/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a µg/l / PIRTINVI Pirtinvirta Klo 8:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. - C-ast;, / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 2,3 m; Jää 22 cm; Lumi 8 cm; Klo 2:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. - C-ast; Pilv. /8; 7, / Haukivesi Huruslahti Kok.syv. 26,6 m; Näk.syv. 2,3 m; Jää 50 cm; Lumi 5 cm; Klo 5:55; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; , / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv.,7 m; Jää 48 cm; Lumi 2 cm; Klo 6:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. - C-ast; Pilv. 2 /8; 5 8, / VO54 Voimakanava 54 Klo :00; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;, / PIRTINVI Pirtinvirta Klo 6:05; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;, / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 5:45; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 90 ast.; 7, / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 9,4 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 5:20; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 0 m/s; 8,4 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

47 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 7/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. K-aine Sameus Väriluku COD-Mn Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Ni liuk Fek.koli E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/00 ml pmy/00ml / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 5,3 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 4:50; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.; 0,7,5 00 6,9 6,0 2, <5 4,3 6,9 0,5 87 6,7 6, 2, / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 4:00; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;,7 2,0 0 7,0 6, < <5 30,0 4,3 0,5 8 6,6 6, / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,3 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 3:00; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 0 m/s; 0,9 2,0 0 6,8 4, ,3 4,2 0,9 84 6,7 5, / Haukivesi Huruslahti Kok.syv. 26,8 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 6:30; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 90 ast.; 0,6,7 00 6,9 5,8, ,9 0,8 89 6,7 5,8, ,8 6,7 0,9 89 6,7 5,8 2, / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Näk.syv. 2,7 m; Klo 0:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 80 ast.; 0-2 2, < / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Näk.syv.,8 m; Klo 5:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; , < / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Näk.syv.,8 m; Klo 5:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 0-2 2, < / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Näk.syv.,8 m; Klo 4:40; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 0-2 2, < / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Näk.syv. 2,0 m; Klo 4:05; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; , <5 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

48 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 8/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a µg/l / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 5,3 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 4:50; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.; 4, / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 4:00; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.; 30, / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,3 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 3:00; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 0 m/s; 47, / Haukivesi Huruslahti Kok.syv. 26,8 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 6:30; Näytt.ottaja Laulajainen Jukka; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 90 ast.; 0 25, / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Näk.syv. 2,7 m; Klo 0:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 80 ast.; / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Näk.syv.,8 m; Klo 5:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Näk.syv.,8 m; Klo 5:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Näk.syv.,8 m; Klo 4:40; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Näk.syv. 2,0 m; Klo 4:05; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; Akkreditoitu testauslaboratorio T47

49 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 9/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. K-aine Sameus Väriluku COD-Mn Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Ni liuk Fek.koli E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/00 ml pmy/00ml / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Näk.syv. 2,8 m; Klo 3:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; 0-2 2, < / Haukivesi Huruslahti Näk.syv.,6 m; Klo 5:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; , < / 045 Äimisvesi 045 Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 7:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 9,4 8,6 93 7, 4,2,0 0, , ,3 7,9 84 4, 0,6 9,0 20 8,2 6,4 55 4,4 0,6 9,6 3,5 6,6 6,4 52 6,4 4,3 < 0, , / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,2 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 6:5; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 9,4 8,9 97 7,2 5,3, 47 9, , 7,9 84 5,4 0,92 9,7 20 0,7 6,5 59 4,9 0,80 9,7 30 9,2 7,3 63 4,7 0,53 9, ,5 7,2 60 4,9 0,59 9, ,2 7,4 7,0 59 6,5 4,9 0, , < / 235 Haukivesi Peonselkä 235 Kok.syv. 36,8 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 5:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 80 ast.; 9,0 8,9 96 7, 4,7 0, , , 8,4 89 4,7 0,70 9,4 20 9,8 7,0 62 4,9 0,60 9,6 30 7,0 7,5 62 5,0 0,60 9, ,8 6,8 7,2 59 6,5 5,0 0,6 55 9,5 530 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

50 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 0/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a µg/l / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Näk.syv. 2,8 m; Klo 3:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; / Haukivesi Huruslahti Näk.syv.,6 m; Klo 5:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.; / 045 Äimisvesi 045 Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 7:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; , / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,2 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 6:5; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; , / 235 Haukivesi Peonselkä 235 Kok.syv. 36,8 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 5:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 80 ast.; ,8 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

51 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu /9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. K-aine Sameus Väriluku COD-Mn Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Ni liuk Fek.koli E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/00 ml pmy/00ml / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 34,4 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 0:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 9,0 8,8 95 7,2 5,4,6, <2 5 8,5 7, ,7 3,6 34 5,5,4 5 8,3 4, ,7 5,8 47 5,5 0, ,3 5, ,3 4,8 39 5,6 < 8, ,4 6,2 4,9 39 6,5 5,7,2 9, < / 023 Haukivesi Tahkoselkä 023 Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 7:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 9,4 8,8 95 7,3 6,5 2, 2, 54 9, ,4 2,4 2 6,9 3,2 9,2 20,8 6,5 2,6 2 6,5 6,9,4 9,3 4 8, / 255 Haukivesi Vuoriselkä 255 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 8:5; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 9,3 8,9 97 7,4 6,8 2,2 2, ,2 7,7 8 5,9 2,2 4,0 3, 3,5 33 6,6 5,8 3,4 4, / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 30,2 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 4:5; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 9,8 9,3 00 7,4 6,7 2, <5 <2 <2 5 8,6 8, ,4 8,0 85 6,7, ,8 5, ,5 5,3 48 5,2, ,3 5, ,2 0, 4,8 42 6,6 5,3 2, < / 256 Haukivesi Kuokanselkä 256 Kok.syv. 26,4 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 5:55; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 9,9 9, 00 7,3 6,,9,5 48 9, ,5 8, 86 6,0, ,5 5,8 52 5,0, 0 25,4 0,2 6,0 53 6,6 5,0 <, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

52 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 2/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a µg/l / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 34,4 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 0:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; , / 023 Haukivesi Tahkoselkä 023 Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 7:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 0 20, / 255 Haukivesi Vuoriselkä 255 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 8:5; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 0 4, / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 30,2 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 4:5; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; , / 256 Haukivesi Kuokanselkä 256 Kok.syv. 26,4 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 5:55; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; ,4 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

