Kallaveden yhteistarkkailun vuosiyhteenveto 2013

Transkriptio

1 1 / 1 Kuopion Vesi A 1345 Kuopion kaupunki, tekninen virasto Savon Sellu Oy Neuron Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Kallaveden yhteistarkkailun vuosiyhteenveto 2013 Lähetämme ohessa Kallaveden yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon Raportista puuttuu vielä Kallaveden erillisselvityksiin kuuluva vuoden 2013 klorofylli-aja automaattisen mitta-aseman tulosaineistoa käsittelevä kappale , joka täydennetään yhteenvetoon aineiston valmistuttua kesällä Raportti esitellään tarkemmin toiminnanharjoittajien ja viranomaisten yhteispalaverissa syksyllä Samassa palaverissa käsitellään myös Kallaveden yhteistarkkailuohjelman muutostarpeita. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Jukka Hartikainen Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 1345 VESI-EKO OY WATER-ECO LTD KALLAVEDEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2013 KUOPIO

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 Sisällysluettelo sivu TIIVISTELMÄ 3 1. YLEISTÄ 4 2. SÄÄKATSAUS Sääolot Virtaamat ja vesivarat 8 3. KUORMITUS Pistekuormitus Kallaveden kokonaiskuormitus VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA ALUEELLINEN TARKASTELU Yleistä Pohjois-Kallavesi ja Nilsiän reitti (alueet A1 ja C0) Savon Sellun lähialue ja Kelloselkä (alue B) Säyneensalon ympäristö (alue C1,2) Lehtoniemen lähialue (alue C3) Eteläinen ja itäinen Kallavesi (alue D) BIOLOGISET TUTKIMUKSET Pohjaeläimet Kasviplankton Klorofyllitutkimus ja automaattinen mittausasema Biomassa Sedimenttitutkimus Piilevätutkimus Kalastotutkimukset Koekalastus Koetroolaus Havastutkimukset KALLAVEDEN ERILLISTUTKIMUKSET Yleistä Aiempien vuosien erillistutkimukset Tulevien vuosien erillistutkimukset TARKKAILUOHJELMAN MUUTOSTARPEET 68

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 TIIVISTELMÄ Tämä selvitys on Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n ja Vesi-Eko Oy Water Eco Ltd:n laatima yhteenvetoraportti vuoden 2013 Kallaveden yhteistarkkailusta. Vuoden 2013 vuosiyhteenveto on laajempi raportti, jossa käsitellään vedenlaatutulosten lisäksi myös biologisen tarkkailujen sekä yhteistarkkailuun liittyvien erillisselvitysten tuloksia eri vuosilta. Vuoden 2013 vesistötarkkailun tulosten perusteella Kallaveden vedenlaadussa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Suurempien kuormittajien Savon Sellu Oy:n ja Kuopion kaupungin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesien vaikutus on havaittavissa toimijoiden lähialueilla mm. typpipitoisuuksien sekä sähkönjohtavuuden kasvuna sekä osittain kasvaneena rehevyytenä. Vesistövaikutukset ovat olleet selvimmin havaittavissa yleensä lopputalven näytteenottokerroilla. Merkittävää päällysveden hygieenisen laadun heikentymistä ei ole esiintynyt. Kallaveden vedenlaatuun vaikuttaa merkittävästi myös Kallansiltojen kautta Iisalmen reitiltä tulevan veden laatu, joka on ajoittain lievästi heikompilaatuista kuin Savon Sellu Oy:n alapuolisella Kelloselällä. Käytettävissä olevaa tutkimusaineistoa on tarkasteltua alueellisen jaon kautta, jossa Kallavesi on jaoteltu kuuteen eri osa-alueeseen. Osa-alueista kaksi sijoittuu suurimpien kuormittajien yläpuolelle, yksi Savon Sellu Oy:n lähivaikutusalueelle, yksi Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon lähialueelle sekä kaksi kappaletta kuormittajien kaukovaikutusalueelle. Vedenlaadun ja biologisten tarkkailujen tulosten perusteella kaikille alueilla on tehty alustava ekologinen luokitus. Luokituksen mukaan Pohjois-Kallavesi sekä Savon Sellu Oy:n ja Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon lähialueet ovat ekologisessa luokassa tyydyttävä sekä kaukovaikutusalueet Säyneensalon ympäristössä sekä eteläisellä Kallavedellä luokassa hyvä. Kallaveden yhteistarkkailuohjelma esitetään uudistettavaksi vuoden 2014 aikana. Uudistetussa ohjelmassa arvioidaan havaintopaikkojen, analyysien sekä menetelmien ajanmukaisuus sekä arvioidaan mm. Saaristokadun vesistötarkkailuasemien jatkotarkkailun tarvetta. Ohjelmaan päivitetään myös tulevina vuosina toteutettavat Kallaveden erillistutkimukset, joista alustava runko on esitetty tämän raportin lopussa.

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 1. YLEISTÄ Tämä selvitys on Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n ja Vesi-Eko Oy Water Eco Ltd:n laatima yhteenvetoraportti vuoden 2013 Kallaveden yhteistarkkailusta. Tarkkailua on toteutettu eri ohjelmien mukaisesti vuodesta 1975 saakka. Viimeisin tarkkailuohjelma on laadittu ja sitä on täydennetty Uudistetussa tarkkailuohjelmassa havaintoasemia karsittiin ja tilalle otettiin vuosittain erikseen sovittavia erillistutkimuksia. Tässä raportissa käsitellään normaalia laajemmin kertynyttä tulosaineistoa ja mukana on myös eri vuosina tehdyt erillisselvitykset sekä muita biologisia tutkimuksia. Tarkkailuvelvolliset ja voimassa olevat ympäristölupapäätökset olivat seuraavat (Savon Sellu Oy on tekstissä myöhemmin Savon Sellu): Savon Sellu Oy, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 110/07/2, , jota on eräiltä osin muutettu VHO:n päätöksellä nro 09/0162/1, ja KHO:n päätöksellä nro 3525, Kuopion kaupunki, Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo, kaupunki valitti Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä nro 28/07/2, Dnro ISY-2005-Y- 142, Vaasan hallinto-oikeuteen. VHO antoi asiasta päätöksen, josta valitettiin. KHO:n päätös Dro 2426/1/10, UPM-Kymmene Oyj, UPM-Kymmene Wood Oy:n toiminta loppui vuonna 2005, jälkitarkkailu jatkui vuoden 2008 loppuun. Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus, Neuron, Dnro PSA-Y , Kuopion kaupunki, Vehmersalmen puhdistamo, PSA Kuopion kaupunki, Saaristokadun rakentamislupa, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös Nro 56/05/1, St 1:n Kuopion keskusvarasto (ent. Oy Esso Ab), Dnro PSA-2004-Y , Suomen Petroli Oy: Kuopion varasto, Dnro PSA-2004-Y , Kuopion Energia Oy, Kumpusaaren öljyvarasto, Dnro PSa-2004-Y , Veden laadun näyteasemia on kerrostumiskausina yhteensä 21 kpl, täyskiertoaikoina vähemmän. Tarkemmin havaintopaikkojen sijainti on esitetty kartassa 1. Kallaveden yhteistarkkailu on joka 3. vuosi laajempi ja sisältää silloin myös biologisen osan ja raportoinnissa myös vesistön tilan pitkäaikaistarkastelun. Laajempi biologinen tarkkailu on tehty vuonna Kallavedellä oli vuonna 2012 edelleen toiminnassa kuusi hapetinta: Savon Sellun alueella kolme (as. 338H, 338BH ja 340H) ja Lehtoniemen edustalla kolme, asemilla 373H, 372H ja 372AH.

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 Kartta 1. Kallaveden havaintoasemien sijainti

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 2. SÄÄKATSAUS 2.1. Sääolot Loppuvuoden 2012 sekä tarkkailuvuoden 2013 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1 ja 2). Alkuvuosi 2013 oli tavanomaista kuivempi, mutta heinäkuu ja loka-, marras- ja joulukuu olivat selvästi normaalia sateisempia. Tiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen sekä Suomen Ympäristökeskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. C Keskilämpötila Kuopiossa verrattuna pitkän ajan keskiarvoon C x X/12 XI/12 XII/12 I/13 II/13 III/13 IV/1 V/13 VI/13 VII/13VIII/13IX/13 X/13 XI/13 XII/13 Kuva 1. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. mm/kk Sadanta Kuopiossa verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 2013 x X/12 XI/12 XII/12 I/13 II/13 III/13 IV/1 V/13 VI/13 VII/13VIII/13IX/13 X/13 XI/13 XII/13 Kuva 2. Kuopion kuukausittainen sademäärä verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuu alkoi ja päättyi lauhassa säässä, mutta kuukauden aikana oli myös kovia pakkasia. Helmikuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon selvästi korkeampi

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 ja sateita tuli noin puolet siitä mitä vuosien keskiarvo Pohjois-Savossa on ollut. Lumen paksuus oli helmikuun lopussa noin puoli metriä. Lumipeite pysyi maaliskuussa lähes samana ja oli kuun lopussa suurimmassa osassa maakuntaa hieman yli puoli metriä. Myös maaliskuu oli vähäsateinen, mutta lämpötilat olivat yleisesti ottaen selvästi normaalia alhaisemmat. Maaliskuu oli alkutalven selvästi kylmin kuukausi Pohjois-Savon alueella ja koko Suomessa. Huhtikuussa keskilämpötila oli Pohjois-Savossa lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Vesisateiden ja lämpimien päivien ansiosta lumipeite hupeni huhtikuun loppupuolella nopeasti. Kuun lopussa lunta oli enää lähinnä suojaisissa notkopaikoissa. Lumien esiintyminen helmi-toukokuussa 2013 on esitetty kuvassa 3. Toukokuussa lämpötila nousi tyypilliseen tapaan, ja loppukuu oli poikkeuksellisen lämmin ympäri Pohjois-Savoa. Keskilämpötila ylitettiin noin 4 asteella. Sateita saatiin jonkin verran, mutta vähemmän kuin keskimääräisesti. Lumien sulamisvedet nostivat vesistöjen vedenkorkeuksia. Kuva 3. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa Kesäkuun alku oli hellemäinen ja jatkui hyvin lämpimänä lähes koko kuukauden. Sateita saatiin vaihtelevasti pitkin kesäkuuta mutta normaalia vähemmän. Kesäkuu oli vuoden 2013 lämpimin kuukausi. Heinäkuu alkoi tavanomaisesti, mutta oli kuitenkin keskiarvoltaan hiukan viileämpi. Viikko 29 oli kesän viilein ja keskilämpötila jäi alle 15 asteen. Itä-Suomessa oli sateista ja paikoin tuli ukkosmyrskyjäkin. Sademäärä Kuopiossa oli pitkän ajan keskiarvoon nähden jopa yli 1,5-kertainen. Elokuu oli lämpötilaltaan vaihteleva, mutta keskiarvoltaan hiukan normaalia lämpimämpi. Sateita tuli selvästi pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Syyskuun alku oli lämpötiloiltaan pitkän ajan keskiarvoa vastaava, vain kolmannella viikolla oli viime vuosia selvästi lämpimämpää. Sateita saatiin tasaisesti koko kuukauden ajan. Lokakuun alkoi tavanomaista viileämpänä mutta muuttui nopeasti hiukan tavanomaista lämpimämmäksi. Sademäärät olivat hiukan normaalia runsaammat. Lokakuussa oli yleisesti yöpakkasia. Savo-Karjalan alueelle satoi ensilumi. Lumi suli kuitenkin muutaman päivän sisällä pois. Marraskuu oli lämpötiloiltaan selvästi normaalia lämpimämpi. Lunta satoi paikallisesti, mutta runsaiden vesisateiden ja lämpimän sään vuoksi lumi ei pysynyt maassa pitkään. Joulukuu alkoi samanlaisessa säässä, jota oli ollut koko marraskuun. Lämpötila oli selvästi normaalia korkeampi ja vesi- ja räntäsateita saatiin yleisesti. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa vuonna 2013 on esitetty kuvassa 4.

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 Kuva 4. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Tammikuussa useimpien suurten järvien vedenpinnat olivat ajankohtaan nähden korkealla. Toukokuun lopussa saavutettiin tulvahuiput ja tulvakorkeudet jäivät odotusten mukaisesti vuotta 2012 pienemmiksi. Syksyllä vedenpinnat olivat laskusuunnassa vähäisten syysateiden vuoksi. Lokakuun lopussa vedenpinnat lähtivät taas nousuun lokakuun sateiden johdosta. Kasvu jatkui koko loppuvuoden. Lumen paksuus oli Pohjois-Savossa keskimääräisellä tasolla alkuvuonna. Paikalliset vaihtelut olivat kuitenkin suuria. loppuvuodesta 2013 lunta tuli paikoitellen lokakuussa, mutta se suli pois nopeasti. Marras-joulukuussa lunta kävi maassa muutaman kerran, mutta myös se suli pois nopeasti lämpimän ilman ja vesisateiden johdosta. Pohjois-Savon järvien jäät olivat alkuvuoden normaaleissa paksuuksissa. Virallisesti Kallaveden jäät sulivat 5.5., kun Säyneensalon ja matkustajasataman välinen alue vapautui jäästä. Jäät sulivat monin paikoin huhti- toukokuun vaihteessa. Jäänlähdön ajankohta oli melko tavanomainen. Loppuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät marrasjoulukuussa, mutta hyvin lauhan alkutalven johdosta jäät sulivat paikoitellen kokonaan ja paikoitellen olivat hyvin ohuita. Kallaveden vedenpinta oli huhtikuussa 10 cm pitkäaikaista keskiarvoa pienempi eli pinnan nousun alkaminen oli hieman myöhässä. Vedenpinnat lähtivät nopeasti nousuun heti huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa. Toukokuun lopussa tulvahuippu oli jo saavutettu ja vedenpinta oli jo laskenut siitä muutaman sentin. Syyskuussa vedenpinta laski ja oli keskiarvoa muutaman sentin alempana. Sateet nostivat vedenpinnat ja sitä myötä myös virtaamat loka-joulukuussa selvästi pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalle (kuvat 5 ja 6).

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 Kuva 5. Kallaveden virtaamia: taustalla vaihteluväli, vuoden 2013 virtaamat olivat kesäaikaan hieman keskimääräistä alempia, mutta virtaama nousi voimakkaasti loppuvuonna. Kuva 6. Kallaveden vedenkorkeuksia: vuoden 2013 viiva noudatti virtaamakäyrän vaihtelua. Pitkäaikainen vedenkorkeustaso ylittyi marraskuussa.

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUORMITUS 3.1. Pistekuormitus Eri pistekuormittajien keskimääräinen kuormitus vuonna 2013 oli seuraava: Q m³/d BOD7 kg/d Typpi kg/d NH4-N kg/d 596 Fosfori kg/d 5,7 Savon Sellu Oy1) Lehtoniemi , Vaajasalo, Neuron 38 0,16 0,014 1,3 0,073 Vehmersalmi 118 0,53 0,033 6,6 2,7 Yhteensä ) Virtaama sisälsi jäähdytysvesiä m3/d Savon Sellu Oy:n ja Kuopion kaupungin Lehtoniemen puhdistamon kuormituskehitys vuodesta 2002 on esitetty kuvassa Typpi BOD kg/d Vuosi Savon Sellu BOD7 Savon Sellu typpi Lehtoniemi BOD7 Lehtoniemi typpi Savon Sellu fosfori Lehtoniemi fosfori Kuva 7. Savon Sellu Oy:n ja Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kuormituskehitys vuodesta 2002 fosfori kg/d

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 11 Kuvissa 8 ja 9 on esitetty tietoja Savon Sellu Oy:n ja Kuopion kaupungin jätevesikuormituksesta vuosina Itä-Suomen ympäristölupaviraston Savon Sellu Oy:lle antaman päätöksen nro 110/07/2 kohdassa 2. määrätään seuraavaa: 2. Jäte- ja jäähdytysvesiviemärien yhteenlasketut päästöt eivät saa ylittää alkaen seuraavia raja-arvoja: COD Cr enintään 7000 kg/d, BOD kg/d, fosforipäästö 8 kg/d ja kuiva-aine 1000 kg/d laskettuna 3 kuukauden liukuvana keskiarvona. Jätevesien käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman täydelliseen ammoniumtypen hapettamiseen. COD-Cr kokonaisfosfori Kuva 8. Savon Sellun COD-Cr ja kokonaisfosforikuormituksen liukuvat keskiarvot vuosina Luparaja on merkitty vaakaviivalla. Luparajat: CODCr <7 000 kg/d, Kok. P <8 kg/d.

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kg/d BOD7-ATU, kuormitus vesistöön jaksotasolla kg/d mg/l 10 mg/l /12 2/12 3/12 4/12 1/13 2/13 3/13 4/13 Kokonaisfosfori, kuormitus vesistöön jaksotasolla kg/d mg/l 0,35 8 kg/d mg/l 7 0,3 6 0,25 5 0,2 4 0,15 3 0,1 2 0, /12 2/12 3/12 4/12 1/13 2/13 3/13 4/13 Kiintoaine, kuormitus vesistöön jaksotasolla kg/d 500 mg/l 25 kg/d 450 mg/l /12 2/12 3/12 4/12 1/13 2/13 3/13 4/13 Kuva 9. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kuormituksen liukuvat neljännesvuosikeskiarvot vuosina Luparajat (kts. alla): BODATU < 15/10 mg/l, kok.p < 0,6/0,5 mg/l ja kiintoaine < 35 mg/l.

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 13 Kuopion kaupunki valitti Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä nro 28/07/2, Dnro ISY-2005-Y-142, Vaasan hallinto-oikeuteen. VHO antoi asiasta päätöksen, josta valitettiin. KHO:n antaman päätöksen, Dro 2426/1/10 mukaan jätevedet on käsiteltävä Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla seuraavasti: välisenä aikana vesistöön johdettavan jäteveden laatu ja käsitellyn teho säilyy ennallaan: BHK7-ATU <15 mg/l >90 % CODCr <125 mg/l >75 % Kok.P <0,6 mg/l >90 % Kiintoaine <35 mg/l >90 % alkaen vesistöön johdettavan jäteveden laadun ja käsitellyn tehon tulee täyttää seuraavat arvot: BHK7-ATU <10 mg/l >95 % CODCr <125 mg/l >75 % Kok.P <0,5 mg/l >92 % Kiintoaine <35 mg/l >90 % Puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset häiriötilanteet sekä puhdistamolta ja muualta viemärilaitokselta mahdollisesti tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. Puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen poistoon. Ammoniumtypen (NH4-N) poistossa on pidettävä tavoitteena, että puhdistamolla saavutetaan vuosikeskiarvona määritettävä 80 %:n poistoteho, joka lasketaan puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja lähtevän ammoniumtypen määrien perusteella. 3.2 Kallaveden kokonaiskuormitus Seuraavassa fosfori- ja typpitasetarkastelussa pistekuormitusta on suhteutettu vesistöön tulevaan kokonaiskuormitukseen (taulukko 1). Siinä Kallavesi on jaettu Kallansiltojen yläpuoliseen Pohjois-Kallaveteen ja alapuoliseen Keski-Kallaveteen, jonka etelärajana on Puutossalmi. Virtahavaintopaikkojen ravinnepitoisuudet ovat neljän tarkkailukerran keskiarvoja. Virtaamat ovat laskennallisia: edellisen vuoden virtaama-arvoja on muutettu Viannonkosken keskivirtaamassa tapahtuneen muutoksen mukaisesti. Keskivirtaama Viannankoskessa oli vuonna m3/s ja tarkkailuvuonna 70 m3/s eli noin 29 % edellisvuotta alempi, joka on huomioitu taulukon arvoissa. Tarkastelun tulokset ovat suuntaa antavat, koska virtaamien puuttumisen vuoksi Suvasveden kautta purkautuvaa kuormitusta ei ole huomioitu. Tasetarkastelusta ilmenee pistekuormituksen osuus Keski-Kallavedelle tulevasta kokonaiskuormituksesta olleen fosforin osalta noin 2 % ja typen osalta noin 12 %. PohjoisKallaveden ravinnetase jatkui fosforin osalta positiivisena, mutta kääntyi typen osalta negatiiviseksi. Kallaveden pohjoisosassa pystyi pidättämään fosforia mutta ei kaikkea alueelle johdettua typpeä. Keski-Kallavesi käyttäytyi molempien ravinteiden osalta terveen järven tavoin ja ravinteet sitoutuivat alueelle. Koko Kallaveden taselaskelmat osoittivat reitin kokonaistilanteen fosforin kohdalla erittäin hyväksi. Voimakas positiivisuus johtuu suurelta osin tarkastelutavasta: Vehmersalmen virtaaman puuttumisen vuoksi tarkastelu on suoritettu vain Puutossalmen kautta poistuvan ravinnevuon osalta.

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 14 Yhteenvedon mukaan Kallaveden sedimentti pidätti siihen tulevasta fosforista noin 48 %. Typen kohdalla kokonaistilanne oli heikompi ja järvialtaat pidättivät typestä noin 23 %. Taulukko 1. Pohjois-Kallaveden ja Keski-Kallaveden fosfori- ja typpitase vuonna 2013 Q Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N 3 m /s µg/l µg/l kg/d kg/d Rannat + laskeuma (likiarvo) Kuormitus 1 5 Yhteensä Pohjois-Kallavesi Ruokovirta Kallansillat Erotus (sedimentaatio) Keski-Kallavesi Kallansillat Jännevirta Rannat + laskeuma (likiarvo) Kuormitus Yhteensä Puutossalmi Erotus (sedimentaatio) Koko alue Ruokovirta Jännevirta Rannat + laskeuma (likiarvo) Kuormitus Yhteensä Erotus (sediment./liukenem.) Häviöt % Puutossalmi VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2013 Lopputalvi Pohjois-Kallavedellä havaintoasemalla 330 syvänteessä oli lisääntynyttä hapen kulumista ja pohjanläheinen vesikerros säilyi vain niukasti hapellisena. Ylemmissä vesikerroksissa happitilanne oli hyvä. Päällysveteen oli kerrostunut ravinne- ja humuspitoista vettä ja vesi luokittui erittäin reheväksi. Lisääntyneen hajakuormituksen vaikutusta kuvaavat keskimääräistä korkeammat humus- ja kokonaisfosforipitoisuus sekä veden väriluku ylimmässä vesikerroksessa. Veden sulfaattipitoisuus oli alhainen. Vedenlaatu

16 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 15 Kallansilloilla (havaintoasema 333) oli lähes vastaava kuin edellisellä havaintopaikalla ja vesi oli edelleen erittäin rehevää. Kelloselällä Savon Sellun edustalla hapettimet toimivat tehokkaasti ja pystyivät pitämään syvänteet hyvähappisina. Savon Sellun edustalla asemalla 338A sekä ulompana havaintopaikalla 345 pohjan lähellä oli lisääntynyttä hapen kulumista, mutta syvänteet säilyivät hapellisina. Päällysveden ravinnepitoisuudet Kelloselällä olivat selvästi alempia kuin Pohjois-Kallaveden puolella ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat koholla välivedessä metrin syvyydessä, mikä viittaa Savon Sellun purkuvesien vaikutukseen. Sulfaattipitoisuudet olivat kohonneet Pohjois-Kallaveden tasosta ja olivat päällys- ja välivedessä korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina, mikä viittaa Savon Sellun tai Nilsiän reitin tuoman kuormituksen vaikutukseen (kuva 10). Paik ka: 1345/338A; näyte : 1 Sulfaatti Paik ka: 1345/345; näyte: 1 Sulfaatti 9 9,5 9 8,5 8,5 8 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. 7 6, ,5 5, , , mg/l 7 6,5 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. 7,5 mg/l 8 7,5 Kuva 10. Kelloselän havaintopaikkojen 338A ja 345 päällysveden (1 ja 10 metriä) sulfaattipitoisuudet viime vuosina kevättalvella. Säyneensalon itäpuolella syvänneasemalla 375 happitilanne oli heikentynyt pohjan lähellä ollen hieman heikompi kuin keskimäärin edellisvuosina, mutta muilta osin vedenlaatu oli lähellä keskimääräistä tilannetta. Heikentynyt happipitoisuus aiheutti lievää sisäistä kuormitusta, mikä kasvatti pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia. Muilta osin vesi oli lievästi rehevää, eikä merkkejä jätevesien vaikutuksesta ollut havaittavissa ja vedenlaatu oli samaa tasoa kuin ylempänä asemalla 367. Myös Lehtoniemen lähialueella hapettimet toimivat hyvin ja pystyivät pitämään syvänteet hapellisina. Muilla syvännepaikoilla esiintyi voimistunutta hapen kulumista aina eteläisimpiä havaintopaikkoja (405 ja 25) myöten ja happitilanteet pohjan lähellä olivat pääsääntöisesti hieman heikompia kuin keskimäärin edellisvuosina kevättalvella. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyivät kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuksien kohoamisena välivedessä aina Hietasalon eteläpuolelle (havaintopaikka 378) asti. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Lehtoniemen lähialue luokittui lievästi reheväksi. Korkeimmillaan päällysveden ravinnepitoisuudet olivat asemalla 378 Hietasalon eteläpuolella, jossa varsinkin kokonaisfosforipitoisuudet olivat ulompien (405 ja 25) havaintopaikkojen tavoin hieman keskimääräistä korkeampia. Sulfaattipitoisuudet Lehtoniemen lähialueella olivat samaa tasoa kuin Kelloselällä ja varsinkin päällysvedessä hieman korkeampia kuin edellisvuosina. Vehmersalmen edustalla asemalla 399 happitilanne oli parempi kuin Kallaveden syvänteissä eikä pohjan lähellä esiintynyt merkittävästi voimistunutta hapen kulumista.

17 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 16 Kokonaisfosforipitoisuudet olivat myös täällä hieman aiempien vuosinen tasoa korkeampia. Ammoniumtyppeä vedessä ei esiintynyt ja veden sähkönjohtavuus oli alhainen. Kallaveteen Jännevirran kautta tulevan ja Puutossalmesta poistuvan veden laadun erot olivat melko vähäisiä. Kokonaistyppipitoisuus sekä sähkönjohtavuus olivat kuitenkin Jännevirrassa hieman Puutossalmea alempia. Alkukesä Toukokuussa vesi oli jo osittain lämpötilakerrostunut, mutta kevättäyskierron jälkeen kaikkien havaintoasemien happitilanne oli hyvä ja happea riitti hyvin myös syvempiin vesikerroksiin. Kallansiltojen pohjoispuolella Pohjois-Kallaveden asema 330 luokittui kokonaisfosforipitoisuuden perusteella reheväksi. Veden humuspitoisuus ja väriluku olivat kevätvalunnan jälkeen lievästi koholla. Ravinnepitoisuudet olivat edelleen koholla, joskin laskeneet hieman kevättalven tasosta. Muilta osin vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien kevään näytteenottokertojen keskimääräistä tasoa. Kallansilloilla (Kallavesi 333) vedenlaatu oli lähes vastaava kuin asemalla 330. Savon Sellun lähiasemalla 338A ja Kelloselällä asemalla 345 kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman alempia kuin Pohjois-Kallavedellä. Ammoniumtypen ja osittain kokonaistypen pitoisuudet samoin kuin veden sähkönjohtavuus olivat kohonneet lievästi Pohjois-Kallaveden tasosta, mikä viittaa Savon Sellu Oy:n kuormituksen vaikutukseen. Säyneensalon itäpuolella havaintopaikalla 375 päällysveden pitoisuudet olivat laskeneet lievästi Kelloselän tasosta ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Alemmissa vesikerroksissa ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin edelleen lievästi koholla. Kuopion kaupungin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon lähialueella (havaintoasemat 377, 374 ja 378) veden sähkönjohtavuus ja ravinnepitoisuudet olivat alemmissa vesikerroksissa koholla, mikä ilmentää puhdistamon purkuvesien vaikutusta. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimääräistä aiempien vuosien tasoa korkeampia Lehtoniemen lähialueella erityisesti asemalla 377 samoin kuin Lehtoniemen länsipuolella asemalla 358 kuvasten rehevää vettä (kuva 11). Vedenlaatu ulompana Kallavedellä asemilla 25 ja 405 sekä Suvasveden puolella asemalla 399 oli hieman parempi kuin pohjoisemmilla havaintopaikoilla, mikä näkyi lievästi alempina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena. Suvasveden havaintopaikan 399 päällysveteen oli kerrostunut fosforipitoisempaa vettä, mutta muilta osin vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien keskimääräistä tasoa. Jännevirran kautta (havaintopaikka 1600) Juurusvedestä Kallaveteen tuli lievästi rehevää vettä. Veden sähkönjohtavuus ja kokonaistyppipitoisuus olivat korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina. Puutossalmen kautta (Puutossalmi 1700) Kallavedestä poistuvan veden ravinnepitoisuudet olivat hieman Jännevirtaa korkeampia, mutta edelleen lievästi rehevän veden tasolla.

18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 17 Asemalla 358 päällysvesi oli myös keskimääräistä lämpimämpää ja päällysvedessä esiintyi hapen ylikyllästymistä, mikä viittaa voimistuneeseen levätuotantoon. Paikka: 1345/358; näyte: 1 Kok. P Maks. Mediaani Keskiarvo Min Maks. Mediaani Keskiarvo Min µg/l 40 µg/l Paikka: 1345/377; näyte: 1 Kok. P Kuva 11. Lehtoniemen itäpuolen (hav asema 377 vasen kuva) ja länsipuolen (hav asema 358 oikea kuva) päällysveden kokonaisfosforipitoisuus viime vuosina toukokuussa Kesäkuu Kesäkuussa levätuotantoa kuvaava klorofylli-a-pitoisuus oli samaa tasoa (10 12 µg/l) kaikilla havaintopaikoilla kuvastaen kohtalaista levätuotantoa. Lämpimästä alkukesästä johtuen levätuotanto oli hieman keskimääräistä aiempien vuosien tasoa voimakkaampaa. Päällysveden (0-2 metriä) ravinnepitoisuuksissa oli enemmän vaihtelua alueittain (kuva 12). Korkeimmillaan kokonaistyppipitoisuus oli Savon Sellun edustalla sekä toisaalta Lehtoniemen länsipuolella Saaristokadun alueella havaintopaikalla 358, jossa myös kokonaisfosforipitoisuus oli koholla kuvastaen rehevää vettä. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi koholla Pohjois-Kallaveden puolella (hav as. 330), laski lievästi Savon Sellun edustalla ja säilyi tällä tasolla (lievästi rehevä) koko Keski-Kallaveden alueella ja aleni edelleen uloimmilla havaintopaikoilla (Kallavesi 25 ja 405).

