Lähetämme ohessa Kallaveden yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2014.

Transkriptio

1 1 Kuopion Vesi A 1345 Kuopion kaupunki, tekninen virasto Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Kuopion kaupunki/alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa Kallaveden yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Jukka Hartikainen Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 1345 KALLAVEDEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2014 Jukka Hartikainen

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 Sisällysluettelo sivu TIIVISTELMÄ 3 1. YLEISTÄ 4 2. SÄÄKATSAUS Sääolot Virtaamat ja vesivarat 8 3. KUORMITUS Pistekuormitus Kallaveden kokonaiskuormitus VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA Veden laatu eri havaintokerroilla Veden laatu alueittain 23 Liite Vuoden 2014 tulosaineisto

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 TIIVISTELMÄ Tämä selvitys on Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laatima yhteenvetoraportti vuoden 2014 Kallaveden yhteistarkkailusta. Vesistötarkkailun tulosten perusteella Kallaveden vedenlaadussa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Suurempien kuormittajien Savon Sellu Oy:n ja Kuopion kaupungin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon vesistökuormitukset pääsääntöisesti laskivat edellisvuoteen verrattuna. Purkuvesien vaikutukset ovat kuitenkin edelleen jossakin määrin havaittavissa toimijoiden lähialueilla mm. typpipitoisuuksien sekä sähkönjohtavuuden nousuna sekä osittain kasvaneena rehevyytenä. Vesistövaikutukset ovat olleet selvimmin havaittavissa lopputalven näytteenottokerroilla. Elokuussa Pohjois-Kallavedellä ja Kelloselällä oli lievää fekaalien kolibakteerien lukumäärän kasvua päällysvedessä, mutta kokonaisuudessaan havaintopaikkojen hygieeninen laatu päällysvedessä säilyi hyvänä. Koko Kallaveden alueella vesi oli vuonna 2014 lievästi humuspitoisempaa ja tummempaa kuin keskimäärin edellisvuosina, mikä kuvastaa hajakuormituksen vaikutusta. Sateisen syksyn 2013 ansiosta veden väri ja humuspitoisuus olivat koholla edelleen keväällä maalis- ja toukokuussa. Lämpimästä kesästä johtuen kesäaikainen levätuotanto oli vuonna 2014 hieman edellisvuosia voimakkaampaa. Kallaveden vedenlaatuun vaikuttaa merkittävästi Kallansiltojen kautta Iisalmen reitiltä virtaava vesi, joka on ajoittain heikompilaatuista kuin Savon Sellu Oy:n alapuolisella Kelloselällä. Ainetasetarkastelun perusteella Kallaveden sedimentti pidätti vuonna 2014 siihen tulevasta fosforista noin 40 %. Typen kohdalla kokonaistilanne oli heikompi ja järvialtaat pidättivät typestä noin 20 %. Pistekuormituksen osuus Keski-Kallavedelle tulevasta kokonaiskuormituksesta oli vuonna 2014 fosforin osalta noin 2 % ja typen osalta noin 13 %. Lähivaluma-alueilta tuleva fosforin luonnonhuuhtouma ja hajakuormitus ovat noin kolminkertaisia pistemäisiin kuormituslähteisiin verrattuna. Kallaveden yhteistarkkailuohjelma uudistettiin vuoden 2015 alussa ja vuoden 2015 tarkkailu on tehty uuden ohjelman mukaisesti.

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 1. YLEISTÄ Kallaveden yhteistarkkailua on toteutettu eri ohjelmien mukaisesti vuodesta 1975 lähtien. Vuoden 2014 tarkkailu on toteutettu laaditun ohjelman mukaisesti. Ohjelma päivitettiin keväällä 2015, jolloin mukaan liitettiin Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen vesistötarkkailu. Tarkkailuvelvolliset ja voimassa olevat ympäristölupapäätökset olivat seuraavat (Savon Sellu Oy on tekstissä myöhemmin Savon Sellu): Savon Sellu Oy, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 110/07/2, , jota on eräiltä osin muutettu VHO:n päätöksellä nro 09/0162/1, ja KHO:n päätöksellä nro 3525, Kuopion kaupunki, Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo, kaupunki valitti Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä nro 28/07/2, Dnro ISY-2005-Y- 142, Vaasan hallinto-oikeuteen. VHO antoi asiasta päätöksen, josta valitettiin. KHO:n päätös Dro 2426/1/10, UPM-Kymmene Oyj, UPM-Kymmene Wood Oy:n toiminta loppui vuonna 2005, jälkitarkkailu jatkui vuoden 2008 loppuun. Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus, Neuron, Dnro PSA-Y , Kuopion kaupunki, Vehmersalmen puhdistamo, PSA Kuopion kaupunki, Saaristokadun rakentamislupa, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös Nro 56/05/1, St 1:n Kuopion keskusvarasto (ent. Oy Esso Ab), Dnro PSA-2004-Y , Suomen Petroli Oy: Kuopion varasto, Dnro PSA-2004-Y , Kuopion Energia Oy, Kumpusaaren öljyvarasto, Dnro PSa-2004-Y , Veden laadun näyteasemia oli vuoden 2014 tarkkailussa kerrostumiskausina yhteensä 21 kpl, täyskiertoaikoina vähemmän. Tarkemmin havaintopaikkojen sijainti on esitetty kartassa 1. Kallavedellä oli tarkkailuvuonna toiminnassa kuusi hapetinta: Savon Sellun alueella kolme (as. 338H, 338BH ja 340H) ja Lehtoniemen edustalla kolme, asemilla 373H, 372H ja 372AH.

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 Kartta 1. Kallaveden havaintoasemien sijainti

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 2. SÄÄKATSAUS 2.1. Sääolot Loppuvuoden 2013 sekä tarkkailuvuoden 2014 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1 ja 2). Toukokuu oli huomattavasti keskiarvoja sateisempi, kun taas loppuvuosi 2014 oli pääosin tavanomaista kuivempi. Tiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen sekä Suomen Ympäristökeskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuva 1. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Kuopion kuukausittainen sademäärä verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuu alkoi lauhassa säässä, mutta kuukauden edetessä sää alkoi pakastua. Helmikuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna selvästi korkeampi ja

