S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Transkriptio

1 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Stora Enso Oyj A 74.6 Varkauden tehdas ( ) Tilausnro Varkauden kaupunki Tekninen virasto ( ) Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus ( ) Carelian Caviar Oy ( ) Keski-Savon ympäristölautakunta ( ) Rantasalmen ympäristönsuojelultk ( ) Joroisten ympäristönsuojelultk ( ) Etelä-Savon ely-keskus ( ) Lähetämme ohessa Haukiveden yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen Toimisto ja Kuopion laboratorio Joensuun laboratorio Y-tunnus Yrittäjäntie 24 Jokikatu Kuopio 802 Joensuu Puhelin: Puhelin: vsy@ymparistotutkimus.fi laboratorio.joensuu@ymparistotutkimus.fi etunimi.sukunimi@ymparistotutkimus.fi

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 74.6 STORA ENSO OYJ VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2 KUOPIO JUKKA HARTIKAINEN

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy S I S Ä L L Y S. YLEISTÄ...4. TARKKAILUN PERUSTE JA TARKOITUS TARKKAILUALUEEN KUVAUS TARKKAILUN SUORITUS SÄÄOLOT SÄÄTILA VIRTAAMAT JA VESIVARAT VESISTÖKUORMITUS STORA-ENSO OYJ VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI, AKONNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVETEEN KOHDISTUVA KOKONAISKUORMITUS UNNUKAN LUUSUASSA VARKAUDESSA VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA MAALISKUU TOUKOKUU ELOKUU LOKAKUU VEDEN LAATU KOKO REITILLÄ...23 Liitteet Vuoden 2 tulosaineisto 2

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy dž Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy suoritti vuonna 2 Stora Enso Oy:n Varkauden tehtaiden, Varkauden kaupungin ja Carelian Caviar Oy:n jätevesien purkuvesistön vedenlaadun tarkkailun. Vuosi 2 oli ns. normaalin tarkkailun vuosi eikä mukana ollut määrävuosina toteuttavia biologisia tutkimuksia. Varkauden alueen kuormittajista Stora Enson Varkauden tehtaiden sekä Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon ravinnekuormitus vesistöön kasvoi ja Carelian Caviar Oy:n kuormitus aleni edellisvuodesta. Vuoden 2 vesistötarkkailun tuloksista voidaan todeta seuraavaa: Maaliskuussa Huruslahden syvänteeseen sijoitettu hapetin toimi hyvin ja happitilanne oli hyvä. Huruslahden perukassa happitilanne oli sen sijaan erittäin huono. Ravinnepitoisuuksien perusteella Huruslahti luokittui syvänneasemalla niukkaravinteiseksi ja lahden perukassa lievästi reheväksi. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa veden laatu oli lähes vastaava kuin Huruslahdesta purkautuvassa Pirtinvirrassa ollen lievästi rehevää. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt suurempia määriä. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon lähihavaintopaikalla Akonniemessä puhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyivät maaliskuussa selvästi syvemmissä vesikerroksissa typpiyhdisteiden sekä sähkönjohtavuuden kasvuna. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutuksia ei ollut selkeästi eroteltavissa, kuten ei myöskään lähialueella Siitinselällä. Siitinselän alapuolisella Haukivedellä rehevyystaso laski pääsääntöisesti reittiä alaspäin siirryttäessä ja vesi luokittui Siitinselältä alaspäin niukkaravinteiseksi, Tahkoselällä kuitenkin lievästi reheväksi. Veden sähkönjohtavuus oli Siitinselällä ja useimmilla alapuolisilla havaintopaikoilla korkeimmillaan välisyvyyksissä, mikä saattaa viitata jätevesien kulkeutumiseen reitillä alaspäin pinnan ja pohjavesikerroksen välisessä välivedessä. Myös loppukesällä Huruslahden hapetin toimi hyvin ja pystyi pitämään syvänteen hapellisena. Vesi syvänneasemalla oli lievästi rehevää. Levätuotanto oli kohtalaista, mutta hieman alempaa kuin keskimäärin edellisvuosina loppukesällä. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereita esiintynyt runsaampia määriä. Huruslahden perukassa happitilanne oli kevään tapaan voimakkaasti heikentynyt ja vesi oli erittäin rehevää. Huruslahdesta purkautuvan Pirtinvirran sekä Unnukasta tulevan voimakanavan veden laadun erot olivat loppukesällä vain vähäisiä. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vedenlaatu oli samaa tasoa kuin ylempänä Pirtinvirrassa eikä selvää typpiyhdisteiden tai sähkönjohtavuuden kasvua havaittu. Veden kokonaisfosforipitoisuus kuvasti lievästi rehevää vettä. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon purkuvesien lähihavaintopaikalla Akonniemessä syvänteen happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa oli heikko, mutta ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin tai tyydyttävästi. Puhdistamon purkuvesien vaikutus 3