19 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kok N 600 µg/l kok P µg/l Kok. N Kok. P A Havaintopaikat Kuva 12. Päällysveden kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet päällysvedessä (0-2 metriä) kesäkuussa 2013 Heinäkuu Levämäärä (klorofylli-a-pitoisuus) päällysvedessä oli korkeimmillaan Pohjois-Kallavedellä havaintopaikalla 330, jossa levätuotanto oli kohtalaista (kuva 13). Klorofyllipitoisuus aleni selvästi Savon Sellun edustalla (338A) ja nousi Keski-Kallavedellä Lehtoniemen edustalla sekä Saaristokadun alueella ollen kuitenkin edelleen hieman PohjoisKallavettä alemmalla tasolla ja laski tästä edelleen uloimmilla havaintopaikoilla (405 ja 25). Kokonaisfosforipitoisuus noudatti osittain samaa suuntaa: korkein pitoisuus esiintyi Pohjois-Kallavedellä ja pitoisuudet kasvoivat lievästi Lehtoniemen ja Saaristokadun lähialueella. Kokonaistyppeä päällimmäisessä vesikerroksessa esiintyi runsaimmin Savoon Sellun edustalla ja pienimpiä pitoisuuksia uloimmilla havaintopaikoilla (405 ja 25). Mineraaliravinteiden eli ammoniumtypen ja fosfaattifosforin määrä vedessä oli alhainen.

20 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kok. P Chl-a Kok. N kok N µg/l kok P chl-a µg/l A Kuva 13. Eri havaintopaikkojen klorofylli-a- sekä ravinnepitoisuudet päällysvedessä (02 metriä) heinäkuussa Loppukesä Elokuun puolivälin jälkeen otettujen vesinäytteiden perusteella Pohjois-Kallaveden (Kallavesi 330) vedenlaatu oli lähellä aiempien vuosien keskimääräistä tasoa. Happea riitti hyvin ylemmissä vesikerroksissa ja hapen kuluminen lisääntyi lievästi syvemmällä. Happamuudeltaan vesi oli lähellä neutraalia ja fosforipitoisuus kuvasti lievästi rehevää vettä. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat alhaisia eikä pintavedessä havaittu fekaaleja koleja. Kallansilloilla (havaintopaikka 333) vedenlaatu oli lähellä Pohjois-Kallaveden tilannetta. Kelloselällä vallitsi loppukesälle tyypillinen lämpötilakerrostuneisuus. Happitilanne Savon Sellun lähihavaintopaikoilla oli heikentynyt, mukaan lukien hapetinsyvänteet, ja syvänteissä esiintyi selvää hapen kulumista. Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti kuitenkin hyvin. Kelloselän eteläosassa havaintopaikalla 345 happitilanne oli hieman parempi. Ravinnepitoisuudet Kelloselällä samaa tasoa tai hieman korkeampia kuin Pohjois-Kallavedellä ja alue luokittui lievästi reheväksi. Heikentynyt happitilanne ja/tai Savon Sellun kuormitusvaikutus aiheutti ravinnepitoisuuksien kohoamista syvemmissä vesikerroksissa. Jätevesivaikutusta kuvaavien ammoniumtypen ja sähkönjohtavuuden arvot olivat kuitenkin alhaisia. Hygieeninen laatu Kelloselän alueella oli hyvä vaikka fekaalien kolien lukumäärä päällysvedessä oli lievästi koholla.

21 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 20 Paikka: 1345/338BH; näyte: 28,4 Happi% Paikka: 1345/338H; näyte: 27,0 Happi% Kyll % 50 Maks. Mediaani Keskiarvo Min Maks. Mediaani Keskiarvo Min. 55 Ky ll % 60 Kuva 14. Kelloselän hapetinsyvänteiden 338BH ja 338H pohjanläheisen vesikerroksen hapen kyllästysprosentti viime vuosina loppukesällä Säyneensalon itäpuolella (Kallavesi 367 ja 375) happitilanne oli molemmilla syvänneasemilla lähellä edellisvuosien tasoa ja happea riitti myös syvemmissä vesikerroksissa hyvin. Ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman alempia kuin Kelloselällä. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä Kelloselän tavoin lievästi kohonneita fekaalien kolien pitoisuuksia esiintynyt. Kuopion kaupungin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon lähialueella vallitsi Kelloselän tapaan kesäkerrostuneisuus ja syvänteissä esiintyi hapen kulumista, selvimmin havaintopaikoilla 377 ja 372H, joissa happitilanne pohjan lähellä oli Kelloselän tavoin heikompi kuin keskimäärin edellisvuosina loppukesällä. Muissa syvänteissä happitilanne oli lähellä edellisvuosien tasoa. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella rehevyystaso oli hieman alempi kuin Kelloselällä ja Lehtoniemen lähialue luokittui lievästi reheväksi. Korkeimmillaan päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli Hietasalon pohjoispuolella asemalla 374. Merkittävää typpiyhdisteiden tai sähkönjohtavuuden kasvua ei syvänteissä esiintynyt eikä selviä merkkejä Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesien vaikutuksesta ollut havaittavissa. Hygieeninen laatu oli päällysvedessä hyvä vaikka pieniä määriä fekaaleja koleja esiintyi. Lehtoniemen länsipuolella Saaristokadun lähiasemalla Kallavesi 358 veden laatu päällysvedessä oli pääsääntöisesti hieman heikompi kuin Lehtoniemen edustalla. Itäisellä ja eteläisellä Kallavedellä (havaintoasemat 25 ja 405) samoin kuin etelässä Suvasvedellä vedenlaatu oli lievästi parempi kuin Lehtoniemen lähialueella ollen edelleen lievästi rehevää, lievästi humuspitoista ja hygieeniseltä laadultaan hyvää. Happitilanne oli kaikilla syvännepaikoilla hyvä tai tyydyttävä. Suvasveden puolella (Kallavesi 399) veden kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi koholla, muilta osin havaintopaikkojen vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien keskimääräistä tasoa. Itäisellä Kallavedellä havaintopaikalla Kallavesi 25 alusveteen oli kerrostunut lievästi typpipitoisempaa vettä. Puutossalmessa (havaintopaikka 1700) vesi oli laadultaan lähellä eteläisen Kallaveden vedenlaatua. Jännevirran kautta (Jännevirta 1600) Kallaveteen tulevan veden kokonaistyppi- ja humuspitoisuus oli alempi kuin Kallavedestä poistuvassa vedessä (Puutossalmi 1700). Muilta osin vedenlaadun erot näiden havaintopaikkojen välillä olivat vain vähäisiä.

22 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 21 Elokuussa levätuotanto oli Pohjois-Kallavedellä sekä uloimmilla Kallaveden havaintopaikoilla 25 ja 405 kohtalaista, muilla paikoilla melko voimakasta (kuva 15) ja klorofyllia-pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina loppukesällä kok P chl-a µg/l 20 Kok. P 15 Klorof.-a A Havaintoasema Kuva 15. Päällysveden klorofylli-a- ja kokonaisfosforipitoisuus eri havaintopaikoilla elokuussa 2013 Suppean levätarkastelun perusteella levämäärä oli elokuussa jonkin verran runsastunut heinäkuusta selvimmin sinilevien ja viherlevien osalta, johtuen lämpimästä sääjaksosta. Havaitut seitsemän sinilevälajia olivat jokseenkin samat kuin heinäkuussa; runsastumista oli tapahtunut lähinnä hankalien kukintalevien Anabaenan ja Aphanizomenonin kohdalla. Valtaosa lajeista oli kuitenkin harmittomia. Lämpimästä vedestä huolimatta piilevien osuus oli tavanomainen. Kallavedelle ominaiset nielulevät olivat runsastuneet, kultaleviä havaittiin vain vähän. Sinilevien lisäksi muita haittaleviä, esimerkiksi limalevää, ei todettu. Syyskuu Levätuotanto oli kaikilla havaintopaikoilla kohtalaista ollen lähellä samaa tasoa kuin keskimäärin edellisvuosina. Voimakkaimmillaan tuotanto oli pohjoisella Kallavedellä ja Kelloselällä sekä vähäisimmillään asemalla 375 Säyneensalon itäpuolella (kuva 16). Levätuotanto kasvoi taas lievästi Lehtoniemen edustalla ja aleni eteläisellä Kallavedellä. Erot eri havaintopaikkojen levätuotannossa olivat kuitenkin melko vähäisiä. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan Savon Sellun edustalla sekä Kelloselällä sekä jossakin määrin koholla myös Lehtoniemen edustalla asemalla 377. Ravinnepitoisuudet alenivat siirryttäessä ulommas näiltä alueilta. Kaikki havaintopaikat luokittuivat lievästi reheviksi. Ammoniumtyppeä sekä fosfaattifosforia vedessä esiintyi vain pieniä määriä.

23 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 22 Levänäytteistä tehtiin ns. suppea levämääritys mikroskopoimalla näytteet. Tutkimusnäytteet osoittivat levätilanteen myös alkusyksyllä hyväksi; levätiheydet olivat veden lämpötilan alentumisen ja tuulisen sään vuoksi elokuusta selvästi vähentyneet. Sinilevälajeja esiintyi kaikkiaan kahdeksaa eri lajia, mutta niiden runsaudet selkäalueilla olivat enimmilläänkin vähäiset; yleisin laji oli Woronichia naegeliana. Tyynen sään vallitessa rantapoukamissa oli aiemmin elokuussa havaittavissa sinileväkukintaa, joka tuulen herätessä pikaisesti katosi. Myös syyskuussa vallitsevina leväryhminä Kallavedessä olivat piilevät ja nielulevät. Niiden, samoin kuin sinileviä kohdalla, alueellisia eroja esiintymisessä ei ollut juuri havaittavissa. Verkkojen limoittuminen oli syyskuun loppupuolella piilevien maltillisen esiintymisen vuoksi olennaisesti vähäisempää kuin elokuussa. Sinilevätilanne Kallaveden selkäalueilla säilyi koko kesän hyvänä: lajirunsaudesta huolimatta sinilevien määrät jäivät pääosin vähäisiksi. Rantavesissä kesälle ominaisina tyyninä sääjaksoina sinileviä esiintyi kuitenkin paikoin runsaasti kok P chl-a µg/l Kok. P Klorof.-a Kallavesi 330 Kallavesi 338A Kallavesi 345 Kallavesi 375 Kallavesi 374 Kallavesi 377 Kallavesi 358 Kallavesi 25 Kallavesi 405 Kuva 16. Eri havaintopaikkojen päällysveden (0-2 metriä) kokonaisfosfori- ja klorofyllia-pitoisuudet syyskuussa Lokakuu Näytteenottoaikana Kallaveden lämpötilakerrostuneisuus oli pääsääntöisesti purkautunut syystäyskierron vuoksi ja happitilanne useimmilla havaintopaikoilla oli hyvä. Pohjois-Kallaveden puolella Kallavesi 330, Lehtoniemen länsipuolella Kallavesi 358 sekä eteläisellä Kallavesi 405 havaintopaikoilla täyskierto oli vain osittainen ja pohjan lähellä esiintyi hapen kulumista. Kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan Pohjois-Kallavedellä Kallansiltojen länsipuolella havaintopaikalla 330 ja pitoisuudet alenivat lievästi Kelloselällä ja edelleen

24 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 23 Säyneensalon itäpuolella ollen kuitenkin kaikilla havaintopaikoilla lievästi rehevän vesialueen tasolla. Fosforipitoisuudet nousivat taas Lehtoniemen ympäristössä ja alenivat eteläisellä Kallavedellä (kuva 17). Kokonaistypen osalta trendi oli osittain samansuuntainen, mutta maksimipitoisuudet esiintyivät tehtaan kuormituksesta johtuen Savon Sellun lähiasemalla (338A), jossa ravinnepitoisuudet koko vesimassassa olivat korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina. Keskimääräistä korkeampia typpipitoisuuksia esiintyi aina Säyneensalon itäpuolelle asti (asema 375). Kokonaistyppipitoisuudet olivat lievästi koholla myös Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon lähialueella. Ammoniumtyppeä vedessä esiintyi pieniä määriä Kelloselän alueella havaintopaikalla 338A sekä Lehtoniemen edustalla havaintopaikalla 377. Veden sähkönjohtavuudessa ei ollut merkittäviä eroja eri havaintopaikkojen välillä, joskin taso nousi lievästi Pohjois-Kallaveden puolelta Kelloselälle siirryttäessä. Väriluku ja osittain myös humuspitoisuutta kuvaava COD-Mn pitoisuus olivat hieman keskimääräistä aiempien vuosien tasoa korkeammalla tasolla kok N 600 µg/l kok P µg/l 15 Kok. N Kok. P A Havaintopaikka Kuva 17. Koko vesimassan ravinnepitoisuuksien keskiarvot syvännehavaintopaikoilla lokakuussa 2013 Vuoden 2013 vedenlaatutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1.

25 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy ALUEELLINEN TARKASTELU 5.1. Yleistä Vedenlaadun sekä biologisen tarkkailun tuloksia tarkastellaan kartan 2 mukaisen alueellisen jaon kautta. Pistekuormittajien virtaussuunnassa yläpuolista aluetta ja EteläKallaveteen tulevan veden laatua edustavat Pohjois-Kallavesi (alue A1) sekä Nilsiän reitin laskualue (alue C0). Savon Sellu Oy:n lähivaikutusaluetta kuvaa alue B ja kaukovaikutusaluetta, samoin kuin Neuronin puhdistamon vaikutusaluetta, Säyneensalon ympäristö (alueet C 1,2). Samalle alueelle kohdistuu myös Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kaukovaikutus. Varsinainen Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon lähivaikutusalue on alue C3. Alue D kuvaa eteläisen Kallaveden tilannetta, jonne kohdistuu mahdollisesti pistekuormittajien kaukovaikutusta. Vehmersalmen edustalle laskevat myös taajaman jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Tässä kappaleessa referoidut biologisten tutkimusten tulokset on esitetty tarkemmin jäljempänä tässä raportissa. Alueille tehtiin alustava vedenlaatuun ja biologisiin tekijöihin perustuva ekologinen luokitus. Luokitusrajat perustuvat Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012 julkaisuun (Aroviita ym. 2012). Eri tekijöiden luokituksessa on käytetty seuraavia periaatteita: Kasviplankton: klorofylli-a: vedenlaatuaineisto vv , havaintojen keskiarvo biomassa, vuosien biomassatulokset, havaintojen keskiarvo sinilevien osuus, biomassalaskennassa ilmoitettu sinilevien % osuus, havaintojen keskiarvo Kalasto vuoden 2012 Nordic-verkkokoekalastuksen tulokset alueittain Pohjaeläimet Vuoden 2013 pohjaeläintarkkailun perusteella lasketut PICM arvot, jossa eri syvyysvyöhykkeiden tulokset yhdistetty keskiarvotulokseksi Veden laatu Vedenlaatuaineistosta laskettu yhden metrin näytteen kok P ja kok N tulos kasvukaudella VI-IX Eri tekijöiden havaitun arvon ja vertailuarvon (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012) välisestä suhteesta on laskettu ekologinen laatusuhde (ELS), joka saa arvon 0-1. Esim. kasviplanktonin kohdalla ELS-luku lasketaan kolmelle eri tekijälle ja näistä laskettu mediaanitulos kuvaa ekologista tilaa. Havaintopaikat Luokitteluaineisto perustuu pääasiallisesti ns. runkoasemien tuloksiin: alue A1 Kallavesi 330, Alue B Kallavesi 338A, Alue C1,2 Kallavesi 375, alue C3 Kallavesi 377, alue D Kallavesi 405 tai näiden puuttuessa muihin lähialueen tuloksiin.

26 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 25 Kartta 2. Kallaveden jako eri osa-alueisiin 5.2. Pohjois-Kallavesi ja Nilsiän reitti (alueet A1 ja C0) Veden laatu Etelä-Kallavedelle tulevan veden laatua seurataan Iisalmen reitin vedenlaatua kuvaavien Pohjois-Kallaveden Kallavesi 330 ja Kallansiltojen Kallavesi 333 havaintopaikkojen sekä Nilsiän reitin vaikutusta kuvaavan Jännevirta 1600 havaintopaikan avulla.

27 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 26 Pohjois-Kallaveden Kallavesi 330 ja Kallansiltojen (Kallavesi 333) vedenlaadussa on havaittavissa Iisalmen reitin vaikutus: humuspitoisuus on korkeampi ja veden väriluku samaa tasoa tai hieman korkeampi kuin keskimäärin Etelä-Kallavedellä. Nilsiän reitiltä tulevassa vedessä (Jännevirta 1600) humuspitoisuus ja veden väriluku ovat samaa tasoa kuin Etelä-Kallaveden pohjois- ja keskiosassa. Pohjois-Kallaveden rehevyystaso on kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n perusteella on hieman korkeampi kuin eteläisen Kallaveden puolella ja vesi luokittuu lievästi reheväksi, ajoittain reheväksi. Päällysveden kokonaisfosfori on havaintopaikalla 330 vaihdellut välillä µg/l ja klorofylli-a-pitoisuus 3-17 µg/l. Jännevirrassa kokonaisfosforipitoisuus on ollut alempi vaihdellen välillä µg/l (keskiarvo 19 µg/l). Typpeä päällysvedessä on runsaammin Pohjois-Kallaveden puolella (keskimäärin 754 µg/l) kuin Nilsiän reitin kautta tulevassa vedessä Jännevirrassa, jossa keskimääräinen typpipitoisuus on ollut viime vuosina 551 µg/l. Heikentynyt happitilanne havaintopaikalla 330 on ajoittain kohottanut pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia, mukaan lukien myös ammoniumtyppipitoisuutta. Sekä Pohjois-Kallaveden että Jännevirran vedenlaatu muotoutuu yläpuolisten reittien tuoman kuormituksen mukaisesti, jolloin mm. sääolot ja sateisuus vaikuttavat vallitsevaan vedenlaatuun. Varsinaista pistemäistä kuormitusta alueille ei kohdistu, mutta Jännevirrassa on ollut vuona 2013 havaittavissa lievää sähkönjohtavuuden kasvua (kuva 18), mikä viittaa Nilsiän reitiltä tulevan kuormituksen vaikutukseen, Jänne virta 1600 Sähk önj. (x) 6,5 6 5,5 5 4,5 ms/m 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Kuva 18. Jännevirta 1600 havaintopaikan sähkönjohtavuus viime vuosina. Avoin ympyrä kuvaa yksittäistä havaintoa ja tummennettu vuosikeskiarvoa. Biologiset tutkimukset Pohjaeläintarkkailun tulosten perusteella Pohjois-Kallaveden havaintoaseman 330 pohjan tila on syvänteessä ja 30 metrin syvyydessä tyydyttävä, 20 metrin syvyydessä hyvä ja 10 metrin syvyydessä erinomainen. Chironomidi-indeksi (CI) osoitti pohjan olevat keskimääräinen tai lievästi rehevä. Kasviplanktonin biomassatulosten perusteella Pohjois-Kallaveden havaintoasema luokittui vuonna 2013 kesä- ja elokuussa lievästi reheväksi ja heinäkuussa reheväksi. Sinilevien osuus biomassasta nousi alkukesä 2 %:sta loppukesän 21 %:iin. Vuonna 2012 biomassa kuvasi lievää rehevöitymistä.

28 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 27 Sedimenttitutkimuksen mukaan Pohjois-Kallaveden havaintopaikan 330 syvänteen sedimentin kokonaisfosforipitoisuus edustaa samaa tasoa Kelloselän kanssa, pitoisuustason ollessa alempi kuin Etelä-Kallavedellä. Sedimentin hapenkulutus on laskenut vuodesta 2007 ja on nyt alempi kuin Etelä-Kallaveden puolella keskimäärin. Piilevätutkimuksen mukaan päällysveden laatu Pohjois-Kallavedellä asemalla Kallavesi 330 kuvaa niukkatuottoisuutta ja hyviä happiolosuhteita. Rehevyysindeksi TDI oli 28 kun arvo < 32 kuvaa niukkatuottoista vesialuetta. Vuoden 2012 koekalastusten perusteella Pohjois-Kallaveden alueen yksikkösaalis oli alhainen eikä kuvannut erityistä rehevöitymistä. Pääsaalislajit olivat ahven ja särki, lohikaloista muikkua ja kuoretta tavattiin pieniä määriä. Vedenlaadun ja biologisten tekijöiden perusteella alueen ekologinen luokitus on seuraava: Alue A1 Kasviplankton Kalasto Pohjaeläimet Veden laatu keskiarvo ELS 0,49 0,73 0,65 0,50 0,50 luokitus tyydyttävä hyvä hyvä tyydyttävä tyydyttävä 5.3. Savon Sellun lähialue ja Kelloselkä (alue B) Veden laatu Savon Sellun lähialueen ja Kelloselän vedenlaatuun vaikuttavat tehtaan kuormituksen ohella pohjoisesta Iisalmen reitiltä sekä idästä Nilsiän reitin kautta tulevat vedet. Savon Sellun kuormituksen vaikutukset näkyvät selvimmin veden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuden kasvuna Pohjois-Kallaveteen ja Jännevirtaan verrattuna. Kuormituksen vaikutukset eivät ole juuri havaittavissa rehevyyttä kuvaavien kokonaisfosfori- tai klorofylli-a-pitoisuuksien kasvuna ja nämä pitoisuudet ovat olleet keskimäärin alempia kuin Pohjois-Kallaveden puolella, joskin fosforin osalta lievästi korkeampia kuin Jännevirrassa. Veden sähkönjohtavuus on ollut yleensä alempi kuin Pohjois-Kallaveden puolella. Savon Sellun kuormituksen vaikutukset vähenevät ulompana Kelloselällä, mutta ovat edelleen havaittavissa syvemmissä vesikerroksissa kerrostuneisuusaikoina, varsinkin talvella. Kelloselällä on useampia hapettimia, jotka pystyvät pitämään syvänteet hapellisena. Ajoittaista happikatoa on esiintynyt lähinnä Savon Sellun lähiasemalla Kallavesi 338A, mutta täälläkin syvänne on mennyt täysin hapettomaksi vain satunnaisesti (kuva 19). Pidemmällä aikajaksolla alueen vedenlaadussa ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia.

29 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 28 Kallavesi 338A Happi (M in.) mg/l Kuva 19. Kallavesi 338A havaintopaikan happiminimit eri vuosina (tumma ympyrä) Biologiset tutkimukset Pohjaeläintarkkailun tulosten perusteella Savon Sellun lähihavaintopaikalla (Kallavesi 338A) pohjan tila luokittuu vastaavaksi kuin Pohjois-Kallaveden puolella eli syvänteessä ja 30 metrin syvyydessä pohjan tila on tyydyttävä, 20 metrin syvyydessä hyvä ja 10 metrin syvyydessä erinomainen. CI-indeksin mukaan pohja luokiteltiin 10 metrissä keskimääräiseksi ja syvemmällä reheväksi. Myös havaintopaikan 338BH syvänteen tila luokittuu tyydyttäväksi. Chironomidi-indeksi (CI) osoitti paikan olevan edelleen rehevä. Ulompana Kelloselällä havaintopaikalla Kallavesi 345 pohjan tila luokittuu hieman paremmaksi eli syvänne on luokassa tyydyttävä, 30 metrin pohja luokassa hyvä ja ylemmät 20 ja 10 metrin luokittuvat laadultaan erinomaisiksi. Chironomidi-indeksi (CI) osoitti linjan pohjien olevan ravinteisuudeltaan keskimääräisiä tai lievästi reheviä. Kasviplanktonin biomassaa alueelta on määritetty vain vuonna 2012, jolloin biomassa kuvasi elokuussa rehevöitymistä ja syyskuun alussa lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus vaihteli elokuun 3 %:sta syyskuun alun 34 %:iin. Sedimenttitulosten perusteella happea kuluttavan aineksen pitoisuudet kasvavat Savon Sellun lähialueella ja etenkin Kelloselällä Pohjois-Kallaveteen verrattuna. Fosforin osalta pitoisuudet ovat samalla tasolla kuin Pohjois-Kallaveden puolella. Vuonna 2013 tehdyn piilevätutkimuksen mukaan päällysveden laatu Savon Sellun lähivaikutusalueella Kallavesi 338A kuvaa niukkatuottoisuutta ja hyviä happiolosuhteita. Rehevyysindeksi TDI oli 30,6 kun arvo < 32 kuvaa niukkatuottoista vesialuetta. Arvo on hieman korkeampi kuin Pohjois-Kallavedellä, jossa arvo oli 28,0. Vuoden 2012 koekalastusten perusteella Savon Sellun lähialueella yksikkösaalis oli hyvin alhainen kuvasten mahdollisesti kalojen karkottumista mutta nousi ulompana Kelloselän eteläosassa Iso-Telkon alueella keskimääräiselle tasolle. Lajisto Savon Sellun lähialueella oli hyvin niukka (neljä lajia), mutta lajimäärä kasvoi Iso-Telkon alueella kymmeneen lajiin. Molemmilla alueilla esiintyi pieniä määriä kuoretta ja muikkua vain Iso-Telkon alueella. Samana vuonna tehdyn koetroolauksen perusteella yksikkösaalis Savon Sellun edustalla oli alhainen (26,6 kg/vetoh) ja kalasto koostui pääasiallisesti ahvenesta ja särjestä. Saaliit kasvoivat ja lajisto monipuolistui alempana Kelloselällä.

30 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 29 Vedenlaadun ja biologisten tekijöiden perusteella alueen ekologinen luokitus on seuraava: Alue B Kasviplankton Kalasto Pohjaeläimet Veden laatu keskiarvo ELS 0,29 0,35 0,62 0,49 0,44 luokitus välttävä välttävä hyvä tyydyttävä tyydyttävä 5.4. Säyneensalon ympäristö (alue C1,2) Veden laatu Säyneensalon ympäristön vedenlaatuun ja tilaan vaikuttavat kauempaa Kelloselän alueelta tuleva kuormitus (Pohjois-Kallavesi sekä Savon Sellu Oy), alueen länsipuolelle Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kaukovaikutus sekä Neuronin jätevedenpuhdistamon sekä Nilsiän reitin kuormitus. Kallavesi 375 NH4-N (M aks.) µg/l Kallavesi 375 Happi (M in.) mg/l Päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet ovat hieman alempia kuin Savon Sellun lähivaikutusalueella Kelloselällä, mutta veden väriluku, humuspitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat lähellä Kelloselän tasoa. Savon Sellun jätevesien vaikutus on näkynyt ajoittain varsinkin talviaikaan alemmissa vesikerroksissa havaintopaikalla 375 kohonneina kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksina. Kesäaikaan Savon Sellun kuormituksen vaikutusta ei ole ollut analyysituloksissa eroteltavissa. Neuron Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormituksen vaikutus alueen vedenlaatuun on ollut vain vähäinen. Syvänneaseman 375 happitilanne on pysynyt tasaisena aiemmin pitkään mutta näyttäisi heikentyneen viime vuosina (kuva 20). Kuva 20. Havaintopaikan Kallavesi 375 happipitoisuuden minimiarvot ja ammoniumtyppipitoisuuden maksimiarvot koko vesimassassa vuosina Biologiset tutkimukset Pohjaeläintarkkailun tulosten perusteella Säyneensalon itäpuolen syvänne Kallavesi 375 on parempikuntoinen kuin Kelloselän syvänteet. Syvänteen tila luokittuu laadultaan

31 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 30 hyväksi ja ylemmät pohjat 10, 20 ja 30 metrissä erinomaiseksi. Chironomidi-indeksi osoitti (CI) pohjien olevan ravinteisuudeltaan keskimääräisiä. Sedimenttitulosten perusteella sedimentin kokonaisfosforipitoisuus Säyneensalon itäpuolella on ollut yleensä korkeampi ja biologinen hapenkulutus alempi kuin Savon Sellun lähialueella ja Kelloselällä. Vuonna 2012 tehdyssä koetroolauksessa Säyneensalon ympäristöstä tavattiin muikkua kohtalaisesti ja laji muodosti itäpuolella 61 % ja länsipuolella 77 % kokonaissaaliista. Vedenlaadun ja biologisten tekijöiden perusteella alueen ekologinen luokitus on seuraava: Alue C1,2 Kasviplankton Kalasto Pohjaeläimet Veden laatu keskiarvo ELS 0,85 0,55 0,70 luokitus ei luokitusta ei luokitusta erinomainen tyydyttävä hyvä 5.5. Lehtoniemen lähialue (alue C3) Veden laatu Lehtoniemen lähialueella kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitus on näkynyt typpiyhdisteiden kohoamisena, jossakin määrin rehevyystason nousuna sekä satunnaisesti hygieenisen laadun heikentymisenä. Alueella on useita hapettimia, jotka ovat pitäneet syvänteet hapellisina, muilla syvänneasemilla on ollut havaittavissa lisääntynyttä hapen kulumista kerrostuneisuuskausien lopulla. Lopputalvella 2013 syvänneasemien 374, 377 ja 378 pohjanläheinen vesikerros oli lähes hapeton, muulloin happea on riittänyt myös alempiin vesikerroksiin vähintään välttävästi. Päällysveden keskimääriset ravinnepitoisuudet ovat lievästi korkeampia kuin Säyneensalon ympäristössä sekä eteläisellä Kallavedellä, mutta selvimmin rehevyystason kasvu näkyy klorofylli-a-pitoisuuden kasvuna edellä mainittuihin alueisiin verrattuna. Hygieeninen laatu päällysvedessä on pysynyt pääsääntöisesti hyvänä, mutta puhdistamon purkuvesien vaikutus näkyy alemmissa vesikerroksissa bakteeripitoisuuksien kasvuna. Puhdistamon kuormitusvaikutus on näkynyt selvimmin talvella jätevesien kerrostuessa väliveteen tai pohjan lähelle Lehtoniemi-Hietasalo välisellä alueella sekä ajoittain myös tältä alueelta ulommas etelään Luhastensalon ympäristöön. Biologiset tutkimukset Pohjaeläintarkkailun tulosten perusteella Lehtoniemen lähialueen syvänteistä havaintopaikka Kallavesi 372AH pohjan tila luokittuu hyväksi ja havaintopaikan Kallavesi 377 tila tyydyttäväksi. Ylemmissä syvyyksissä Kallavesi 377 luokittuu vastaavaksi kuin Kelloselän eteläosa eli 30 metrissä pohjan tila on hyvä ja 20 sekä 10 metrin syvyydessä erinomainen. Hietasalon eteläpuolella havaintopaikalla Kallavesi 378 pohjan tila on