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 sateet tulivat alkukuusta lähinnä räntänä. Lunta tuli tavallista vähemmän. Lumipeite alkoi maaliskuussa jo kadota, sää oli hyvin vaihtelevaa. Pakkasia ei juuri ollut ja sateet tulivat lähinnä vetenä. Huhtikuussa keskilämpötila oli Pohjois-Savossa pitkän ajan keskiarvoa hieman korkeampi. Vuotovesien suhteen kuukausi oli helppo, sillä lunta ei juurikaan enää ollut ja sateita tuli vain vähän. Lumien esiintyminen tammi-huhtikuussa 2014 on esitetty kuvassa 3. Toukokuussa lämpötila nousi tyypilliseen tapaan satoi Itä-Suomessa paikallisesti jopa normaalin toukokuun sateet vuorokauden aikana ja tulvat olivat yleisiä eri puolilla Itä-Suomea. Loppukuu vietettiin vaihtelevissa sääoloissa. Kuukauden sademäärä oli kolminkertainen pitkän ajan keskiarvoon nähden. Kuva 3. Lumen esiintyminen tammi-huhtikuussa Kesäkuun ensimmäinen viikko oli Itä-Suomessa hyvin lämmin ja muutamana päivänä rikottiin helleraja. Ensimmäisen viikon jälkeen sää kuitenkin kylmeni ja oli normaalia viileämpää aina kuun loppuun saakka. Sateita tuli vaihtelevasti ja paikallisesti ne saattoivat olla rankkojakin. Heinäkuu oli helteinen ja paikoin esiintyi ukkoskuuroja, joiden aikana saattoi esiintyä hetkellisiä rankkasateita. Elokuu alkoi heinäkuun kaltaisena, loppukuuta kohti sää viileni. Syyskuun ensimmäiset päivät olivat elokuun lopun tapaan hieman viileitä kunnes pian lämpötilat jälleen nousivat, paikoin jopa keskiarvoa korkeammiksi. Sateita tuli melko vähän. Syyskuun puolivälin jälkeen oli hyvin kylmää ja monin paikoin maahan satoi ensilumi, joka kuitenkin suli pois melko nopeasti. Lokakuun sateet tulivat vielä vetenä ja sää pysytteli muutamia yöpakkasia lukuun ottamatta plussan puolella. Marraskuu oli pilvinen ja harmaa. Sää jatkui melko lailla lokakuun kaltaisena. Joulukuu alkoi samanlaisessa säässä, jota oli ollut koko marraskuun. Kuun puolessa välissä saatiin pysyvä lumi maahan ja paikoin kunnon pakkasiakin. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa vuonna 2014 on esitetty kuvassa 4.

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 Kuva 4. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Tammikuussa useimpien suurten järvien vedenpinnat olivat ajankohtaan nähden korkealla. Vähälumisen talven vuoksi suurta tulvahuippua ei nähty, mutta toukokuun loppupuolen runsaat sateet pitivät pinnat korkealla. Kuuma ja kuiva elokuu käänsi pinnat laskuun, kunnes loppuvuodesta tapahtui jälleen pientä nousua. Lunta oli alkuvuonna Pohjois-Savossa poikkeuksellisen vähän. Loppuvuodesta lunta kävi maassa muutamaan otteeseen loka-marraskuussa, mutta pysyvät lumet tulivat joulukuun puolen välin paikkeilla. Kallaveden vedenpinta oli tammi-helmikuussa cm pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla. Huhti-toukokuussa vedenkorkeustilanne oli erikoinen, koska ajankohtaan nähden oltiin poikkeuksellisen korkealla, mutta vedenkorkeusennuste oli laskeva koko keväälle. Toukokuun lopun runsaat sateet kuitenkin nostivat hieman veden pintoja ja ennustetta. Kesän aikana palailtiin jälleen pitkän ajan keskiarvojen tasolle. Alkusyksystä hätyyteltiin jo Kallaveden laivareittien nimellissyvyyden alavertailutasoa. Loppusyksystä veden pinnat jälleen tyypilliseen tapaan nousivat (kuva 5). Onki- ja Porovedellä vedenpinnat olivat alkuvuonna korkealla ja juoksutukset runsaita. Huhti-toukokuussa juoksutuksia vähennettiin, kunnes toukokuun runsaat sateet jälleen nostivat niiden tarvetta. Kesän ja alkusyksyn kuivuus näkyivät myös Onki- Porovedellä. Haukiveden pinnankorkeus oli alkuvuonna korkealla. Tyypillistä kevätnousua ei tullut, mutta vedenpinta ei juurikaan päässyt laskemaankaan. Pinta pääsi alenemaan vasta elokuussa ja lasku jatkui aina marraskuulle saakka, jolloin tilanne tasaantui. Nilsiän reitillä tilanne oli samankaltainen kuin muillakin vesistöillä. Rautalammin reitillä vedenpinnat olivat alkuvuonna korkealla. Veden pinnat laskivat toukokuulle saakka, jolloin runsaat sateet käänsivät ne hetkellisesti nousuun. Kesäaika mentiin lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja ja laskusuuntaisena aina loka-marraskuulle saakka. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuonna korkealla. Kesällä pinnat olivat korkeammalla kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Elokuun kuumuus ja kuivuus tekivät tehtävänsä ja syyskuussa pinnat painuivat alle keskiarvokorkeuksien. Pinnat kääntyivät jälleen nousuun vastaan marraskuun paikkeilla.

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 Pohjois-Savon järvien jäät olivat alkuvuoden normaaleissa paksuuksissa. Jäät sulivat monin paikoin huhtikuulla. Jäänlähdön ajankohta oli poikkeuksellisen aikainen. Loppuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät pysyvästi joulukuussa. Kuva 5. Kallaveden vedenkorkeus tutkimusvuonna ja vertailu edellisvuosiin Kuva 6. Kallaveden virtaama tutkimusvuonna ja vertailu edellisvuosiin

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUORMITUS 3.1. Pistekuormitus Pistekuormittajien keskimääräinen kuormitus oli vuonna 2014 seuraava: Q m³/d BOD7 kg/d Fosfori kg/d Typpi kg/d NH4-N kg/d Savon Sellu Oy 1) , Lehtoniemi , Vaajasalo, Neuron 37 0,23 0,011 1,4 0,40 Vehmersalmi 104 0,21 0,016 5,8 1,8 Yhteensä , ) Virtaama sisälsi jäähdytysvesiä m 3 /d Savon Sellu Oy:n ja Kuopion kaupungin Lehtoniemen puhdistamon kuormituskehitys vuodesta 2002 on esitetty kuvassa Typpi BOD7 kg/d fosfori kg/d Vuosi 0 Savon Sellu BOD7 Savon Sellu typpi Lehtoniemi BOD7 Lehtoniemi typpi Savon Sellu fosfori Lehtoniemi fosfori Kuva 7. Savon Sellu Oy:n ja Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kuormituskehitys vuodesta 2002 Kuvissa 8 ja 9 on esitetty tietoja Savon Sellu Oy:n ja Kuopion kaupungin Lehtoniemen jäteveden puhdistamon jätevesikuormituksesta viime vuosina.