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. YLEISTÄ näkyi pohjan lähellä sekä jossakin määrin myös välivedessä happitilanteen heikentymisen ohella sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden määrän kohoamisena. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutus oli vähäisempi ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet olivat kuitenkin hieman korkeampia kuin yläpuolisessa Ykspuussa ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Akonniemen alapuolisella Siitinselällä vesikerros oli vain lievästi lämpötilakerrostunut ja happea riitti pohjan lähelle tyydyttävästi sekä ylempiin vesikerroksiin hyvin. Päällysveden rehevyys ja levätuotanto oli samaa tasoa kuin Akonniemessä, mutta alemmissa vesikerroksissa ei esiintynyt vastaavaa ravinnepitoisuuksien ja sähkönjohtavuuden kasvua. Siitinselän alapuolisella Haukivedellä happitilanne syvänneasemilla oli lähellä edellisvuosien vastaavaa tasoa ja useimmilla paikoilla esiintyi kohtalaista hapen kulumista syvemmissä vesikerroksissa. Vesi oli Heposelälle asti lievästi rehevää ja fosforipitoisuus aleni vasta Peonselällä ja idässä Äimisvedellä lähelle niukkaravinteista vettä. Kokonaisuudessaan veden laatu eri havaintopaikoilla oli lähellä viime vuosien loppukesän tilannetta. Levätuotanto Saviluodossa ja Heposelällä oli kohtalaista ollen kuitenkin hieman alemmalla tasolla kuin Siitinselällä ja Akonniemessä. Koko reitin vedenlaatua tarkasteltaessa voidaan todeta Haukiveden päällysveden kokonaisfosforipitoisuuksien ja veden sähkönjohtavuuden olleen vuonna 2 pääsääntöisesti keskimääräistä aiempien vuosien tasoa alempia. Kokonaistyppeä esiintyi osalla havaintopaikoista keskimääräistä runsaammin, mikä voi viitata sateisen kesän aiheuttaman hajakuormituksen vaikutukseen. Syvänteiden pohjanläheisessä vesikerroksessa vedenlaatu oli näillä parametreilla mitattuna keskimääristä aiempien vuosien tasoa heikompi Akonniemessä, muilla havaintopaikoilla pääsääntöisesti hieman aiempia vuosia parempi. Vuonna 2 avovesikaudella mitattujen päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella Kinkamon ja Vuoriselän välinen alue luokittuu vesistöjen ekologisessa luokituksessa vedenlaadultaan luokkaan hyvä ja Saviluoto sekä alapuolinen alue luokkaan erinomainen tai hyvä. Levätuotantoa kuvaavan klorofylli-a:n perusteella Kinkamo, Huruslahti ja Ykspuu kuuluivat vuonna 2 luokkaan hyvä, Akonniemi ja Siitinselkä luokkaan tyydyttävä sekä Saviluoto ja Heposelkä edelleen luokkaan hyvä.. Tarkkailun peruste ja tarkoitus Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy on suorittanut Haukiveden yhteistarkkailun päivitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti, jonka Pohjois-Savon ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään PSA-03-Y Tarkkailu perustuu Stora Enson Oyj:n osalta Itä-Suomen ympäristölupaviraston..08 antaman päätöksen Dnro ISY-04-Y-25 ja VHO:n antamaan päätökseen nro 09/0/. Varkauden kaupungin osalta tarkkailu ympäristölupaviraston päätökseen 97/05/2 (Dnro ISY-04-Y-8), Yhteistarkkailuun liittyi syksyllä 06 Carelian Caviar Oy, jolla on toiminnalleen Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä lupa (Dnro ISY-06-Y-6). Carelian Caviar Oy sai Itä-Suomen aluehallintovirastosta jatkoluvan toiminnalleen päätöksellä Nro 25/2/ Dnro ISAVI/83/04.08/. 4