53 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 3/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. K-aine Sameus Väriluku COD-Mn Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Ni liuk Fek.koli E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/00 ml pmy/00ml / VO54 Voimakanava 54 Klo 7:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 7 C-ast;,0 8,6 7,5 80 7, 5,5 2,4 2, / PIRTINVI Pirtinvirta Klo 4:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 7 C-ast;,0 8,8 7,8 84 7, 5,6 3,0 2, / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2, m; Klo 3:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 8,8 8, 87 7, 7,2 2,6 2, < ,0 8,8 7,7 83 7, 7, 2,8 2, < / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 8,9 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 3:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 9,3 8,6 93 7,3 7,0 3,2 2, < <5, ,9 7, ,0 6,4 68 8,5 3, ,9 5 2,0 0 0,0 7,9 2,0 0,3,2 6,8 7,9 4,8 6, , < < / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 2:0; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 8,9 8,5 9 7,3 7, 2,4 2, < ,9 8, ,4, 6,4 2,3 25 4,0 0,6 0 0,0 6,9 8,3 4,8 5, < / Haukivesi Huruslahti Kok.syv. 26,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 5:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 9, 8,6 92 7,2 5,7 2,, ,8 7,5 80 5,6,8 0 8,8 7, 77 5,8 2,6 5 8,7 6,9 74 5,8 3,0 20 8,7 6,5 70 6,0 4,9 25,5 8,6 5,3 56 6,9 6, 9, <5 7 8 <5 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

54 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 4/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a µg/l / VO54 Voimakanava 54 Klo 7:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 7 C-ast;, / PIRTINVI Pirtinvirta Klo 4:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 7 C-ast;, / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2, m; Klo 3:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 7, / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 8,9 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 3:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; , / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 2:0; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 5 0 4, / Haukivesi Huruslahti Kok.syv. 26,5 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 5:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; , Akkreditoitu testauslaboratorio T47

55 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 5/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. K-aine Sameus Väriluku COD-Mn Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Ni liuk Fek.koli E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/00 ml pmy/00ml / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 8,6 m; Näk.syv.,6 m; Klo 5:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 8,7 8,7 93 7,2 7,0 3,9 2, ,7 0 0,0 7,3 6 7,6 7, 0 0,0 6, / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Näk.syv. 3,0 m; Klo 0:50; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 0-2 7, < / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Näk.syv. 2,5 m; Klo 4:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; 0-2 7, < / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Näk.syv. 2,5 m; Klo 4:40; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 0-2 7, < / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Näk.syv. 2,7 m; Klo 4:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 0-2 7, < / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Näk.syv. 3,0 m; Klo 3:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 0-2 7, < / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Näk.syv. 3,7 m; Klo 3:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 0-2 7, < / Haukivesi Huruslahti Näk.syv. 2,6 m; Klo 5:5; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 0-2 7, < / VO54 Voimakanava 54 Klo 0:5; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 6 C-ast;,0 9,7 9,3 82 7,0 5,5, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

56 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 6/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a µg/l / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 8,6 m; Näk.syv.,6 m; Klo 5:45; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; 5 7, / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Näk.syv. 3,0 m; Klo 0:50; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Näk.syv. 2,5 m; Klo 4:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Näk.syv. 2,5 m; Klo 4:40; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Näk.syv. 2,7 m; Klo 4:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Näk.syv. 3,0 m; Klo 3:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Näk.syv. 3,7 m; Klo 3:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; / Haukivesi Huruslahti Näk.syv. 2,6 m; Klo 5:5; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 35 ast.; / VO54 Voimakanava 54 Klo 0:5; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 6 C-ast;,0 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

57 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 7/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. K-aine Sameus Väriluku COD-Mn Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P Ni liuk Fek.koli E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/00 ml pmy/00ml / PIRTINVI Pirtinvirta Klo 5:5; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast;,0 9,9 9,4 83 7, 5,6, < / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 4:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 9,3 9,6 84 7, 8,0 2, <5 7,0 8,8 9,6 82 7,2 7,4 2, / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 4:35; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 9,0 9,9 86 7,2 7,3 2, <5,6 8,0 8,7 9,8 84 7, 7,2 3, , / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 4:05; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 9,2 9,6 83 7,2 6,9 2, <5 3,8 9,0 9,4 8 7,2 6,8 3, / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 30,6 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 3:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;, 8,7 80 7, 6, <5 29,6 0,5 8,9 80 7, 6, / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,0 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 2:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;,5 8,7 80 6,9 4,6 46 0, ,0 7,7 4,5 38 6,6 5, / Haukivesi Huruslahti Kok.syv. 26,7 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 5:25; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 0, 9,5 84 7,0 6,0 2, ,8 9,3 82 7,0 5,9 2, ,7 9,8 9,4 83 7,0 6,0 3, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

58 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 8/9 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a µg/l / PIRTINVI Pirtinvirta Klo 5:5; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast;, / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 4:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 7, / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 4:35; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 8, / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 4:05; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 3, / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 30,6 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 3:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 29, / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,0 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 2:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 47, / Haukivesi Huruslahti Kok.syv. 26,7 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 5:25; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 7 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 0 25,7 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

59 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 9/9 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 74 / 023 = Haukivesi Tahkoselkä 023 (E) 74 / 045 = Äimisvesi 045 (E) 74 / = Haukivesi Huruslahti (E) 74 / 34 = Haukivesi Siitinselkä 34 (E) 74 / 235 = Haukivesi Peonselkä 235 (E) 74 / 255 = Haukivesi Vuoriselkä 255 (E) 74 / 256 = Haukivesi Kuokanselkä 256 (E) 74 / 3 = Haukivesi Huruslahti 3 (E) 74 / 34 = Haukivesi Saviluoto 34 (E) 74 / 35 = Haukivesi Heposelkä 35 (E) 74 / AKONNIEM = Haukivesi Siitinselkä Akonniemi (E) 74 / KINKAMO = Unnukka Kinkamonselkä (E) 74 / PIRTINVI = Pirtinvirta (E) 74 / VO54 = Voimakanava 54 (E) 74 / YKSPUU = Haukivesi Siitinselkä Ykspuu (E) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (0-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Jää = Jään paksuus (cm) Lumi = Lumen paksuus (cm) Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN 2583 ( ) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 302 ( ), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN (994),korj. 25oC, mittaus huon.lämpöt. K-aine = SFS-EN 872 (2005), suodatin Whatman GF/C Sameus = SFS-EN ISO 7027 ( ) Väriluku = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (202) COD-Mn = SFS 3036 (98), autom.titraus Kok. N = Sisäinen FIA-menetelmä, modif. SFS-EN ISO 905- (3098) NH4-N = Sisäinen FIA-menetelmä, Lachat F NO3N+NO2N = SFS-EN ISO 3395 (07097), FIA-menetelmä Kok. P = Sisäinen FIA-menet. (peruste kumottu SFS EN 89, ) PO4-P = Sisäinen FIA-menetelmä, Lachat Q, suodatettu Ni liuk = ICP-MS, SFS-EN ISO (2006) ja (2005), suod. Fek.koli = SFS 4088 ( ) E. kokit = SFS-EN ISO ( ), varmistetut Klorof.-a = SFS 5772 ( ) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. Akkreditoitu testauslaboratorio T47