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 11 Itä-Suomen ympäristölupaviraston Savon Sellu Oy:lle antaman päätöksen nro 110/07/2 kohdassa 2. määrätään seuraavaa: 2. Jäte- ja jäähdytysvesiviemärien yhteenlasketut päästöt eivät saa ylittää alkaen seuraavia raja-arvoja: COD Cr enintään 7000 kg/d, BOD kg/d, fosforipäästö 8 kg/d ja kuiva-aine 1000 kg/d laskettuna 3 kuukauden liukuvana keskiarvona. Jätevesien käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman täydelliseen ammoniumtypen hapettamiseen. COD-Cr kokonaisfosfori Kuva 8. Savon Sellun COD-Cr ja kokonaisfosforikuormituksen liukuvat keskiarvot vuonna Luparaja on merkitty vaakaviivalla. Luparajat: CODCr <7 000 kg/d, Kok. P <8 kg/d.

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 12 kg/d kg/d BOD7-ATU, kuormitus vesistöön jaksotasolla mg/l kg/d mg/l /13 2/13 3/13 4/13 1/14 2/14 3/14 4/14 Kokonaisfosfori, kuormitus vesistöön mg/l kg/d mg/l 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 kg/d /13 2/13 3/13 4/13 1/14 2/14 3/14 4/14 Kiintoaine, kuormitus vesistöön jaksotasolla kg/d mg/l 0 mg/l /13 2/13 3/13 4/13 1/14 2/14 3/14 4/14 Kuva 9. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kuormituksen liukuvat neljännesvuosikeskiarvot vuosina Luparajat (kts. alla): BODATU < 15/10 mg/l, kok.p < 0,6/0,5 mg/l ja kiintoaine < 35 mg/l. Kuopion kaupunki valitti Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä nro 28/07/2, Dnro ISY-2005-Y-142, Vaasan hallinto-oikeuteen. VHO antoi asiasta päätöksen, josta valitettiin. KHO:n antaman päätöksen, Dro 2426/1/10 mukaan jätevedet on käsiteltävä Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla seuraavasti: 0

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy välisenä aikana vesistöön johdettavan jäteveden laatu ja käsitellyn teho säilyy ennallaan: BHK 7-ATU <15 mg/l >90 % CODCr <125 mg/l >75 % Kok.P <0,6 mg/l >90 % Kiintoaine <35 mg/l >90 % alkaen vesistöön johdettavan jäteveden laadun ja käsitellyn tehon tulee täyttää seuraavat arvot: BHK 7-ATU <10 mg/l >95 % CODCr <125 mg/l >75 % Kok.P <0,5 mg/l >92 % Kiintoaine <35 mg/l >90 % Puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset häiriötilanteet sekä puhdistamolta ja muualta viemärilaitokselta mahdollisesti tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. Puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen poistoon. Ammoniumtypen (NH 4-N) poistossa on pidettävä tavoitteena, että puhdistamolla saavutetaan vuosikeskiarvona määritettävä 80 %:n poistoteho, joka lasketaan puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja lähtevän ammoniumtypen määrien perusteella. 3.2 Kallaveden kokonaiskuormitus Kallaveden kokonaiskuormitusta tarkastelevan fosfori- ja typpitaseen on laatinut Vesi- Eko Oy. Tarkastelussa Kallaveteen tuleva pistekuormitus on suhteutettu vesistöön tulevaan kokonaiskuormitukseen (taulukko 1). Kallavesi on jaettu Kallansiltojen yläpuoliseen Pohjois-Kallaveteen ja alapuoliseen Keski-Kallaveteen, jonka etelärajana on Puutossalmi. Virtahavaintopaikkojen sekä alapuolisiin vesistöihin poistuvien ravinteiden ravinnepitoisuudet ovat tarkkailukertojen virtaamapainotettuja keskiarvoja. Virtaamat ovat laskennallisia virtaamia Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä. Kallavedestä alapuolisiin vesistöihin kulkeutuvien vesien määristä ei ole tarkkaa tietoa. Alapuolisten virtavesien tulosten perusteella on arvioitu, että vesistä 90 % laskee Unnukan suuntaan Puutossalmelta ja 10 % Suvasveden suuntaan Vehmersalmelta (Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys 2015). Tasetarkastelusta ilmenee pistekuormituksen osuus Keski-Kallavedelle tulevasta kokonaiskuormituksesta olleen vuonna 2014 fosforin osalta noin 2 % ja typen osalta noin 13 %. Laskennassa lähivaluma-alueilta tuleva fosforin luonnonhuuhtouma ja hajakuormitus ovat noin kolminkertaisia pistemäisiin kuormituslähteisiin verrattuna. Yhteenvedon mukaan Kallaveden sedimentti pidätti siihen tulevasta fosforista noin 40 %. Typen kohdalla kokonaistilanne oli heikompi ja järvialtaat pidättivät typestä noin 20 %.

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 14 Taulukko 1. Pohjois-Kallaveden ja Keski-Kallaveden fosfori- ja typpitase vuonna 2014 Pohjois-Kallavesi Q Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N m 3 /s µg/l µg/l kg/d kg/d Ruokovirta Rannat + laskeuma (likiarvo) Pistekuormitus 0 0 Yhteensä Kallansillat Erotus (sedimentaatio) Keski-Kallavesi Kallansillat Jännevirta Rannat + laskeuma (likiarvo) Pistekuormitus Yhteensä Puutossalmi (90%) Vehmersalmi (10%) Erotus (sedimentaatio) Koko alue Ruokovirta Jännevirta Rannat + laskeuma (likiarvo) Pistekuormitus Yhteensä Alapuolisiin vesistöihin Erotus (sediment./liukenem.) Häviöt % 38 20