32 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 31 vastaava kuin Lehtoniemen lähialueella havaintopaikalla 377. CI-indeksin perusteella 372AH:n pohja lukittui lievästi reheväksi, Kallavesi 377:lla 10 ja 20 metrissä keskimääräiseksi ja syvänteessä (30 m) lievästi reheväksi sekä havaintopaikalla 378 keskimääräiseksi ja syvänteessä lievästi reheväksi pohjaksi. Kasviplanktonin biomassatulosten perusteella Lehtoniemen lähialueen havaintoaseman Hietasalon pohjoispuolella (Kallavesi 374) tulokset kuvastivat kesäkuussa 2013 lievää rehevöitymistä sekä heinä- ja elokuussa rehevöitymistä. Vuonna 2012 biomassa kuvasti heinä-elokuun vaihteessa rehevöitymistä ja elokuussa lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli alhainen (1-2 %). Lehtoniemen lähialueella (Kallavesi 377) sedimentin kokonaisfosforipitoisuus on ollut korkeampi kuin muilla Kallaveden havaintopaikoilla kuvastaen lievästi rehevöitynyttä pohjaa. Sedimentin hapenkulutus on Lehtoniemen lähialueella kuitenkin vähäisempää kuin Säyneensalon itäpuolella tai Kelloselällä. Vuoden 2013 piilevätutkimuksen mukaan päällysveden laatu Lehtoniemen lähivaikutusalueella Kallavesi 377 kuvaa lievästi kasvanutta rehevyyttä. Rehevyysindeksi TDI oli 34,4 kun arvo < 32 kuvaa niukkatuottoista vesialuetta. Arvo on hieman korkeampi kuin Pohjois-Kallavedellä ja Savon Sellun lähialueella. Vuoden 2012 koekalastuksen perusteella Lehtoniemen lähialueella yksikkösaalis oli korkea kuvastaen tiheää kalakantaa ja rehevöitymistä kuvaavia särkikaloja tavattiin melko runsaasti. Ulompana Hietasalon eteläpuolella yksikkösaalis aleni selvästi Lehtonimen edustan tilanteesta ja myös särkikalojen määrä oli alhaisempi. Vuoden 2012 koetroolauksessa Lehtoniemen edustalla särkeä ja salakkaa tavattiin runsaasti ja muikkua pieniä määriä. Muikun määrä kasvoi ja särkikalojen väheni Hietasalon eteläpuolella ja eteläisemmällä Luhastensalon alueella. Vedenlaadun ja biologisten tekijöiden perusteella alueen ekologinen luokitus on seuraava: Alue C3 ELS luokitus Kasviplankton 0,51 tyydyttävä Kalasto 0,51 tyydyttävä Pohjaeläimet 0,74 hyvä Veden laatu 0,54 tyydyttävä keskiarvo 0,58 tyydyttävä 5.6. Eteläinen ja itäinen Kallavesi (alue D) Veden laatu Eteläisellä Kallavedellä pistemäinen kuormitus rajoittuu Vehmersalmen jätevedenpuhdistamon kuormitukseen, jonka vesistövaikutus kohdentuu Kallaveden pääaltaan ulkopuolelle ja on ollut hyvin vähäistä. Vedenlaatu eteläisellä Kallavedellä muotoutuu kuormittajien kaukovaikutuksesta sekä ympäristöstä tulevasta hajakuormituksesta. Vedenlaadun muutos Pohjois- ja Keski-Kallaveteen verrattuna näkyy päällysveden keskimääräisen humuspitoisuuden, väriluvun sekä kokonaisfosfori- ja klorofylli-a-pitoisuuksien laskuna. Syvänneasemilla Kallavesi 405 ja 25 on ollut havaittavissa lisääntynyttä hapen kulumista kerrostuneisuusaikoina ja ajoittain happi on kulunut hyvin vähiin pohjan läheltä. Hapen kuluminen on aiheuttanut lievää sisäistä kuormitusta, mikä on ajoittain kohottanut ravinnepitoisuuksia syvemmissä vesikerroksissa. Varsinaista jätevesien

33 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 32 kulkeutumista uloimmille havaintopaikoille Kallavesi 405 ja 25 ei ole kuitenkaan selkeästi ollut erotettavissa analyysituloksissa. Puutossalmesta poistuvan veden laatu on laadultaan hieman parempaa kuin Kallansilloilla Pohjois-Kallavedeltä tuleva vesi ja lähellä samaa tasoa kuin Nilsiän reitiltä tulevan veden laatu Jännevirrassa. Biologiset tutkimukset Pohjaeläintarkkailun perusteella Kallaveden itäisen osan Kallavesi 25 havaintopaikan pohjan tila on hieman parempi kuin Lehtoniemen lähialueella ja samaa tasoa tai lievästi heikompi kuin Säyneensalon itäpuolella: syvänne ja 30 metrin syvyys luokittuvat laadultaan hyväksi sekä 20 metrin ja 10 metrin syvyydet laadultaan erinomaiseksi. Chironomidi-indeksi osoitti linjan 25 pohjien olevan keskimääräisiä pohjan ravinteisuudelta. Eteläisellä Kallavedellä havaintopaikalla Kallavesi 405 pohjan tila on samaa tasoa kuin Säyneensalon itäpuolella ollen laadultaan tutkituista alueista hyväkuntoisin: syvänne luokittuu laadultaan hyväksi ja ylemmät pohjat laadultaan erinomaisiksi. Chironomidi-indeksi (CI) perusteella linja 405 on hyvässä kunnossa. Indeksi osoittaa keskimääräistä tai karua luokkaa, syvimmällä pisteellä pohja on keskimääräisen ja lievästi rehevän välissä. Kuormituslähteistä uloimmilla tarkkailuasemilla Kallavesi 25 ja 405 on ajoittain havaittu kohonneita sedimentin fosforipitoisuuksia ja biologinen hapenkulutus on ollut ajoittain voimakkaampaa kuin muilla alueilla Kallavedellä. Kasviplanktonin biomassa havaintopaikalla 405 kuvasti vuonna 2013 kesäkuussa lievää rehevöitymistä sekä heinä- ja elokuussa rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli kesä- ja heinäkuussa 6 % ja nousi elokuussa 11 %:iin. Vuoden 2012 kahden havaintokerran tulos kuvasti lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli alhainen ollen 2-3 %. Vuoden 2013 piilevätutkimuksen mukaan päällysveden laatu eteläisellä Kallavedellä Kallavesi 405 havaintopaikalla kuvaa niukkatuottoisuutta ja hyviä happiolosuhteita. Rehevyysindeksi TDI oli 29,7 kun arvo < 32 kuvaa niukkatuottoista vesialuetta. Arvo on hieman korkeampi kuin Pohjois-Kallavedellä mutta alempi kuin Lehtoniemen lähialueella. Vuonna 2012 toteutetun koekalastuksen perusteella itäisellä Kallavedellä Iivarinsalon itäpuolella (Kallavesi 25) yksikkösaalis kuvasti keskimääräistä alempaa kalaston tiheyttä ja kalaston koostui pitkälti ahvenkaloista. Rehevöitymistä kuvaavien särkikalojen esiintyminen oli vain vähäistä. Vedenlaadun ja biologisten tekijöiden perusteella alueen ekologinen luokitus on seuraava: Alue D ELS luokitus Kasviplankton 0,63 hyvä Kalasto 0,50 tyydyttävä Pohjaeläimet 0,82 hyvä Veden laatu 0,61 hyvä keskiarvo 0,64 hyvä

34 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 10 9, ,8 8 8,2 7,4 7,0 Chl-a µg/l A1 CO B C1 C3 D Kuva 21. Keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus vuosina eri alueiden runkoasemilla (alue A1 = Kallavesi 330, B = Kallavesi 338A, C1 = Kallavesi 375, C3 = Kallavesi 377, D = Kallavesi 405) kok N µg/l kok P NH-4-N µg/l A1 CO B kok P C1 NH4-N C3 D kok N Kuva 22. Keskimääräiset päällysveden ravinnepitoisuudet vuosina eri alueiden runkoasemilla (alue A1 = Kallavesi 330, C0 = Jännevirta 1600, B = Kallavesi 338A, C1 = Kallavesi 375, C3 = Kallavesi 377, D = Kallavesi 405)

35 Väri COD-Mn sjk ms/m Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy A1 CO B C1 COD-Mn C3 sjk D väri kok N µg/l kok P NH4-N µg/l Kuva 23. Keskimääräinen päällysveden COD-Mn pitoisuus, sähkönjohtavuus ja veden väriluku vuosina eri alueiden runkoasemilla (alue A1 = Kallavesi 330, C0 = Jännevirta 1600, B = Kallavesi 338A, C1 = Kallavesi 375, C3 = Kallavesi 377, D = Kallavesi 405) 0 A1 B C1 kok P NH4-N C3 D kok N Kuva 24. Keskimääräiset alusveden ravinnepitoisuudet vuosina eri alueiden runkoasemilla (alue A1 = Kallavesi 330, B = Kallavesi 338A, C1 = Kallavesi 375, C3 = Kallavesi 377, D = Kallavesi 405)

36 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy BIOLOGISET TUTKIMUKSET Veden fysikaalis-kemiallisen laadun ohella Kallaveden tarkkailuun on sisältynyt useita biologisia tutkimuksia. Joka kolmas vuosi, viimeksi vuonna 2013, tarkkailuun on kuulunut laajempi biologisten tutkimusten osuus. Lisäksi biologisia tekijöitä on seurattu yhteistarkkailuun kuuluvissa erillisselvityksissä sekä kalataloudellisen tarkkailun yhteydessä. Kartta 3. Kallaveden yhteistarkkailun biologisten ja sedimenttitutkimusten havaintopaikat 6.1. Pohjaeläimet Kallaveden yhteistarkkailussa pohjaeläinseurantaa on tehty vuodesta 1977 lähtien kolmen vuoden välein sekä lisäksi vuonna Vuosina näytelinjoja oli 12 kappaletta, joista tarkkailuohjelman uudistuksen myötä vuonna 2007 jätettiin seitsemän

37 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 36 linjaa pois. Kolmena edellisenä seurannan ajankohtana näytteet on otettu kahdeksalta linjalta, joista viisi (330, 338A, 345, 377 ja 405) on vanhoja ja kolme (378, 375 ja 25) uusia. Lisäksi uusia ovat Savon Sellun alueen ja Lehtoniemen puhdistamon hapetuspisteet (338BH ja 372AH), joista on otettu syvännenäytteet. Tarkemmin havaintopaikkojen sijainti on esitetty kartassa 3. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy otti pohjaeläinnäytteet loka-marraskuussa Näytteenottosyvyydet olivat 10, 20 ja 30 m sekä syvänne. Pohjaeläinten määrityksestä sekä tulosten raportoinnista on vastannut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Tampereelta. Pohjaeläimistön tiheys on ollut 2000-luvulla nouseva, mikä selittyy pääasiassa sulkasääsken toukkien (Chaoborus flavicans) runsastumisella. Ilman sulkasääsken toukkia laskettuna, pohjaeläimistön tiheys ei ole noussut merkittävästi. Pohjaeläimistön näyteasemakohtainen ja keskimääräinen kokonaistiheys oli korkea vaihdellen välillä yks/m². Taksoniluku eli lajiluku vaihteli eri näyteasemilla välillä Alhaisin taksoniluku mitattiin Pohjois-Kallavedeltä vertailualueen näyteasemalla 330 (39 m) ja korkein kuormituspisteistä toiseksi kauimpana sijaitsevalla Itäisellä Kallavedellä näyteasemalla Kallavesi 25 (10 m). Pohjaeläimistön kokonaisbiomassa koostui lähes joka näyteasemalla ja syvyydessä suurimmaksi osaksi sulkasääskistä, mutta myös surviaissääskistä (Chironomidae), äyriäisistä (Crustacea), harvasukasmadoista (Oligochaeta) ja simpukoista (Bivalvia). Pohjaeläimistön tilaa kuvaava Chironomidi-indeksi (CI) sai suurimmat arvot Itä- ja Etelä-Kallavedellä (näyteasemat 25 ja 405) ja pienimmät Savon Sellun ja Lehtoniemen puhdistamon alueilla. Indeksi laski koko tutkimusalueella matalasta syvempään. Indeksissä arvo 1 vastaa hyvin rehevää ja arvo 5 hyvin karua pohjaa. Syvänteen ekologista tilaa kuvaava PICM indeksi vaihteli tyydyttävän ja erinomaisen välillä. Parhaimmassa ekologisessa tilassa olivat pistekuormitusalueilta etäisimmät näyteasemat (375, 25, 405). Indeksi osoittaa 10 metrin näytepisteiden olevan erinomaisessa ekologisessa tilassa koko tutkimusalueella. Syvännealueet (>30 m) ovat indeksin mukaan tyydyttävässä tai hyvässä tilassa. Myös PICM-indeksi on aleneva syvempään siirryttäessä (taulukko 2). Pohjaeläinraportti on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2.

38 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 37 Taulukko 2. Kallaveden tutkimusalueen näyteasema- ja syvyyskohtaiset PICM Luokat vuonna Luokat ovat: huono (Hu), välttävä (V), tyydyttävä (T), hyvä (Hy) ja erinomainen (E) Kasviplankton Klorofyllitutkimus ja automaattinen mittausasema Tämä osio täydentyy myöhemmin Biomassa Kasviplanktonin biomassatutkimuksia on tehty Kallavedellä laajemman biologisen tarkkailun yhteydessä joka kolmas vuosi havaintopaikoilta 330 (Pohjois-Kallavesi), 358 (Lehtoniemen länsipuoli), 374 (Hietasalon pohjoispuoli) sekä 405 (eteläinen Kallavesi). Näytteet otettiin kolme kertaa kesän aikana (kesä-, heinä- ja elokuussa). Lisäksi vuonna 2012 tehtiin erillisselvityksen yhteydessä kasviplanktonin biomassat havaintopaikolta 330, 338A, 374 ja 405. Näytteenotosta on vastannut Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Biomassalaskennan on tehnyt Tmi Sanna Kankainen. Työ on tehty ns. laajan kvantitatiivisen menetelmän mukaisesti (KASVIPLANKTONIN LASKENTAMENETELMÄT [ ]. Toimituskunta: Marko Järvinen, Laura Forsström, Maija Huttunen, Seija Hällfors, Reija Jokipii, Maija Niemelä, Arja Palomäki. Julkaistu SYKEn nettivuilla.) Laskentatulokset on tallennettu SYKEn ylläpitämään kasviplanktonrekisteriin. Näytteet on analysoitu Leica DMI 3000-mikroskoopilla käyttäen EnvPhyto-laskentaohjelmaa. Näytteiden analysoinnissa on käytetty neljää suurennosta (125x, 200x, 500x, 788x). Kullakin suurennoksella on laskettu näytteestä vähintään 50 näkökenttää tai ristisarake. Suurilla (500x ja 788x-kertaisilla) suurennuksilla on määritetty ja laskettu alle 20 μm:n kokoiset solut ja soluittain laskettavat yhdyskunnat. Näitä soluja, rihmoja tai yhdyskuntia on laskettu vähintään 400 kappaletta. Laskennassa on

39 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 38 käytetty EnvPhyton sisävesi-lajilistaa. Myös biotilavuudet on saatu EnvPhyto-laskentaohjelmasta. Vuoden 2013 havaintokertojen tuloksista voidaan todeta seuraavaa: Pohjois-Kallavesi 330: Kesäkuussa havaintopaikan P-Kallavesi 330 biomassa-arvo (1,7 mg/l) ilmaisi lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 2 %. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (32 %) ja piilevät (51 %, mm. Tabellaria flocculosa). Limalevä Gonyostomum semen muodosti alle 1 % biomassasta. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (31 %, pääasiassa pieni Rhodomonas lacustris) ja piilevät (19 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 26 % solujen lukumäärästä. Kallavesi 358: Kesäkuussa havaintopaikan Kallavesi 358 biomassa-arvo (1,4 mg/l) ilmaisi lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 2 %. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (47 %) ja piilevät (29 %, mm. Tabellaria flocculosa). Limalevää Gonyostomum semen ei havaittu. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (43 %, pääasiassa pieni Rhodomonas lacustris) sekä kultalevät (12 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 22 % solujen lukumäärästä. Kallavesi 374: Kesäkuussa havaintopaikan Kallavesi 374 biomassa-arvo (1,5 mg/l) ilmaisi lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 3 %. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (29 %) ja piilevät (42 %, mm. Acanthoceras zachariasii). Limalevää Gonyostomum semen ei havaittu. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (20 %, pääasiassa pieni Rhodomonas lacustris), tarttumalevät (17 %), kultalevät (20 %, mm. Dinobryon sociale) sekä piilevät (16 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 19 % solujen lukumäärästä. Kallavesi 405: Kesäkuussa havaintopaikan Kallavesi 405 biomassa-arvo (1,8 mg/l) ilmaisi lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 6 % (mm. Anabaena spp.). Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (31 %) ja piilevät (42 %, mm. Asterionella formosa). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 1 % biomassasta. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (23 %, pääasiassa pieni Rhodomonas lacustris), kultalevät (14 %) ja piilevät (20 %, mm. Urosolenia eriensis). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 25 % solujen lukumäärästä.

40 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 39 Huomioita: Kesäkuussa kaikkien havaintopaikkojen biomassa-arvot ilmaisivat lievää rehevöitymistä. Kaikilla havaintopaikoilla sinilevien osuus oli enintään 6 %. Piilevät muodostivat suurimman osan biomassasta havaintopaikoilla Pohjois-Kallavesi 330, Kallavesi 374 ja Kallavesi 405. Havaintopaikalla Kallavesi 358 suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät. Limalevän Gonyostomum semen osuus biomassasta oli enimmillään 1 % Pohjois-Kallavesi 330: Heinäkuussa havaintopaikan biomassa-arvo (4,2 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 8 % (mm. Woronichinia naegeliana). Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät (78 %, pääasiassa Tabellaria flocculosa). Limalevää Gonyostomum semen ei havaittu. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (10 %, pääasiassa pieni Rhodomonas lacustris), tarttumalevät (9%) ja piilevät (36 %, mm. Tabellaria flocculosa). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 25 % solujen lukumäärästä. Kallavesi 358: Heinäkuussa havaintopaikan Kallavesi 358 biomassa-arvo (3,9 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 15 % (mm. Aphanizomenon flos-aquae). Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (12 %) ja piilevät (64 %, pääasiassa Tabellaria flocculosa). Limalevää Gonyostomum semen ei havaittu. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (20 %, pääasiassa pieni Rhodomonas lacustris), tarttumalevät (13 %) ja piilevät (21 %, mm. Tabellaria flocculosa). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 25 % solujen lukumäärästä. Kallavesi 374: Heinäkuussa havaintopaikan Kallavesi 374 biomassa-arvo (3,3 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 9 % (mm. Aphanizomenon flos-aquae ja Woronichinia naegeliana). Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (15 %) ja piilevät (67 %, mm. Tabellaria flocculosa). Limalevää Gonyostomum semen ei havaittu. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (18%), tarttumalevät (13 %) sekä piilevät (28 %, mm. Tabellaria flocculosa). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 20 % solujen lukumäärästä. Kallavesi 405: Heinäkuussa havaintopaikan Kallavesi 405 biomassa-arvo (2,9 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 6 % (mm. Woronichinia naegeliana). Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (11 %) ja piilevät (73 %, pääasiassa Tabellaria flocculosa). Limalevää Gonyostomum semen ei havaittu.

41 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 40 Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (15 %, runsaimpana pieni Rhodomonas lacustris), tarttumalevät (17 %) ja piilevät (35 %, mm. Tabellaria flocculosa ja Fragilaria crotonensis). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 20 % solujen lukumäärästä. Huomioita: Heinäkuussa kaikkien havaintopaikkojen biomassa-arvot olivat nousseet ja ilmaisivat rehevöitymistä. Sinilevien osuus oli 6-15 %. Sinilevien osuus oli noussut havaintopaikkaa Kallavesi 405 lukuun ottamatta, missä sinilevien osuus oli ennallaan. Piilevät muodostivat suurimman osan biomassasta kaikilla havaintopaikoilla Limalevää Gonyostomum semen ei havaittu P-Kallavesi 330: Elokuussa havaintopaikan biomassa-arvo (2,2 mg/l) ilmaisi lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 21 % (pääasiassa Aphanizomenon flos-aquae ja Anabaena spp). Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (21 %) ja piilevät (39 %, pääasiassa Tabellaria flocculosa). Limalevä Gonyostomum semen muodosti alle 1% biomassasta. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (26 %, runsaimpana pieni Rhodomonas lacustris), tarttumalevät (22 %) ja piilevät (10 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 20 % solujen lukumäärästä. Kallavesi 358: Elokuussa havaintopaikan Kallavesi 358 biomassa-arvo (4,3 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 17 % (pääasiassa Aphanizomenon flos-aquae ja Anabaena spp). Suurimman osan biomassasta muodostivat myös panssarilevät (9 %), nielulevät (24 %) ja piilevät (44 %, pääasiassa Tabellaria flocculosa). Limalevää Gonyostomum semen ei havaittu. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (28 %, runsaimpana pieni Rhodomonas lacustris), tarttumalevät (13 %) sekä piilevät (15 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 15 % solujen lukumäärästä. Kallavesi 374: Elokuussa havaintopaikan Kallavesi 374 biomassa-arvo (3,2 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 19 % (pääasiassa Microcystis botrys). Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (21 %) ja piilevät (51 %, pääasiassa Tabellaria flocculosa). Limalevää Gonyostomum semen ei havaittu. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (29 %, runsaimpana pieni Rhodomonas lacustris), tarttumalevät (20 %) sekä piilevät (13 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 18 % solujen lukumäärästä.

42 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 41 Kallavesi 405: Elokuussa havaintopaikan Kallavesi 405 biomassa-arvo (2,6 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 11 % (mm. Woronichinia naegeliana ja Anabaena spp.). Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (19 %) ja piilevät (57 %, pääasiassa Tabellaria flocculosa). Limalevää Gonyostomum semen ei havaittu. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (36 %, runsaimpana pieni Rhodomonas lacustris), tarttumalevät (11 %) ja piilevät (18 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 18 % solujen lukumäärästä. Huomioita: Elokuussa havaintopaikan P-Kallavesi 330 biomassa-arvo oli laskenut heinäkuusta ja ilmaisi lievää rehevöitymistä. Havaintopaikkojen Kallavesi 358, Kallavesi 374 ja Kallavesi 405 biomassa-arvot olivat heinäkuuhun nähden lähes ennallaan ja ilmaisivat rehevöitymistä. Sinilevien osuus oli noussut kaikilla havaintopaikoilla ja oli %. Piilevät muodostivat suurimman osan biomassasta kaikilla havaintopaikoilla. Limalevän Gonyostomum semen osuus biomassasta oli 0-1 %. 5 kesäkuu heinäkuu elokuu 4,5 4 3,5 mg/l 3 2,5 2 1,5 1 0, Kuva 25. Kasviplanktonin biomassa eri havaintopaikoilla kesä-, heinä- ja elokuussa 2013.

43 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kesäkuu heinäkuu elokuu sinilevien % osuus Kuva 26. Sinilevien % osuus kasviplanktonista eri havaintopaikoilla kesä-, heinä- ja elokuussa Vuosi P-Kallavesi 330: Heinä-elokuun vaihteessa havaintopaikan P-Kallavesi 330 biomassa-arvo (2,2 mg/l) ilmaisi lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 3 %. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (30 %), panssarilevät (15 %) ja piilevät (25 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 6 % biomassasta. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (19 %), kultalevät (14 %) ja tarttumalevät (10 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 26 % solujen lukumäärästä. Kallavesi 338A: Heinä-elokuun vaihteessa havaintopaikan Kallavesi 338A biomassa-arvo (2,8 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 3 %. Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät (49 %, pääasiassa Tabellaria flocculosa), nielulevät (23 %) ja panssarilevät (11 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti alle 1 % biomassasta. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (25 %, runsaimpana pieni Rhodomonas lacustris) sekä tarttumalevät (15 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 29 % solujen lukumäärästä.

44 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 43 Kallavesi 374: Heinä-elokuun vaihteessa havaintopaikan Kallavesi 374 biomassa-arvo (2,9 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 1 %. Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät (60 %) ja nielulevät (20 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti alle 1 % biomassasta. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (22 %), tarttumalevät (22 %) sekä piilevät (12 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 24 % solujen lukumäärästä. Kallavesi 405: Heinä-elokuun vaihteessa havaintopaikan Kallavesi 405 biomassa-arvo (1,5 mg/l) ilmaisi lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 3 %. Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät (65 %, pääasiassa Tabellaria flocculosa) ja nielulevät (15 %). Limalevää Gonyostomum semen ei havaittu. Runsaslukuisimmat levät olivat tarttumalevät (24 %), nielulevät (13 %, runsaimpana pieni Rhodomonas lacustris) ja piilevät (14 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 25 % solujen lukumäärästä. Huomioita: Heinä-elokuun vaihteessa havaintopaikkojen Kallavesi 338A ja Kallavesi 374 biomassa-arvot ilmaisivat rehevöitymistä. Havaintopaikkojen P-Kallavesi 330 ja Kallavesi 405 biomassa-arvot ilmaisivat lievää rehevöitymistä. Kaikilla havaintopaikoilla sinilevien osuus oli enintään 3 %. Piilevät muodostivat suurimman osan biomassasta havaintopaikoilla Kallavesi 338A, Kallavesi 374 ja Kallavesi 405. Havaintopaikalla PKallavesi 330 suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät. Limalevän Gonyostomum semen osuus biomassasta oli 0-6 % P-Kallavesi 330: Elokuussa havaintopaikan P-Kallavesi 330 biomassa-arvo (0,7 mg/l) ilmaisi lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 10 % (pääasiassa Woronichinia naegeliana). Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät (49 %, pääasiassa Tabellaria flocculosa) ja nielulevät (18 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti alle 1% biomassasta. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (17 %, runsaimpana pieni Rhodomonas lacustris) ja piilevät (13 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 35 % solujen lukumäärästä. Kallavesi 374: Elokuussa havaintopaikan Kallavesi 374 biomassa-arvo (1,9 mg/l) ilmaisi lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 2 %. Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät (74 %, pääasiassa Tabellaria flocculosa) ja nielulevät (13 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti alle 1 % biomassasta.

45 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 44 Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (16 %) sekä piilevät (29 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 21 % solujen lukumäärästä. Kallavesi 405: Elokuussa havaintopaikan Kallavesi 405 biomassa-arvo (1,0 mg/l) ilmaisi lievää rehevöitymistä. Sinilevien osuus biomassasta oli 2 %. Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät (71 %, pääasiassa Tabellaria flocculosa) ja nielulevät (11 %, pääasiassa pieni Rhodomonas lacustris). Limalevä Gonyostomum semen muodosti alle 1 % biomassasta. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (14 %), kultalevät (11 %) ja piilevät (19 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 33 % solujen lukumäärästä. Huomioita: Elokuussa havaintopaikkojen P-Kallavesi 330, Kallavesi 374 ja Kallavesi 405 biomassa-arvot olivat laskeneet heinä-elokuun vaihteesta ja ilmaisivat lievää rehevöitymistä. Piilevät muodostivat suurimman osan biomassasta kaikilla havaintopaikoilla. Limalevän Gonyostomum semen osuus biomassasta oli alle 1 % Kallavesi 338A: Syyskuussa havaintopaikan Kallavesi 338A biomassa-arvo (0,6 mg/l) ilmaisi lievää rehevöitymistä. Suurimman osan biomassasta muodostivat sinilevät (34 %, runsaimpina Microcystis spp. ja Woronichinia naegeliana). Suuren osan biomassasta muodostivat myös piilevät (26 %) ja nielulevät (15 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 5 % biomassasta. Runsaslukuisimmat levät olivat nielulevät (15 %, runsaimpana pieni Rhodomonas lacustris), tarttumalevät (13 %), piilevät (12 %) sekä viherlevät (12 %). Tunnistamatta jääneiden solujen ja flagellaattien osuus oli 30 % solujen lukumäärästä. Huomioita: Syyskuussa havaintopaikan Kallavesi 338A biomassa-arvo oli laskenut merkittävästi heinä-elokuun vaihteeseen verrattuna ja ilmaisi lievää rehevöitymistä. Sinilevät muodostivat suurimman osan biomassasta. Limalevää Gonyostomum semen esiintyi syyskuussa enemmän kuin heinä-elokuun vaihteessa. Aiempina vuosina vuoden 2008 sateisen kesän viileys näkyi kasviplanktonin biomassan selvänä notkahduksena kaikilla havaintopaikoilla. Kesän 2010 ja 2013 suotuisat kasvuolosuhteet lisäsivät olennaisesti kaikkien leväryhmien biomassoja (kuva 27).

46 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 45 3,5 3,0 2,5 mg/l 2,0 1,5 1,0 0,5 0, A x Kuva 27. Kasviplanktonin biomassat (kaikkien havaintokertojen keskiarvo) eri havaintopaikoilla vuosina sekä eri havaintopaikkojen keskiarvotulos ko. vuosilta (viiva). Kallavesi 358 tuli mukaan tarkkailuun vuonna 2008 ja Kallavesi 338A oli mukana vain vuonna Sedimenttitutkimus Kallaveden yhteistarkkailututkimuksiin kuuluvat sedimenttinäytteet otettiin keväällä Näytteet otettiin sedimentistä syvyydeltä 0-2 cm ja cm. Havaintopaikat ja tulokset on esitetty taulukossa 3. Tuloksia verrattiin edellisen laajemman yhteistarkkailuraportin tuloksiin (syyskuu 2007). Pidemmällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia kuvattiin vuosien 2001, 2007 ja 2008 tulosten avulla.. Muutosten tarkastelu perustui syvänteistä otettujen pintasedimenttinäytteiden (0-2 cm) vertailuun, jotka kuvastavat nuorinta kerrostunutta ainesta. Osanäytteitä syvyydeltä 2022 cm käytettiin vertailuarvoina. Tuloksia tarkasteltiin sekä havaintopaikkakohtaisesti että alueellisesti. Taulukossa 3 tulokset on esitetty noudattaen havaintopaikkojen aluejakoa (A1 Pohjois-Kallavesi, B Savon Sellun edusta, C1 ja C2 Säyneensalon edusta, C3 Lehtoniemen edusta, D Etelä-Kallavesi). Tarkemmin havaintopaikkojen sijainti on esitetty kartassa 3.