60 SISÄLTÖ. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET Biomassa ja tiheys Taksoniluku ja lajisto Chironomidi-indeksi ja PICM-indeksi YHTEENVETO Muutokset Pohjien tilan kehitys VIITTEET LIITTEET: Liite. Lajilistat (tiheys & biomassa) Liite 2 Indeksit ja parametrityökalut Liite 3. Havaintopaikkakartta

61

62 Kalaosasto/JI-T Kirjenumero 340/4 Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy Yrittäjäntie Kuopio HAUKIVEDEN POHJAELÄINTARKKAILU 203. JOHDANTO Haukiveden pohjaeläintarkkailualue ulottuu Kinkamonselältä Heposelälle. Tarkkailu käsittää nykyisellään yhdeksän vesialuetta, joissa kussakin on näyteasema. Vuonna 200 seurantaa muutettiin jättämällä näyteasemien 0 ja 20 metrin pohjaeläinnäytteet pois. Näyteasemien syvännealueelta otettiin seitsemän rinnakkaista pohjaeläinnäytettä näytteenottosyvyyttä vaihdellen (Taulukko ja Liite.). Tarkkailua on toteutettu vuodesta 980 lähtien. Nykyisellään tarkkailuväli on ollut neljä vuotta. Pohjaeläinnäytteet otettiin välisenä aikana. Tässä raportissa esitetään vuoden 203 pohjaeläintarkkailun tulokset. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Näytteenotossa ja -käsittelyssä seurattiin ympäristökeskuksen laatimaa ohjetta sekä näytteenottostandardia SFS Näytteet otettiin Ekman-noutimella (Wildco), jonka näytepinta-ala on 23 cm². Kultakin näyteasemalta nostettiin seitsemän näytettä, jotka käsiteltiin erikseen. Näytteet seulottiin 0,50 mm:n seulalla ja seulos säilöttiin 70 % etanoliin. Haukivesi 203 näyteasema syvyys koordinaatit ETRS-TM35FIN pohjan laatu seulos Kinkamo 28,5-35,5 m :55003 lieju kasvikarike Huruslahti 22-26,5 m :54542 lieju, keinotekoinen pohja hiekka ja 0-kuitu Murkinasaari/Siitinselkä 2,5-4,5 m :54790 lieju hieno ja karkea kasvikarike Tahkosalmi 5-9 m : sora, savi ja lieju sora, hieno ja karkea kasvikarike Kostonselkä 4-7 m :5536 lieju hieno kasvikarike Vuoriselkä 2-5 m : lieju, siltti ja keinotekoinen pohja hieno kasvikarike ja kuoriaines Kuokanselkä m :56379 lieju, keinotekoinen pohja hieno kasvikarike ja kuoriaines Heposelkä 33-4 m : lieju hieno ja karkea kasvikarike Saviluoto 25-3 m :5587 lieju, keinotekoinen pohja hieno kasvikarike ja kuoriaines Taulukko. Haukiveden pohjaeläinseurannan näyteasemat, syvyydet, koordinaatit ja pohjan laatu vuonna etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) 246 PL 265, 330 Tampere

63 2 Pohjaeläimet poimittiin seuloksesta myöhemmin laboratoriossa valkealta alustalta suurennuslamppua apuna käyttäen. Biomassa mitattiin ryhmittäin säilöttynä märkämassana SFS-standardin 5076 mukaan. Nilviäiset (Mollusca) punnittiin kuorineen. Määritys pyrittiin tärkeimpien ryhmien osalta ulottamaan lajitasoon tai vähintään valtion ympäristöhallinnon (SYKE) asettamaan vähimmäistasoon asti. Aineistosta laskettiin pohjaeläimistön tiheyden ja biomassan lisäksi pohjaeläinyhteisöjen rakennetta kuvaava taksoniluku sekä tiettyjen surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan laatua kuvaava Chironomidi-indeksi (CI) ja ekologista luokkaa kuvaava syvännepohjaeläinindeksi (PICM). Haukiveden näyteasemille laskettiin myös pohjaeläinyhteisön perusteella biologista monimuotoisuutta kuvaava Shannon-Wienerin diversiteetti-indeksi (H') (Liite 2.). Näyteasemakohtaiset lajitiedot, tiheydet ja biomassat taulukoitiin (Liite.). Lisäksi pohjan ravinteisuutta arvioitiin lasketun biomassan avulla Paasivirran esittämän luokituksen mukaan (Taulukko 2.). Taulukko 2. Profundaalin ravinteisuus biomassan mukaan (Paasivirta 989). Pohjan ravinteisuus WW, tuorepaino g/m 2 Niukkaravinteinen 0,-0,5 Jokseenkin niukkaravinteinen 0,5-,6 Lievästi ravinteikas,6-6,0 Ravinteikas 6,0-7,0 Erittäin ravinteikas yli 7,0 Myrkyllinen alle 0, Savo-Karjalan ympäristötutkimuksessa näytteenottoon osallistui Jorma Huttunen avustajineen. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä pohjaeläinten poiminnan ja punnituksen suoritti laborantti Heli Orakangas. Pohjaeläinmääritykset, aineistoanalyysit ja raportoinnin suoritti hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku. 3. TULOKSET 3. Biomassa ja tiheys Havaintoalueen pohjaeläimistön kokonaisbiomassa vaihteli,66 0,75 g/m² välillä. Pienimmät biomassat mitattiin Tahkosalmen ja Heposelän näyteasemilta. Kostonselän näyteaseman biomassaa nosti sulkasääskien (8,6 g/m²) suuri määrä (Kuva.). Ilman sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans) mitattu biomassa vaihteli havaintoalueella 0,74 2,87 g/m² välillä. Haukiveden syvännealueet olivat mitatun kokonaisbiomassan perusteella pääsääntöisesti lievästi ravinteikkaita tai ravinteikkaita lukuun ottamatta Tahkosalmea, joka luokiteltiin jokseenkin niukkaravinteisiksi (Kuva. ja Taulukko 2.).