16 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA Veden laatu eri havaintokerroilla Lopputalvi Maaliskuun 2014 heikon jäätilanteen vuoksi osalle tarkkailuohjelman mukaisista näytepaikoista ei päästy eikä näytteenottoa voitu suorittaa. Näytteenotto saatiin toteutettua kuitenkin merkittävimpien kuormittajien (Savon Sellu ja Lehtoniemi) lähialueilta. Pohjois-Kallavedellä Kallansiltojen länsipuolella havaintoasemalla 330 syvänteessä oli lisääntynyttä hapen kulumista ja pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne oli välttävä. Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Kokonaisuudessaan happitilanne oli kuitenkin lähellä edellisvuosien keskimääräistä tilannetta. Päällysveteen oli kerrostunut ravinne- ja humuspitoista vettä ja vesi luokittui reheväksi. Veden sulfaattipitoisuus oli alhainen. Vedenlaatu Kallansilloilla (havaintoasema 333) oli lähes vastaava kuin edellisellä havaintopaikalla ja vesi oli edelleen rehevää. Savon Sellun edustalla Kelloselällä hapettimet toimivat tehokkaasti ja pystyivät pitämään syvänteet hyvähappisina. Savon Sellun edustalla asemalla 338A sekä ulompana havaintopaikalla 345 pohjan lähellä oli lisääntynyttä hapen kulumista, mutta happitilanne pysyi tyydyttävänä. Päällysveden ravinnepitoisuudet, varsinkin kokonaisfosforipitoisuus, olivat Kelloselällä alempia kuin Pohjois-Kallaveden puolella ja vesi luokittui lievästi reheväksi tai reheväksi. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet, osin myös sähkönjohtavuus, olivat koholla havaintopaikalle 345 asti (kuva 10), mikä viittaa Savon Sellun purkuvesien vaikutukseen. Sulfaattipitoisuudet olivat kohonneet Pohjois-Kallaveden tasosta ja olivat päällys- ja välivedessä korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina, mikä viittaa Savon Sellun tai Nilsiän reitiltä tulevan kuormituksen vaikutukseen. Päällysveden hygieeninen laatu päällysvedessä säilyi hyvänä, mutta fekaalien kolien lukumäärä kasvoi selvästi havaintopaikalla 338A 20 metrin syvyydessä, jossa Savon Sellun jätevesien vaikutus oli myös muilta osin havaittavissa , ,9 6 kok N NH4N µg/l ,1 5, , sjk ms/m A/1 m 338A/p-1 m 345/1 m 345/p-1 m Kok. N NH4-N Sähkönj. Kuva 10. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sähkönjohtavuus havaintopaikoilla 333 (Kallansillat), 338A (Savon Sellun Oy:n edusta) sekä 345 (Kelloselkä) päällys- (1 m) ja alusvedessä (p-1 m)

17 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 16 Heikosta jäätilanteesta johtuen havaintopaikoilta Kallavesi 375 ja 367 ei saatu näytteitä. Kelloselän tavoin Lehtoniemen edustan hapettimet toimivat hyvin ja pystyivät pitämään syvänteet hyvähappisena. Havaintopaikalla 377 pohjan lähellä oli lisääntynyttä hapen kulumista, mutta happitilanne säilyi tyydyttävänä. Lehtoniemen puhdistamon purkuvesien vaikutus oli todettavissa korkeina typpipitoisuuksina sekä sähkönjohtavuuden kasvuna havaintopaikoilla 372H, 372AH ja 377. Puhdistamon purkuvesien vaikutukset olivat voimakkaimmillaan havaintopaikalla 372H (kuva 11). Kokonaisfosforipitoisuudet Lehtoniemen lähialueella olivat korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina kevättalvella ja vesi luokittui reheväksi. Hygieeninen laatu oli päällysvedessä hyvä, joskin lievästi kohonneita fekaalien kolien pitoisuuksia esiintyi havaintopaikalla 377 syvemmissä vesikerroksissa, jossa puhdistamon purkuvesien vaikutus oli muutoinkin selvästi nähtävissä NH4-N µg/l m 10 m 20 m p-1 m Syvyys (m) 372H 372AH 377 Kuva 11. Ammoniumtyppipitoisuudet Lehtoniemen edustalla havaintopaikoilla 372H, 372AH sekä 377 eri syvyyksissä Heikosta jäätilanteesta johtuen vesinäytteitä ei saatu otettua ulompaa Hietaselon pohjois- ja eteläpuolelta eikä havaintopaikoilta Kallavesi 25 ja 405. Vehmersalmen edustalla asemalla 399 happitilanne oli hieman parempi kuin Kallaveden syvänteissä eikä pohjan lähellä esiintynyt merkittävästi voimistunutta hapen kulumista. Ravinnepitoisuudet olivat alempia kuin Lehtoniemen edustalla ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Ammoniumtyppipitoisuus sekä veden sähkönjohtavuus olivat alhaisia. Kallaveteen Jännevirran kautta tulevan ja Puutossalmesta poistuvan veden laadun erot olivat melko vähäisiä. Kokonaistyppipitoisuus sekä sähkönjohtavuus olivat kuitenkin Jännevirrassa hieman Puutossalmea alempia.

18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 17 Alkukesä Näytteenottoaikana toukokuun puolivälissä vesi oli jo lievästi lämpötilakerrostunut, mutta kevättäyskierron jälkeen kaikkien havaintoasemien happitilanne oli hyvä ja happea riitti hyvin myös syvempiin vesikerroksiin. Kallansiltojen pohjoispuolella Pohjois-Kallaveden asemalla 330 vesi oli lievästi humuspitoista ja väriluku sekä COD-Mn-pitoisuus olivat hieman korkeampia kuin eteläisellä Kallavedellä. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi oli rehevää. Vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien kevään näytteenottokertojen keskimääräistä tasoa. Kallansilloilla (Kallavesi 333) vedenlaatu oli lähes vastaava kuin asemalla Savon Sellun lähiasemalla 338A koko vesimassaan sekä Kelloselällä asemalla 345 sekä Säyneensalon itäpuolella havaintopaikalla 375 päällysveteen oli kerrostunut fosforipitoisempaa vettä ja fosforipitoisuudet olivat korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina (kuva 12). Savon Sellu Oy:n kuormituksen vaikutus oli havaittavissa Kelloselällä lievästi kohonneena kokonaistyppipitoisuutena sekä sähkönjohtavuutena. Ammoniumtyppipitoisuudet pysyivät kuitenkin alhaisina. Muilta osin vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien tilannetta. Paikka: 1345/338A; näyte: 1 Kok. P Maks. Mediaani Keskiarvo Min µg/l Paikka: 1345/345; näyte: 1 Kok. P µg/l Maks. Mediaani Keskiarvo Min Kuva 12. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus Kelloselällä havaintopaikoilla 338A (yllä) ja 345 (alla) eri vuosina toukokuussa. Kuopion kaupungin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon lähialueella (havaintoasemat 377, 374 ja 378) vedenlaatu oli samaa tasoa kuin Kelloselän alueella, joskin kokonaisfosforipitoisuudet olivat alempia ollen kuitenkin edelleen päällysvedessä rehevää vesistövettä osittavalla tasolla (kuva 13). Merkittävää jätevedenpuhdistamon kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa ja vedenlaatu oli lähellä Lehtoniemen länsipuolen Kallavesi 358 tilannetta.