47 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 46 Taulukko 3. Havaintopaikat ja analyysitulokset Näyte Pvm Alue HavPaik Näyte Kuivaaine g/kg Hehk. jään. g/kg Kok. N g/ kg ka Kok. P g/ kg ka Rauta g/kg ka Al mg/kg ka BOD7-ATU g O2/kg ka A1 PS cm ,1 2, , A1 PS cm ,5 3, , B PS338A 0-2cm , , B PS338A 20-22cm ,4 1, , B PS338BH 0-2cm ,2 2, B PS cm ,7 2, B PS cm ,5 5, C1,2 PS cm ,3 3, C1,2 PS cm ,6 2, , C3 PS372AH 0-2cm , , C3 PS cm ,6 4, C3 PS cm , , C3 PS cm , , C3 PS cm ,5 2, D PS25 0-2cm ,3 3, D PS cm ,1 3, D PS cm ,9 3, D PS cm , ,5 Syvyydeltä 0-2 cm otettujen näytteiden vesipitoisuus oli kaikilla havaintopaikoilla pintasedimentille tavanomainen %. Kuiva-aineen osuus (orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen yhteismäärä) vaihteli välillä g/kg tuorenäytettä (3,1-9,2 %), ollen suurin Lehtoniemen ja Savon Sellun edustalla. Syvemmältä sedimentistä otettujen näytteiden vesipitoisuus oli pienempi ja kuiva-ainepitoisuus taas suurempi, sedimentin tiivistymisestä johtuen. Orgaanisen aineksen osuus kuiva-aineesta oli kaikilla havaintopaikoilla pienehkö, ka. 19 % ( g/kg ka), ollen suurin Pohjois-Kallaveden puolella, havaintopaikalla 330. Pienin orgaanisen aineksen pitoisuus ja vastaavasti suurin mineraaliaineksen osuus (ka. 84 %) havaittiin Lehtoniemen edustalla, kuten vuonna Sedimentin biologinen hapenkulutus (BOD7) vaihteli havaintopaikkakohtaisesti välillä 4,2-18 go2/kg ka. Vuoteen 2007 verrattuna BOD7-pitoisuudet nousivat eniten havaintopaikoilla 377 Lehtoniemen edustalla ja 345 Kelloselällä, pysyen kuitenkin aiempien havaintotulosten rajoissa. Lievää nousua havaittiin pisteillä 375 (Säyneesalon itäpuoli) ja 372AH (Lehtoniemen lähialue). Muilla havaintopaikoilla pitoisuudet laskivat vuoteen 2007 verrattuna. Vanhempaa kerrostunutta ainesta kuvaavien näytteiden pitoisuudet olivat keskimäärin samaa luokkaa kuin pintanäytteiden, pintanäytteiden ja ns. vertailunäytteiden keskipitoisuuksien erotessa vain 1,15 go2/kg ka. Alueellisesti tarkasteltuna suurimmat happea kuluttavan aineksen keskipitoisuudet havaittiin Savon Sellun edustalla (B), Säyneensalon ympäristössä (C1,2) ja Kallaveden eteläosissa (D), keskipitoisuuksien vaihdelleessa välillä 11,5-12,4 go2/kg ka. Näillä alueilla BOD7-arvot ylittivät lievästi puhtaita ja karuja järviä vastaavan vertailuarvon 1-8 go 2/kg ka. Samoilla alueilla myös sedimentin mineralisoitumisaste (Fe/BOD7) oli pieni. Happea kuluttavan

48 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 47 aineksen pitoisuus oli pienin Pohjois-Kallaveden puolella (A1) ja toiseksi pienin Lehtoniemen edustalla (, joissa myös aineksen minaralisoitumisaste oli suurin, Kaikkien havaintopaikkojen mineralisoitumisaste oli kuitenkin alhainen, Fe/BOD7 suhteen ollessa alle 20, kuten pintasedimenteissä yleensä. Kokonaistypen määrä noudatteli vuoden 2007 tuloksia, pitoisuuksien ollessa kuitenkin hivenen pienempiä, vaihdellen välillä 5,1-7,9 g/kg ka. Alueellisest tarkasteltuna sedimentin typpipitoisuus oli korkein Etelä-Kallavedellä. Pienimmät pitoisuudet havaittiin Säyneensalon ympäristössä (C1,2) ja Lehtoniemen edustalla (C3). Tilanne oli pääosin vastaava myös vuonna Vanhempaa kerrostunutta ainesta kuvaavien näytteiden (20-22 cm) typpipitoisuudet olivat pääosin hieman pienempiä kuin pintasedimentissä, luokkaa 2,4-8,5 g/kg ka. Havaintopaikkojen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 2,4-4,2 g/kg ka. Kokonaisfosforia on sedimentissä yleensä 1 3 mg kuiva-ainegrammaa kohden (1-3 g/kg ka), joten Kallavedellä havaitut pitoisuudet olivat keskimääräisiä tai hieman korkeampia. Suurin fosfosforipitoisuus havaittiin Lehtoniemen edustan pisteellä 377, kuten vuonna 2007.Alueellisesti ja havaintopaikkakohtaisesti tarkasteltuna pienimmät fosforipitoisuudet havaittiin puolestaan Pohjois-Kallaveden puolella sekä Sellun lähialueella ja Kelloselällä, pitoisuustason noustessa etelää kohti. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat Lehtoniemen edustalla (C3) ja Kallaveden eteläosissa (D), kuten aikaisemminkin. Alueellisesti tarkasteltuna keskipitoisuudet laskivat % vuoteen 2007 verrattuna, paitsi PohjoisKallaveden puolella (A1), jossa muutosta ei havaittu. Sedimentin kokonaisfosforipitoisuus ei kuvaa suoraan veden rehevyystasoa, vaan ennemminkin sedimentin kykyä sitoa fosforia ja sedimentoituvan aineksen laatua. Lehtoniemen edustan pisteellä 377 havaitut keskimääräistä korkeammat fosforipitoisuudet viittaavat puhdistettujen jätevesien vaikutuksen kohdistuvan juuri kyseiseen syvänteeseen. Pintasedimentin sisältämän raudan ja fosforin suhde oli vuonna 2014 hieman korkeampi kuin vuonna 2007, Fe:P-suhteen vaihdellessa välillä (ka. 27). Vuonna 2007 välillä suhde oli (ka. 22). Raudan määrä oli kaikilla havaintopaikoilla riittävä sitomaan fosforia. Vuoden 2007 tuloksiin verrattuna sedimentin hapenkulutus aleni Pohjois- ja Etelä-Kallaveden ns. vertailualueilla. Muilla alueilla hapenkulutus kasvoi, eniten Lehtoniemen edustalla, jossa havaintopisteen 377 tulokset nostivat alueen keskipitoisuutta. Lehtoniemen alueen sedimenttien hapenkulutus oli kuitenkin edelleen Sellun ja Säyneensalon ympäristöön verrattuna pienempää. Fosforin osalta havaittiin pitoisuuksien laskeneen sekä alueellisesti että havaintopaikkakohtaisesti. Vuosien tuloksia verrattaessa voidaan havaita, että sedimentin hapenkulutus on laskenut Pohjois-Kallavedellä pisteellä 330 vuodesta 2001 lähtien. Samoin Savon Sellun edustan havaintopisteellä 338A on havaittavissa laskeva trendi (kuva 28).

49 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy BOD7-ATU go 2/kg ka. Kok.P g/kg ka BOD7-ATU, go2/kg ka 5 Kok.P g/kg ka A1 B C1, 2 C3 D A1 B C1, 2 C3 D Kuva 28.Sedimenttinäytteiden (0-2 cm) Kok.P ja BOD7-pitoisuudet vuosina 2001, 2007, 2008 ja 2014 eri havaintopaikoilla sekä alueittain Piilevätutkimus Kallaveden erillisselvityksessä vuonna 2013 oli mukana ulappa-alueen litoraalin piilevätutkimukset. Näytteenoton suoritti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy ja piilevien määrityksestä sekä tulosten raportoinnista professori Pertti Eloranta. Eri puolilta Kallavettä piilevätutkimukseen valittiin suunnitteluohjelman mukaisesti seuraavat alueet (kartta 4): Kallansiltojen yläpuoli (havaintopaikan 330 lähialue) Savon Sellun lähivaikutusalue (havaintopaikan 338A lähialue) Lehtoniemen lähivaikutusalue (havaintopaikan 377 lähialue) Kallaveden eteläpuolinen alue (havaintopaikan 405 lähialue) Jynkänlahti, vertailualue Hiltulanlahti, vertailualue Piilevänäytteet otettiin välisenä aikana em. alueilta järvilitoraaleista ensisijaisesti avoimilta selkäluotojen kiviltä tai näiden alueiden puuttuessa avoimilta kivikkorannoilta. Näytteet otettiin noin cm syvyydestä otetuilta 5 10 kiveltä, joiden halkaisija on noin cm ("nyrkkikoko").

50 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 49 Kartta 4. Piilevätutkimusalueet (punainen neliö) Selkävesien havaintopaikat olivat luonteeltaan varsin samankaltaisia avoimia kivikkorantoja, kun taas vertailualueet olivat suojaisempia ja matalampia rantoja (Jynkänlahti, Hiltulanlahti).

51 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kallansiltojen yläpuoli (330 lähialue) 50 Savon Sellun lähivaikutusalue (338A lähial.) Lehtoniemen lähivaikutusalue (377 lähialue) Kallaveden eteläpuol. alue (405 lähialue) Jynkänlahti (vertailualue) Hiltulanlahti (vertailualue) Näytteiden käsittely ja analysointi Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka on kuvattu standardissa SFS-EN (2005) sekä julkaisussa Piileväyhteisöt jokivesien tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet (Eloranta, Karjalainen & Vuori 2007). Piilevänäytteet otettiin kiviltä heinä-elokuussa Piilevänäyte puhdistettiin hapettamalla se väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteestä pestiin hapot pois

52 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 51 kolmeen kertaan tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille petaushartsilla (Naphrax). Valmiit preparaatit mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa käyttäen (Olympus BX50) ja näytteistä laskettiin kuorta lajilleen määrittäen. Tulokset käsiteltiin päivitetyn Omnidia 5.3-tietokannan avulla, mikä laskee useita veden laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin kuuluvien lajien suhteelliset osuudet. Tulosten arvioinnissa käytettiin veden Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja (taulukko 4). Taulukko 4. Veden laatu piileväyhteisöihin perustuvalla suku- ja lajitason pilaantumisindekseillä (GDI ja IPS) Suomesta kerätyn piileväaineiston perusteella. Veden laatu Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono IPS ja GDI Suomessa > <9 Tulokset Piilevänäytteistä laskettiin ympäristöhallinnon perusseurannan ohjeiden mukaisesti vähintään 400 yksikköä, mutta yksittäisen lajin dominoidessa, yksikkömäärää kasvatettiin luotettavamman kuvan saamiseksi koko yhteisöstä (taulukko 5). Taulukko 5. Tutkimuspaikkojen näytteissä todetut taksonimäärät, laskettujen yksiköiden lukumäärät, diversiteetit sekä yhteisöjen tasaisuudet. Pvm Taks. Laskettu solum. Div. Tasais ,91 0, ,68 0, ,17 0, ,69 0,46 Jynkänlahti, vertailualue ,11 0,20 Hiltulanlahti, vertailualue ,26 0,52 Paikka Kallansiltojen yläp. (330 lähialue) Savon Sellun lähivaik.alue (338A lähial.) Lehtoniemen lähivaik.alue (377 lähialue) Kallaveden eteläpuol.alue (405 lähialue) Vaikka yhteisöt olivatkin kaikilla paikoilla melko monipuolisia, oli niille ominaista kaikilla paikoilla pienikokoisen Achnanthidium minutissimum-lajin dominanssi (59 89 % yhteisöstä). Laji on tyypillinen neutraaleille, vähähumuksisille vesille. Kyseisestä dominanssista johtuen diversiteettiluvut ja yhteisöjen tasaisuusindeksit jäivät alhaisiksi. Kaikki lajit huomioivan IPS-indeksin arvot olivat jokaisella havaintoalueella erinomaista veden laatua kuvastavia (IPS > 17; taulukko 6). Sukuihin perustuvan GDI-

53 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 52 indeksin arvot ovat usein IPS-indeksin arvoja alhaisempia, mutta nekin olivat lähellä erinomaisen rajaa. Taulukko 6. Veden laatua (orgaanista kuormitusta ja rehevyyttä) kuvastavien piileväindeksien arvot. IPS GDI TDI/100 %PT 19,2 16,7 28,0 2,60 18,6 16,6 30,6 3,10 18,4 16,6 34,4 1,70 18,7 16,8 29,7 2,00 Jynkänlahti, vertailualue 19,7 17,3 26,2 0,50 Hiltulanlahti, vertailualue 18,8 16,8 29,0 0,40 Paikka Kallansiltojen yläp. (330 lähialue) Savon Sellun lähivaik.alue (338A lähial.) Lehtoniemen lähivaik.alue (377 lähialue) Kallaveden eteläpuol.alue (405 lähialue) Rehevyysindeksi TDI/100 kuvastaa rehevyystasoa Suomesta kerätyn aineiston perusteella. Indeksin arvolla < 32 vesialue voidaan nimetä oligotrofiseksi eli niukkatuottoiseksi ja arvoilla se on oligo-mesotrofinen (karu-lievästi rehevä). Tutkimusalueella voidaan Lehtoniemen lähivaikutusalueella sanoa rehevyyden hieman kasvaneen, mutta ei merkittävästi. Myös orgaanista kuormitusta kuvastavan %PT-indeksin arvot ovat kaikilla paikoilla alhaiset. Kun arvo on < 20 %, ei alueella ole merkittävää orgaanista likaantumista. Myös piileväyhteisöjen jakautuminen ekologisiin indikaattoriryhmiin oli havaintopaikkojen välillä varsin yhdenmukainen. ph-luokkajakautuma kuvasti veden neutraaliutta, missä neutrofiilien lajien osuus oli vallitseva (70 94 %) ja happamuutta suosivien lajien osuus kaikilla paikoilla < 10 %. Sama yhdenmukaisuus näkyi myös hajotustoiminnan aktiivisuutta kuvastavassa saprobia-luokkien jakautumissa. Niukkatuottoisille, oligotrofisille vesille ominaisten oligo- ja oligo- -mesosaprobien lajien osuus oli kaikilla paikoilla lähes tai yli 95 % eli orgaanisen kuormituksen merkkejä ei näkynyt tässäkään tekijässä. polys. a-me-poly a-meso b-meso oligos. Piileväyhteisöjen ph-luokat Piileväyhteisöjen saprobialuokat Myös yhteisöjen trofialuokat ja typpimetaboliaa kuvastavat typenkäyttöluokat indikoivat havaintopaikkojen yhtäläisiä oloja, niukkaravinteisuutta ja hyviä happiolosuhteita,

54 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 53 missä eutrofiaa suosivia lajeja on vain vähän ja levät käyttävät pelkästään epäorgaanisia typpiyhdisteitä, eikä esimerkiksi jätevesien mukana tulevia orgaanisia typpiyhdisteitä ole vesissä. obl.n-heter. ind fak.n-aut/nhet hyp me-eu+eu N-aut-tol. ol-me+me ol N-autotr Piileväyhteisöjen trofialuokat Piileväyhteisöjen typenkäyttöluokat Taulukko 7. Kallaveden osa-alueiden piileväyhteisöjen jakautuminen typen sidontaa, trofiaa ja saprobiaa kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994). Typen sidontaryhmät Kallansilt. yläpuoli Savon Sellu Lehton. lä- Kallaveden Jynkänlahti lähialue hialue eteläosa Hiltulanlahti N-autotrofit N-aut-tolerantit fak.n-aut/n-heterotrofit obl.n-heterotrofit 12,1 82,9 0,1 0,3 17,2 76,3 0,6 0,4 25,1 70,3 0,6 0,2 20,1 74,4 0,2 1,3 6,1 91, , ,9 2,7 3,6 2,9 3,6 0,1 78,2 6,3 2,7 7,3 2,9 7,5 0,4 68,1 9,1 5,4 4,5 3,9 7,6 0,0 65,4 3,5 1,5 13,1 4,1 7,0 0,0 67,7 2,4 0,9 1,7 1,2 1,6 0,0 90,0 7,0 4,9 3,7 11,1 2,9 0,0 63,0 8,1 85,3 1,5 0,8 0,1 11,1 80,1 4,2 0,6 0 20,1 71,2 3,2 1,9 0 7,4 83,4 3,7 2,4 0 5,4 91,4 1,4 0,2 0 13,3 76,6 2,5 0,4 0 Trofiaryhmät oligotrofit ol-mesotrofit mesotrofit meso-eutrofit eutrofit hypertrofit ol-eu Saprobiaryhmät oligosaprobit -mesosaprobit -meso -meso-polysaprobit polysaprobit Yhteenvetona piilevätutkimuksen tuloksista voidaan todeta kaikkien havaintopaikkojen piileväyhteisöt kuvastaneen erinomaista veden laatua, oligotrofiaa eli niukkatuottoisuutta ja hyviä happiolosuhteita. Viimeksi mainittu seikka on luonnollista, koska näytteet olivat avoimilta ranta-alueilta. Havaintopaikkojen väliset erot olivat varsin pieniä ja esimerkiksi Savon Sellun ja Lehtoniemen lähialueiden tulokset poikkesivat hyvin vähän esimerkiksi Kallansiltojen yläpuolisista tai Kallaveden eteläosan näytteiden tuloksista. Piilevätutkimukset tulokset on tallennettu ympäristöhallinnon tietokantaan.

55 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kalastotutkimukset Kallaveden tarkkailuun kuuluu myös kalataloudellinen tarkkailu, jota on tehty Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laatiman ja Pohjois-Savon ely-keskuksen hyväksymän kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuvelvolliset ovat Savon Sellu Oy ja Kuopion kaupunki Koekalastus Kalaston koostumusta ja määrää selvitysalueella seurataan koekalastuksin Nordicyleiskatsausverkoilla. Vuonna 2012 koekalastus toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti seuraavilla alueilla (kartta 5): Savon Sellun lähialue: Vertailualue Pohjois-Kallavesi Kelloselkä Iso-Telkon länsipuoli Lehtonimen jätevedenpuhdistamon lähialue: Lehtoniemen itäpuoli Hietasalon eteläpuoli Vertailualue Iivarinsalon itäpuoli Alueet jaettiin 200 x 200 metrin kokoisiin ruutuihin ja verkot sijoitettiin satunnaisotannalla alueelle. Eri syvyysvyöhykkeille sijoittuviin ruutuihin sijoitettiin kahdeksan verkkoa seuraavien periaatteiden mukaisesti: syvyys 0-6 metriä: 1 verkko pohjapyyntiin syvyys 6-12 metriä: 1 verkko pohjapyyntiin ja 1 verkko pintapyyntiin syvyys yli 12 metriä: 1 verkko pohjapyyntiin, 1 verkko pinta- ja 1 verkko välivesipyyntiin Koekalastussaaliista laskettiin kokonaissaalis sekä yksikkösaalis lajeittain sekä lukumääränä että painona. Saaliista mitattiin runsaimpien lajien pituusjakaumat, siten että mukana on aina myös saaliissa esiintyvät ahvenet ja kuhat.

56 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 55 Kartta 5. Koekalastusalueiden sijainti Koekalastuksessa kalaston tiheyttä kuvaava yksikkösaalis (saalis grammaa ja kpl/verkko) vaihteli varsin runsaasti eri alueilla. Yksikkösaalis oli vertailualueella Pohjois-Kallavedellä alhainen (341 grammaa ja 15 kpl/verkko) ja aleni edelleen Kelloselällä Savon Sellun vaikutusalueella. Saaliit kohosivat Kelloselän eteläpuolella (Iso-Telkon länsipuoli) kohtalaista kalatiheyttä kuvaavalle tasolle. Runsain kalabiomassa esiintyi Lehtoniemen edustalla, jossa kilo- ja kappalemääräiset saaliit olivat selvästi koholla. Lehtonimestä länteen päin Hietasalossa ja vertailualueella Iivarinsalossa saaliit alenivat taas vain vähäistä kalatiheyttä kuvaavalle tasolle. Koeverkoissa esiintyneiden kalojen jako eri tyyppeihin (särki-, ahven- ja lohikalat) on esitetty oheisessa kuvassa. Runsaimmillaan rehevöitymistä kuvaavien särkikalojen kilomääräinen saalis oli Lehtoniemen edustalla, jossa särkikalat muodostivat noin 50 % kokonaissaaliista. Muilla alueilla särkikalojen osuus oli selvästi vähäisempi, erityisesti Hietasalon ja Iivarinsalon alueilla. Pohjois-Kallavedellä, samoin kuin Kelloselällä ja IsoTelkon alueella ahvenkaloja esiintyi särkikaloja runsaammin. Hietasalossa muiden lajien osuutta kasvattaa muutaman suurempikokoisen mateen esiintyminen saaliissa. Lohikaloja tavattiin pieniä määriä kaikilla alueilla ja muikkua muilla alueilla paitsi Lehtoniemen ja Savon Sellun edustalla. Runsaimmin muikkua koeverkoissa esiintyi Hietasalon eteläpuolelta, mutta täälläkin saalis oli heikko.

57 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy ,0 50,0 45,0 1400,0 40,0 1200,0 grammaa/v 35,0 kpl/v 1000,0 30,0 800,0 25,0 kpl/verkko g/verkko 20,0 600,0 15,0 400,0 10,0 200,0 5,0 0,0 0,0 P-Kallavesi Kelloselkä Iso-Telkko Lehtoniemi Hietasalo Iivarinsalo Kuva 29. Koekalastuksen yksikkösaaliit (grammaa/verkko, kpl/verkko) eri alueilla Särkikalat Ahvenkalat g/v 400 Lohikalat Muut P-Kallavesi Kelloselkä Iso-Telkko Lehtoniemi Hietasalo Iivarinsalo Kuva 30. Koekalastussaaliin jakauma eri kalastoryhmiin (grammaa/verkko)

58 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 57 Taulukko 8. Koekalastuksen yksikkösaaliit sekä saaliin jakauma kappale- ja painomääräiseen saaliiseen Pohjois-Kallavesi ahven kpl/verkko 8,0 g/verkko 189,5 kpl % 53,8 paino % 55,6 särki 3,5 122,4 23,5 35,9 kiiski 1,4 2,9 9,2 0,8 lahna 0,1 5,3 0,8 1,5 hauki - kuha - pasuri - salakka 0,4 6,1 2,5 1,8 made - muikku 0,8 12,0 5,0 3,5 kuore 0,8 3,0 5,0 0,9 YHTEENSÄ 14,9 341,1 100,0 100,0 ahven 3,1 72,0 39,1 50,8 särki 1,5 21,9 18,8 15,4 kiiski 0,5 5,9 6,3 4,1 lahna - hauki - kuha - pasuri - salakka 2,5 39,4 31,3 27,8 made - muikku - kuore 0,4 2,6 4,7 1,9 YHTEENSÄ 8,0 141,8 100,0 100,0 ahven 9,6 235,6 47,2 37,6 särki 3,6 154,1 17,8 24,6 kiiski 2,4 6,6 11,7 1,1 lahna 0,1 16,5 0,6 2,6 hauki 0,3 97,4 1,2 15,6 kuha - pasuri 0,1 8,9 0,6 1,4 salakka 1,8 34,4 8,6 5,5 made 0,3 58,0 1,2 9,3 muikku 0,1 6,1 0,6 1,0 kuore 2,1 8,4 10,4 1,3 YHTEENSÄ 20,4 626,0 100,0 100,0 Lehtoniemen itäpuoli ahven särki kpl/verkko 25,0 14,8 g/verkko 611,1 615,9 kpl % 55,9 33,0 paino % 43,1 43,4 kiiski 1,1 6,1 2,5 0,4 lahna - hauki - kuha 0,1 0,9 0,3 0,1 pasuri - salakka 2,6 57,0 5,9 4,0 made 0,3 124,1 0,6 8,7 muikku - kuore 0,9 4,1 2,0 0,3 YHTEENSÄ 44,8 1419,3 100,0 100,0 Hietasalon eteläpuoli ahven kpl/verkko 1,3 g/verkko 33,5 kpl % 12,2 paino % 10,7 särki 0,3 4,5 2,4 1,4 kiiski 0,5 4,6 4,9 1,5 lahna - hauki - kuha - pasuri - salakka 0,4 8,1 3,7 2,6 made 0,5 222,3 4,9 71,1 muikku 5,9 32,5 57,3 10,4 kuore 1,5 7,0 14,6 2,2 YHTEENSÄ 10,3 312,5 100,0 100,0 särki 0,6 22,8 5,4 4,9 kiiski 1,4 15,4 12,0 3,3 lahna - hauki - kuha 0,1 47,0 1,1 10,2 pasuri - salakka 0,3 4,5 2,2 1,0 made 0,1 34,9 1,1 7,6 muikku 1,1 5,5 9,8 1,2 kuore 0,8 2,8 6,5 0,6 YHTEENSÄ 11,5 460,4 100,0 100,0 Kelloselkä kpl/verkko g/verkko kpl % paino % Iso-Telkko kpl/verkko g/verkko kpl % paino % Iivarinsalo kpl/verkko g/verkko kpl % paino % ahven 7,1 327,6 62,0 71, Koetroolaus Kalakantojen koostumuksen sekä ulappalajiston tilan selvittämiseksi Kallavedellä on tehty koetroolauksia. Koetroolausalueet ovat vastaavat kuin aiemmin vuosina 2000 ja 2004 tehdyissä troolauksissa (kartta 6): Savon Sellun vesialue Kelloselkä Säyneensalon itä- ja länsipuoli Lehtoniemen edusta Hietasalon eteläpuoli

59 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 58 Luhastensalon lounaispuoli Ollinselkä Jokaiselta alueelta tehdään trooliveto yhdellä linjalla. Alueet pyritään kalastamaan läpi kahtena peräkkäisenä vuorokautena. Ajankohdat koertoolaukselle ovat kesäkuun alkupuoli ja elokuu. Viimeisin koetroolaus tehtiin vuonna Vuonna 2012 kesäkuun troolausta ei voitu toteuttaa kalastusyhtymä Parviaisen troolikaluston rikkoutumisen vuoksi. Elokuun troolaus toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti Kartta 6. Troolauslinjat Elokuussa tehdyssä koetroolauksessa runsain kalamäärä esiintyi Lehtoniemen edustalla, jossa yksikkösaalis oli korkeahko ollen yli 100 kg/vetoh. Saalis koostui yli 90 %:sti särkikaloista, joista särki ja salakka olivat runsaimmin edustettuina. Lehtoniemen edustalta tavattiin myös pieni määrä muikkua (3,15 kg), mutta lohikalojen määrä oli kokonaisuudessaan hyvin vähäinen.