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy.2 Tarkkailualueen kuvaus Varkauden seudun jätevesien purkuvesistö Haukivesi ja sen valuma-alue sijaitsevat pääosin Etelä-Savon maakunnassa Rantasalmen ja Joroisten kuntien sekä Savonlinnan kaupungin alueella. Pääkuormittajat, Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaat ja Varkauden kaupunki, sijaitsevat Pohjois-Savon maakunnassa. Alueen maaperä on moreenivaltaista, sillä moreenimaiden osuus on %. Joroisissa esiintyy kuitenkin suhteellisen runsaasti myös hietamaita (yli 30 %), jolloin moreenin osuus jää noin 30 %:iin. Kallioperä on pääosin kiteisiä liuskeita. Pellon osuus maa-alasta on Etelä-Savon alueella noin 7 %. Haukivedellä tarkoitetaan Varkauden salmien, Virtasalmen Sikonleuan Selkäsalmen, Savonlinnan salmen, Oravin kanavan ja Tappuvirran rajoittamaa vesialuetta. Haukiveden katsotaan kuuluvan osana tasapintaiseen Iso-Saimaaseen, joskin Savonlinnan Kyrönsalmessa on pienehkö kynnys. Edellä rajatun Haukiveden pinta-ala on 54 km 2. Varsinaisen Haukiveden pinta-alaksi ilman saaria ja Joroisten selkää on saatu 460 km 2. Järvi on lahtien ja saarien rikkoma, luoteesta kaakkoon suuntautuva verrattain kapea allas. Järven suurin pituus on 80 km ja suurin syvyys 52 m. Haukivesi kuuluu Vuoksen vesistön Haukiveden valuma-alueeseen 4.2 ja tarkemmin 4.2 Haukiveden lähialueeseen (4.2), jonka alarajana on Savonlinna. Haukiveden lähivaluma-alueen pinta-ala on 289 km 2 ja järvisyys 57,46 %. Alue kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen ja se luokitellaan tyypiltään suureksi humusjärveksi (Sh)..3 Tarkkailun suoritus Tarkkailualueena on Varkauden yläpuolinen Unnukan Kinkamonselkä ja jätevesien aikaisempi purkualue Huruslahti sekä Haukivesi Siitinselältä Peonselälle saakka (kartta ). Varkauden lähialueen havaintoasemien sijainti on esitetty kartassa 2. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy otti tutkimusvuonna vesistötarkkailunäytteet neljä kertaa vuodessa eli maalis-huhtikuussa, toukokuussa, elokuussa sekä loka-marraskuussa. Näytteet tutkittiin Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa akkreditoiduin menetelmin ja tulokset lähetettiin niiden valmistuttua asianosaisille sekä Pohjois- ja Etelä-Savon elykeskuksille. Vuosi 2 oli ns. suppean tarkkailun vuosi eli laajempia biologisia tutkimuksia ei toteutettu. 5

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kartta. Haukiveden alueen fysikaalis-kemialliset havaintopaikat. 6

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kartta 2. Varkauden lähialueen vesistötarkkailuhavaintopaikkojen sijainti 2. SÄÄOLOT 2. Säätila Tarkkailuvuoden 2 sääoloja Etelä-Savossa on arvioitu Punkaharjulla havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat ja 2). Vuoksen vesistöalueella vuoden 2 alkupuolisko oli sateisin yli 50 vuoteen. Vuoden alusta laskettu sademäärä on noin 500 mm, kun keskimäärin vastaavalla aikavälillä sataa vain 300 mm. Tiedot ovat Etelä-Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista.. 7

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy C Keskilämpötila Punkaharjulla 2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon x I/2 II/2 III/2 IV/2 V/2 VI/2 VII/2 VIII/2 IX/2 X/2 XI/2 XII/2 Kuva. Punkaharjun kuukausittainen keskilämpötila 2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. mm/kk Sadanta Punkaharjulla 2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 60 2 x I/2 II/2 III/2 IV/2 V/2 VI/2 VII/2 VIII/2 IX/2 X/2 XI/2 XII/2 Kuva 2. Punkaharjun kuukausittainen sademäärä 2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuu oli lämpötilaltaan normaali, ja sateita saatiin hieman normaalia enemmän. Helmikuu oli lähes viisi astetta tavanomaista kylmempi, mutta sen jälkeen lämpötila pysytteli pitkän ajan keskiarvon tietämillä koko loppuvuoden ajan. Helmikuussa lunta saatiin edelleen lisää. Lumisateet jatkuivat maaliskuussa, sademäärä oli hieman keskiarvoa korkeampi. Lumien esiintyminen helmi-huhtikuussa 2 on esitetty kuvassa 3. Huhtikuussa lumien sulaminen ajoittui hieman normaalia myöhemmäksi, 5. päivä oli lumipeitteen paksuudeksi mitattu Punkaharjulla vielä 38 cm, mikä on kaksinkertainen pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Toukokuussa lämpötila nousi tyypilliseen tapaan, ja vuotovesikausi jatkui vielä kuun loppupuolelle. Lumien sulamisvedet nostivat vesistöjen vedenkorkeuksia, koska pohjavedet olivat syksyn jäljiltä korkealla, ja routaakin oli maassa vielä toukokuun lopulle. 8