19 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Ulompana Kallavedellä asemilla 25 ja 405 sekä Suvasveden puolella asemalla 399 vedenlaatu oli hieman parempi kuin pohjoisemmilla havaintopaikoilla, mikä näkyi lähinnä lievästi alempina ravinnepitoisuuksina ja Suvasveden puolella myös pienempänä humuspitoisuutena. Jännevirran kautta (havaintopaikka 1600) Juurusvedestä Kallaveteen tuli lievästi rehevää vettä. Puutossalmen kautta (Puutossalmi 1700) Kallavedestä poistuvan veden ravinnepitoisuudet olivat hieman Jännevirtaa korkeampia (kuva 12), muilta osin vedenlaatu näiden kahden havaintopaikan välillä erosi vain vähän toisistaan kok N kok P kok N µg/l kok P µg/l Jännevirta A Puutossalmi Kelloselkä Lehtoniemen edusta 0 Kuva 13. Päällysveden kokonaisravinnepitoisuudet eri havaintopaikoilla toukokuussa 2015 Kesäkuu Kesäkuussa levätuotantoa kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat tasolla 9-14 µg/l kuvastaen kohtalaista levätuotantoa. Korkeimmillaan levätuotanto oli eteläisellä Kallavedellä havaintopaikalla 405 ja alimmillaan Säyneensalon itäpuolella havaintopaikalla 375, mutta erot eri alueiden välillä olivat melko vähäisiä (kuva 14). Lämpimästä alkukesästä johtuen levätuotanto oli hieman keskimääräistä aiempien vuosien tasoa voimakkaampaa. Päällysveden (0-2 metriä) ravinnepitoisuuksien vaihtelu oli osittain samansuuntaista kuin klorofylli-a:n osalla. Kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan Pohjois-Kallaveden puolella ja taso laski lievästi Kelloselällä ja Säyneensalon itäpuolella kohoten taas lievästi Lehtonimen lähialueella ja laskien uloimmilla havaintopaikoilla 25 ja 405 (kuva 14). Kaikki havaintopaikat luokittuivat lievästi reheviksi. Kokonaistypen osalta korkeimmat päällysveden pitoisuudet olivat Savon Sellun lähialueella ja Kelloselällä sekä toisaalta eteläisellä Kallavedellä havaintopaikalla 405. Ammoniumtyppi- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat kaikilla havaintopaikoilla alhaisia.

20 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 19 Heinäkuu Veden lämpötila päällysvesikerroksessa (0-2 metriä) oli korkeampi kuin keskimäärin aiempina vuosina heinäkuun lopulla. Levämäärä (klorofylli-a-pitoisuus) vaihteli varsin runsaasti alueittain. Pitoisuus oli korkeimmillaan Savon Sellun lähialueella havaintopaikalla Kallavesi 338A, jossa levätuotanto oli melko voimakasta. Alimmat klorofylli-a-pitoisuudet mitattiin itäisellä Kallavedellä Säyneensalon itä- ja kaakkoispuolella havaintopaikoilla 375 ja 25 (kuva 14), joissa levätuotanto oli vain vähäistä. Kokonaisfosforipitoisuus noudatti osittain samaa suuntaa klorofylli-a:n kanssa, mutta korkein pitoisuus esiintyi Saaristokadun alueella havaintopaikalla 358. Kaikilla havaintopaikoilla vesi luokittui lievästi reheväksi. Kokonaistyppeä päällimmäisessä vesikerroksessa esiintyi runsaimmin Pohjois-Kallavedellä ja Kelloselällä, mutta pitoisuudet olivat lähellä edellisvuosinen keskimääräistä tasoa. Savon Sellun edustalla (havaintopaikka 338A) kokonaistyppipitoisuus oli muita alueita alempi ollen samaa tasoa kuin uloimmilla Kallaveden havaintopaikoilla 25 ja 405. Mitatut fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan ja myös typen fraktioiden pitoisuudet olivat alhaisia kok P chl-a µg/l A Havaintoasema Kuva 14. Päällysveden kokonaisfosfori- ja klorofylli-a-pitoisuudet eri havaintopaikoilla kesä- ja heinäkuussa Loppukesä Kok. P/kesäk Kok. P/heinäk Klorof.-a/kesäk Klorof.-a/heinäk Pohjois-Kallaveden (Kallavesi 330) vedenlaatu oli lähellä aiempien vuosien keskimääräistä tasoa ollen lievästi rehevää ja lievästi humuspitoista. Happea riitti hyvin ylemmissä vesikerroksissa, mutta hapen kuluminen lisääntyi lievästi syvemmällä. Syvänteen happitilanne oli kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä. Happamuudeltaan vesi oli lähellä neutraalia ja sähkönjohtavuus oli alhainen. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat keskimääräisellä aiempien vuosien tasolla ja ravinnepitoisuudet nousivat lie-

21 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 20 västi alemmissa vesikerroksissa. Ilmeisesti hajakuormituksen vaikutuksesta päällysvedessä esiintyi fekaaleja koleja melko runsaasti, mutta hygieeninen laatu säilyi edelleen hyvänä. Kallansilloilla (havaintopaikka 333) ravinnepitoisuudet olivat lievästi korkeampia ja fekaalien kolien lukumäärä alempi kuin Pohjois-Kallavedellä. Kelloselällä vallitsi loppukesälle tyypillinen lämpötilakerrostuneisuus. Kerrostuneisuudesta huolimatta happitilanne pysyi kaikissa syvänteissä vähintään tyydyttävänä eikä merkittävää hapen kulumista esiintynyt ja happitilanne oli lähellä edellisvuosien keskimääräistä tasoa (kuva 15). Typpipitoisuudet Savon Sellun edustalla olivat hieman korkeampia kuin Pohjois-Kallavedellä ja myös ammouniumtyppeä päällysvedessä esiintyi pieniä määriä koko Kelloselän alueella, mikä viittaa Savon Sellun kuormituksen vaikutukseen. Kokonaisfosforipitoisuudet kuvastivat lievästi rehevää vesialuetta ollen lähellä samaa tasoa kuin Pohjois-Kallavedellä. Fekaalien kolien lukumäärä oli Pohjois-Kallaveden tapaan Savon Sellun edustalla (havaintoasema 338A) koholla, muualla Kelloselän alueella bakteeripitoisuudet olivat alhaisia. Paikka: 1345/338A; näyte: 29,2 Happi% Kyll % Maks. Mediaani Keskiarvo Min Paikka: 1345/345; näyte: 44,2 Happi% Kyll % Maks. Mediaani Keskiarvo Min Kuva 15. Savon Sellun edustan (havaintopaikka 338A, ylempi kuva) sekä Kelloselän havaintopaikan 345 (alempi kuva) pohjanläheisen vesikerroksen hapen kyllästysprosentti eri vuosina loppukesällä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Säyneensalon itäpuolella (Kallavesi 367 ja 375) happitilanne oli molemmilla syvänneasemilla lähellä edellisvuosien tasoa ja happea riitti myös syvemmissä vesikerroksissa hyvin. Ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman alempia kuin Kelloselällä. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä kohonneita fekaalien kolien pitoisuuksia esiintynyt päällysvedessä. Kuopion kaupungin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon lähialueella vallitsi Kelloselän tapaan kesäkerrostuneisuus ja syvänteissä esiintyi lievää hapen kulumista. Happitilanne säilyi kohtuullisen hyvänä eikä merkittävästi alentuneita happipitoisuuksia sy-