64 3 Kuva. Pohjaeläinten biomassa (g/m 2 ) eliöryhmittäin Haukiveden syvänteissä vuonna 203. Harvasukasmadot (Oligochaeta) ja surviaissääsket (Chironomidae) muodostivat biomassan perusteella valtaosan Huruslahden, Kuokanselän ja Saviluodon pohjaeläinyhteisöistä. Seurantajakson ( ) näyteasemakohtaiset kokonaisbiomassat ovat yleisesti noususuuntaiset rehevissä syvänteissä johtuen osittain sulkasääsken toukkien runsastumisesta (Kuvat. & 2.). Kinkamonselän, Vuoriselän ja Heposelän karuissa syvänteissä kokonaisbiomassat ovat pysyneet aikaisempien vuosien tasolla (Kuva 3.). g/m² Harvasukasmadot & surviaissääsket Syvänteet Kinkamo Huruslahti Siitinselkä Tahkosalmi Kostonselkä Vuoriselkä Kuokanselkä Heposelkä Saviluoto keskiarvo Kuva 2. Harvasukasmatojen ja surviaissääsken toukkien yhteinen biomassa (g/m²) syvänteissä vuosina

65 4 Kuva 3. Näyteasemakohtaiset pohjaeläinbiomassat (g/m²) Haukiveden syvänteissä vuosina Pohjaeläimistön tiheys vaihteli yks/m² välillä Haukiveden seuranta-alueen näyteasemilla. Sulkasääsket dominoivat vuonna 203. Vähäisimmät pohjaeläintiheydet mitattiin Tahkosalmen, Heposelän, Kinkamonselän ja Vuoriselän havaintoalueilla (Kuva 4.). Vuoden 203 tiheydet noudattavat seuranta-alueen pitkän ajan tiheyksiä lukuun ottamatta muutamaa vuoden 2006 havaintoa. Saviluodon näyteasemalla pohjaeläintiheys on edelleen korkea (3772 yks/m²) (Kuva 5.). Vuonna 203 sulkasääskitiheydet olivat Huruslahden, Kostonselän, Kuokanselän ja Saviluodon näyteasemilla seurannan korkeimmat (Kuva 6.) Suuret erot sulkasääskitiheyksissä voivat johtua vaihteluista syvännealueiden happioloissa, sillä lajin esiintyminen voi ilmentää vähähappisia olosuhteita (Kuva 6.).

66 5 yks/m² 4000 Haukivesi 203, pohjaeläintiheys ,5-35,5 m 22-26,5 m 2,5-4,5 m 5-9 m 4-7,2 m 2-5 m m 33-4 m 25-3 m Kinkamo Huruslahti Siitinselkä Tahkosalmi Kostonselkä Vuoriselkä Kuokanselkä Heposelkä Saviluoto simpukat harvasukasmadot surviaissääsket sulkasääsket äyriäiset muut Kuva 4. Pohjaeläinten tiheys (yks/m²) eliöryhmittäin Haukiveden syvänteissä vuonna 203. yks/m² 5000 Näyteasemakohtaiset pohjaeläintiheydet keskiarvo Kuva 5. Näyteasemakohtaiset pohjaeläintiheydet (yks/m 2 ) tarkkailualueen syvänteissä vuosina

67 6 yks/m² 3500 Sulkasääsket Syvänteet keskiarvo Kinkamo Huruslahti Siitinselkä Tahkosalmi Kostonselkä Vuoriselkä Kuokanselkä Heposelkä Saviluoto Kuva 6. Sulkasääskien tiheys (yks/m 2 ) tarkkailualueen syvänteissä vuosina Taksoniluku ja lajisto Haukiveden seuranta-alueen pohjaeläimistön taksoniluku vaihteli 6 välillä. Taksoniluvut olivat pienimpiä Tahkosalmessa ja suurimpia Heposelällä ja Saviluodossa (Kuva 7.). Pohjaeläinyhteisöjä dominoivat pääasiassa sulkasääskien ja surviaissääskien toukat. Sulkasääskien toukkia havaittiin runsaasti lähes kaikilla näyteasemilla, vähäisemmin ainoastaan Tahkosalmen ja Vuoriselän näyteasemilla (Kuva 4.). Harvasukasmatoja esiintyi runsaasti Saviluodon, Kuokanselän ja Huruslahden syvänteissä. Muilla havaintoalueilla surviaissääsken toukat olivat yleensä runsaslukuisin ryhmä (Kuvat. & 4.). Procladius sp. surviaissääsken toukkaa ja rehevää pohjaa ilmentäviä Chironomus anthracinus ja C. neocorax surviaissääsken toukkia havaittiin tutkimusalueelta yleisemmin ja runsaimmin. Erittäin rehevää pohjaa ilmentävä C. plumosus havaittiin kahdeksalta havaintoasemalta. Erityisiä vähäravinteista pohjaa ilmentäviä surviaissääskilajeja ei vuoden 203 seurannassa havaittu, ainoastaan keskimääräistä ravinteisuutta indikoiva Stictochironomus rosenschoeldi esiintyi Heposelän syvänteessä (Liite.). Harvasukasmadoista runsaimpina esiintyivät Limnodrilus- ja Potamothrix-suvut. Tahkosalmen havaintoalueelta ja Heposelältä havaittiin vaateliaampi Spirosperma ferox -harvasukasmato. Jäännemassiainen (Mysis relicta) havaittiin vuonna 203 Tahkosalmen, Vuoriselän ja Saviluodon näyteasemilta. Muita katkoja ei vuoden 203 seurannassa havaittu (Liite.).

68 7 lajia 8 Näyteasemakohtaiset taksoniluvut keskiarvo Kuva 7. Näyteasemakohtaiset taksoniluvut Haukiveden syvänteissä vuosina Chironomidi-indeksi ja PICM-indeksi Chironomidi-indeksi vaihteli,34 2,50 välillä ollen pienin Tahkosalmessa ja suurin Heposelällä. Diversiteetti-indeksi oli matala. Indeksi vaihteli 0,74 2,5 välillä ollen pienin Kostonselällä ja suurin Tahkosalmessa (Kuva 8.). 5,00 4,50 Haukivesi 203, syvänteet 4,00 3,50 3,00 Chironomidi-indeksi (CI) Diversiteetti-indeksi (H') 2,50 2,00,50,00 0,50 Kinkamo Huruslahti Siitinselkä Tahkosalmi Kostonselkä Vuoriselkä Kuokanselkä Heposelkä Saviluoto Kuva 8. Chironomidi- (CI) ja diversiteetti-indeksi (H ) Haukiveden näyteasemilla vuonna 203.