60 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 59 Troolauksen yksikkösaalis Savon Sellun edustalla oli alhainen (26,6 kg/vetoh) ja kalasto koostui pääasiallisesti ahvenesta ja särjestä. Saaliit kasvoivat alempana Kelloselällä ja Säyneensalon molemmin puolin, jossa myös muikkua tavattiin kohtalaisesti. Särkikalojen osuus varsinkin Säyneensalon ympäristössä oli vain vähäinen. Hietasalon eteläpuolella, Luhastensalon lounaispuolella sekä varsinkin Ollinselällä kalatiheydet laskivat selvästi Lehtoniemen alueesta ja kalasto painottui voimakkaasti lohikaloihin. Muikkua saaliissa oli kohtalaisesti Hietasalon ja Luhastensalon alueilla, Ollinselällä vain pieniä määriä. Kalaston koostumus poikkesi kuitenkin selvästi Lehtoniemen alueesta kuvastaen lievempää rehevöitymistä kuin Lehtoniemen alueella. Taulukko 9. Koetroolaukset saaliit eri alueilla elokuussa 2012 Savon Sellun edusta Kelloselkä Säyneensalon itäp Säyneensalon länsip klo min 35 klo min 35 klo min 40 klo min 45 Laji paino (g) kg/veto h % paino (g) kg/veto h % paino (g) kg/veto h % paino (g) kg/veto h % taimen 400 0,533 1,12 kuha 543 0,931 3,50 kuore 420 0,720 1, ,680 15, ,313 2,76 muikku, iso 320 0,549 2, ,351 50, ,690 60, ,533 76,69 muikku, pieni ,093 14,89 lahna 402 0,689 2, ,275 0,54 salakka 330 0,566 2, ,822 15, ,905 15, ,613 1,29 siika 193 0,331 0, ,315 0, ,283 0,59 ahven ,046 26, ,114 11, ,003 3, ,053 2,21 särki ,817 63, ,251 19, ,751 3, ,217 0,46 YHTEENSÄ , , , , , , , ,0 Laji taimen kuha kuore muikku, iso muikku, pieni lahna salakka siika ahven särki YHTEENSÄ Lehtoniemen edusta Hietasalon eteläpuoli Ollinselkä Luhastensalon lounaisp klo min 40 klo min 40 klo min 40 klo min 40 paino (g) kg/veto h % paino (g) kg/veto h % paino (g) kg/veto h % paino (g) kg/veto h % ,500 3,015 1,830 1,320 0,687 23,820 1,29 2,59 1,57 1,14 0,59 20, , ,262 72,33 100, ,150 7,575 23,715 3,683 0,37 18,60 58,22 9, ,363 4,745 5,076 2,93 38,26 40, ,598 5,678 38,685 3,43 12,19 83, ,598 6, ,651 5, ,140 0, ,195 2,820 40,736 0,48 6,92 100, ,494 0,072 12,401 12,05 0,58 100, ,320 0,146 46,565 0,69 0,31 100,0

61 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy ,00 120,00 100,00 80,00 kg/vetoh 60,00 40,00 20,00 0,00 Savon Sellu Kelloselkä Säyneensalo Säyneensalo Lehtoniemi ip lp Hietasalo Ollinselkä Luhastensalo Kuva 31. Koetroolauksen yksikkösaalis (kg/vetotuntia kohden) eri alueilla 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 lohikalat % 50,00 ahvenkalat 40,00 särkikalat 30,00 20,00 10,00 0,00 Savon Sellu Kelloselkä Säyneensalo ip Säyneensalo lp Lehtoniemi Hietasalo Ollinselkä Luhastensalo Alue Kuva 32. Koetroolauksen saaliin prosentuaalinen jakauma kalatyyppeihin eri alueilla

62 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Havastutkimukset Vuosi 2012 Kalataloudellisen tarkkailun yhteydessä tehtiin verkkojen likaantumista selvittäviä havaskokeita samoilla alueilla, joilla koekalastukset toteutettiin. Havaksia (2 x 50 x 50 cm kehys, 12 mm monofiilihavas) inkuboitiin 1 vrk:n ajan yhden metrin syvyydessä. Laboratoriossa havaksista määritettiin a-klorofylli, kiintoaine sekä kertynyt aines mikroskopoitiin. Iivarinsalon havasteline oli inkuboinnin aikana hävinnyt, joten tulosta ei tältä alueelta saatu. Kiintoaineksen kertyminen havaksiin oli kaikilla alueilla melko vähäistä (5,9 8,6 mg/havasg). Runsaimmin kiintoainesta kertyi Kelloselällä Savon Sellun edustalla ja vähiten virtaussuunnassa Kelloselän alapuolella Iso-Telkon edustalla. Levämäärää kuvaava klorofyllikertymä oli melko runsasta Pohjois-Kallavettä lukuun ottamatta, jossa se oli kohtalaista. Runsaimmillaan leväkertymä oli Lehtoniemen ja Hietasalon alueilla ja taso aleni lievästi Kelloselän ja Iso-Telkon alueilla. Vähäisintä klorofyllikertymä oli vertailualueella Pohjois-Kallavedellä (kuva 32). Mikroskooppitarkastelun perusteella havaksiin kertyneessä leväaineksessa vallitsevina olivat piilevät, Fragilaria-ryhmän levät hieman runsaampina kuin Tabellaria-levät. Levien lisäksi havaksissa todettiin eläinplanktonia, humusta ja jonkin verran nauhaviherleviä, Hietasalon havaksissa hieman muita enemmän. Yhteenvetona havaskokeen tuloksista voidaan todeta havasten/verkkojen likaantumisen olleen Pohjois-Kallavedellä vähäistä sekä muilla alueilla kohtalaista kaine mg/havasg kaine 20 chl-a µg/havasg chl-a Pohjois-Kallavesi Kelloselkä Iso-Telkko Lehtoniemi Hietasalo Kuva 33. Havasten kiintoaine- ja klorofylli-a-pitoisuudet eri havaintopaikoilla

63 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 62 Vuosi 2013 Vuoden 2013 Kallaveden rehevyystarkastellun kuuluva havastutkimus toteutettiin kaksi kertaa kesän aikana kesä- ja elo-syyskuussa samanaikaisesti Saaristokadun ja VT5:n vastaavien havastutkimusten kanssa. Kallaveden erillistutkimukseen liittyvä havastutkimus toteutettiin Lehtoniemen edustalla, Hietasalon eteläpuolella sekä Vuorisalon eteläpuolella samoin menetelmin kuin aiemmin vuonna 2012 (kts edellä). Havaksista tehtiin seuraavat analyysit: klorofylli-a, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö sekä lajisto. Havasten likaantuminen oli kesäkuussa voimakasta kaikilla kolmella alueella (taulukko 10) ja kiintoainesta havaksiin kertyi runsaasti. Klorofyllia näytteistä ei määritetty kirjausvirheen vuoksi. Voimakkaimmillaan kiintoaineksen kertyminen oli Vuorisalon eteläpuolella, joka on ns. vertailualue Lehtoniemen kuormituksen vaikutusalueelle. Kiintoainekertymä oli vähäisintä, joskin runsasta, Lehtoniemen lähialueella. Vuorisalon alueella noin puolet kiintoaineksesta oli orgaanista (levät yms.). Lehtoniemen ja Hietasalon alueilla orgaanisen aineksen osuus oli hieman alempi (41-43 % kiintoaineksesta). Mikroskooppitarkastelun mukaan havaksia likaava aines koostui hyvin suurelta osin Fragilaria-piilevistä, joukossa myös Tabellariaa ja suurikokoisia Diatomae-leviä. Humuksen ja eläinplanktonin osuudet olivat suurimmillaan Hietasalon asemalla. Loppukesällä elokuussa kiintoainekertymä oli kaikilla havaintopaikoilla selvästi vähäisempää, mutta edelleen voimakkainta eteläisellä havaintopaikalla Vuorisalon eteläpuolella, jossa se oli kohtalaista. Lehtoniemen edustalla sekä Hietasalon ympäristössä ainekertymä oli melko vähäistä, joskin jätevedenpuhdistamon lähialueella voimakkaampaa kuin Hietasalon eteläpuolella. Hietasalon alueella kertyneestä kiintoaineksesta yli 50 % oli orgaanista, muilla alueilla osuus oli alle 50 %. Mikroskooppitarkastelun mukaan humus limoitti havaksia jokseenkin yhtä voimakkaasti kuin piilevät, joista vallitsevina olivat Tabellaria-levät yhdessä Fragilaria-piilevien kanssa, joukossa paikoin myös rihmaviherleviä ja eläinplanktonia. Taulukko 10. Havasten ainekertymät eri alueilla vuonna 2013 Pvm Havaintopaikka Lehtoniemen edusta Hietasalon eteläpuoli Vuorisalon eteläpuoli Lehtoniemen edusta Hietasalon eteläpuoli Vuorisalon eteläpuoli Chl-a Kiintoaine Ka-heh.j. Ka.heh.häv µg/havas g mg/havas g mg/havas g mg/havas g ,1 3, ,3 1, ,0 6,6 Samaan aikaan Kallaveden yhteistarkkailuun kuuluvien havaskokeiden kanssa tehtiin vuonna 2013 vastaavia havaskokeita Kallasiltojen alueella liittyen Kallansiltojen perusparannustyöhön sekä Saaristokadun alueella liittyen rakennustyön jälkitarkkailuun. Kuvissa 33 ja 34 on verrattu em. keskeisen Kallaveden tuloksia muihin alueisiin. PohjoisKallavettä edustaa havaintopaikka Kallavesi 330, Kelloselkää ja Savon Sellun lähialuetta Kallavesi 338A. Tämän lisäksi elokuussa vertailussa ovat Saaristokadun alueen havaintopaikat Lehtosaaresta Lehtoniemen koillispuolelta sekä Kumpusaaresta Lehtoniemen länsipuolelta.

64 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 63 Kesäkuussa 2013 havasten likaantuminen oli voimakasta myös Pohjois-Kallaveden ja Kelloselän alueella, joskin kiintoainekertymä oli vähäisempää kuin keskisellä Kallavedellä Lehtoniemi-Vuorisalo alueella. Myös klorofylli-a- arvot kuvastivat voimakasta ainekertymää ja arvo oli Pohjois-Kallavedellä korkeampi kuin Savon Sellun edustalla Kelloselällä. Kesäkuussa havastutkimus sattui viikolle, jolloin tuuli kääntyi pohjoiseen katkaisten usean viikon pituisen lämpimän sääjakson. Pohjoistuulinen sää viilensi vesimassan lämpötilan ja aiheutti havasnäytteiden mukaan uudestaan vesirungon kiertoa. Elokuussa ainekertymä havaksiin oli Pohjois-Kallavedellä hyvin vähäistä, Kelloselällä voimakasta sekä Saaristokadun havaintopaikoilla Lehtosaaressa ja Kumpusaaressa samaa tasoa tai hieman vähäisempää kuin Lehtoniemen puhdistamon purkuvesien lähialueella. Havaksiin kertynyt aines koostui kesäkuun tavoin pääasiassa Fragilaria- ja Tabellaria-sukujen piilevistä sekä humusaineksesta ja eläinplanktonista; humusta esiintyi erityisesti asemalla 338A, jossa havaksissa todettiin myös mineraaliainesta. 300 kaine mg/havasg chl-a µg/havas g Pohjois-Kallavesi 47 Kelloselkä Lehtoniemi kaine Hietasalo Vuorisalo chl-a Kuva 34. Havasten kiintoaine- ja klorofylli-a-pitoisuudet eri havaintopaikoilla kesäkuussa 2013

65 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kaine mg/havasg chl-a µg/havas g Pohjois-Kallavesi Kelloselkä 3 Lehtoniemi 11 Hietasalo kaine 17 Vuorisalo Lehtosaari 11 Kumpusaari chl-a Kuva 35. Havasten kiintoaine- ja klorofylli-a-pitoisuudet eri havaintopaikoilla elokuussa KALLAVEDEN ERILLISTUTKIMUKSET 7.1. Yleistä Kallaveden yhteistarkkailua on kehitetty viime vuosina tarkkailua täydentävillä erillisselvityksillä. Erillisselvityksistä on sovittu yhteisesti tarkkailuvelvollisten, viranomaisten sekä tarkkailun suorittajan kesken. Lähtökohtana on ollut, että erillisselvitykset suoritetaan tarkkailuohjelman tiivistämisestä säästyneillä resursseilla Aiempien vuosien erillistutkimukset Vuosi 2009 Selvityksen tavoitteena oli selvittää Savon Sellun sekä Lehtoniemen jätevesien talviaikaista leviämistä sekä arvioida erityisesti ammoniumtypen vaikutus syvänteiden happitilanteeseen sekä vesieliöihin. Tulokset vahvistivat jätevesien kulkeutumisreittien sijainnit sekä putkivirtausten sijoittumisen m:n syvyysvyöhykkeelle. Savon Sellun jätevedet kulkeutuvat Kelloselältä syvännealueita pitkin etelään ja edelleen pääosin Säyneensalon pohjoispuolitse Ollinselän pohjoisosalle. Vähäisessä määrin Savon Sellun jätevesiä on havaittavissa Säyneensalon länsipuolella. Lehtoniemen jätevedet kulkeutuvat Hietasalon molemmin puolin itään ja sen jälkeen päävirtaussuunnassa etelään.

66 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 65 Korkeimmat ammoniumtyppipitoisuudet havaittiin purkualueiden välittömässä läheisyydessä. Savon Sellun purkualueella pitoisuudet olivat korkeimmillaan 660 µg/l purkualueen välittömässä läheisyydessä. Jätevedet laimenivat tehokkaasti ja Säyneensalon alueella pitoisuudet olivat jo alle 200 µg/l. Kaukovaikutusalue ulottui 13 km päähän purkualueelta kaakkoon, Ollinselän kaakkoiskulmalle. Tätä etelämpänä Savon Sellun jätevesien vaikutusta ei enää havaittu. Lehtoniemen puhdistamon purkualueen välittömässä läheisyydessä ammoniumtypen pitoisuudet olivat korkeimmillaan 2400 µg/l. Yli 500 µg/l pitoisuuksia havaittiin Hietasalon alueelle saakka. Tätä ulompana jätevesien vaikutusalue ulottui (yli 200 µg/l) noin 6 km päähän Vuorisalon länsipuolelle. Tämän jälkeen laimenemisolosuhteet paranivat ja pitoisuudet laskivat nopeasti alle pitoisuustason 100 µg/l ja edelleen taustapitoisuuksien tasolle 5 µg/l. Jätevesien ammoniumtyppikuormituksen happipitoisuuksia alentavia vaikutuksia havaittiin selvästi vain molempien purkualueiden välittömässä läheisyydessä. Molemmilla alueilla alentunut happipitoisuus havaittiin syvänteessä, jota ei hapetettu. Jätevesien leviäminen tapahtuu Kallavedellä välivedessä, jossa havaintojen perusteella on myös riittävät happivarat pelkistyneiden typpiyhdisteiden hapettamiseksi. Muiden kuin purkualueiden välittömässä läheisyydessä olevien syvänteiden happitilanteen heikkenemiset selittyvät vesistön muilla olosuhteilla sekä mahdollisesti jäteveden orgaanisen aineksen vaikutuksella. Lehtoniemen jätevesien purkualueen tai purkukohdan välittömässä läheisyydessä ammoniumtyppipitoisuudet saattavat ylittää vesieliöille kroonisen myrkyllisyystason. Jo hieman ulompana pitoisuudet alenevat, joten vaikutusalue on hyvin suppea. Vesistöjen kuten Kallavedenkin vedenkorkeudet sekä vesimäärät olivat huomattavasti keskimääräistä korkeampia, mikä edisti jätevesien laimenemista. Selvityksen tulokset tukivat kuitenkin vuosittaisten tarkkailujen havaintoja ja ovat siten yleistettävissä. Vuosi Vuonna 2009 erillistutkimuksen aiheeksi sovittiin suurimpien kuormittajien ja valvovan viranomaisen kesken bakteeritutkimukset Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon ja Savon Sellun jätevedenpuhdistamon purkualueilla. Erillistutkimusta jatkettiin myös vuonna Yhteenvetona bakteeritutkimuksen tuloksista voidaan todeta seuraavaa: - Vesistöstä tehtyjen hygienian indikaattoribakteerien (E. coli, enterokokit) tutkimusten perusteella Lehtoniemen ja Savon Sellun puhdistamojen jätevesien purkualueella ei ole jätevesistä johtuvaa terveydellistä riskiä normaalille vesien virkistyskäytölle kesällä, mikäli puhdistamot toimivat normaalisti. - Savon Sellun jätevesien purkualueen suuremman virtauksen takia bakteerikuormitus leviää laajemmalle alueelle kuin Lehtoniemen edustalla. Lehtoniemen edustalla pääosa vesistön indikaattoribakteereista löytyy alle kahden kilometrin etäisyydellä purkualueesta. Savon Sellun alapuolella vaikutusalue ulottuu yli neljän kilometrin päähän ja suuremmat E. coli -pitoisuudet sedimentissä ovat yli 2 km:n päässä, missä virtaaman hidastuminen mahdollistaa suuremman sedimentaation. Savon Sellun purkualueella vaikutus suuntautuu selvästi päävirran suuntaan lounaaseen, Lehtoniemen alapuolella tuulilla on kesäaikaan suuri merkitys jäteveden leviämisalueeseen. Sekä Lehtoniemen puhdistamolta että Savon Sellulta jätevesien mukana kulkevat bakteerit poistuvat kesätilanteessa vesimassasta pääosin 1-2 vuorokauden kuluessa joko kuolemisen tai sedimentaation kautta.

67 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 66 - Indikaattoribakteereista E. colin määrät olivat enterokokkeja suuremmat jätevedessä, vesimassassa sekä sedimentissä. Molempien bakteeriryhmien kuormitus oli vuonna 2011 pienempää kuin vuonna Savon Sellun jätevesien purkualueella vesimassan E. coli määrät olivat suuria kuormitukseen verrattuna, mikä viittaisi myös muuhun lähteeseen kuin Savon Sellun jätevesiin. Kettulanlahden jätevesipumppaamolla on ollut satunnaisia vuotoja, mutta loppukesällä 2011 vuotoja ei ole raportoitu. Yhtenä vaihtoehtona on VT5 kunnostustoimenpiteiden aiheuttamat virtaamamuutokset, jotka saattaisivat nostaa sedimentistä lisäkuormitusta. On kuitenkin epätodennäköistä, että indikaattoribakteerit elävät sedimentissä kovin pitkiä aikoja, ja koska pääosa E. coli-bakteereista oli vesimassassa ylimmässä 10 metrissä, ei tulos tue sedimenttiperäistä kuormitusta. - Pintasedimentin E. coli pitoisuudet osoittavat hyvin jätevesien leviämisaluetta. Vaikka bakteeripitoisuudet laskivat selvästi purkualueelta kauemmille asemille, kaikilta tutkituilta asemilta löytyi E. colia. Pintasedimentin E. coli pitoisuudet Lehtoniemen purkualueella ja lähisyvänteissä olivat tasolla, joka on otettava työturvallisuuden kannalta huomioon työtehtävissä, joissa käsitellään sedimenttejä. - Pintasedimentin E. coli määrät loppukesällä vastasivat tehtyjen laskelmien mukaan 1-2 vuorokauden jätevesikuormitusta. Sedimentin bakteerivarasto ei ole siten loppukesällä kovin suuri. Marraskuussa otetuissa sedimenttinäytteissä E. coli määrät olivat etenkin Lehtoniemen purkualueella huomattavasti loppukesää suurempia, mikä viittaisi siihen, että viileämmän veden aikaan myös sedimentin bakteerivarasto lisääntyy. Bakteerimäärän kasvaminen sedimentissä täyskiertoaikaan viittaa lisäksi siihen, että sedimentti ei pura merkittäviä määriä bakteereja takaisin vesimassaan. Täten bakteerien sisäinen kuormitus ei selittäne aiemmissa tutkimuksissa todettuja satunnaisia korkeita indikaattoribakteerien pitoisuuksia vesialueella, vaan kyseessä on ollut yksittäinen jätevesipulssi. - Savon Sellun jätevesien vähäinen enterokokkimäärä viittaa puhdistamon prosessin lisääntyneeseen tehokkuuteen bakteerireduktiossa tai muutoksiin raaka-ainepuolella. Enterokokkien cgf-ryhmän käyttö Savon Sellun jätevesien seurannassa on tämän seurauksena vaikeampaa kuin edellisinä vuosina. - Muutamilla asemilla sedimentistä ei löydetty enterokokkeja perinteisellä kalvosuodatusmenetelmällä. Näytteiden rikastaminen PMEU-tekniikalla osoitti kuitenkin, että näytteissä oli enterokokkeja. Enterokokit ovat olleet todennäköisesti sen verran heikossa kunnossa, että ilman rikastamista ne eivät ole tulleet esiin. Heikkokuntoisten bakteerien huomioiminen on tärkeää, sillä ne voivat aktivoitua sopivissa olosuhteissa elinkykyisiksi. Tulevissa kartoituksissa on edelleen syytä jatkaa tutkimuksia myös PMEU-menetelmällä tulosten luotettavuuden parantamiseksi. Vuosi 2012 Vuoden 2012 erillistutkimuksena toteutettiin Kallaveden rehevyystutkimus, jossa yhdistettiin yhteistarkkailun ja erillistutkimuksen näytteenotto-ohjelmia. Rehevyystutkimuksen tarkoituksena on selvittää sinileväkukintojen muodostumisolosuhteita sekä Kallaveden levätuotannon alueellisia ja ajallisia vaihteluita. Kerättävä aineisto edustaa myös vesistön tilaa ennen Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon muuttamista typpeä poistavaksi. Anturilla tehtyjen kenttämittaustulosten (kasviplanktonin klorofylli-a) perusteella voitiin havaita, että kaupungin lähellä olevat lahtialueet erottuvat lähes säännönmukaisesti

68 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 67 rehevämpinä vyöhykkeinä selkäalueisiin verrattuna. Myös yhteistarkkailun intensiivihavaintopaikkojen avovesikauden (2012) klorofylli-kokonaisfosfori -suhdekuvaajan perusteella etenkin kaupungin edustalla oleva Kuopionlahti (358), mutta myös Kelloselän alue (338A) erottuvat muihin havaintopaikkoihin verrattuna rehevämpinä alueina. Muilla havaintopaikoilla planktonlevien määrää kuvaava klorofylli-a pitoisuus on lievästi rehevien vesistöjen tasoa, pitoisuuden vaihdellessa havaintopaikkojen välillä vain vähän. Kokonaisfosforipitoisuus vaihtelee sen sijaan voimakkaammin, lievästi rehevästä rehevään. Kaupungin lähellä olevia lahtialueita lukuun ottamatta Kallaveden alueelliset rehevyyserot klorofylli-a pitoisuuden perusteella tarkasteltuna eivät olleet kovin selviä. Esimerkiksi toukokuun lopulla korkeimmat klorofylli-a pitoisuudet havaittiin Keski- ja Etelä-Kallavedellä (alueet C1-C3, D), pitoisuuden vaihdellessa välillä 5,9-16,8 µg/l, ka. 12,3 µg/l. Samaan aikaan Kelloselän alueella ja Kallansiltojen pohjoispuolella (alueet A1, B ja C0) pitoisuudet olivat luokkaa 3,5-11,4 µg/l, ka. 7,2 µg/l. Kallavedellä rehevyyden ajallinen vaihtelu noudattaa vesistöille tyypillistä rytmiä: kevätmaksimi, alkukesän minimi ja loppukesän maksimi, jonka jälkeen kasviplanktonin klorofylli-a pitoisuudet laskevat syksyä kohti. johtopäätöksenä todettiin perinteisiltä yhteistarkkailun intensiivihavaintopaikoilta kerran kuussa tehtävien seurantatulosten perusteella saatavan kuvan Kallaveden rehevyydestä (pitoisuusvaihtelu, ajallinen ja alueellinen vaihtelu) jäävän anturimittaustuloksiin verrattuna karkeammaksi. Kuopion kaupungin edustalle, Honkasaaren ja Lehtosaaren itäpuolelle asennetun jatkuvatoimisen automaattisen mittausanturin tulosten perusteella Kallaveden kaupungin lähialueella sijaitsevan selkäveden klorofylli-a pitoisuudessa oli havaittavissa ajallista vaihtelua niin yhden vuorokauden aikana kuin koko kesän kestäneellä mittausjaksolla. Vuorokausikohtaisten havaintojen pitoisuuserot vaihtelivat 0,8-5,5 µg/l välillä. Vuosi 2013 Vuonna 2013 jatkettiin vuoden 2012 rehevyystutkimusta, joka piti sisällään klorofylli-a seurannan kenttämittauksilla, näytteenotoilla sekä automaattisella mittausasemalla. Uutena osa-alueena mukaan otettiin litoraalialueen piilevätutkimukset sekä havastutkimukset, joilla pyrittiin hakemaan vaihtoehtoja vuonna 2013 tutkimusohjelmasta poisjätettyyn perifytontutkimukseen. Tarkkailujen tulokset on esitetty edellä Tulevien vuosien erillistutkimukset Tarkempi listaus tulevien vuosien erillistutkimusten aiheista esitetään vuoden 2014 aikana päivitettävässä Kallaveden yhteistarkkailuohjelmassa. Alustavasti erillistutkimusten aiheiksi on pohdittu seuraavia aiheita: Kallaveden yhteistarkkailuraportin kehittäminen Raportoinnin kehittämis- ja muutostyö aloitettiin keväällä 2014, laadittaessa vuoden 2013 laajaa yhteistarkkailuraporttia. Kehittämistyötä jatketaan uudella ohjelmakaudella. Vuoden 2013 laajan yhteistarkkailuraportin yhteydessä pyrittiin selkeyttämään raportin rakennetta ja luettavuutta, kokoamalla mm. erikseen laaditut biologiset ja vedenlaadun tarkkailutulokset aluekohtaisiksi yhteenvedoiksi (ks. kappale 5). Samassa yhteydessä kullekin osa-alueelle tehtiin tutkimustuloksiin perustuva ekologinen luokitus.

69 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 68 Kallaveden ainetasetutkimus Ainetasetutkimuksen lähtötiedoksi tarvitaan kuukausittaiset (1/kk) vedenlaatutiedot Kallaveden tulo- ja menouomista sekä keskeisiltä syvännehavaintopaikoilta. Iisalmen reitiltä tulevaa kuormitusta mitataan havaintopaikan 330 ja Nilsiän reitiltä tulevaa kuormaa Jännevirran havaintopaikan 1600 perusteella. Eteläiseltä Kallavedeltä poistuvaa kuormaa mitataan Puutossalmessa sijaitsevan havaintopaikan (1700) perusteella. Näiden lisäksi tulisi Vehmersalmen kohdalle perustaa uusi tarkkailupiste Suvasveden suuntaan poistuvan kuorman arvioimiseksi. Vesistön sisäisten prosessien arvioimiseksi suoritetaan bruttosedimentaationopeuksien mittauksia (havaintopaikat 330, 345, 378 ja 405). Ainetasetarkastelun tavoitteena on saada aiempaa täsmällisempää tietoa Kallaveden ravinteiden kierrosta, jonka perusteella on mahdollista arvioida nykyisen rehevyystilan parantamismahdollisuuksista. Virtaamien laskentaan käytetään Suomen Ympäristökeskuksen WSFS (Watershade Simulation and Forecasting System) vesistömallia. Ainetasetutkimus toteutetaan kaksivuotisena tutkimushankkeena. Automaattitarkkailun hyödyntäminen ja soveltuvuus Kallaveden yhteistarkkailussa Selvitetään mahdollisuuksia korvata osa vesinäytteistä automaattiantureiden tuottamalla jatkuvatoimisella mittausdatalla. Hanke on kolmivuotinen. Kallaveden virkistyskäyttökelpoisuuden kartoitus Kallaveden virkistyskäyttökelpoisuuden sekä mahdollisten kalastushaittojen esiintymisen kartoitus toteutetaan kalastuskyselyn avulla. Kysely toteutetaan kaksivaiheisena, jälkimmäisen kyselyn sisällön tarkentuessa ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella. Kysely osoitetaan osakaskunnille ja kalastusluvan lunastaneille. Kyselytulosten, vedenlaatutulosten ja koekalastustulosten perusteella arvioidaan mahdollisuuksia virkistyskäyttöarvon parantamiseen. 8. Tarkkailuohjelman muutostarpeet Kallaveden yhteistarkkailuohjelma päivitetään tämän yhteenvetoraportin tulosten johtopäätösten mukaisesti vuoden 2014 aikana. Ohjelma hyväksytetään toiminnanharjoittajilla ja viranomaisilla vuoden 2014 loppuun mennessä ja ohjelma otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta lukien. Päivitetyssä tarkkailuohjelmassa käydään läpi havaintopaikkojen, analyysien sekä menetelmien ajanmukaisuus sekä arvioidaan mm. Saaristokadun vesistötarkkailuasemien jatkotarkkailun tarvetta. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen Liitteet Vuoden 2013 vedenlaatutulokset Pohjaeläintarkkailuraportti

70 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 330 Pohjois-Kallavesi 330 Kok.syv. 37,4 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 50 cm; Lumi 15 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -10 C-ast; Pilv. 4 /8; 1 0,20 12,1 83 6,7 4, < ,0 5 1,1 11, ,6 10,9 78 6,7 5,3 850 < ,9 15 1,9 10, ,1 9,5 69 6,7 5,4 840 < ,9 25 2,1 8, ,4 6, ,4 2,8 0,52 3,8 6,8 7, , / 340H Kallavesi 340H Kok.syv. 36,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Jää 50 cm; Lumi 15 cm; Klo 14:40; Näytt.ottaja J.Pitkänen,H.Hakkarainen; Ilm.lt. -10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 50 ast.; 1 0,70 11, ,90 11, ,0 11, ,4 11, ,6 10, ,7 10, ,9 10, ,5 2,0 10, / 338A Kallavesi 338A Kok.syv. 30,6 m; Näk.syv. 0,8 m; Jää 50 cm; Lumi 20 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -11 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 70 ast.; 1 0,50 11,5 79 6,6 5, ,0 5 0,80 11, ,1 10,1 71 6,6 6, ,2 10, ,2 10,2 72 6,5 6, ,5 9, ,6 2,5 2,4 18 6,6 6, , / 338BH Kallavesi 338BH Kok.syv. 29,9 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 50 cm; Lumi 25 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -9 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 70 ast.; 1 0,20 11, ,80 11, ,2 10, ,3 9, ,4 9, ,4 9, ,9 1,4 9, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

71 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 338H Kallavesi 338H Kok.syv. 27,6 m; Näk.syv. 0,8 m; Jää 50 cm; Lumi 15 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -10 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 70 ast.; 1 0,30 11, ,80 11, ,2 10, ,2 10, ,3 10, ,6 1,4 10, / 345 Kallavesi 345 Kok.syv. 45,8 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 50 cm; Lumi 5 cm; Klo 14:30; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 70 ast.; 1 0,30 11,9 82 6,6 5, ,9 5 0,80 10, ,3 10,6 75 6,6 5, ,0 15 1,9 10, ,3 10,1 74 6,7 5, ,8 25 2,4 9, ,4 9, ,5 8, ,6 6,1 45 6,4 5, ,7 44,8 2,8 2,9 22 6,4 5, , / 367 Kallavesi 367 Kok.syv. 26,1 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 37 cm; Lumi 20 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 20 ast.; 1 0,60 11, ,80 11, ,90 11, ,2 11, ,2 11, ,3 11,4 81 < ,7 11, ,9 11, ,2 11, ,2 11, ,2 11,1 81 < ,2 10, ,1 2,3 10,7 78 <5 21 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

72 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 375 Kallavesi 375 Kok.syv. 36,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Jää 50 cm; Lumi 15 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 20 ast.; 1 0,60 11,4 79 6,8 5, ,2 11, ,7 11,8 85 7,0 5,1 770 < ,1 11, ,4 11,1 81 7,0 5,1 740 < ,6 10, ,9 9, ,5 3,9 0,58 4,4 6,8 6, / 378 Kallavesi 378 Kok.syv. 50,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Jää 50 cm; Lumi 20 cm; Klo 14:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 20 ast.; 1 0,30 12,3 85 6,9 5,2 840 < ,9 1,7 5 0,80 11, ,2 11,1 79 6,9 5,2 910 <5 28 6,5 2,4 15 1,6 9, ,0 9,6 69 6,8 6, ,7 2,7 25 2,6 9, ,6 9, ,8 8, ,9 7,0 52 6,6 5,5 820 <5 28 7,1 3,5 45 3,1 5, ,0 3,5 0,69 5,2 6,3 5, ,8 2, / 25 Kallavesi 25 Kok.syv. 57,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 50 cm; Lumi 15 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 20 ast.; 1 0,20 12,3 85 6,9 5,2 770 < ,90 11, ,6 11,4 82 7,0 5,2 840 < ,0 11, ,3 11,3 82 7,0 5,1 770 < ,5 11, ,6 35 2,7 10, ,8 9,1 67 6,8 5,2 730 < ,0 7, ,2 5, ,0 3,5 1,1 8,1 6,5 5, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

73 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 373H Kallavesi 373H Kok.syv. 33,8 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 50 cm; Lumi 15 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 320 ast.; 1 0,40 11, ,80 11, ,0 11, ,6 10, ,6 9, ,6 10, ,7 10, ,8 1,7 10, / 372H Kallavesi 372H Kok.syv. 31,7 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 50 cm; Lumi 10 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 320 ast.; 1 0,30 12,5 86 < ,80 11, ,1 11, ,6 10, ,6 10, ,7 10, ,7 1,7 10, / 372AH Kallavesi 372AH Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Jää 50 cm; Lumi 15 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 340 ast.; 1 0,20 12,8 88 < ,80 11, ,1 11, ,5 10, ,5 10, ,5 10, ,5 1,5 10, / 374 Kallavesi 374 Kok.syv. 34,3 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 50 cm; Lumi 20 cm; Klo 9:50; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -10 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 340 ast.; 1 0,20 12,2 84 6,7 5, ,8 2,0 5 0,80 11, ,3 10,6 75 6,7 5, ,7 2,6 15 1,8 9, ,0 9,0 65 6,6 7, ,5 25 2,7 6, ,9 4, ,3 3,5 0,59 4,4 6,5 7, ,6 3,9 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