22 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 21 vemmissä vesikerroksissa havaittu. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella rehevyystaso oli samaa tasoa kuin Kelloselällä ja Lehtoniemen lähialue luokittui lievästi reheväksi. Lievää Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesien vaikutukseen viittaavaa typpiyhdisteiden tai sähkönjohtavuuden kasvua oli havaittavissa havaintopaikoilla 374 ja 377, joskin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Lehtoniemen länsipuolella Saaristokadun lähiasemalla Kallavesi 358. Hygieeninen laatu päällysvedessä oli Lehtoniemen lähialueella hyvä eikä fekaaleja koleja esiintynyt suurempia määriä. Itäisellä ja eteläisellä Kallavedellä (havaintoasemat 25 ja 405) samoin kuin etelässä Suvasvedellä vedenlaatu oli lievästi parempi kuin Lehtoniemen lähialueella ollen edelleen lievästi rehevää, lievästi humuspitoista ja hygieeniseltä laadultaan hyvää. Happitilanne oli kaikilla syvännepaikoilla hyvä tai tyydyttävä. Kallavedestä lähtevässä vedessä Puutossalmessa (havaintopaikka 1700) vesi oli laadultaan lähellä eteläisen Kallaveden vedenlaatua. Kallaveteen Nilsiän reitiltä tulevan veden (Jännevirta 1600) kokonaistyppipitoisuus oli alempi kuin Kallavedestä poistuvassa vedessä. Muilta osin vedenlaadun erot näiden havaintopaikkojen välillä olivat vain vähäisiä. Päällysveden rehevyystasoa kuvaavien klorofylli-a- ja ravinnepitoisuuksien näytteenotto tehtiin elokuun loppupuolella, jolloin päällysveden ravinnepitoisuudet kuvastivat lievästi rehevää vettä. Kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan Pohjois-Kallaveden puolella (Kallavesi 330). Kokonaistyppipitoisuudet kohosivat lievästi Savon Sellun lähialueella (havaintopaikat 338A ja 345) muihin havaintopaikkoihin verrattuna. Levätuotannon erot eri havaintopaikkojen välillä olivat vain vähäisiä ja tuotanto oli korkeimmillaan Pohjois-Kallavedellä ja laski oli lievästi etelää kohti siirryttäessä. Ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet päällysvedessä olivat lähellä edellisvuosien keskimääräistä tasoa. Syyskuu Levämäärä (klorofylli-a-pitoisuus) vaihteli alueittain melko runsaasti. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat Pohjois-Kallavedellä sekä Savon Sellun lähialueella (levätuotanto kohtalaista) ja pitoisuudet laskivat Keski-Kallavedellä niukan levätuotannon tasolle nousten taas eteläisellä ja itäisellä Kallavedellä kohtalaiselle tasolle. Alimmat klorofylli-a-pitoisuudet esiintyivät havaintopaikoilla 377 ja 378 Lehtoniemen ja Hietasalon lähialueilla (kuva 16). Kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuudet noudattivat klorofylli-a:n kanssa osittain samaa suuntaa ja korkeimmat pitoisuudet esiintyivät pohjoisella Kallavedellä sekä Kelloselällä. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat lähellä edellisvuosien keskimääräistä tasoa. Mitatut fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan ja myös typen fraktioiden pitoisuudet olivat alhaisia.

23 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kok P chl-a µg/l kok N µg/l Kallavesi 330 Kallavesi 338A Kallavesi 345 Kallavesi 375 Kallavesi 374 Kallavesi 377 Kallavesi 378 Kallavesi 358 Kallavesi 25 Kallavesi 405 Kok. P Klorof.-a Kok. N Kuva 16. Eri havaintopaikkojen klorofylli-a- sekä ravinnepitoisuudet päällysvedessä (0-2 metriä) syyskuussa Lokakuu Näytteenottoaikana lokakuun puolivälissä Kallaveden havaintopaikkojen lämpötilakerrostuneisuus oli pääsääntöisesti purkautunut syystäyskierron vuoksi ja happitilanne useimmilla havaintopaikoilla oli hyvä. Pohjois-Kallaveden puolella Kallavesi 330:lla, Lehtoniemen länsipuolella Kallavesi 358:lla sekä eteläisellä ja itäisellä Kallavedellä havaintopaikoilla 405 ja 25 täyskierto oli tässä vaiheessa vain osittainen ja pohjan läheisessä vesikerroksessa oli havaittavissa lisääntynyttä hapen kulumista. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan Pohjois-Kallavedellä Kallansiltojen länsipuolella sekä Kallansilloilla havaintopaikoilla 330 ja 333. Pitoisuudet alenivat Kelloselällä ja edelleen eteläisellä Kallavedellä kuvastaen kaikilla havaintopaikoilla lievästi rehevää vesialuetta. Korkeimmat kokonaistypen pitoisuudet esiintyivät Savon Sellun lähiasemalla (338A), jossa typpeä esiintyi myös syvemmissä vesikerroksissa muita havaintopaikkoja runsaammin. Päällysveden typpipitoisuudet noudattivat osittain samaa suuntaa kuin fosforin kohdalla ja pitoisuudet alenivat etelään päin siirryttäessä. Lehtoniemen länsipuolella Saaristokadun alueella Kallavesi 358 havaintopaikalla syvänteen heikentynyt happitilanne nosti pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesien lähialueella kohonneita ravinnepitoisuuksia ei havaittu. Veden sähkönjohtavuudessa ei ollut merkittäviä eroja eri havaintopaikkojen välillä, joskin taso nousi lievästi Savon Sellun edustalla (Kallavesi 338A) syvemmissä vesikerroksissa vastaavasti kuin kokonaistypen kohdalla. Veden väriluku oli koko alueella hieman keskimääräistä aiempien vuosien tasoa korkeampi, mutta väriluvun kasvu ei näkynyt vastaavasti humuspitoisuutta kuvaavassa COD-Mn-pitoisuudessa.