69 8 CI Haukivesi syvänteet vuosina Kinkamo Huruslahti Siitinselkä Tahkosalmi Kostonselkä Vuoriselkä Kuokanselkä Heposelkä Saviluoto Kuva 9. Haukiveden tutkimusalueen näyteasemakohtaiset Chironomidi-indeksit (CI) vuosina Chironomidi-indeksi on osoittanut Haukiveden syvänteiden olevan ravinteisuudeltaan reheviä tai hyvin reheviä koko seurannan ajan. Heposelän syvänne on aiemmin ollut ravinteisuudeltaan keskimääräinen, mutta 2000-luvulla indeksi on laskenut osoittanut pohjan olevan keskimääräisen ja rehevän välillä (Kuva 9.). Syvänteen ekologista tilaa kuvaava PICM indeksi vaihteli välttävän ja erinomaisen välillä. Parhaimmassa ekologisessa tilassa olivat alueet Kinkamonselältä tahkosalmeen, jotka luokiteltiin erinomaiseen luokkaan (Taulukko 3.) Kostonselältä Heposelälle ekologinen luokka vaihteli välttävästä (Kostonselkä) hyvään (Heposelkä) (Taulukko 4.). Taulukko 3. Haukiveden Kinkamonselän, Huruslahden, Siitinselän ja Tahkosalmen näytepisteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna 203. Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin järvikohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Vesimuodostuman tyyppi: Sh Sh Sh Sh Havainnon nimi: Unnukka, Kinkamonselkä 36 m Haukivesi, Huruslahti 26 m Haukivesi, Siitinselkä 5 m Haukivesi, Tahkosalmi 9 m Syvyys (m) PICM, havaittu arvo:,63 0,899 0,854,662 PICM:n vertailuarvo (Malli ): 2,355 2,405 2,047 2,047 PICM, luokkarajat: E/Hy,884,924,638,638 Hy/T,43,443,228,228 T/V 0,942 0,962 0,89 0,89 V/Hu 0,47 0,48 0,409 0,409 PMA, havaittu arvo: 0,83 0,300 0,324 0,348 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,287 0,287 0,287 0,287 Hy/T 0,25 0,25 0,25 0,25 T/V 0,43 0,43 0,43 0,43 V/Hu 0,07 0,07 0,07 0,07 Luokka PICM erinomainen erinomainen erinomainen hyvä PMA tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä erinomainen

70 9 Taulukko 4. Haukiveden Kostonselän, Vuoriselän, Kuokanselän, Heposelän ja Saviluodon näytepisteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna 203. Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huonoerinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin järvikohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Vesimuodostuman tyyppi: Sh Sh Sh Sh Sh Havainnon nimi: Haukivesi, Kostonselkä 7 m Haukivesi, Vuoriselkä 4,5 m Haukivesi, Kuokanselkä 28 m Haukivesi, Heposelkä 4 m Haukivesi, Saviluoto 28 m Syvyys (m) 7 4, PICM, havaittu arvo: 0,609,99,089,776,274 PICM:n vertailuarvo (Malli ): 2,20 2,028 2,46 2,786 2,46 PICM, luokkarajat: E/Hy,696,622,969 2,229,969 Hy/T,272,27,477,67,477 T/V 0,848 0,8 0,984,4 0,984 V/Hu 0,424 0,406 0,492 0,557 0,492 PMA, havaittu arvo: 0,99 0,458 0,396 0,244 0,320 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,287 0,287 0,287 0,287 0,287 Hy/T 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 T/V 0,43 0,43 0,43 0,43 0,43 V/Hu 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 Luokka PICM välttävä tyydyttävä tyydyttävä hyvä tyydyttävä PMA tyydyttävä erinomainen erinomainen hyvä erinomainen Chironomidi-indeksin perusteella Haukiveden syvänteissä ei ole tapahtunut oleellista kehitystä parempaan suuntaan. Indeksi osoittaa seuranta-alueen pohjan olevan ravinteisuudeltaan yleisesti rehevä tai hyvin rehevä. Ainoastaan Heposelkä voidaan katsoa kuuluvaksi lievästi rehevään luokkaan (Kuva 8.). Vuonna 203 PICM-indeksi laskettiin Haukiveden tutkimusalueelta ensimmäistä kertaa. 4. YHTEENVETO 4. Muutokset Pohjaeläimistön kokonaisbiomassa on noususuuntainen johtuen sulkasääsken toukkien runsastumisesta tutkimusalueella. Taksoniluvut olivat vuonna 203 seurannan keskitasoa toisin kuin vuonna 200, jolloin taksoniluvut olivat korkeat. Taksoniluku oli aikaisempaa korkeampi ainoastaan Heposelän ja Kostonselän syvänteissä. Vaikka Siitinselän ja Kostonselän pohjaeläimistön biomassoihin ja tiheyksiin vaikutti suuri sulkasääskien määrä, on taksoniluku molemmilla alueilla kuitenkin nouseva. Näyteasemakohtaiset tiheydet ovat nousevia Kostonselän ja Saviluodon näyteasemilla johtuen sulkasääsken toukkien määrän kasvamisesta. Tahkosalmen sulkasääskitiheys oli edelleen alhainen, mikä voi kertoa syvänteen happitilanteen paranemisesta. Chironomidi-indeksin (CI) perusteella Haukiveden pohjan tilassa ei ole edelleenkään tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan. Vaateliaampia pohjaeläinlajeja ei seurannassa tavattu S. ferox harvasukasmatoa ja jäännemassiaista (M. relicta) lukuun ottamatta. Aikaisemmin Kinkamonselällä ja Heposelällä esiintynyttä karua pohjaa indikoivaa Micropsectra -suvun surviaissääskeä ei havaittu vuonna 200 eikä sitä havaittu myöskään vuoden 203 seurannassa. Hyvin rehevää pohjaa suosiva C. plumosus on vakiinnuttanut asemansa Haukiveden syvänteissä (Liite.). 4.2 Pohjien tilan kehitys Haukiveden tarkkailualueen pohjat ovat pysyneet Chironomidi-indeksi perusteella rehevinä ja melko muuttumattomina seurannan ajan. Heposelän näyteaseman pohja on ollut parhaimmassa kunnossa, ravinteisuudeltaan keskimääräinen, mutta 2000-luvulla indeksi on alentunut rehevän suuntaan. Sulkasääsken toukkien määrä (960 yks/m²) Heposelän (CI = 2.48 ja PICM-luokka: hyvä) syvänteessä oli vuonna 203 kautta aikojen suurin. Sulkasääsken toukkien määrä oli ennätyslukemissa myös Huruslahden, Kostonselän, Kinkamon ja Saviluodon syvänteissä.