74 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 377 Kallavesi 377 Kok.syv. 34,7 m; Näk.syv. 1,1 m; Jää 53 cm; Lumi 20 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 340 ast.; 1 0,30 12,7 88 6,7 5,4 770 < ,6 5 0,70 11, ,2 10,8 76 6,7 5, ,5 15 1,5 10, ,1 8,8 64 6,5 6, ,0 25 2,4 6, ,7 3, ,7 3,2 0,22 1,6 6,7 8, , / 358 Kallavesi 358 Kok.syv. 38,1 m; Näk.syv. 1,15 m; Jää 48 cm; Lumi 10 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.; 1 0,30 12,6 87 6,7 5,2 890 < ,90 11, ,2 11,0 78 6,7 5,9 880 < ,8 10, ,0 9,7 70 6,7 6,0 840 < ,1 8, ,2 7, ,5 4, ,1 2,9 0,34 2,5 6,6 7, / 399 Suvasvesi 399 Kok.syv. 29,2 m; Näk.syv. 1,5 m; Jää 45 cm; Lumi 25 cm; Klo 13:35; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 0,50 12,4 86 6,7 5,3 830 < ,70 12, ,3 11, ,6 11, ,7 11, ,9 10,9 79 6,7 5,1 800 < ,0 11, ,2 10, ,3 10, ,5 10, ,5 9,9 72 6,7 5,2 810 < ,5 9, ,6 9, ,6 6, ,2 2,6 8,8 65 6,6 5,2 790 <5 19 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

75 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 405 Kallavesi 405 Kok.syv. 44,3 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 50 cm; Lumi 5 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 170 ast.; 1 0,50 11,7 81 6,6 5, < ,0 11, ,4 11,6 82 6,8 5, < ,9 11, ,0 10,5 76 6,7 5, < ,1 9, ,2 8, ,3 7, ,5 5,2 38 6,4 5, <5 23 9,7 43,3 3,0 0,94 7,0 6,5 6, , / 1700 Puutossalmi 1700 Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -7 C-ast; 1,0 1,4 11,9 84 6,7 5,3 840 < / 1600 Jännevirta 1600 Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. 2 C-ast; 1,0 0,60 10,2 71 6,4 4,5 630 < / 333 Kallavesi 333 Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1,0 1,0 11,2 79 6,6 4, / 1700 Puutossalmi 1700 Klo 10:10; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Ilm.lt. 12 C-ast; 1,0 8,2 11,6 98 5, <5 23 6, / 1600 Jännevirta 1600 Näytt.ottaja Pitkänen Juha; Ilm.lt. 20 C-ast; 1,0 8,4 10,7 91 6, < / 330 Pohjois-Kallavesi 330 Kok.syv. 37,3 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 60 ast.; 1 8,2 10,3 87 5, < ,8 10,1 79 5, < ,3 4,4 10,1 78 5, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

76 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 7/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 333 Kallavesi 333 Klo 13:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; Ilm.lt. 17 C-ast; 1,0 6,0 10,2 82 5, < / 338A Kallavesi 338A Kok.syv. 31,3 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 60 ast.; 1 11,0 10,5 95 5, ,6 10,1 80 5, ,3 5,5 10,0 79 5, / 345 Kallavesi 345 Kok.syv. 46,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.; 1 10,7 11, , ,4 10,6 84 5, ,0 4,2 10,6 81 5, / 375 Kallavesi 375 Kok.syv. 37,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.; 1 9,0 11,0 95 5, < ,0 10,4 81 5, ,5 4,5 10,4 80 5, / 374 Kallavesi 374 Kok.syv. 35,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 60 ast.; 1 12,0 11, , < ,1 10,5 82 5, ,0 4,3 10,4 80 5, / 377 Kallavesi 377 Kok.syv. 35,1 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 60 ast.; 1 13,6 11, , < ,9 10,3 81 5, ,1 4,5 9,8 75 5, / 378 Kallavesi 378 Kok.syv. 50,3 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 60 ast.; 1 11,2 11, , < ,8 10,3 80 5, ,2 4,3 9,9 76 6, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

77 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 8/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 358 Kallavesi 358 Kok.syv. 38,1 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 60 ast.; 1 14,1 11, , ,6 9,9 77 6, ,1 4,3 9,8 75 6, / 25 Kallavesi 25 Kok.syv. 58,1 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.; 1 7,3 10,5 87 5, < ,0 10,3 80 5, ,1 4,3 10,0 77 5, / 399 Suvasvesi 399 Kok.syv. 30,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 120 ast.; 1 12,3 10,3 97 5, ,5 10,4 82 5, < ,0 5,4 10,7 84 5, < / 405 Kallavesi 405 Kok.syv. 45,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 60 ast.; 1 7,5 10,9 91 5, < ,4 10,4 80 5, < ,0 4,3 10,3 79 5, / 330 Pohjois-Kallavesi 330 Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , < / 338A Kallavesi 338A Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , / 345 Kallavesi 345 Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , / 375 Kallavesi 375 Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , Akkreditoitu testauslaboratorio T47

78 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 9/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 374 Kallavesi 374 Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , < / 377 Kallavesi 377 Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , / 358 Kallavesi 358 Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , < / 25 Kallavesi 25 Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , / 405 Kallavesi 405 Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , < / 330 Pohjois-Kallavesi 330 Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; , / 338A Kallavesi 338A Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; , , / 345 Kallavesi 345 Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; , , / 375 Kallavesi 375 Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; , , / 374 Kallavesi 374 Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; , <5 8,6 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

79 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 10/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 377 Kallavesi 377 Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; , / 358 Kallavesi 358 Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; , < / 25 Kallavesi 25 Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; , / 405 Kallavesi 405 Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Hannu Hakkarain; , <5 8, / 330 Pohjois-Kallavesi 330 Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , < / 338A Kallavesi 338A Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , / 345 Kallavesi 345 Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , / 375 Kallavesi 375 Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , / 374 Kallavesi 374 Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , < / 377 Kallavesi 377 Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , Akkreditoitu testauslaboratorio T47

80 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 11/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 358 Kallavesi 358 Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , < / 25 Kallavesi 25 Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , / 405 Kallavesi 405 Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; , < / 25 Kallavesi 25 Kok.syv. 57,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja J.Pitkänen, M.Kukkonen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 170 ast.; 1 18,2 8,3 88 7,1 5, ,5 8, ,4 8,2 86 7,1 5, ,7 7, ,4 6,9 63 6,6 5, ,4 7, ,5 7, ,0 7, ,4 7,2 62 6,5 5, ,8 7, ,7 7, ,0 7,5 7,0 59 6,5 5, / 399 Suvasvesi 399 Kok.syv. 28,9 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja J.Pitkänen, M.Kukkonen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 170 ast.; 1 18,2 8,8 93 7,2 5, ,6 8, ,4 8, ,0 8, ,0 7, ,8 7,1 70 6,7 5, ,4 6, ,8 6, ,3 6, ,7 6, ,6 6,4 59 6,6 5, ,3 6, ,6 6, ,5 6, ,9 10,4 6,0 54 6,5 5, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

81 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 12/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 405 Kallavesi 405 Kok.syv. 44,3 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja J.Pitkänen, M.Kukkonen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 170 ast.; 1 17,6 8,6 90 7,0 5, ,0 8, ,6 7,0 68 6,6 5, ,0 6, ,8 7,3 63 6,5 5, ,2 7, ,2 7, ,6 7, ,6 7,4 59 6,4 5, < ,3 5,0 7,1 55 6,4 5, < / 1700 Puutossalmi 1700 Klo 11:20; Näytt.ottaja J.Pitkänen, M.Kukkonen; Ilm.lt. 18 C-ast; 1,0 16,8 8,5 87 7,1 5, / 367 Kallavesi 367 Kok.syv. 25,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JP / MKuk; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 18,3 8, ,3 8, ,0 8, ,8 8, ,5 8, ,5 8, ,5 7, ,6 6, ,9 6, ,6 6, ,1 6, ,8 6, ,5 9,6 6, / 375 Kallavesi 375 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JP / MKuk; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 18,0 8,5 90 7,1 5, <2 5 17,5 8, ,4 8,1 85 7,0 5, ,0 6, ,8 6,8 62 6,5 5,7 820 < ,1 7, ,2 7, ,0 8,6 7,0 60 6,5 5, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

82 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 13/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 374 Kallavesi 374 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JP / MKuk; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 18,1 9,0 96 7,2 5, ,5 8, ,0 8,2 84 7,0 5, ,8 6, ,5 6,8 62 6,6 5, ,3 6, ,3 6, ,0 9,1 6,0 52 6,5 5, / 378 Kallavesi 378 Kok.syv. 49,1 m; Klo 11; Näytt.ottaja JP / MKuk; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 17,6 8,8 92 7,1 5, ,6 8, ,4 7,8 80 6,9 5, ,3 6, ,8 6,7 62 6,6 5, ,2 6, ,8 6, ,9 6, ,4 7,0 61 6,5 5, ,4 6, ,1 9,2 5,7 50 6,4 5, / 333 Kallavesi 333 Klo 15:35; Näytt.ottaja JL / HH; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1,0 17,6 8,5 89 7,2 5, / 338A Kallavesi 338A Kok.syv. 30,2 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja LH, HH; 1 17,5 8,9 93 7,3 5, ,9 8, ,0 7,0 69 6,8 5, ,7 6, ,8 5,9 54 6,5 5, ,3 5, ,2 11,1 4,1 38 6,5 6, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

83 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 14/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 338BH Kallavesi 338BH Kok.syv. 29,4 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JL / HH; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 17,9 9, ,0 8, ,1 6, ,7 6, ,6 6,1 56 < ,4 4, ,4 11,1 3, / 338H Kallavesi 338H Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja JL / HH; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 17,9 8, ,0 8, ,5 7, ,5 6, ,8 5,8 54 < ,0 4, ,0 10,1 1,3 12 < / 345 Kallavesi 345 Kok.syv. 45,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja JL / HH; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 17,0 8,3 86 7,0 5, ,1 8, ,2 7,5 76 6,9 5, ,4 6, ,5 6,1 56 6,5 5,8 920 < ,5 6, ,1 6,1 52 6,5 5,7 890 < ,5 5, ,4 5,4 45 6,5 5, ,5 7,3 5,2 43 6,5 5, / 1600 Jännevirta 1600 Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1,0 18,1 8,4 89 7,2 5, <2 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

84 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 15/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 373H Kallavesi 373H Kok.syv. 33,3 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja JL / MK; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1 17,8 8, ,1 8, ,1 6, ,1 6, ,9 5, ,6 5, ,5 5, ,3 12,5 6, / 372H Kallavesi 372H Kok.syv. 32,1 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja JL / MK; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1 17,6 8, ,1 8, ,3 7, ,0 6, ,7 5, ,9 4, ,1 10,4 3, / 372AH Kallavesi 372AH Kok.syv. 32,2 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja JL / MK; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1 17,4 8, ,0 8, ,0 7, ,3 6, ,0 6, ,9 5, ,2 12,9 5, / 377 Kallavesi 377 Kok.syv. 33,5 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JL / MK; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1 17,4 8,2 86 7,1 5, ,2 8, ,9 7,1 72 6,9 5, ,1 6, ,9 5,8 54 6,6 5, ,8 4, ,1 3, ,5 8,0 2,8 23 6,5 6, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

85 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 16/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 358 Kallavesi 358 Kok.syv. 38,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JL / MK; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1 18,0 8,8 94 7,1 5, ,2 8, ,0 6,7 68 6,7 6, ,0 6, ,7 6,1 48 6,5 6, ,5 6, ,4 6, ,3 6, ,0 5,1 5,9 46 6,5 6, / 330 Pohjois-Kallavesi 330 Kok.syv. 37,3 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja J. Laulajainen, M. Kukkonen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1 17,7 8,5 89 7,2 5, ,6 8, ,2 7,1 73 6,9 5, ,0 5, ,8 6,3 52 6,7 5,5 900 < ,4 6, ,3 6, ,2 5, ,3 6,2 5,3 43 6,7 5, / 340H Kallavesi 340H Kok.syv. 37,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja J. Laulajainen, M. Kukkonen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; 1 17,8 8, ,8 8, ,6 8, ,0 5, ,1 5, ,6 5, ,5 2, ,5 8,2 1, / 330 Pohjois-Kallavesi 330 Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen,KukM; Ilm.lt. 9 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; , <5 8, / 338A Kallavesi 338A Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen, KukM; Ilm.lt. 9 C-ast; , ,5 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

86 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 17/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 345 Kallavesi 345 Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja Laulajainen J., Kukkonen M.; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; , , / 375 Kallavesi 375 Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja Laulajainen, Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.; , , / 374 Kallavesi 374 Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja Laulajainen, Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.; , <5 7, / 377 Kallavesi 377 Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja Laulajainen, Hakkarainen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.; , , / 358 Kallavesi 358 Näk.syv. 1,6 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Laulajainen, Hakkarainen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.; , <5 8, / 25 Kallavesi 25 Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja Laulajainen, Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.; , , / 405 Kallavesi 405 Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja Laulajainen, Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.; , <5 7, / 1600 Jännevirta 1600 Klo 9:10; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 5 C-ast; 1,0 8,6 9,7 83 5, < / 330 Pohjois-Kallavesi 330 Kok.syv. 37,2 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.; 1 8,4 10,0 85 5, < ,5 9,8 84 5, < ,2 6,3 3,7 30 6, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

87 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 18/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 333 Kallavesi 333 Klo 11:00; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 0 C-ast; 1,0 8,6 9,5 81 5, < / 338A Kallavesi 338A Kok.syv. 30,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.; 1 9,0 9,4 82 6, ,1 9,5 82 6, ,0 9,0 9,6 83 5, / 345 Kallavesi 345 Kok.syv. 45,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.; 1 9,0 9,2 80 5, < ,0 9,5 82 5, ,5 8,9 9,5 82 6, / 375 Kallavesi 375 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.; 1 9,5 9,4 83 5, < ,5 9,4 82 5, < ,0 9,6 9,0 79 5, < / 374 Kallavesi 374 Kok.syv. 33,8 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.; 1 9,5 9,4 82 5, < ,5 9,6 84 5, < ,8 9,5 9,4 82 5, < / 358 Kallavesi 358 Kok.syv. 38,2 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JL; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 8,9 9,5 82 6, < ,8 9,4 81 6, < ,2 5,4 4,9 39 6, < / 377 Kallavesi 377 Kok.syv. 34,3 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja J. Laulajainen,M. Kukkon; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 8,9 9,6 83 5, ,0 9,6 83 5, ,3 9,0 9,5 82 5, Akkreditoitu testauslaboratorio T47

88 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 19/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / 378 Kallavesi 378 Kok.syv. 49,8 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja J. Laulajainen,M. Kukkon; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 9,2 9,6 84 5, < ,3 9,6 84 5, < ,8 9,1 9,7 84 5, < / 25 Kallavesi 25 Kok.syv. 56,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja J. Laulajainen,M. Kukkon; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 9,0 9,5 82 5, < ,2 9,5 83 5, < ,5 8,9 8,8 76 5, / 399 Suvasvesi 399 Kok.syv. 28,9 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja J. Laulajainen,M. Kukkon; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 8,7 9,8 85 5, < ,7 9,8 84 5, < ,9 8,6 9,8 84 5, <5 13 9, / 405 Kallavesi 405 Kok.syv. 44,1 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja J. Laulajainen,M. Kukkon; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 8,6 9,8 84 5, < ,7 9,8 84 5, < ,1 5,9 4,3 35 5, / 1700 Puutossalmi 1700 Klo 11:50; Näytt.ottaja J. Laulajainen,M. Kukkon; Ilm.lt. 1 C-ast; 1,0 7,6 10,2 86 5, < / Pohjaelä Kallavesi pohjaeläimet Näytt.ottaja TA + JL; m m m m Akkreditoitu testauslaboratorio T47

89 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 20/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / Pohjaelä Kallavesi pohjaeläimet Näytt.ottaja TA, MKuk; 338A 10m 338A 20m 338A 30m m m m m / Pohjaelä Kallavesi pohjaeläimet Näytt.ottaja TA & MKuk; m m m ,5m / Pohjaelä Kallavesi pohjaeläimet Näytt.ottaja TA & MKuk; m m m m / Pohjaelä Kallavesi pohjaeläimet Näytt.ottaja TA & MKuk; 25 10m 25 20m 25 30m 25 57m / Pohjaelä Kallavesi pohjaeläimet Näytt.ottaja Ahonen Timo; 338BH 30m 372H 32m / Pohjaelä Kallavesi pohjaeläimet Näytt.ottaja TP + TA; m m m m Akkreditoitu testauslaboratorio T47

90 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 21/23 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Kloridi oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l / Pohjaelä Kallavesi pohjaeläimet Näytt.ottaja JL, TA; m m m m Akkreditoitu testauslaboratorio T47

91 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 22/23 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 1345 / 1600 = Jännevirta 1600 (E) 1345 / 1700 = Puutossalmi 1700 (E) 1345 / 25 = Kallavesi 25 (E) 1345 / 330 = Pohjois-Kallavesi 330 (E) 1345 / 333 = Kallavesi 333 (E) 1345 / 338A = Kallavesi 338A (E) 1345 / 338BH = Kallavesi 338BH (E) 1345 / 338H = Kallavesi 338H (E) 1345 / 340H = Kallavesi 340H (E) 1345 / 345 = Kallavesi 345 (E) 1345 / 358 = Kallavesi 358 (E) 1345 / 367 = Kallavesi 367 (E) 1345 / 372AH = Kallavesi 372AH (E) 1345 / 372H = Kallavesi 372H (E) 1345 / 373H = Kallavesi 373H (E) 1345 / 374 = Kallavesi 374 (E) 1345 / 375 = Kallavesi 375 (E) 1345 / 377 = Kallavesi 377 (E) 1345 / 378 = Kallavesi 378 (E) 1345 / 399 = Suvasvesi 399 (E) 1345 / 405 = Kallavesi 405 (E) 1345 / Pohjaelä = Kallavesi pohjaeläimet (E) MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (0-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Jää = Jään paksuus (cm) Lumi = Lumen paksuus (cm) Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN ( ) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 3021 ( ), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN (1994),korj. 25oC, mittaus huon.lämpöt. Väriluku = SFS-EN ISO 7887, osa 6 (2012) Kok. N = Sisäinen FIA-menetelmä, modif. SFS-EN ISO (301198) NH4-N = Sisäinen FIA-menetelmä, Lachat F NO3N+NO2N = SFS-EN ISO (070197), FIA-menetelmä Kok. P = Sisäinen FIA-menet. (peruste kumottu SFS EN 1189, ) PO4-P = Sisäinen FIA-menetelmä, Lachat Q, suodatettu COD-Mn = SFS 3036 (1981), autom.titraus Fek.koli = SFS 4088 ( ) Klorof.-a = SFS 5772 ( ) Sulfaatti = SFS-EN ISO (2009), ionikromatograf.menetelmä Kloridi = SFS-EN ISO (2009), ionikromatograf.menetelmä Akkreditoitu testauslaboratorio T47

92 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 23/23 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. Akkreditoitu testauslaboratorio T47

93

94 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET Tutkimusalueen tila Pohjois-Kallavesi Linja Savon Sellu Linja 338A Hapetuspiste 338BH Linja Säyneensalo Linja Lehtoniemi Hapetuspiste 372AH Linja Hietasalo Linja Iivarinsalo Linja Etelä-Kallavesi Linja YHTEENVETO...21 VIITTEET LIITTEET: Liite 1 & 2. Lajilistat (tiheys & biomassa) Liite 3. Indeksit ja parametrityökalut

95

96 Kalaosasto/JI-T Kirjenumero 272/14 Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy Yrittäjäntie Kuopio KALLAVEDEN POHJAELÄINTARKKAILU JOHDANTO Kallaveden yhteistarkkailua on toteutettu eri ohjelmia noudattaen vuodesta 1975 alkaen. Pohjaeläinseurantaa on tehty vuodesta 1977 lähtien kolmen vuoden välein sekä lisäksi vuonna Vuosina näytelinjoja oli 12, joista tarkkailuohjelman uudistuksen myötä vuonna 2007 jätettiin seitsemän linjaa pois. Kolmena edellisenä seurannan ajankohtana näytteet on otettu kahdeksalta linjalta, joista viisi (330, 338A, 345, 377 ja 405) on vanhoja ja kolme (378, 375 ja 25) uusia. Lisäksi uusia ovat Savon Sellun alueen ja Lehtoniemen puhdistamon hapetuspisteet (338BH ja 372AH), joista on otettu syvännenäytteet. Tämä raportti käsittää pohjaeläintarkkailun tulokset vuodelta AINEISTO JA MENETELMÄT Näytteenottosyvyydet olivat 10, 20 ja 30 m sekä syvänne. Pohjaeläinnäytteet haettiin lokamarraskuussa ( ). Näyteasemat, koordinaatit, näytteenottosyvyydet ja pohjan laatu ovat esitettynä taulukossa 1. Näytteenotossa ja -käsittelyssä seurattiin näytteenottostandardia SFS 5076 sekä ympäristöhallinnon uusimpia standardoituja ohjeita. Näytteet otettiin pääasiassa Ekman-noutimella, mutta yhdellä kovapohjaisella asemalla käytettiin Petite Ponar noudinta (Liite 1.). Molempien noutimien näytepinta-ala on 231 cm². Kultakin asemalta nostettiin kuusi näytettä, jotka käsiteltiin erikseen. Näytteet seulottiin 0,50 mm:n seulalla ja seulos säilöttiin 70 % etanoliin. Pohjaeläimet poimittiin myöhemmin laboratoriossa valkealta alustalta suurennuslamppua apuna käyttäen. Biomassa mitattiin ryhmittäin säilöttynä märkämassana SFS-standardin 5076 mukaan. Nilviäiset punnittiin kuorineen. Määritys pyrittiin tärkeimpien ryhmien osalta ulottamaan vähintään ympäristöhallinnon asettaman määritystarkkuuden tasolle. Aineistosta laskettiin pohjaeläimistön tiheyden ja biomassan lisäksi pohjaeläinyhteisöjen rakennetta kuvaava taksoniluku sekä pohjan ravinteisuutta mittava ChironomidI-indeksi (CI) ja ekologista luokkaa kuvaava syvännepohjaeläinindeksi (PICM) (Liite 3.). Lisäksi pohjan ravinteisuutta arvioitiin Paasivirran (1989) esittämän luokituksen avulla (Liite 3.). Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n näytteenottajat vastasivat näytteenotosta. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä Heli Orakangas ja Sanja Valkama poimivat ja punnitsivat pohjaeläimet. Hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku määritti pohjaeläimet ja suoritti raportoinnin. etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) PL 265, Tampere

97 2 Taulukko 1. Kallaveden pohjaeläinseurannan näyteasemat, koordinaatit (ETRS-TM35FIN), näytteenottosyvyydet ja pohjan laatu vuonna Linja/näyteasema Koordinaatit ETRS-TM35FIN Syvyys (m) Pohja : savi, lieju, muta 20 savi, lieju, muta 30 savi, lieju, muta 39 savi, lieju, muta 338A : savi, hiekka, muta 20 savi, lieju, muta 30 savi, lieju, muta 338BH : savi, lieju, muta : hiekka, savi, lieju, muta, detritus 20 savi, lieju, muta, detritus 30 savi, lieju, muta, detritus 45 savi, lieju, muta, detritus : savi, lieju, hiekka, muta 20 savi, lieju, muta 30 savi, lieju, muta 36 savi, lieju, muta 372AH : savi, lieju, muta : savi, lieju, muta 20 savi, lieju, muta 30 savi, lieju, muta 34,5 savi, lieju, muta : hiekka, savi, lieju, muta 20 savi, lieju, muta 30 savi, lieju, muta 51 savi, lieju, muta : hiekka, savi, lieju, muta 20 hiekka, savi, lieju, muta 30 savi, lieju, muta 57 savi, lieju, muta : sora, hiekka, siltti, savi 20 savi, lieju, muta 30 lieju, muta 46 lieju, muta

98 3 3. TULOKSET Tutkimusalueen pohjaeläinyhteisö, yksilömäärät nostoittain ja tiheys (yks/m²) on esitetty liitteessä 1 sekä ryhmittäin mitattu märkäbiomassa (gww/m²) liitteessä Tutkimusalueen tila Pohjaeläimistön tiheys on ollut 2000-luvulla nouseva, mikä selittyy pääasiassa sulkasääsken toukkien (Chaoborus flavicans) runsastumisella tutkimusalueella (Kuvat 1. & 2.). Ilman sulkasääsken toukkia laskettuna, pohjaeläimistön tiheys ei ole noussut merkittävästi (Kuva 3.). Pohjaeläimistön näyteasemakohtainen ja keskimääräinen kokonaistiheys oli korkea vaihdellen välillä yks/m² (Kuva 1. ja Liite 1.). yks/m² Pohjaeläimistön kokonaistiheys vuosina A Kuva 1. Tutkimusalueen näyteasemien keskimääräinen pohjaeläintiheys vuosina

99 4 yks/m² Sulkasääskien tiheys vuosina A Kuva 2. Tutkimusalueen näyteasemien keskimääräinen sulkasääsken toukkien tiheys vuosina yks/m² Pohjaeläimistön tiheys ilman sulkasääskiä vuosina A Kuva 3. Tutkimusalueen näyteasemien keskimääräinen pohjaeläintiheys ilman sulkasääsken toukkia vuosina Taksoniluku eli lajiluku vaihteli eri näyteasemilla välillä Alhaisin taksoniluku mitattiin Vertailualueen näyteasemalla 330 (39 m) ja korkein kuormituspisteistä toiseksi kauimpana sijaitsevalla näyteasemalla 25 (10 m) (Liite 1.).

100 5 Pohjaeläimistön kokonaisbiomassa koostui lähes joka näyteasemalla ja syvyydessä suurimmaksi osaksi sulkasääskistä, mutta myös surviaissääskistä (Chironomidae), äyriäisistä (Crustacea), harvasukasmadoista (Oligochaeta) ja simpukoista (Bivalvia) (Kuvat 4. 7.). g/m² 1,4 1,2 1,0 0,8 10 m muut sulkasääsket äyriäiset simpukat harvasukasmadot surviaissääsket 0,6 0,4 0,2 0, A 338BH AH Kuva 4. Tutkimusalueen näyteasemien keskimääräinen pohjaeläinbiomassa eliöryhmittäin 10 metrin syvyydessä vuonna g/m² m muut sulkasääsket äyriäiset simpukat harvasukasmadot surviaissääsket A 338BH AH Kuva 5. Tutkimusalueen näyteasemien keskimääräinen pohjaeläinbiomassa eliöryhmittäin 20 metrin syvyydessä vuonna 2013.

101 6 g/m m 8 6 muut sulkasääsket äyriäiset simpukat harvasukasmadot surviaissääsket A 338BH AH Kuva 6. Tutkimusalueen näyteasemien keskimääräinen pohjaeläinbiomassa eliöryhmittäin 30 metrin syvyydessä vuonna g/m² 10 syvänne 8 6 muut sulkasääsket äyriäiset simpukat harvasukasmadot surviaissääsket A 338BH AH Kuva 7. Tutkimusalueen näyteasemien keskimääräinen pohjaeläinbiomassa eliöryhmittäin syvännealueella vuonna Ilman sulkasääsken toukkia laskettuna syvänteiden pohjat ovat niukkaravinteisia tai jokseenkin niukkaravinteisia (0,1 0,7 g/m²) (Kuva 8. & Liite 2.).

102 7 g/m² 6,0 Pohjaelämistön märkäbiomassa ilman sulkasääsken toukkia 5,0 4,0 3, A ,0 1,0 0, Kuva 8. Tutkimusalueen näyteasemien keskimääräinen pohjaeläinbiomassa ilman sulkasääsken toukkia vuonna Chironomidi-indeksi (CI) sai suurimmat arvot Etelä-Kallavedellä (näyteasemat 25 ja 405) ja pienimmät Savon Sellun ja Lehtoniemen puhdistamon alueilla. Indeksi laski koko tutkimusalueella matalasta syvempään (Kuva 9.). Syvänteen ekologista tilaa kuvaava PICM indeksi vaihteli tyydyttävän ja erinomaisen välillä. Parhaimmassa ekologisessa tilassa olivat pistekuormitusalueilta etäisimmät näyteasemat (375, 25, 405). Indeksi osoittaa 10 metrin näytepisteiden olevan erinomaisessa ekologisessa tilassa koko tutkimusalueella. Syvännealueet (>30 m) ovat indeksin mukaan tyydyttävässä tai hyvässä tilassa. Myös PICMindeksi on aleneva syvempään siirryttäessä. (Taulukko 2.).

103 8 5 Kallavesi CI m 20 m 30 m syvänne keskiarvo A 338BH AH Kuva 9. Tutkimusalueen Chironomidi-indeksit (CI) syvyyksittäin vuonna Indeksi voi saada arvoja välillä 1 5 (hyvin rehevä hyvin karu). Taulukko 2. Kallaveden tutkimusalueen näyteasema- ja syvyyskohtaiset PICM Luokat vuonna Luokat ovat: huono (Hu), välttävä (V), tyydyttävä (T), hyvä (Hy) ja erinomainen (E). Kallavesi 2013, PICM-luokat Näyteasema 10 m 20 m 30 m syvänne E A Hy 338BH 345 T AH V Hu ei näytettä 3.2 Pohjois-Kallavesi Linja 330 Pohjois-Kallavesi toimii vertailualueena Savon Sellun ja Kuopion kaupungin jätevesien vaikutusalueille. Näytteenottoasemien pohja oli savea, liejua ja mutaa (Taulukko 1.). Pohjaeläimistön taksoniluku on aikaisempien tutkimuskertojen tasoa ja ilman sulkasääsken toukkia laskettu tiheys ja biomassa olivat samaa tasoa kuin vuosina 2007 ja Tiheys ja Biomassa olivat sulkasääsken toukkien kanssa laskettuna edelleen aiempaa suurempia. Tiheys ja biomassa ovat olleet

104 9 nousevia 2000-luvulla. Sulkasääsket muodostivat suurimman osan pohjaeläimistöstä (Kuva 1. & Liite 1. & 2.). Runsaslukuisimpia surviaissääskiä olivat Sergentia coracina ja Chironomus thummi t. Karun pohjan pohjaeläimistä havaittiin Micropsectra sp. surviaissääsken toukkia ja Jäännemassiaisia (Mysis relicta) ja valkokatkoja (Monoporeia affinis) (Liite 1.). Chironomidi-indeksi (CI) osoitti pohjan olevat keskimääräinen tai lievästi rehevä (Kuva 10.). Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) perusteella linja 330 oli ekologiselta luokaltaan matalammilta syvyyksiltä (10 ja 20 m) erinomainen ja hyvä, syvemmiltä (30 ja 39 m) tyydyttävä (Taulukko 2. ja Taulukko 3.) 5 Kallavesi 330 CI m 20 m 30 m 37 m Kuva 10. Chironomidi-indeksi (CI) Kallaveden linjalla 330 vuosina Indeksi voi saada arvoja välillä 1-5 (hyvin rehevä hyvin karu).