24 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Veden laatu alueittain Oheisissa kuvaajissa on verrattu vuoden 2014 keskimääräistä vedenlaatua aiempaan, vuosilta koottuun vastaavaan aineistoon. Alueellisia eroja on kuvattu ns. runkoasemien vedenlaadun kautta. Runkoasemat sijoittuvat eri puolille Kallavettä seuraavasti: Tunnus Alue Havaintopaikka A1 Pohjois-Kallavesi Pohjois-Kallavesi 330 CO Nilsiän reitiltä tuleva vesi Jännevirta 1600 B Savon Sellun lähialue Kallavesi 338A C1 Säyneensalon itäpuoli Kallavesi 375 C3 Lehtoniemen lähialue Kallavesi 377 D Eteläinen Kallavesi Kallavesi 405 Levätuotantoa kuvaava klorofylli-a-pitoisuus alueittain vuonna 2014 sekä keskimäärin edellisvuosina on esitetty kuvissa 17 ja 18. Lämpimästä kesästä johtuen levätuotanto oli vuonna 2014 kaikilla alueilla hieman keskimääräistä aiempien vuosien tasoa korkeampaa. Erityisesti Savon Sellun lähialueella (alue B, Kallavesi 338A) levätuotanto kasvoi edellisiä vuosia korkeammaksi. Selvimmin klorofylli-a-pitoisuus oli Savon Sellun lähialueella koholla heinäkuussa (16 µg/l) ja kuvasti melko voimakasta levätuotantoa. Kesäkuussa tuotanto oli edelleen melko voimakasta (pitoisuus 12 µg/l) ja loppukesällä lähempänä edellisvuosien keskimääräistä tasoa pitoisuuden ollessa alle 10 µg/l. Keski- Kallavedellä klorofylli-a:n pitoisuusnousu oli edellisvuosiin verrattuna hieman vähäisempää. Eteläisellä Kallavedellä (alue D, Kallavesi 405) varsinkin kesäkuussa levätuotanto oli kuitenkin melko voimakasta (chl-a 14 µg/l), mutta aleni loppukesällä tasolle alle 10 µg/l.

25 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 24 Kuva 17. Eri alueiden klorofylli-a-pitoisuus (µg/l) kesällä 2014 kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet runkopisteillä olivat vuonna 2014 klorofyllin tavoin pääsääntöisesti hieman keskimääräistä aiempien vuosien tasoa korkeampia muilla havaintopaikoilla kuin Nilsiän reitiltä tulevassa Jännevirrassa (kuva 19). Korkeimmillaan päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat Pohjois-Kallaveden puolella alueella A1, jossa vesi luokittui reheväksi. Muilla alueilla vesi oli lievästi rehevää, mutta Jännevirtaa lukuun ottamatta kokonaisfosforipitoisuus oli 3-6 µg/l korkeampi kuin edellisvuosina keskimäärin. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli Pohjois-Kallavedellä, Jännevirrassa sekä Etelä-Kallavedellä vuonna 2014 lähellä edellisvuosien tasoa sekä Savon Sellun edustalla ja Keski-Kallavedellä hieman keskimääräistä korkeammalla tasolla. Päällysveden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat korkeimmillaan aiempien vuosien tavoin Savon Sellun lähialueella. Kaikilla alueilla vesi oli lievästi humuspitoisempaa ja tummempaa kuin keskimäärin edellisvuosina, mikä kuvastaa hajakuormituksen vaikutusta. Erityisesti keväällä maalisja toukokuussa veden väri ja humuspitoisuus olivat koholla, mikä viittaa sateiden syksyn 2013 vaikutukseen. Päällysveden sähkönjohtavuus oli lähellä edellisvuosien tasoa, joskin Nilsiän reitiltä tulevassa Jännevirrassa hieman edellisvuosia korkeampi (kuva 20).

26 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy ,0 Chl-a µg/l ,1 10,0 8,8 7,4 8,3 8,2 9,0 7,0 9, A1 CO B C1 C3 D chl-a v 2014 Kuva 18. Keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus vuonna 2014 (v 2014) sekä vuosina (chl-a) eri alueiden runkoasemilla (alue A1 = Kallavesi 330, B = Kallavesi 338A, C1 = Kallavesi 375, C3 = Kallavesi 377, D = Kallavesi 405) kok P µg/l kok N NH4N µg/l 0 A1 CO B C1 C3 D kok P kok P/14 kok N NH4-N kok N/14 NH4-N/14 Kuva 19. Keskimääräiset päällysveden ravinnepitoisuudet vuonna 2014 (kuvassa /14) sekä vuosina eri alueiden runkoasemilla (alue A1 = Kallavesi 330, C0 = Jännevirta 1600, B = Kallavesi 338A, C1 = Kallavesi 375, C3 = Kallavesi 377, D = Kallavesi 405) 0

27 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy COD-Mn sjk ms/m Väriluku A1 CO B C1 C3 D COD-Mn sjk COD/14 sjk/14 väri väri/14 Kuva 20. Keskimääräinen päällysveden COD-Mn pitoisuus, sähkönjohtavuus ja veden väriluku vuonna 2014 (kuvassa /14) sekä vuosina eri alueiden runkoasemilla (alue A1 = Kallavesi 330, C0 = Jännevirta 1600, B = Kallavesi 338A, C1 = Kallavesi 375, C3 = Kallavesi 377, D = Kallavesi 405) kok P µg/l kok N NH4N µg/l A1 B C1 C3 D kok P kok P/14 kok N NH4-N kok N/14 NH4-N/14 0 Kuva 21. Keskimääräiset alusveden ravinnepitoisuudet vuonna 2014 (kuvassa /14) sekä vuosina eri alueiden runkoasemilla (alue A1 = Kallavesi 330, B = Kallavesi 338A, C1 = Kallavesi 375, C3 = Kallavesi 377, D = Kallavesi 405).

28 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 27 Runkoasemien pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia vuonna 2014 ja edellisvuosina on verrattu kuvassa 21. Kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 2014 lievästi korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina, mutta alueelliset erot olivat hyvin samansuuntaisia kuin edellisvuosina. Korkeimmillaan kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat Savon Sellun ja Lehtoniemen lähialueilla. Pohjanläheisen vesikerroksen kokonaisfosforipitoisuuksissa oli jonkin verran vaihtelua eri alueiden välillä ja vuoden 2014 keskimääräiset pitoisuudet olivat Pohjois-Kallavettä lukuun ottamatta alempia kuin keskimäärin edellisvuosina. Vuoden 2014 vedenlaatutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen Liitteet Vuoden 2014 vedenlaatutulokset

29 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/19 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Syvyys (m) oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l / 1600 Jännevirta 1600 Klo 13:10; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1,0 1,2 11,3 80 6,6 4,9 610 < / 399 Suvasvesi 399 Kok.syv. 29,6 m; Näk.syv. 2,45 m; Jää 35 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 3 /8; 1 0,90 12,3 86 6,9 5,6 750 < ,90 12, ,90 12, ,90 11, ,1 11, ,3 11,5 81 6,9 5,7 730 < ,5 10, ,6 10, ,8 10, ,0 9, ,0 9,9 72 6,8 5,8 820 < ,0 9, ,0 10, ,0 9, ,6 2,0 9,7 70 6,8 5,8 820 < / 1700 Puutossalmi 1700 Klo 9:50; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; 1,0 0,90 12,2 86 6,8 5, / 333 Kallavesi 333 Klo 11:10; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. 4 C-ast; 1,0 1,2 11,0 78 6,7 5, / 340H Kallavesi 340H Kok.syv. 36,4 m; Näk.syv. 1,51 m; Jää 27 cm; Lumi 0 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 3 /8; 1 1,0 11, ,0 11, ,0 10, ,0 10, ,0 10, ,0 10, ,0 10, ,4 1,1 10,