71 0 Taksoniluvut ovat pysyneet tasaisina koko seurannan ajan eikä niissä ole tapahtunut suurempia muutoksia. Alhaisia tiheyksiä ja biomassoja on mitattu Kinkamon, Tahkosalmen ja Heposelän näyteasemilla. Vaateliaampien pohjaeläinlajien puuttuminen asettaa pohjan ravinteisuuden Chironomidiindeksin perusteella kuitenkin rehevään luokkaan. Vuonna 203 ensimmäisen kerran lasketun PICM-indeksin perusteella Kinkamon, Huruslahden ja Siitinselän syvänteet luetaan erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Chironomidi-indeksin perusteella syvänteet ovat kuitenkin reheviä tai hyvin reheviä. Yleisesti PICM-indeksi vaihteli välttävän (Kostonselkä) ja erinomaisen välillä. Vuonna 200 seurantaan otetun Saviluoton näyteaseman syvänne on edelleen mitattujen parametrien perusteella hyvin rehevä. Pohjaeläinlajisto on samankaltainen kuin Haukiveden Saviluodon ympäröivissä syvänteissä.

72 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Tampereella Laatinut: FM hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku Hyväksynyt: Osastopäällikkö Olli Piiroinen VIITTEET Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 202: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/202. Ass. Sci. Publ. 22: -52. Res. Board Can. 93: -67. monisteita 3/993, Oulun yliopisto. ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009. versio Brinkhurst, R. O. 97: A guide for the identification of British aquatic Oligochaeta. Chernovsky, A. A. 949: Identification of larvae of the midge family Tendipedidae (Engl. transl. by E. Entomologica Scandinavica, Suppl. no: 9. (Diptera: Chironomidae). - Ent. Scand. Suppl. 0: Lund, Sweden. Hoffrichter, O. (ed.). Late 20th Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 3th International Symposium on Chironomidae, pp Hubendick, B. 949: Våra snäckor. - Bonniers, Stockholm. 00 s. Hutri, K. & Mattila, T. 99: Kotilo- ja simpukkaharrastajan opas. - LuontoLiiton harrasteoppaat. Iso-Tuisku, J. 200: Haukiveden pohjaeläintarkkailu 200, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, kirje nro 257. Krebs, C.J Ecology: The experimental analysis of distribution and abundances. 3. painos. Kuusela, K. 993: Suomen surviaistoukkien (Ephemeroptera) lajinmääritys. - Eläintieteen laitoksen Lees 96). -Publ. Zool. Inst. Acad. Sci. USSR 3:-86.

73 2 Enckell, P. H. 980: Kräftdjur. Fältfauna. - Bokförlaget signum i Lund. 685 s. Lindeberg, B. & Wiederholm, T. 979: Notes on the taxonomy of European species of Chironomus Me-ded s. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 202: Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio Moller Pillot, H. K. M : De larven der Nederlandse Chironomidae (Diptera). - Nederl. Faun. Nilsson, A. N. (ed.) 996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume I. Nilsson, A. N. (ed.) 997: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume II. Paasivirta, L. 989: Pohjaeläintutkimuksen liittäminen järvisyvännealueiden seurantaan. - VYH:n monistesarja nro 64, 69 s. Paasivirta, L. 2000: Propsilocerus species in Finland with a new bioindex for lake sediments. In: Hoffrichter, O. (ed.). Late 20th Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 3th International Symposium on Chironomidae, pp Paasivirta, L. 2000: Propsilocerus species in Finland with a new bioindex for lake sediments. In: Hoffrichter, O. (ed.). Late 20th Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 3th International Symposium on Chironomidae, pp Panelius, S. 973: Finlands kräftdjur. - Helsingfors Universitet. Moniste, 3 s. Rassi, P., Hyvärinen E., Justlen, A. & Mannerkoski, I. 200: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Saether, O. 975: Nearctic and Palearctic Heterotrissocladius (Diptera, Chironomidae). - Bull. Fish. SFS 989: SFS Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. - Suomen standardisoimisliitto. SFS 989: SFS Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. - Suomen standardisoimisliitto. SFS 5077, 989: Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. Suomen standardisoimisliitto SFS r.y., 6 s. SFS-EN 28265, 994: Veden laatu. Pohjaeläinten kvantitatiivinen näytteenotto matalilta kivikkopohjilta. Suomen standardisoimisliitto SFS r.y., s. Svensson, B. S. 986: Sveriges dagsländor (Ephemeroptera), bestämning av larver. - Ent. Tidskr. 07. Tarmo, T. 999: Eesti röngusside (Annelida) määraja, A Guide to the Estonian Annelida. Naturalist s Society. Wiederholm T. 983: Chironomidae of the Holarctic region. Keys and diagnoses. Part - Larvae. Wiederholm, T. 980: Use of benthos in lake monitoring. J.Water. Pollut. Cont. Fed. 52:

74 3 LIITE. Liitetaulukot: Haukiveden tutkimusalueen näyteasemakohtainen pohjaeläinlajisto ja tiheys (yks/m²) vuonna 203. KVANTITATIIVISET TULOKSET Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Unnukka, Kinkamonselkä, 36m Haukivesi, Huruslahti, 26m Haukivesi, Siitinselkä, 5m Haukivesi, Tahkosalmi, 9m Leppävirta Varkaus Varkaus Varkaus 4,27 4,2 4,2 4,2 järvi järvi järvi järvi profundaali profundaali profundaali profundaali ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 29,0-36,0 20,5-26,5,5-4,5 5,5-20,0 Ekman Ekman Ekman Petite Ponar ,5 0,5 0,5 0, Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus , ,08 3 4,7 24,74 49, ,8,32 82 Spirosperma ferox 2 2 2,5 2,37 33 Potamothrix/Tubifex 3 5 2,5 30,92 48, ,9 30,92 54, ,3 92,76 38, ,3 30,92 4 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium 3 3,5 8,55 49,09 2 0,7 2,37 2,2 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 0,4 6,8 6,36 CRUSTACEA Mysis relicta,3 6,8 6 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborusflavicans ,3 00,8 670, ,3 44,09 48, ,9 92,46 49, ,53 78 Chironomidae Procladius 2 2 2,37 32, ,5 73,6 27, ,8 333,95 65, , 42,24 82 Chironomus anthracinus 0,5 6,8 6,36 2 5,9 30,92 32,72 3,3 8,55 23,4 Chironomus neocorax ,74 49,09 0,4 6,8 6,36 Chironomus plumosus-t ,37 32,72 2 0,7 2,37 2, ,4 49,47 68,2 Cryptochironomus 0,4 6,8 6,36 Sergentia coracina ,4 43,29 74,98 Tanytarsus 2 2 2,37 32,72 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 2 3,3 8,55 34,06 Summa ,59 94, ,2 54, ,68 77, , Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

75 4 Yksilömäärä Paikan nimi Haukivesi, Kostonselkä, 7m Haukivesi, Vuoriselkä, 4,5m Haukivesi, Kuokanselkä, 28m Haukivesi, Heposelkä, 4m Haukivesi Kuokanselkä Saviluoto, 28 m Kunta Joroinen Rantasalmi Rantasalmi Rantasalmi Rantasalmi Vesistöalue 4,2 4,2 4,2 4,2 4,2 Ympäristötyyppi järvi järvi järvi järvi järvi Paikan tyyppi profundaali profundaali profundaali profundaali profundaali Kasvillisuustyyppi ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 3,0-7,0 2,0-5,0 23,0-28,0 32,5-4,0 26,0-32,0 Näytteenotin Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Näytteiden lukumäärä Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus ,6 80,4 29, ,2 309,2 84,49 Spirosperma ferox 0,5 7,22 7,67 Potamothrix hammoniensis 0,5 7,22 7,67 Potamothrix/Tubifex ,4 80,4 29, ,4 66,98 68, ,2 272, 64, ,4 57,72 65, ,3 60,79 48,7 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium ,8 6,84 82, ,2 28,86 44, ,8 79,34 88, ARTHROPODA CRUSTACEA Mysis relicta 2 2, 2,37 32,72 0,2 6,8 6,36 INSECTA TRICHOPTERA Ecnomus tenellus 0,2 6,8 6,36 DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans ,8 2949,9 780, , , ,8 490,4 655, , 959,6 858, ,3 2275,82 554,87 Chironomidae Procladius ,7 54,6 05, ,9 204,08 9, ,3 74,2 48, ,7 36,08 32, ,6 6,84 42,25 Orthocladiinae 0,2 6,8 6,36 Propsilocerus jacuticus 2 0,4 2,37 2,2 Chironomini 0,2 6,8 6,36 Chironomus anthracinus 2 5 8,5 49,47 80, ,9 204,08 228, ,6 48,42 2,87 0,5 7,22 7, ,8 482,37 295,2 Chironomus neocorax ,9 7,5 69, ,5 55,66 54,27 2 2, 4,43 35, ,2 97,9 49,66 Chironomus plumosus-t. 2 0,4 2,37 2,2 2, 2,37 2, ,4 30,92 4, , 43,29 35,35 Cryptochironomus 3,7 8,55 23,4 0,2 6,8 6,36 Endochironomus 0,2 6,8 6,36 Microchironomus tener 0,6 6,8 6,36 Sergentia coracina 2 0,6 2,37 2, ,2 73,6 238, ,3 49,47 46,28 Stictochironomus rosenschoeldi 2, 4,43 22,35 Tanytarsus ,7 05,3 2,87 0,3 6,8 6,36 0,5 7,22 7,67 Summa ,86 699, ,25 305, ,53 743, ,3 900, ,42 747,48 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 0 0 0

76 5 Liitetaulukot: Haukiveden tutkimusalueen näyteasemakohtaiset pohjaeläinbiomassat (gww/m²) vuonna 203. Märkäpaino Unnukka, Kinkamonselkä, 36m Haukivesi, Huruslahti, 26m Haukivesi, Siitinselkä, 5m Haukivesi, Tahkosalmi, 9m Leppävirta Varkaus Varkaus Varkaus Paikan nimi Kunta 4,27 4,2 4,2 4,2 Vesistöalue järvi järvi järvi järvi profundaali profundaali profundaali profundaali Ympäristötyyppi Paikan tyyppi ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta Kasvillisuustyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Pohjatyyppi Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys 29,0-36,0 20,5-26,5,5-4,5 5,5-20,0 Näytteenoton syvyysväli [m] Ekman Ekman Ekman Petite Ponar Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] 0,5 0,5 0,5 0,5 Seulakoko [mm] Keskihajonta Keskihajonta Keskihajonta Keskihajonta Näytteet gww Näytteet gww Näytteet gww Näytteet gww Summa %-osuus Keskiarvo Summa %-osuus Keskiarvo Summa %-osuus Keskiarvo Summa %-osuus Keskiarvo Näytteiden lukumäärä Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,002 0,006 0,002 0,0,6 0,062 0,099 0,047 0,033 0,058 0,082 0,083 0,078 0,074 0,455 42,2 2,83 0,844 0,08 0,007 0,006 0,003 0,0 0,07 0,062 0,76 9,9,085,225 0,007 0,003 0,005 0,036 0,04 0,034 0,03 0,3 48,6 0,804 0,63 MOLLUSCA BIVALVIA BIVALVIA 0,05 0,05 2,3 0,092 0,242 0,002 0,003 0,006 0,5 0,034 0,06 ARTHROPODA ARACHNIDA ACARINA 0,00 0,00 0, 0,007 0,02 CRUSTACEA CRUSTACEA 0,023 0,023 8,5 0,4 0,37 INSECTA TRICHOPTERA TRICHOPTERA DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,27 0,33 0,04 0,0 0,004 0,03 0,008 0,56 8,2 3,92 4,947 0,05 0,066 0, 0,034 0,057 0, 0,075 0,503 46,7 3,09,256 0,04 0,088 0,069 0,048 0,069 0,066 0,069 0,448 50,9 2,772 0,688 0,009 0,08 0,004 0,029 0,029 0,089 33,3 0,552 0,549 Chironomidae Chironomidae 0,06 0,035 0,095 4,9 0,587,048 0,008 0,023 0,034 0,008 0,007 0,008 0,025 0,3 0,5 0,698 0,486 0,09 0,044 0,002 0,07 0,005 0,08 0,005 0,252 28,6,558,762 0,002 0,005 0,003 0,007 0,003 0,005 0,026 9,6 0,59 0,098 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 0,004 0,00 0,005 0,6 0,032 0,06 Summa 0,89 0,37 0,04 0,02 0,004 0,03 0,008 0, ,932 6,035 0,06 0,2 0,202 0,28 0,46 0,96 0,78, ,66,65 0,67 0,42 0,077 0,22 0,085 0,53 0,35 0, ,447,46 0,009 0,009 0,08 0,06 0,044 0,063 0,065 0,268 00,655,9 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