105 10 Taulukko 3. Kallaveden linjan 330 näytepisteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin järvikohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Vesimuodostuman tyyppi: Sh Sh Sh Sh Havainnon nimi: Kallavesi 330, 10 m Kallavesi 330, 20 m Kallavesi 330, 30 m Kallavesi 330, 39 m Syvyys (m) PICM, havaittu arvo: 2,479 1,471 1,464 1,192 PICM:n vertailuarvo (Malli 1): 1,841 2,224 2,517 2,741 PICM, luokkarajat: E/Hy 1,473 1,779 2,014 2,193 Hy/T 1,105 1,334 1,510 1,645 T/V 0,736 0,889 1,007 1,096 V/Hu 0,368 0,445 0,503 0,548 PMA, havaittu arvo: 0,232 0,185 0,163 0,194 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,287 0,287 0,287 0,287 Hy/T 0,215 0,215 0,215 0,215 T/V 0,143 0,143 0,143 0,143 V/Hu 0,071 0,071 0,071 0,071 Luokka PICM erinomainen hyvä tyydyttävä tyydyttävä PMA hyvä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä 3.3 Savon Sellu Linja 338A Savon Sellun edustalla sijaitsevan linjan 338A näytelinjan pohja oli 10 metrissä kovaa savea, hiekkaa ja mutaa. Muissa syvyyksissä pohja oli savea, liejua ja mutaa (Taulukko 1.). Pohjaeläimistön taksoniluku ja biomassa olivat edellisten vuosien tasoa. Tiheys on ollut nouseva 2000-luvulla sulkasääsken toukkien lisääntymisen vuoksi. vuonna 2013 mitattiin aikaisempaa alhaisempi keskimääräinen pohjaeläintiheys (1629 yks/m²), joka on edelleen kuitenkin korkea (Kuva 1.). Biomassan mukaan profundaali luokiteltiin ravinteikkaaksi (6,2 g/m²) (Liite 1. & 2.). Runsaslukuisin surviaissääsken toukka oli Chironomus thummi-typpi Procladius ja sen jälkeen Sergentia coracina. Vaativista pohjaeläimistä linjalta tavattiin harvakseltaan jäännemassiaista ja valkokatkaa (Liite 1.) Chironomidi-indeksi (CI) oli tarkkailun keskitasoa vuonna 2013 (1,98 2,25). Indeksin mukaan pohja luokiteltiin 10 metrissä keskimääräiseksi ja syvemmällä reheväksi (Kuva 11.). Linjan 338A pohjan tila oli vuonna metrissä melko hyvä, mutta syvemmillä asemilla edelleen tarkkailun huonoin (Kuva 10.). Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) perusteella linja 338A oli ekologiselta luokaltaan matalammilta syvyyksiltä (10 ja 20 m) erinomainen ja hyvä, syvemmältä (30 m) tyydyttävä (Taulukko 2. ja Taulukko 4.) Hapetuspiste 338BH Näyteaseman pohja oli savea, liejua ja mutaa (Taulukko 1.). Piste 338BH oli vuonna 2013 pohjaeläimistöltään samankaltainen kuin linjan 338A syvemmät näytepisteet.

106 11 Chironomidi-indeksi (CI) osoitti pisteen olevan edelleen rehevä (CI = 2,11). Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) perusteella Piste 338BH oli ekologiselta luokaltaan tyydyttävä (Taulukko 2. ja Taulukko 4.) Biomassan mukaan profundaali luokiteltiin lievästi ravinteikkaaksi. Syvänteen 338BH pohjan tila oli samaa tasoa kuin aikaisempina tutkimuskertoina 2000-luvulla ollen silti edelleen tarkkailun huonoimpia. 5 Kallavesi 338A CI m 20 m 30 m Kuva 11. Chironomidi-indeksi (CI) Kallaveden linjalla 338A vuosina Indeksi voi saada arvoja välillä 1-5 (hyvin rehevä hyvin karu). Taulukko 4. Kallaveden linjan 338A ja hapetuspisteen 338BH näytepisteiden ekologiset laatuluokat PICMindeksin perusteella vuonna Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin järvikohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Vesimuodostuman tyyppi: Sh Sh Sh Sh Havainnon nimi: Kallavesi 338A, 10 mkallavesi 338A, 20 mkallavesi 338A, 30 m Kallavesi 338BH, 30 m Syvyys (m) PICM, havaittu arvo: 1,579 1,603 1,187 1,475 PICM:n vertailuarvo (Malli 1): 1,841 2,224 2,517 2,517 PICM, luokkarajat: E/Hy 1,473 1,779 2,014 2,014 Hy/T 1,105 1,334 1,510 1,510 T/V 0,736 0,889 1,007 1,007 V/Hu 0,368 0,445 0,503 0,503 PMA, havaittu arvo: 0,342 0,355 0,264 0,354 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,287 0,287 0,287 0,287 Hy/T 0,215 0,215 0,215 0,215 T/V 0,143 0,143 0,143 0,143 V/Hu 0,071 0,071 0,071 0,071 Luokka PICM erinomainen hyvä tyydyttävä tyydyttävä PMA erinomainen erinomainen hyvä erinomainen

107 Linja 345 Savon Sellun alueen eteläisimmän linjan 345 pohja oli 10 ja 20 metrissä savea, liejua ja mutaa sekä detritusta (Taulukko 1.). Pohjaeläimistön taksoniluku, tiheys ja biomassa olivat tutkimusalueen keskimääräistä tasoa (Liite 1.) Ilman sulkasääsken toukkia mitattuna tiheys oli tutkimusalueen korkein (Kuva 3.). Biomassan perusteella linja luokiteltiin lievästi reheväksi. Chironomidi-indeksi (CI) osoitti linjan pohjien olevan ravinteisuudeltaan keskimääräisiä tai lievästi reheviä (Kuva 12.). Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) perusteella linja 345 oli ekologiselta luokaltaan matalammilta syvyyksiltä (10 ja 20 m) erinomainen ja syvemmältä (30 m) hyvä ja (46 m) tyydyttävä (Taulukko 2. ja Taulukko 5.) 5 Kallavesi 345 CI m 20 m 30 m 45 m Kuva 12. Chironomidi-indeksi (CI) Kallaveden linjalla 345 vuosina Indeksi voi saada arvoja välillä 1-5 (hyvin rehevä hyvin karu).

108 13 Taulukko 5. Kallaveden linjan 345 näytepisteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin järvikohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Vesimuodostuman tyyppi: Sh Sh Sh Sh Havainnon nimi: Kallavesi 345, 10 m Kallavesi 345, 20 m Kallavesi 345, 30 m Kallavesi 345, 46 m Syvyys (m) PICM, havaittu arvo: 2,247 2,053 1,582 1,450 PICM:n vertailuarvo (Malli 1): 1,841 2,224 2,517 2,876 PICM, luokkarajat: E/Hy 1,473 1,779 2,014 2,301 Hy/T 1,105 1,334 1,510 1,726 T/V 0,736 0,889 1,007 1,151 V/Hu 0,368 0,445 0,503 0,575 PMA, havaittu arvo: 0,314 0,360 0,262 0,282 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,287 0,287 0,287 0,287 Hy/T 0,215 0,215 0,215 0,215 T/V 0,143 0,143 0,143 0,143 V/Hu 0,071 0,071 0,071 0, Säyneensalo Linja 375 Luokka PICM erinomainen erinomainen hyvä tyydyttävä PMA erinomainen erinomainen hyvä erinomainen Säyneensalon itäpuolella sijaitsevan linjan 375 pohja oli 10 metrissä hiekkaa, savea, liejua ja mutaa sekä vähäisesti detritusta. Syvempien asemien pohjalta puuttui hiekka, muuten tekstuuri oli samankaltainen kuin 10 metrin näytepisteellä (Taulukko 1.). Taksoniluku vaihteli 8 14 välillä. Tiheydet olivat melko alhaiset ilman sulkasääsken toukkia laskettuna. Biomassa niin ikään oli alhainen ilman sulkasääsken toukkia; pohjan ravinteisuus niukkaravinteinen. Sulkasääsken toukkia esiintyi erittäin runsaasti linjan joka syvyydessä. Linjalta havaittiin karun pohjan lajeista erittäin karua pohjaa suosiva Stylodrilus heringianus ja karun pohjan Spirosperma ferox harvasukasmatolajit. Muita karun pohjan lajeja olivat Micropsectra sp. surviaissääsken toukka, jäännemassiainen ja valkokatka (Liite 1.). Chironomidi-indeksi osoitti (CI) pohjien olevan ravinteisuudeltaan keskimääräisiä (2,56 3,33) (Kuva 13.) Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) perusteella linja 375 oli ekologiselta luokaltaan erinomainen ja syvemmältä (37 m) hyvä (Taulukko 2. ja Taulukko 6.)

109 14 5 Kallavesi CI m 20 m 30 m 37 m Kuva 13. Chironomidi-indeksi (CI) Kallaveden linjalla 375 vuosina 2007, 2010 ja Indeksi voi saada arvoja välillä 1-5 (hyvin rehevä hyvin karu). Taulukko 6. Kallaveden linjan 375 näytepisteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin järvikohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Vesimuodostuman tyyppi: Sh Sh Sh Sh Havainnon nimi: Kallavesi 375, 10 m Kallavesi 375, 20 m Kallavesi 375, 30 m Kallavesi 375, 37 m Syvyys (m) PICM, havaittu arvo: 2,378 2,510 2,204 1,839 PICM:n vertailuarvo (Malli 1): 1,841 2,224 2,517 2,694 PICM, luokkarajat: E/Hy 1,473 1,779 2,014 2,155 Hy/T 1,105 1,334 1,510 1,616 T/V 0,736 0,889 1,007 1,078 V/Hu 0,368 0,445 0,503 0,539 PMA, havaittu arvo: 0,294 0,272 0,213 0,252 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,287 0,287 0,287 0,287 Hy/T 0,215 0,215 0,215 0,215 T/V 0,143 0,143 0,143 0,143 V/Hu 0,071 0,071 0,071 0,071 Luokka PICM erinomainen erinomainen erinomainen hyvä PMA erinomainen hyvä tyydyttävä hyvä

110 Lehtoniemi Hapetuspiste 372AH Lehtoniemen puhdistamon edustalla sijaitsevan näyteaseman pohjassa oli liejua, savea ja liejua (Taulukko 1.). Pohjaeläimistön taksoniluku oli hyvä (10). Biomassan mukaan profundaali luokiteltiin lievästi ravinteikkaaksi. Pohjaeläimistö koostui suurimmaksi osaksi sulkasääskistä, mutta myös harvasukasmatojen ja surviaissääskien tiheydet olivat suuria. Procladius, Stictochironomus rosenshoeldi ja Sergentia coracina surviaissääsken toukat esiintyivät runsaimpina, Harvasukasmadoista Potamothrix/Tubifex ja Limnodrilus. Karun pohjan suosijoista pisteellä esiintyi valkokatka (Liite 1.). Chironomidi-indeksi (CI) osoitti pisteen pohjan olevan lievästi rehevä (2,61). Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) perusteella näyteasema 372AH oli ekologiselta luokaltaan hyvä (Taulukko 2. ja Taulukko 7.) Linja 377 Hapetuspisteen eteläpuolella sijaitsevan linjan 377 pohjat olivat savea, liejua ja mutaa (Taulukko 1.). Pohjaeläimistön taksoniluku (7 10), tiheys ja biomassa olivat kohtalaisia ja selvästi keskimääräistä tasoa suurempia. Erityisesti surviaissääskien toukkien biomassa oli suuri aikaisempiin vuosiin verrattuna. Biomassan mukaan profundaali luokiteltiin lievästi ravinteikkaaksi. Tälläkin linjalla sulkasääsken toukkien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Runsaslukuisimpia surviaissääsken toukkia olivat Procladius, Stictochironomus rosenschoeldi ja Sergentia coracina, harvasukasmadoista Potamothrix/Tubifex (Liite 1.) Chironomidi-indeksit (CI) olivat linjalle tavanomaisia ilmentäen 10 ja 20 metrissä keskimääräistä ja syvänteessä (30 m) lievästi rehevää pohjaa (Kuva 14.). Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) perusteella linja 375 oli ekologiselta luokaltaan erinomainen ja syvemmältä (30 m) hyvä ja tyydyttävä (34 m) (Taulukko 2. ja Taulukko 7.).

111 16 5 Kallavesi 377 CI m 20 m 30 m Kuva 14. Chironomidi-indeksi (CI) Kallaveden linjalla 377 vuosina Indeksi voi saada arvoja välillä 1-5 (hyvin rehevä hyvin karu). Taulukko 7. Kallaveden hapetuspisteen 372AH linjan 377 näytepisteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin järvikohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Vesimuodostuman tyyppi: Sh Sh Sh Sh Sh Havainnon nimi: Kallavesi 372AH, 32 mkallavesi 377, 10 m Kallavesi 377, 20 m Kallavesi 377, 30 m Kallavesi 377, 34 m Syvyys (m) PICM, havaittu arvo: 1,693 2,080 1,945 1,585 1,252 PICM:n vertailuarvo (Malli 1): 2,569 1,841 2,224 2,517 2,620 PICM, luokkarajat: E/Hy 2,056 1,473 1,779 2,014 2,096 Hy/T 1,542 1,105 1,334 1,510 1,572 T/V 1,028 0,736 0,889 1,007 1,048 V/Hu 0,514 0,368 0,445 0,503 0,524 PMA, havaittu arvo: 0,212 0,210 0,200 0,215 0,196 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,287 0,287 0,287 0,287 0,287 Hy/T 0,215 0,215 0,215 0,215 0,215 T/V 0,143 0,143 0,143 0,143 0,143 V/Hu 0,071 0,071 0,071 0,071 0,071 Luokka PICM hyvä erinomainen erinomainen hyvä tyydyttävä PMA tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä hyvä tyydyttävä 3.6 Hietasalo Linja 378 Hietasalon eteläpuolella sijaitsevan linjan 378 pohja oli savea, liejua ja mutaa, minkä lisäksi 10 metrissä havaittiin myös hiekkaa (Taulukko 1.). Taksoniluku vaihteli 7 11 välillä ollen matalin 10 metrissä ja korkein 30 metrin näytepisteellä. Tiheydet olivat korkeita johtuen sulkasääsken toukkien runsaasta esiintymisestä. Paikalliset vaihtelut sur-

112 17 viaissääsken toukkien esiintymisessä olivat huomattavia. Runsaslukuisimpia surviaissääskiä olivat Procladius, Sergentia coracina ja Micropsectra (Liite 1.). Biomassan mukaan linja 388 luokiteltiin ilman sulkasääsken toukkia edelleen jokseenkin niukkaravinteiseksi; sulkasääsken toukkien kanssa lievästi ravinteikkaaksi (Liite 1). Chironomidi-indeksi (CI) osoitti keskimääräistä pohjaa paitsi syvänteessä (50 m) lievästi rehevää pohjaa (Kuva 15.). Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) perusteella linja 378 oli ekologiselta luokaltaan erinomainen ja syvemmältä (30 m) hyvä ja tyydyttävä (34 m) (Taulukko 2. ja Taulukko 8.). 5 Kallavesi CI m 20 m 30 m 50 m Kuva 15. Chironomidi-indeksi (CI) Kallaveden linjalla 378 vuosina 2007, 2010 ja Indeksi voi saada arvoja välillä 1 5 (hyvin rehevä hyvin karu).

113 18 Taulukko 8. Kallaveden linjan 378 näytepisteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin järvikohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Vesimuodostuman tyyppi: Sh Sh Sh Sh Havainnon nimi: Kallavesi 378, 10 m Kallavesi 378, 20 m Kallavesi 378, 30 m Kallavesi 378, 51 m Syvyys (m) PICM, havaittu arvo: 2,310 2,804 2,012 1,708 PICM:n vertailuarvo (Malli 1): 1,841 2,224 2,517 3,003 PICM, luokkarajat: E/Hy 1,473 1,779 2,014 2,402 Hy/T 1,105 1,334 1,510 1,802 T/V 0,736 0,889 1,007 1,201 V/Hu 0,368 0,445 0,503 0,601 PMA, havaittu arvo: 0,253 0,337 0,168 0,367 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,287 0,287 0,287 0,287 Hy/T 0,215 0,215 0,215 0,215 T/V 0,143 0,143 0,143 0,143 V/Hu 0,071 0,071 0,071 0, Iivarinsalo Linja 25 Luokka PICM erinomainen erinomainen hyvä tyydyttävä PMA hyvä erinomainen tyydyttävä erinomainen Iivarinsalon itäpuolella sijaitsevan linjan 25 syvänteen pohja oli savea, liejua ja mutaa. 10 ja 20 metrissä havaittiin lisäksi hiekkaa (Taulukko 1.). Pohjaeläimistön taksoniluku vaihteli 8 20 välillä ollen matalin 57 metrissä ja korkein 10 metrin pisteellä. Tiheys ja biomassa olivat melko pieniä. Biomassan mukaan profundaali luokiteltiin jokseenkin niukkaravinteiseksi Sulkasääsket dominoivat tälläkin linjalla 20 ja 30 metrissä. Runsaslukuisimpia surviaissääskiä Procladius, Micropsectra, Stictochironomus rosenschoeldi ja Sergentia coracina. (Liite 1.) Chironomidi-indeksi osoitti (CI) linja 25 pohjien olevan keskimääräisiä pohjan ravinteisuudelta (Kuva 16.). Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) perusteella linja 25 oli ekologiselta luokaltaan 10 ja 20 metrissä erinomainen ja syvemmältä (30 ja 57 m) hyvä (Taulukko 2. ja Taulukko 9.).

114 19 5 Kallavesi 25 4 CI m 20 m 30 m 57 m Kuva 16. Chironomidi-indeksi (CI) Kallaveden linjalla 25 vuosina 2007, 2010 ja Indeksi voi saada arvoja välillä 1-5 (hyvin rehevä hyvin karu). Taulukko 9. Kallaveden linjan 25 näytepisteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin järvikohtaisiin PICMluokkarajoihin. Vesimuodostuman tyyppi: Sh Sh Sh Sh Havainnon nimi: Kallavesi 25, 10 m Kallavesi 25, 20 m Kallavesi 25, 30 m Kallavesi 25, 57 m Syvyys (m) PICM, havaittu arvo: 2,682 2,555 1,973 2,291 PICM:n vertailuarvo (Malli 1): 1,841 2,224 2,517 3,122 PICM, luokkarajat: E/Hy 1,473 1,779 2,014 2,498 Hy/T 1,105 1,334 1,510 1,873 T/V 0,736 0,889 1,007 1,249 V/Hu 0,368 0,445 0,503 0,624 PMA, havaittu arvo: 0,353 0,289 0,195 0,381 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,287 0,287 0,287 0,287 Hy/T 0,215 0,215 0,215 0,215 T/V 0,143 0,143 0,143 0,143 V/Hu 0,071 0,071 0,071 0,071 Luokka PICM erinomainen erinomainen hyvä hyvä PMA erinomainen erinomainen tyydyttävä erinomainen

115 Etelä-Kallavesi Linja 405 Etelä-Kallaveden eteläisemmän linjan 405 pohja oli vaihteleva. 20 metrissä liejun ja mudan lisäksi oli savea. 30 ja 46 metrissä pohja oli liejua ja mutaa. 10 metrissä pohjassa oli lisäksi soraa, hiekkaa ja silttiä (Taulukko 1.). Pohjaeläimistön taksoniluku vaihteli 7 12 välillä ollen matalin 10 metrin pisteellä ja korkein 20 ja 20 metrin pisteillä. Tiheys ja biomassa olivat matalia ilman sulkasääsken toukkia. Biomassan mukaan profundaali luokiteltiin jokseenkin niukkaravinteiseksi Sulkasääsket dominoivat linjalla kauttaaltaan. Runsaslukuisimpia surviaissääskiä linjalla olivat Procladius, Sergentia coracina, Micropsectra ja Stictochironomus rosenschoeldi (Liite 1.). Chironomidi-indeksi (CI) perusteella linja 405 on hyvässä kunnossa. Indeksi osoittaa keskimääräistä tai karua luokkaa, syvimmällä pisteellä pohja on keskimääräisen ja lievästi rehevän välissä (Kuva 17.). Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) perusteella linja 405 oli ekologiselta luokaltaan syvännettä (luokka: hyvä) lukuun ottamatta erinomainen (Taulukko 2. ja Taulukko 10.). 5 Kallavesi 405 CI m 20 m 30 m 44 m Kuva 17. Chironomidi-indeksi (CI) Kallaveden linjalla 405 vuosina 2007, 2010 ja Indeksi voi saada arvoja välillä 1-5 (hyvin rehevä hyvin karu).

116 21 Taulukko 10. Kallaveden linjan 405 näytepisteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin järvikohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Vesimuodostuman tyyppi: Sh Sh Sh Sh Havainnon nimi: Kallavesi 405, 10 m Kallavesi 405, 20 m Kallavesi 405, 30 m Kallavesi 405, 44 m Syvyys (m) PICM, havaittu arvo: 1,592 2,620 2,211 1,792 PICM:n vertailuarvo (Malli 1): 1,841 2,224 2,517 2,855 PICM, luokkarajat: E/Hy 1,473 1,779 2,014 2,284 Hy/T 1,105 1,334 1,510 1,713 T/V 0,736 0,889 1,007 1,142 V/Hu 0,368 0,445 0,503 0,571 PMA, havaittu arvo: 0,153 0,181 0,163 0,356 PMA, luokkarajat: E/Hy 0,287 0,287 0,287 0,287 Hy/T 0,215 0,215 0,215 0,215 T/V 0,143 0,143 0,143 0,143 V/Hu 0,071 0,071 0,071 0,071 Luokka PICM erinomainen erinomainen erinomainen hyvä PMA tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä erinomainen 4. YHTEENVETO Kallaveden syvänteissä esiintyy erittäin runsaasti sulkasääsken toukkia. Sulkasääskipopulaatio on ollut kasvava koko 2000-luvun. Laji esiintyy paikoin rinnakkain hyvälaatuista pohjaa ilmentävien pohjaeläinlajien kanssa. Sulkasääsken runsas esiintyminen Kallaveden syvänteissä ei todennäköisesti tarkoita, että syvänteiden tila olisi heikko. Runsashumuksisissa järvissä, joissa vesi on tummaa ja valo sammuu syvällä tehokkaasti, sulkasääsket hyötyvät saamalla suojan saalistajia (Kuore (Osmerus eperlanus), muikku (Goregonus albula) ja eräät särkikalalajit (Cyprinidae)) vastaan. Toinen mahdollinen selittävä tekijä runsaalle esiintymiselle on, ettei syvässä esiinny merkittävästi saalistajia, vaan niiden esiintyminen painottuu muihin osiin vesistöä. Ravintotilanteen ollessa hyvä, petojen ei tarvitse kohdistaa saalistustaan vesistön pimeimpiin ja syvimpiin osiin. Kallaveden tarkkailualueen tila on pohjaeläimistön perusteella yleisesti hyvä ja paikoin erinomainen. Pistekuormituksen vaikutukset näkyvät selvimmin niin lajistossa kuin indekseissäkin kuormituksen läheisillä syvännealueilla, joiden syvimmissä pisteissä indeksit olivat alhaisimmat ja ekologinen luokka useimmiten tyydyttävä. Etäämmällä kuormituspisteistä syvännealueiden tila on erinomainen tai hyvä. Pohjan laatua (CI) tai ekologista luokkaa (PICM) kuvaavat indeksit olivat kauttaaltaan alenevia siirryttäessä 10 metristä syvänteisiin. Ilman sulkasääsken toukkia tarkasteltuna tutkimusalueen pohjaeläinyhteisön tiheydet ja biomassat ovat yleisesti alhaisia ilmentäen keskimääräistä tai karua ja jokseenkin niukkaravinteista pohjanlaatua.

117 22 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Tampereella Laatinut: FM, hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku Hyväksynyt: Osastonjohjaja Olli Piiroinen VIITTEET Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Ass. Sci. Publ. 22: Res. Board Can. 193: monisteita 3/1993, Oulun yliopisto. ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009. versio Brinkhurst, R. O. 1971: A guide for the identification of British aquatic Oligochaeta. - Freshw. Biol. Chernovsky, A. A. 1949: Identification of larvae of the midge family Tendipedidae (Engl. transl. by E. Entomologica Scandinavica, Suppl. no: 19. (Diptera: Chironomidae). - Ent. Scand. Suppl. 10: Lund, Sweden. Hoffrichter, O. (ed.). Late 20th Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 13th International Symposium on Chironomidae, pp Hubendick, B. 1949: Våra snäckor. - Bonniers, Stockholm. 100 s. Hutri, K. & Mattila, T. 1991: Kotilo- ja simpukkaharrastajan opas. - LuontoLiiton harrasteoppaat. kirja, Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus. Krebs, C.J Ecology: The experimental analysis of distribution and abundances. 3. painos. Kuusela, K. 1993: Suomen surviaistoukkien (Ephemeroptera) lajinmääritys. - Eläintieteen laitoksen Lees 1961). -Publ. Zool. Inst. Acad. Sci. USSR 31: Enckell, P. H. 1980: Kräftdjur. Fältfauna. -

118 23 Bokförlaget signum i Lund. 685 s. Lindeberg, B. & Wiederholm, T. 1979: Notes on the taxonomy of European species of Chironomus Meded s. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S M., Kuoppala, M., Mykrä, H. & Vuori, K-M. 2010: Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. Moniste, versio Moller Pillot, H. K. M : De larven der Nederlandse Chironomidae (Diptera). - Nederl. Faun. Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume I. Nilsson, A. N. (ed.) 1997: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume II. Paasivirta, L. 1989: Pohjaeläintutkimuksen liittäminen järvisyvännealueiden seurantaan. - VYH:n monistesarja nro 164, 69 s. Paasivirta, L. 2000: Propsilocerus species in Finland with a new bioindex for lake sediments. Hoffrichter, O. (ed.). Late 20th Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 13th International Symposium on Chironomidae, pp Panelius, S. 1973: Finlands kräftdjur. - Helsingfors Universitet. Moniste, 31 s. Rassi, P., Hyvärinen E., Justlen, A. & Mannerkoski, I. 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen Saether, O. 1975: Nearctic and Palearctic Heterotrissocladius (Diptera, Chironomidae). - Bull. Fish. SFS 1989: SFS Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. - Suomen standardisoimisliitto. SFS 1989: SFS Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. - Suomen standardisoimisliitto. SFS 5076, 1989: Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. Suomen standardisoimisliitto SFS r.y., 7 s. SFS 5077, 1989: Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. Suomen standardisoimisliitto SFS r.y., 6 s. SFS-EN 28265, 1994: Veden laatu. Pohjaeläinten kvantitatiivinen näytteenotto matalilta kivikkopohjilta. Suomen standardisoimisliitto SFS r.y., 1 s. Svensson, B. S. 1986: Sveriges dagsländor (Ephemeroptera), bestämning av larver. - Ent. Tidskr. 107: Tarmo, T. 1999: Eesti röngusside (Annelida) määraja, A Guide to the Estonian Annelida. Naturalist s Valkama, J. 2010: Kallaveden pohjaeläintarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Vuori, K-M., Mitikka, S., Vuoristo, H. 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu, Suomen ympäristökeskus, Wiederholm T. 1983: Chironomidae of the Holarctic region. Keys and diagnoses. Part 1 - Larvae. - Wiederholm, T. 1980: Use of benthos in lake monitoring. J.Water. Pollut. Cont. Fed. 52:

119 LIITE 1. Liitetaulukot: Kallaveden tutkimusalueen näyteasemakohtainen pohjaeläinlajisto ja tiheys (yks/m²) vuonna KVANTITATIIVISET TULOKSET Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 330, 10 m Kallavesi 330, 20 m Kallavesi 330, 30 m Kallavesi 330, 39 m Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio 4,281 4,281 4,281 4,281 järvi järvi järvi järvi profundaali profundaali profundaali profundaali ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Ekman Ekman Ekman Ekman ,5 0,5 0,5 0, Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Potamothrix/Tubifex ,59 17, ,9 71,23 51,75 Slavina appendiculata 1 1 0,7 7,12 17,45 ARTHROPODA CRUSTACEA Mysis relicta 1 1 0,1 7,12 17,45 Monoporeia affinis ,5 35,61 32,17 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans ,7 840,46 526, ,2 4180,91 849, ,2 6901, , ,58 136,93 Chironomidae Procladius ,86 42, ,7 78,35 62, ,1 7,12 17, ,25 22,07 Chironomus neocorax ,4 64,1 64, ,3 249, ,33 73,61 Chironomus thummi-t ,9 135,33 149, ,4 256,41 120, ,98 34,89 Pagastiella orophila 1 1 0,1 7,12 17,45 Polypedilum pullum ,8 28,49 34,89 Sergentia coracina ,7 128,21 108, ,57 161, ,12 17,45 Stictochironomus rosenschoeldi ,8 28,49 44,14 Micropsectra 1 1 0,7 7,12 17, ,2 7,12 17,45 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 1 1 0,7 7,12 17,45 Summa ,27 541, ,61 700, , , ,25 207,02 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

120 Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 338A, 10m Kallavesi 338A, 20m Kallavesi 338A, 30m Kallavesi 338BH Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio 4,272 4,272 4,272 4,272 järvi järvi järvi järvi profundaali profundaali profundaali profundaali ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta kova pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Petite Ponar Ekman Ekman Ekman ,5 0,5 0,5 0, Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMATODA NEMATODA 1 1 0,3 7,12 17,45 ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus ,3 99,72 64, ,5 71,23 64, ,9 135,33 32,17 Potamothrix/Tubifex 1 1 4,8 7,22 17, ,3 99,72 34, ,5 128,21 38, ,5 263,53 49,96 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium 2 2 9,5 14,43 35, ,4 7,12 17, ,7 21,37 35, ,49 34,89 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 1 1 0,3 7,12 17,45 CRUSTACEA Mysis relicta ,5 28,49 34, ,5 14,25 22,07 Monoporeia affinis 1 1 0,4 7,12 17,45 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans ,86 35, ,2 1296,3 325, ,58 662, ,9 1388,89 360,35 Chironomidae Procladius 1 1 4,8 7,22 17, ,4 156,7 131, ,2 35,61 32, ,3 92,59 68,47 Chironomus anthracinus ,05 337,22 Chironomus neocorax 2 2 9,5 14,43 35, ,49 69,79 Chironomus plumosus-t ,4 7,12 17, ,5 14,25 22,07 Chironomus thummi-t ,3 50,51 50, ,4 156,7 84, ,9 797,72 320,56 Demicryptochironomus vulneratus 1 1 4,8 7,22 17,67 Pagastiella orophila 1 1 0,4 7,12 17,45 Sergentia coracina 1 1 0,4 7,12 17, ,7 249,29 146, ,2 227,92 122,87 Stictochironomus rosenschoeldi ,3 21,65 36,22 Tanytarsus 1 1 0,3 7,12 17,45 Summa ,52 118, ,22 567, ,25 820, ,9 731,96 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