30 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/19 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Syvyys (m) oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l / 338A Kallavesi 338A Kok.syv. 30,2 m; Näk.syv. 1,82 m; Jää 32 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 2 /8; 1 1,1 10,9 77 6,6 5, ,4 5 1,2 10, ,2 10,8 76 6,6 5, ,3 15 1,2 10, ,3 10,8 76 6,6 6, ~ ,3 10, ,2 1,6 7,2 51 6,5 6, / 338BH Kallavesi 338BH Kok.syv. 28,7 m; Näk.syv. 1,88 m; Jää 22 cm; Lumi 0 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 2 /8; 1 1,2 11, ,2 11, ,2 10, ,2 11, ,2 10, ,3 10, ,7 1,3 10, / 338H Kallavesi 338H Kok.syv. 26,3 m; Näk.syv. 1,85 m; Jää 20 cm; Lumi 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 2 /8; 1 1,2 11, ,2 11, ,2 11, ,2 10, ,2 10, ,3 1,3 10, / 345 Kallavesi 345 Kok.syv. 45,9 m; Näk.syv. 1,88 m; Jää 25 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 2 /8; 1 1,0 11,0 77 6,7 5, ,1 5 1,1 10, ,1 11,1 78 6,7 5, ,9 15 1,1 11, ,1 10,7 75 6,7 5, ,4 25 1,2 10, ,4 10, ,7 9, ,9 7,8 56 6,7 5,8 810 <5 31 6,9 44,9 2,0 6,5 47 6,7 5,9 820 <5 33 6,9

31 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/19 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Syvyys (m) oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l / 372H Kallavesi 372H Kok.syv. 31,7 m; Näk.syv. 2,12 m; Jää 29 cm; Lumi 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 6 /8; 1 0,70 11, ,2 11, ,3 11, ,3 10, ,3 10, ,3 10, ,7 1,4 10, / 372AH Kallavesi 372AH Kok.syv. 31,2 m; Näk.syv. 1,55 m; Jää 31 cm; Lumi 1 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 6 /8; 1 1,0 11, ,1 11, ,1 11, ,2 11, ,2 11, ,2 11, ,2 1,2 11, / 377 Kallavesi 377 Kok.syv. 34,6 m; Näk.syv. 1,90 m; Jää 35 cm; Lumi 1 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 6 /8; 1 0,80 11,9 83 6,7 5, ,6 5 1,0 11, ,0 11,8 83 6,8 6, ,1 15 1,0 11, ,1 10,0 71 6,9 8, ,2 10, ,3 9, ,6 1,5 6,7 48 6,6 8, / 330 Pohjois-Kallavesi 330 Kok.syv. 37,5 m; Näk.syv. 1,35 m; Jää 36 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; 1 1,4 10,8 77 6,7 5, < ,0 5 1,4 11, ,5 11,0 79 6,7 5,2 860 < ,0 15 1,7 10, ,9 9,6 69 6,8 6,1 790 < ,7 25 2,1 8, ,2 7, ,5 2,5 3,0 22 6,5 6, ,0 4, / 333 Kallavesi 333 Klo 9:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Ilm.lt. 14 C-ast; 1,0 8,4 11,1 95 5, <

32 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/19 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Syvyys (m) oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l / 338A Kallavesi 338A Kok.syv. 30,2 m; Näk.syv. 1,55 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 9,5 11,3 99 5, ,2 10,7 89 5, ,2 7,0 10,3 85 5, / 345 Kallavesi 345 Kok.syv. 46,0 m; Näk.syv. 1,60 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 9,0 11,1 96 5, ,9 10,5 86 5, ,0 5,8 10,5 83 5, / 1600 Jännevirta 1600 Klo 13:55; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; 1,0 9,7 10,8 95 5, / 375 Kallavesi 375 Kok.syv. 36,5 m; Näk.syv. 1,65 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 150 ast.; 1 9,4 11,4 99 5, < ,0 10,9 87 5, < ,5 5,9 10,6 85 5, < / 374 Kallavesi 374 Kok.syv. 34,4 m; Näk.syv. 1,50 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; 1 8,6 9,7 83 5, ,0 11,0 88 5, ,4 5,7 9,9 79 5, / 377 Kallavesi 377 Kok.syv. 34,6 m; Näk.syv. 1,55 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 150 ast.; 1 8,8 10,9 94 5, ,3 10,9 88 5, ,6 6,2 10,6 85 5, / 378 Kallavesi 378 Kok.syv. 49,5 m; Näk.syv. 1,75 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 150 ast.; 1 9,3 11,0 96 5, ,0 10,7 86 5, < ,5 5,8 10,1 81 5, <

33 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/19 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Syvyys (m) oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l / 358 Kallavesi 358 Kok.syv. 38,7 m; Näk.syv. 1,65 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 150 ast.; 1 9,6 11, , ,7 10,7 88 5, ,7 6,0 10,2 82 5, / 25 Kallavesi 25 Kok.syv. 56,7 m; Näk.syv. 2,35 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 9,1 11,4 99 5, ,3 10,2 82 5, < ,7 5,8 10,7 86 5, < / 399 Suvasvesi 399 Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,90 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 12,7 10, , < ,0 11,1 91 5, ,0 6,5 11,0 89 5, / 405 Kallavesi 405 Kok.syv. 44,8 m; Näk.syv. 1,70 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 170 ast.; 1 10,7 11, , < ,4 9,6 78 5, < ,8 6,1 10,8 87 5, < / 1700 Puutossalmi 1700 Klo 10:50; Näytt.ottaja Juha Pitkänen, Minna Kukkonen; Ilm.lt. 18 C-ast; 1,0 11,4 10,3 94 5, < / 330 Pohjois-Kallavesi 330 Näk.syv. 1,4 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; , / 338A Kallavesi 338A Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; , / 345 Kallavesi 345 Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; ,

34 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/19 Kallaveden yhteistarkkailu (1345) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli Klorof.-a Sulfaatti Syvyys (m) oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/100 ml µg/l mg/l / 375 Kallavesi 375 Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; , , / 374 Kallavesi 374 Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; , < / 377 Kallavesi 377 Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; , / 358 Kallavesi 358 Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; , < / 25 Kallavesi 25 Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; , / 405 Kallavesi 405 Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja Pitkänen Juha; , < / 330 Pohjois-Kallavesi 330 Näk.syv. 1,4 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; , < / 338A Kallavesi 338A Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; , / 345 Kallavesi 345 Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; , , / 375 Kallavesi 375 Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja Juha Pitkänen; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; , ,5