77 6 Märkäpaino Paikan nimi Haukivesi, Kostonselkä, 7m Haukivesi, Vuoriselkä, 4,5m Haukivesi, Kuokanselkä, 28m Haukivesi, Heposelkä, 4m Haukivesi Kuokanselkä Saviluoto, 28 m Kunta Joroinen Rantasalmi Rantasalmi Rantasalmi Rantasalmi Vesistöalue 4,2 4,2 4,2 4,2 4,2 Ympäristötyyppi järvi järvi järvi järvi järvi Paikan tyyppi profundaali profundaali profundaali profundaali profundaali Kasvillisuustyyppi ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 3,0-7,0 2,0-5,0 23,0-28,0 32,5-4,0 26,0-32,0 Näytteenotin Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Näytteiden lukumäärä Näytteet gww Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet gww Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet gww Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet gww Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet gww Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,003 0,00 0,004 0,004 0,00 0,00 0,003 0,07, 0,02 0,058 0,03 0,006 0,029 0,04 0,007 0,049 0,08 0,63 8,6,009 0,726 0,066 0,04 0,52 0,096 0,095 0,07 0,08 0,6 34,5 3,707,5 0,003 0,008 0,003 0,005 0,09 3,8 0,38 0,29 0,097 0,96 0,28 0,4 0,27 0,47 0,293,49 42,5 8,777 3,36 MOLLUSCA BIVALVIA BIVALVIA 0,006 0,009 0,005 0,07 0,037 2, 0,227 0,265 0,003 0,0 0,02 2,5 0,089 0,65 0,02 0,006 0,02 0,007 0,003 0,009 0,034 0,098 2,9 0,605 0,475 ARTHROPODA ARACHNIDA ACARINA CRUSTACEA CRUSTACEA 0,057 0,057 6,5 0,35 0,926 0,07 0,07 0,5 0,06 0,28 INSECTA TRICHOPTERA TRICHOPTERA ,002 0,005 DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,67 0,69 0,66 0,338 0,20 0,44 0,208,392 89,8 8,605 2,88 0,04 0,002 0,07 0,02 0,038 0,02 0,08 0,23 4, 0,762 0,475 0,087 0,08 0,077 0,067 0,08 0,237 0,5 0,77 44,4 4,769 2,529 0,05 0,65 0,058 0,08 0,036 0,05 0,397 78,9 2,867 2,569 0,0 0,78 0,2 0,226 0,77 0,223 0,233,256 37,6 7,764 2,292 Chironomidae Chironomidae 0,026 0,022 0,02 0 0,00 0,052 0,08 0,4 9, 0,873 0,754 0,025 0,044 0,035 0,028 0,04 0,79 0,82 0,532 60,8 3,29 3,02 0,026 0,065 0,092 0,076 0,06 0,04 0,042 0,33 9 2,048,338 0,0 0,009 0,0 0,0 0,033 0,075 4,9 0,54 0,473 0,056 0,032 0,05 0,3 0,5 0,08 0,079 0,546 6,4 3,377,504 Ceratopogonidae Ceratopogonidae Summa 0,96 0,92 0,9 0,342 0,203 0,97 0,229, ,583 2,369 0,05 0,052 0,08 0,47 0,086 0,24 0,28 0, ,42 3,372 0,8 0,87 0,32 0,245 0,228 0,327 0,253, ,75 2,56 0,02 0,83 0,067 0,22 0,048 0,063 0, ,636 2,545 0,29 0,42 0,47 0,504 0,564 0,459 0,638 3, ,63 4,799 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

78 7 LIITE 2.. Liitetaulukko. Surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan laatua kuvaava Chironomidi-indeksi (CI), joka voi saada arvoja välillä - 5 (hyvin rehevä - hyvin karu) (Paasivirta 2000 ). n n i * k i = lajin i yksilömäärä i CI = N k i = lajin i ekologinen kerroin N = indikaattorilajien kokonaisyksilömäärä Indikaattorilajit: Ekologinen kerroin k Pohjan ravinteisuus Tanypus spp. Hyvin rehevä Chironomus f.l. plumosus Chironomus f.l. semireductus Chironomus anthracinus 2 Rehevä Chironomus f.l. thummi Chironomus f.l. salinarius Einfeldia spp. Polypedilum nubeculosum Microchironomus tener Sergentia spp. 2,5 Lievästi rehevä Monodiamesa bathyphila 3 Keskimääräinen Polypedilum f.l. breviantennatum (pullum) Microtendipes spp. Stictochironomus spp. Heterotanytarsus apicalis 4 Karu Heterotrissocladius grimshawi Heterotrissocladius maari Mesocricotopus thienemanni Paracladopelma nigritula (syn. obscura) Micropsectra spp. Heterotrissocladius subpilosus 5 Hyvin karu Liitetaulukko 2. Profundaalin ravinteisuus biomassan mukaan (Paasivirta ). Pohjan ravinteisuus Niukkaravinteinen WW, tuorepaino g/m 2 0, - 0,5 Jokseenkin niukkaravinteinen 0,5 -,6 Lievästi ravinteikas,6-6,0 Ravinteikas 6,0-7,0 Erittäin ravinteikas yli 7,0 Myrkyllinen alle 0, Paasivirta, L. 2000: Propsilocerus species in Finland with a new bioindex for lake sediments. In: Hoffrichter, O. (ed.). Late 20th Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 3th International Symposium on Chironomidae, pp Paasivirta, L. 989: Pohjaeläintutkimuksen liittäminen järvisyvännealueiden seurantaan. - VYH:n monistesarja nro 64.

79 8

80 9 LIITE 3. Liitekuva: Haukiveden pohjaeläinseurannan näyteasemien sijainti ja tunnukset vuonna 203. MML, 204.