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 3. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa 2. Kesäkuun alku oli viileähkö, kuun puolen välin paikkeilla ilma oli lämpimimmillään. Heinäkuun alkupuolella ei ollut helteitä. Sää oli melko normaali ja sateinen. Ukkosmyrskyjäkin oli paikoin. Kesä-heinäkuussa sademäärä oli,5-2 kertaa keskimääräistä korkeampi. Elokuun alku oli pitkän ajan keskiarvoa viileämpi. Muuten sademäärät olivat elokuussa ajankohtaan nähden normaaleja. Ukkosia on ollut tavanomaista vähemmän. Elokuun puolessa välissä oli keskimääräistä lämpimämpi jakso, mutta kuun loppua kohden säät viilenivät normaaliin vuosikeskiarvoon. Syyskuun alku oli lämpötiloiltaan tavanomainen, vain toisella viikolla oli hieman viime vuosia viileämpää. Sateitakin saatiin tasaiseen tahtiin ja kuukauden sademäärä kohosi taas reilusti keskiarvon yli. Lokakuun alkupuoli oli hiukan pitkän ajan keskiarvoon verrattuna lämpimämpää, mutta sademäärät olivat selvästi runsaammat. Loppukuusta lämpötila painui jo hieman pakkasen puolelle. Loka-marraskuun vaihteessa Itä-Suomen alueella satoi ensilumi. Lumi suli kuitenkin parin päivän sisällä pois. Marraskuun alkupuolella lunta satoi lisää ja lämpötila laski pari astetta normaalia keskilämpöä alemmaksi. Lumi suli kuitenkin pois kolmannen viikon aikana ja lämpötila nousi selvästi plussan puolelle. Joulukuu alkoi huomattavasti viime vuosia kylmempänä. Lämpötila vaihteli reilusti koko kuukauden nollakelistä lähes 30 asteen pakkasiin. Lunta satoi melko tasaiseen tahtiin. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa vuonna 2 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa 2. 9

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2.2 Virtaamat ja vesivarat Etelä-Savon järvien jäät olivat heikot tammikuussa 2 lauhan joulukuun takia. Tammikuun lopulle sijoittuneet pakkaset paransivat jäätilannetta vain vähän. Jäänpaksuus oli keskimäärin tammikuun lopussa 24 cm, kun paksuus on ollut normaalisti 40 cm. Heikko jäätilanne jatkui maaliskuulle asti. Maaliskuun lopussa jäät olivat jo lähellä normaalia tilannetta, paksuus oli keskimäärin 46 cm. Jäät lähtivät huhtikuussa. Loppuvuodesta suurin osa Etelä-Savon järvistä jäätyi joulukuun ensimmäisinä päivinä. Lumen vesiarvo on Vuoksen vesistön etelä- ja länsiosissa hieman tavallista pienempi, noin mm pohjoista kohden lisääntyen. Vesistön koillisosassa lunta on enemmän. Pielisen valuma-alueella vesiarvo on noin 80 mm, mikä vastaa ajankohdan tyypillistä lumitilannetta. Vuosi alkoi keskiarvoa korkeammilla järvien pinnankorkeuksilla. Vedenpinnat lähtivät nousuun huhtikuun puolessa välissä. Saimaan pinta oli 9 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Toukokuun ensimmäisen kolmanneksen aikana vesistöjen tulvakorkeudet lähestyivät kevään maksimikorkeuksia. Saimaalla jouduttiin loppukesästä tekemään lisäjuoksutuksia. Pinnat pysyivät tavanomaista korkeammalla koko loppuvuoden. Vuoden lopussa Saimaan vedenpinnan korkeus on ollut 70 cm ajankohdan keskitason ja cm ns. normaalivyöhykkeen ylärajan yläpuolella. Pohjaveden pinnat olivat pohjavesiasemilla ja kaivoissa talven aikana monin paikoin keskiarvoa korkeammalla. Pinnat nousivat paikoin nopeastikin touko- kesäkuussa lumien sulamisen ja runsaiden sateiden takia. Nousu oli tavanomaista jyrkempi ja vedenpinnat jäivät normaalia korkeammalle, johtuen myös sateisesta kesästä. Pohjavesien pinnat olivat yli ajankohdan keskiarvon heinäkuussa. Vielä elokuussakin vedenpinnat olivat normaalia korkeammat. Mm. Saimaan pinta oli 50 cm ajankohdan tavanomaista korkeammalla. Pinnat laskivat syyskuulle asti, minkä jälkeen loppukesän ja syksyn sateet pitivät pinnat pääosin noususuunnassa ja keskiarvojen yläpuolella koko loppuvuoden. Pohjaveden pinnat olivat vuoden lopussa Etelä-Savon pohjavesiasemilla -40 cm yli keskimääräisen. Pohjavesivaraston täydentyminen jatkui syksyllä pitkään, sillä maan pintakerrokset olivat veden kyllästämiä, jolloin routakerrosta ei helposti muodostu. 0