121 Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 345, 10m Kallavesi 345, 20m Kallavesi 345, 30m Kallavesi 345, 46m Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio 4,272 4,272 4,272 4,272 järvi järvi järvi järvi profundaali profundaali profundaali profundaali ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Ekman Ekman Ekman Ekman ,5 0,5 0,5 0, Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMATODA NEMATODA 1 1 0,6 7,12 17,45 ANNELIDA OLIGOCHAETA Potamothrix/Tubifex ,7 21,37 23, ,4 42,74 27, ,9 92,59 49, ,3 42,74 27,03 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium ,4 21,37 35, ,2 28,49 34,89 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 1 1 0,6 7,12 17,45 CRUSTACEA Mysis relicta 1 1 0,6 7,12 17,45 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans ,2 135,33 62, ,2 591,17 144, ,3 3710,83 411, ,7 99,72 51,75 Chironomidae Procladius ,6 213,68 71, ,8 185,19 106, ,17 74, ,7 99,72 88,27 Monodiamesa bathyphila 1 1 0,6 7,12 17,45 Chironomus anthracinus ,1 163,82 141, ,8 327,64 161, ,9 669,52 369,27 Chironomus neocorax ,4 185,19 239,72 Chironomus thummi-t ,1 7,12 17,45 Dicrotendipes 2 2 1,1 14,25 34,89 Polypedilum pullum ,5 49,86 42,02 Sergentia coracina 1 1 1,2 7,12 17, ,1 14,25 22, ,5 313,39 235, ,45 51,75 Stictochironomus rosenschoeldi ,1 35, ,8 135,33 87, ,2 56,98 22,07 Micropsectra 1 1 1,2 7,12 17, ,6 7,12 17,45 Tanytarsus ,6 85,47 54, ,4 92,59 95, ,6 28,49 22,07 Summa ,05 134, ,56 261, ,57 365, ,17 589,32 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

122 Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 375, 10m Kallavesi 375, 20m Kallavesi 375, 30m Kallavesi 375, 37m Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio 4,272 4,272 4,272 4,272 järvi järvi järvi järvi profundaali profundaali profundaali profundaali ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta kova pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Ekman Ekman Ekman Ekman ,5 0,5 0,5 0, Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMATODA NEMATODA 1 1 0,4 7,12 17,45 ANNELIDA OLIGOCHAETA Stylodrilus heringianus 1 1 1,9 7,12 17,45 Spirosperma ferox 1 1 1,9 7,12 17, ,4 7,12 17,45 Potamothrix/Tubifex 1 1 0,4 7,12 17, ,6 49,86 32, ,2 64,1 23,41 Ophidonais serpentina 1 1 0,5 7,12 17,45 Nais ,8 14,25 22, ,9 14,25 22,07 Arcteonais lomondi ,8 14,25 22,07 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium 1 1 0,4 7,12 17, ,2 7,12 17,45 ARTHROPODA CRUSTACEA Mysis relicta 1 1 1,9 7,12 17, ,4 7,12 17, ,9 14,25 34,89 Monoporeia affinis ,2 21,37 35, ,2 7,12 17,45 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans ,7 270,66 99, ,01 192, ,6 2713,68 494, ,8 1189,46 440,33 Chironomidae Procladius ,2 49,86 49, ,8 135,33 82, ,3 135, ,1 92,59 95,24 Chironomus anthracinus 1 1 0,2 7,12 17, ,9 28,49 34,89 Polypedilum 1 1 0,2 7,12 17,45 Polypedilum pullum ,8 14,25 22, ,2 7,12 17,45 Sergentia coracina ,8 14,25 22, ,2 99,72 84, ,7 85,47 71,51 Stictochironomus rosenschoeldi ,7 64,1 44, ,8 56,98 64,34 Micropsectra 1 1 1,9 7,12 17, ,61 42, ,1 35,61 49, ,9 14,25 22,07 Tanytarsus ,8 14,25 22, ,2 7,12 17,45 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 2 2 3,8 14,25 34,89 Summa ,49 119, ,01 280, ,9 594, ,97 516,13 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

123 Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 372AH Kallavesi 377, 10m Kallavesi 377, 20m Kallavesi 377, 30m Kallavesi 377, 34m Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio 4,272 4,272 4,272 4,272 4,272 järvi järvi järvi järvi järvi profundaali profundaali profundaali profundaali profundaali ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta pehmeä pohja kova pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen ,5 Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman ,5 0,5 0,5 0,5 0, Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus ,8 206,55 42,02 Spirosperma ferox 1 1 0,1 7,12 17,45 Potamothrix/Tubifex ,6 142,45 44, ,9 35,61 32, ,6 85,47 27, ,9 106,84 44,82 Uncinais uncinata 1 1 0,2 7,12 17,45 Nais ,4 14,25 22,07 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium ,7 35,61 42, ,6 14,25 22, ,1 7,12 17, ,3 14,25 22,07 ARTHROPODA CRUSTACEA Mysis relicta 2 2 1,6 14,25 34,89 Monoporeia affinis 1 1 0,1 7,12 17,45 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans ,5 4836, , ,6 676,64 454, ,8 3169,52 536, ,38 805, ,8 2834, ,85 Chironomidae Procladius ,8 99,72 74, ,61 56, ,4 135,33 62, ,9 99,72 96, ,5 28,49 51,75 Chironomus anthracinus ,4 21,37 35, ,8 71,23 64, ,5 712,25 313, ,9 2336, ,85 Chironomus neocorax 1 1 0,1 7,12 17, ,2 7,12 17, ,84 103,8 Polypedilum pullum ,6 14,25 22,07 Sergentia coracina ,9 49,86 62, ,9 156,7 92, ,5 341,88 221, ,6 256,41 162,17 Stictochironomus rosenschoeldi ,98 58, ,7 121,08 87, ,4 420,23 240, ,1 7,12 17,45 Micropsectra 1 1 0,2 7,12 17,45 Tanytarsus 1 1 0,8 7,12 17, ,1 7,12 17,45 Summa , , ,19 431, ,22 473, ,02 774, , ,71 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

124 Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 378, 10m Kallavesi 378, 20m Kallavesi 378, 30m Kallavesi 378, 49m Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio 4,272 4,272 4,272 4,272 järvi järvi järvi järvi profundaali profundaali profundaali profundaali ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Ekman Ekman Ekman Ekman ,5 0,5 0,5 0, Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMATODA NEMATODA ,12 17,45 ANNELIDA OLIGOCHAETA Spirosperma ferox ,6 71,23 34,89 Potamothrix/Tubifex ,25 22, ,1 21,37 23, ,7 35,61 32, ,6 113,96 69,79 Arcteonais lomondi 2 2 0,3 14,25 34,89 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium ,3 14,25 22, ,1 28,49 34,89 ARTHROPODA CRUSTACEA Pallasea quadrispinosa 1 1 0,4 7,12 17, ,1 7,12 17,45 Monoporeia affinis ,25 22, ,1 199,43 176,55 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans ,6 569,8 188, ,4 1481,48 420, ,6 4572, , ,2 548,43 218,6 Chironomidae Procladius ,1 49,86 32, ,9 56,98 64, ,9 142,45 125, ,5 99,72 58,39 Monodiamesa bathyphila 1 1 0,1 7,12 17,45 Chironomus anthracinus ,4 21,37 35, ,8 170,94 155,26 Chironomus neocorax ,7 35,61 42,02 Polypedilum pullum ,25 22,07 Sergentia coracina 1 1 0,4 7,12 17, ,9 142,45 96, ,1 320,51 250,28 Stictochironomus rosenschoeldi ,3 64,1 23, ,4 21,37 23, ,5 7,12 17,45 Micropsectra ,1 28,49 34, ,9 56,98 51, ,3 14,25 34, ,5 7,12 17,45 Summa ,01 161, ,81 521, , , ,91 197,54 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

125 Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 25, 10m Kuopio järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen Ekman Kallavesi 25, 20m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 10 Ekman 234 Kallavesi 25, 30m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 20 Ekman 234 Kallavesi 25, 57m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 30 Ekman 234 0,5 6 0,5 6 0,5 6 0,5 6 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Stylodrilus heringianus 2 2 1,5 14,25 34,89 Limnodrilus 1 1 0,8 7,12 17,45 Spirosperma ferox ,3 49,86 32, ,8 14,25 34,89 Potamothrix/Tubifex ,3 56,98 22, ,9 49,86 62, ,8 21,37 35,75 Chaetogaster 1 1 0,8 7,12 17,45 Nais 1 1 0,3 7,12 17, ,6 35,61 32,17 Slavina appendiculata ,5 14,25 22, ,3 7,12 17,45 MOLLUSCA GASTROPODA Valvata macrostoma 1 1 0,8 7,12 17,45 BIVALVIA Pisidium 1 1 0,8 7,12 17, ,4 35,61 42, ,2 78,35 91,32 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 1 1 0,4 7,12 17,45 CRUSTACEA Mysis relicta ,3 21,37 35, ,8 14,25 22,07 Monoporeia affinis 1 1 0,8 7,12 17, ,4 7,12 17,45 INSECTA EPHEMEROPTERA Ephemera vulgata 1 1 0,8 7,12 17,45 DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans ,8 477,21 56, ,2 1324,79 240, ,8 2386, , ,5 42,74 38,22 Chironomidae Procladius ,1 85,47 60, ,6 113,96 51, ,7 71,23 58, ,3 64,1 44,82 Monodiamesa bathyphila 1 1 0,8 7,12 17,45 Heterotrissocladius grimshawi ,5 42,74 38,22 Parakiefferiella smolandica 1 1 0,4 7,12 17,45 Demicryptochironomus vulner ,5 42,74 38,22 Microtendipes 1 1 0,8 7,12 17,45 Polypedilum pullum ,8 64,1 44,82 Sergentia coracina ,2 21,37 23, ,3 7,12 17, ,2 71,23 44,14 Stictochironomus rosenschoeldi ,5 14,25 22, ,6 78,35 73, ,9 49,86 87, ,5 49,86 49,96 Micropsectra ,5 42,74 54, ,5 42,74 54, ,3 7,12 17, ,9 7,12 17,45 Tanytarsus ,5 14,25 22, ,7 28,49 22, ,3 7,12 17,45 Summa ,17 148, ,52 290, , , ,37 188,55 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) ,

126 Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 405, 10m Kallavesi 405, 20m Kallavesi 405, 30m Kallavesi 405, 44m Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio 4,272 4,272 4,272 4,272 järvi järvi järvi järvi profundaali profundaali profundaali profundaali ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Ekman Ekman Ekman Ekman ,5 0,5 0,5 0, Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMATODA NEMATODA 1 1 0,2 7,12 17, ,3 14,25 34,89 ANNELIDA OLIGOCHAETA Spirosperma ferox 1 1 0,9 7,12 17, ,6 21,37 23, ,4 21,37 35,75 Potamothrix/Tubifex ,1 42,74 54, ,2 113,96 74, ,3 56,98 44,14 Nais 1 1 0,1 7,12 17,45 Slavina appendiculata 1 1 0,2 7,12 17,45 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium ,1 56,98 51, ,47 89,64 ARTHROPODA CRUSTACEA Pallasea quadrispinosa 1 1 0,2 7,12 17,45 Monoporeia affinis ,4 14,25 22,07 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans ,9 726,5 603, ,21 835, , , ,8 78,35 32,17 Chironomidae Procladius ,7 21,37 35, ,4 14,25 34, ,6 28,49 22, ,2 7,12 17,45 Orthocladiinae 1 1 0,9 7,12 17,45 Chironomus anthracinus 1 1 0,1 7,12 17, ,74 46,81 Chironomus neocorax 1 1 1,2 7,12 17,45 Demicryptochironomus vulneratus 1 1 0,9 7,12 17,45 Einfeldia ,3 14,25 22,07 Polypedilum pullum 1 1 0,9 7,12 17, ,2 7,12 17,45 Sergentia coracina ,9 35,61 68, ,3 121,08 73, ,3 320,51 334,04 Stictochironomus rosenschoeldi ,7 64,1 44, ,4 21,37 23,41 Micropsectra ,3 277,78 110, ,2 163,82 136, ,3 14,25 22,07 Ceratopogonidae Ceratopogonidae ,8 14,25 22,07 Summa ,6 627, ,79 930, , , ,54 362,28 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)

127 LIITE 2. Liitetaulukot: Kallaveden tutkimusalueen näyteasemakohtaiset pohjaeläinbiomassat (gww/m²) vuonna KVANTITATIIVISET TULOKSET Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 330, 10 m Kuopio järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen Ekman Kallavesi 330, 20 m Kuopio 4,281 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 10 Ekman 234 Kallavesi 330, 30 m Kuopio 4,281 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 20 Ekman 234 Kallavesi 330, 39 m Kuopio 4,281 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 30 Ekman 234 0,5 6 0,5 6 0,5 6 0,5 6 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,004 0,004 1,1 0,028 0,068 0,001 0,008 0,006 0,008 0,004 0,002 0,029 1,2 0,209 0,121 0,005 0,001 0,007 0,001 0,006 0,019 0,6 0,138 0,122 ARTHROPODA CRUSTACEA CRUSTACEA 0,037 0,037 1,1 0,264 0,647 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,045 0,078 0,024 0,02 0,056 0,109 0,333 92,9 2,37 1,453 0,34 0,288 0,269 0,378 0,357 0,449 2,079 85,4 14,809 2,784 0,295 0,315 0,369 0,739 0,477 0,555 2,751 83,5 19,595 7,246 0,048 0,037 0,052 0,029 0,041 0,016 0,222 58,3 1,583 0,568 Chironomidae Chironomidae 0,008 0,006 0,002 0,003 0,001 0,021 5,8 0,148 0,135 0,092 0,025 0,116 0,042 0,05 0,325 13,4 2,314 1,831 0,056 0,118 0,052 0,078 0,075 0,109 0,488 14,8 3,474 1,164 0,041 0,007 0,035 0,029 0,038 0,008 0,159 41,7 1,13 0,648 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 0,001 0,001 0,2 0,004 0,01 Summa 0,053 0,082 0,031 0,023 0,059 0,111 0, ,551 1,398 0,433 0,321 0,391 0,428 0,411 0,451 2, ,332 1,987 0,356 0,472 0,427 0,818 0,553 0,67 3, ,472 7,276 0,09 0,044 0,087 0,058 0,079 0,024 0, ,714 1,124 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) , Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 338A, 10m Kuopio järvi profundaali ei kasvillisuutta kova pohja Kvantitatiivinen Petite Ponar Kallavesi 338A, 20m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 10 Ekman 231 Kallavesi 338A, 30m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 20 Ekman 234 Kallavesi 338BH Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 30 Ekman 234 0,5 6 0,5 6 0,5 6 0,5 6 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,006 0,006 4,6 0,043 0,106 0,04 0,011 0,024 0,067 0,041 0,015 0,198 16,6 1,412 0,888 0,005 0,02 0,019 0,02 0,013 0,039 0,117 5,5 0,83 0,489 0,086 0,117 0,087 0,1 0,073 0,095 0,557 25,2 3,967 0,635 MOLLUSCA BIVALVIA BIVALVIA 0,005 0,005 3,7 0,035 0,087 0,002 0,002 0,1 0,011 0,026 0,006 0,01 0,017 0,8 0,12 0,193 0,002 0,001 0,014 0,017 0,8 0,123 0,241 ARTHROPODA ARACHNIDA ACARINA 0,001 0, ,004 0,009 CRUSTACEA CRUSTACEA 0,024 0,022 0,054 0,101 8,5 0,719 0,924 0,031 0,021 0,052 2,4 0,371 0,591 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,004 0,004 0,004 0,011 8,5 0,081 0,089 0,133 0,099 0,075 0,136 0,096 0,072 0,61 51,1 4,346 1,174 0,047 0,127 0,18 0,119 0,158 0,08 0,712 33,6 5,068 2,097 0,076 0,11 0,082 0,118 0,101 0,099 0,586 26,6 4,176 0,685 Chironomidae Chironomidae 0,025 0,018 0,052 0,016 0,11 83,2 0,791 0,83 0,074 0,084 0,035 0,053 0,036 0,283 23,7 2,015 1,297 0,155 0,289 0,128 0,288 0,163 0,249 1,271 60,1 9,052 3,064 0,147 0,175 0,215 0,175 0,068 0,215 0, ,083 2,335 Summa 0, ,035 0,022 0,055 0,016 0, ,95 0,892 0,271 0,194 0,134 0,278 0,229 0,087 1, ,502 3,259 0,207 0,435 0,334 0,427 0,344 0,369 2, ,07 3,541 0,309 0,403 0,415 0,393 0,264 0,424 2, ,724 2,807 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) ,

128 Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 345, 10m Kuopio järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen Ekman Kallavesi 345, 20m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 10 Ekman 234 Kallavesi 345, 30m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 20 Ekman 234 Kallavesi 345, 46m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 30 Ekman 234 0,5 6 0,5 6 0,5 6 0,5 6 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0, ,001 0,002 1,7 0,012 0,014 0,005 0,001 0,005 0,002 0,001 0,015 2,6 0,104 0,084 0,007 0,001 0,001 0,011 0,005 0,001 0,024 1,2 0,174 0,178 0,001 0,001 0,002 0,001 0,001 0,006 1,3 0,039 0,028 MOLLUSCA BIVALVIA BIVALVIA 0,009 0,012 0, ,15 0,237 0,02 0,02 0,001 0,04 9,6 0,284 0,43 ARTHROPODA ARACHNIDA ACARINA 0,001 0,001 0,2 0,006 0,016 CRUSTACEA CRUSTACEA 0,03 0,03 5,4 0,215 0,527 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,014 0,004 0,007 0,007 0,013 0,015 0,059 59,2 0,422 0,197 0,032 0,023 0,038 0,054 0,051 0,054 0, ,796 0,564 0,222 0,269 0,238 0,221 0,305 0,33 1, ,28 1,951 0,01 0,002 0,01 0,009 0,004 0,008 0,043 10,3 0,306 0,139 Chironomidae Chironomidae 0,007 0,012 0,006 0,002 0,006 0,007 0,039 39,1 0,278 0,141 0,003 0,054 0,084 0,073 0,02 0,029 0, ,875 1,355 0,09 0,049 0,079 0,08 0,034 0,094 0,427 20,8 3,041 1,025 0,01 0,077 0,04 0,073 0,064 0,063 0,327 78,6 2,331 1,094 Summa 0,021 0,016 0,014 0,009 0,019 0,022 0, ,712 0,214 0,066 0,082 0,123 0,132 0,074 0,084 0, ,991 1,168 0,319 0,319 0,317 0,32 0,344 0,437 2, ,644 2,026 0,019 0,1 0,07 0,085 0,07 0,073 0, ,967 1,16 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) , Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 375, 10m Kuopio järvi profundaali ei kasvillisuutta kova pohja Kvantitatiivinen Ekman Kallavesi 375, 20m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 10 Ekman 234 Kallavesi 375, 30m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 20 Ekman 234 Kallavesi 375, 37m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 30 Ekman 234 0,5 6 0,5 6 0,5 6 0,5 6 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0 0,001 0,002 1,5 0,011 0, ,001 0,002 0,002 0,004 0,7 0,031 0,035 0,001 0,001 0,002 0,004 0,001 0,007 0,6 0,052 0,058 0,005 0, ,004 0, , ,134 0,107 MOLLUSCA BIVALVIA BIVALVIA 0,004 0,004 0,6 0,026 0,063 0,006 0,006 0,5 0,041 0,099 ARTHROPODA CRUSTACEA CRUSTACEA 0,018 0,018 17,4 0,127 0,311 0,003 0,023 0,008 0,033 5,3 0,238 0,383 0,001 0,001 0,1 0,007 0,017 0,026 0,026 4,1 0,186 0,455 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,017 0,01 0,017 0,017 0,006 0,005 0,071 69,8 0,508 0,25 0,098 0,077 0,11 0,074 0,094 0,081 0,534 84,6 3,802 0,598 0,209 0,221 0,123 0,181 0,245 0,151 1,13 92,6 8,047 1,942 0,083 0,053 0,038 0,108 0,132 0,1 0, ,646 1,502 Chironomidae Chironomidae 0,003 0,001 0,004 0,003 0, ,073 0,065 0,009 0,009 0,019 0,014 0,003 0,002 0,056 8,9 0,4 0,272 0,009 0,006 0,015 0,009 0,034 0,003 0,076 6,2 0,542 0,485 0,009 0,001 0,017 0,027 0,005 0,016 0,075 11,9 0,537 0,401 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 0,001 0,001 1,3 0,009 0,023 Summa 0,019 0,01 0,017 0,019 0,012 0,025 0, ,727 0,235 0,107 0,09 0,154 0,088 0,101 0,092 0, ,496 1,055 0,218 0,233 0,141 0,194 0,28 0,154 1, ,689 2,212 0,096 0,082 0,055 0,139 0,143 0,116 0, ,503 1,462 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) ,

129 Paikan nimi Kallavesi 372AH Kallavesi 377, 10m Kallavesi 377, 20m Kallavesi 377, 30m Kallavesi 377, 34m Kunta Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Vesistöalue 4,272 4,272 4,272 4,272 4,272 Ympäristötyyppi järvi järvi järvi järvi järvi Paikan tyyppi profundaali profundaali profundaali profundaali profundaali Kasvillisuustyyppi ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta Pohjatyyppi pehmeä pohja kova pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] ,5 Näytteenotin Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Näytteiden lukumäärä Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,066 0,067 0,039 0,061 0,073 0,1 0,405 16,8 2,883 0,848 0,001 0,001 0,005 0,004 0,011 0,7 0,08 0,096 0,01 0,006 0,004 0,01 0,005 0,003 0,038 1,4 0,272 0,128 0,003 0,003 0,01 0,002 0,005 0,017 0,04 1,6 0,282 0,254 MOLLUSCA BIVALVIA BIVALVIA 0,002 0,004 0,003 0,008 0,3 0,058 0,07 0,006 0,011 0,017 6,2 0,118 0,192 0,006 0,006 0,2 0,04 0,098 0,003 0,009 0,012 0,5 0,086 0,156 ARTHROPODA CRUSTACEA CRUSTACEA 0,002 0,002 0,1 0,013 0,031 0,035 0, ,249 0,609 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,239 0,389 0,32 0,15 0,469 0,351 1,918 79,6 13,66 4,812 0,017 0,017 0,023 0,047 0,063 0,023 0,19 70,8 1,353 0,8 0,218 0,274 0,199 0,16 0,187 0,177 1,215 80,8 8,652 1,714 0,368 0,23 0,237 0,286 0,309 0,229 1,66 61,6 11,821 2,378 0,317 0,108 0,168 0,165 0,198 0,15 1,106 45,3 7,875 3,037 Chironomidae Chironomidae 0,014 0,01 0,019 0,017 0,016 0,076 3,1 0,539 0,297 0,014 0,002 0,001 0,001 0,001 0,008 0, ,191 0,234 0,021 0,023 0,08 0,076 0,054 0,025 0,278 18,5 1,981 1,165 0,137 0,134 0,168 0,052 0,188 0,311 0,991 36,8 7,056 3,646 0,093 0,049 0,102 0,176 0,226 0,637 1,282 52,6 9,13 9,271 Summa 0,323 0,465 0,378 0,215 0,561 0,467 2, ,152 5,251 0,031 0,019 0,03 0,093 0,063 0,031 0, ,91 1,197 0,24 0,298 0,279 0,236 0,247 0,205 1, ,714 1,407 0,515 0,371 0,414 0,348 0,502 0,544 2, ,189 3,519 0,415 0,161 0,28 0,351 0,429 0,804 2, ,374 9,33 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 378, 10m Kuopio järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen Ekman Kallavesi 378, 20m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 10 Ekman 234 Kallavesi 378, 30m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 20 Ekman 234 Kallavesi 378, 49m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 30 Ekman 234 0,5 6 0,5 6 0,5 6 0,5 6 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0, ,001 0,5 0,009 0,014 0,001 0,007 0,009 0,009 0,004 0,001 0,031 4,4 0,222 0,166 0, ,002 0,002 0,006 0,3 0,043 0,047 0,002 0,004 0,015 0,001 0,002 0,001 0,024 4,6 0,172 0,226 MOLLUSCA BIVALVIA BIVALVIA 0,002 0,007 0,009 0,5 0,065 0,117 0,003 0,009 0,003 0,014 2,8 0,103 0,145 ARTHROPODA CRUSTACEA CRUSTACEA 0,009 0,016 0,026 11,2 0,183 0,299 0,004 0,023 0,024 0,025 0,011 0,015 0,101 14,3 0,719 0,362 0,002 0,002 0,1 0,014 0,033 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,029 0,037 0,034 0,035 0,04 0,011 0,187 81,7 1,33 0,445 0,12 0,113 0,065 0,098 0,043 0,103 0,541 76,9 3,853 1,275 0,101 0,244 0,392 0,361 0,351 0,353 1,802 95,5 12,833 4,696 0,017 0,051 0,014 0,039 0,037 0,029 0,186 35,6 1,324 0,603 Chironomidae Chironomidae 0,002 0,001 0,004 0,001 0,001 0,008 0,015 6,5 0,106 0,115 0,01 0,005 0,003 0,003 0,002 0,008 0,031 4,4 0,219 0,126 0,028 0,012 0,007 0,017 0,004 0,067 3,6 0,478 0,424 0,07 0,019 0,061 0,027 0,042 0,079 0, ,116 1,041 Summa 0,041 0,039 0,053 0,036 0,041 0,019 0, ,628 0,472 0,134 0,148 0,102 0,134 0,06 0,126 0, ,013 1,354 0,101 0,272 0,406 0,37 0,372 0,364 1, ,432 4,861 0,093 0,074 0,098 0,066 0,08 0,112 0, ,715 0,726 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) ,

130 Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 25, 10m Kuopio järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen Ekman Kallavesi 25, 20m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 10 Ekman 234 Kallavesi 25, 30m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 20 Ekman 234 Kallavesi 25, 57m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 30 Ekman 234 0,5 6 0,5 6 0,5 6 0,5 6 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,003 0,005 0,005 0,004 0,003 0, ,146 0,083 0,002 0,002 0, ,002 0, ,093 0,097 0,007 0,004 0,003 0,013 1,3 0,095 0,122 0,001 0,004 0,003 0,004 0,001 0,013 10,3 0,093 0,076 MOLLUSCA GASTROPODA GASTROPODA 0,002 0,002 0,5 0,011 0,026 BIVALVIA BIVALVIA 0,002 0,002 0,7 0,015 0,037 0,004 0,004 0,6 0,028 0,068 0,003 0,004 0,009 0,016 1,5 0,11 0,149 0,002 0,007 0,032 0,005 0,007 0,053 41,4 0,374 0,505 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina ,001 0,002 CRUSTACEA CRUSTACEA 0,041 0,004 0,031 0,075 25,7 0,535 0,778 0,04 0,022 0,061 9,4 0,437 0,719 INSECTA EPHEMEROPTERA EPHEMEROPTERA 0,001 0,001 0,3 0,006 0,014 DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,038 0,029 0,018 0,024 0,03 0,028 0,167 57,1 1,188 0,29 0,067 0,083 0,083 0,088 0,09 0,105 0,517 79,1 3,679 0,533 0,236 0,205 0,062 0,186 0,097 0,149 0,935 93,3 6,657 2,833 0,005 0,003 0,006 0,004 0,018 13,9 0,126 0,108 Chironomidae Chironomidae 0,005 0,003 0,007 0,001 0,001 0,009 0,026 8,7 0,182 0,136 0,016 0,003 0,007 0,013 0,008 0,012 0,058 8,9 0,413 0,198 0,005 0,008 0,004 0,012 0,01 0,038 3,8 0,271 0,179 0,007 0,01 0,013 0,007 0,004 0,004 0,044 34,4 0,311 0,142 Summa 0,087 0,041 0,03 0,029 0,066 0,04 0, ,082 0,982 0,088 0,128 0,097 0,101 0,12 0,119 0, ,649 0,671 0,25 0,22 0,066 0,209 0,097 0,159 1, ,135 3,117 0,014 0,021 0,05 0,022 0,016 0,004 0, ,904 0,665 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) , Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Kallavesi 405, 10m Kuopio järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen Ekman Kallavesi 405, 20m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 10 Ekman 234 Kallavesi 405, 30m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 20 Ekman 234 Kallavesi 405, 44m Kuopio 4,272 järvi profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 30 Ekman 234 0,5 6 0,5 6 0,5 6 0,5 6 Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet g WW Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,001 0,001 0,2 0,004 0,009 0,005 0,004 0,01 0,01 0,029 2,2 0,207 0,196 0,009 0,015 0,018 0,001 0,001 0,005 0,05 2,4 0,353 0,3 0,002 0,003 0,001 0,013 0,003 0,022 9,1 0,159 0,199 MOLLUSCA BIVALVIA BIVALVIA 0,019 0,013 0,002 0,006 0,04 2 0,284 0,336 0,034 0,008 0,019 0,032 0,093 38,2 0,665 0,653 ARTHROPODA ARACHNIDA ACARINA ,001 0,002 CRUSTACEA CRUSTACEA 0,01 0,008 0,019 1,4 0,133 0,208 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,073 0,068 0,027 0,043 0,004 0,002 0,216 98,9 1,54 1,313 0,283 0,211 0,132 0,202 0,18 0,239 1,247 92,9 8,883 2,199 0,168 0,355 0,32 0,36 0,364 0,305 1,873 92,6 13,343 3,177 0,01 0,005 0,005 0,006 0,002 0,003 0,03 12,1 0,211 0,119 Chironomidae Chironomidae 0 0,001 0,001 0,5 0,008 0,013 0,002 0,013 0,006 0,012 0,005 0,009 0,047 3,5 0,335 0,167 0,011 0,006 0,005 0,004 0,029 0,005 0,06 3 0,43 0,408 0,005 0,015 0,004 0,043 0,023 0,009 0,099 40,6 0,707 0,628 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 0 0 0,001 0,3 0,005 0,008 Summa 0,074 0,068 0,027 0,044 0,004 0,002 0, ,556 1,321 0,291 0,227 0,149 0,224 0,185 0,267 1, ,559 2,221 0,207 0,377 0,356 0,366 0,396 0,322 2, ,41 2,919 0,049 0,031 0,012 0,069 0,069 0,015 0, ,741 1,098 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) ,

131 LIITE 3. Järvisyvänteille kehitetty syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric), joka perustuu 46 pohjaeläintaksonin esiintymiseen ja näille lajeille annettuihin indikaattoripistearvoihin (Aroviita ym. 2012).