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3. VESISTÖKUORMITUS 3. Stora-Enso Oyj Varkauden tehtaat Puhdistamon kokonaistehokkuus (%) on viime vuosina ollut seuraavaa: Kiintoaine COD BOD Fosfori Typpi AOX *) Ympäristöluvan ISY 04 Y 25 mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat: kuukausikeskiarvo 25 t O2/d 0 kg/d 25 kg/d COD-Cr AOX Fosfori vuosikeskiarvo t O2/d 90 kg/d kg/d Kuormitukseen lasketaan mukaan kaikki velvoitetarkkailun alaiset purkuviemärit; puhdistamolta vesistöön, päätehdasalueen sadevesiviemäri ja puhtaiden/jäähdytysvesien viemäri. Taulukko. Varkauden tehtaiden kuukausittainen jätevesikuormitus puhdistamolta vesistöön vuonna 2. Kuukausi Keskiarvo Virtaama m³/d ph 7,3 7,5 7,7 7,7 7,8 7,7 7,6 7,3 7,3 7,5 7,7 7,7 7,6 JohtokykyKiintoaine ms/m t/d 234,8,0 26,2,82 249, 0,94 222,3,09 252,8 0,9 236,7 0,93 233,8 0,8 248,5,34 272,3,09 254,2,65 258,7,66 257,7,9 248,5,26 COD t/d 6,9 8,2 6,7 5,6 7, 6,8 5,2 5,5 6,0 6,4 7,7 7,8 6,7 BOD7 t/d 0,54 0,86 0,52 0,84 0,50 0,45 0,38 0,3 0,5 0,48 0,74 0,87 0,58 Kok. N kg/d 82,9 84,4 06,8 80, 26,6 87,3 252,5 260,8 80, 55,3 98,6 7,6 76,9 Kok. P kg/d 9,2,9 3,7 0,2 2,0 5,3 22,8 9,4,7 22,7, 5,0 7,7 Kok. S t/d 5,7 8, 0,7 5, 9, 8,5 8,3 0,4 8,9 9, 9, 7,8 8,4 AOX kg/d 42,0 40,6 40, 24,0 35,7 40,9 34,6 33,5 3,7 39,8 39, 40,8 36,9

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Suppea katsaus puhdistamon vuoden 2 toiminnasta: Jätevedenpuhdistamo toimi suunnitelmien mukaan. Lupaehtojen ylityksiä ei ollut. Puhdistamon kuormitus: Puhdistamolle tuleva kuormitus muuttui hieman vuoden loppuvuoden tasosta johtuen tuotantomäärän kasvusta. Jäteveden määrä kasvoi noin 3 %. Orgaanisen aineen (COD) kuormitus aleni noin % ja fosforikuormitus noin 8 %. Muutokset ovat vaikuttaneet positiivisesti puhdistamon toimintaan. Yhteenveto puhdistamon toiminnasta: Typen negatiivinen reduktio on johtunut ravinnelisäyksen (urea) tarpeesta. Vaikka puhdistamolle tulevien jätevesien fosforipäästöt alenivat vuoden tasosta (42,3 kg/d à 35,6 kg/d) niin päästöt vesistöön kasvoivat. Syynä oli lammikosta purkautuva liukoinen fosfori. Kesällä 2 tehtiin lammikon ruoppauskoe, jossa testattiin ruoppauslietteen käsittelyä. Tavoitteena on aloittaa kesällä 3 lammikon ruoppausta kohdista, joihin on eniten kertynyt lietettä. Tertiäärivaihetta on ajettu ilmastetun lammikon toimintatehokkuuden mukaan lähinnä fosforin poistamiseksi. Ureaa joudutaan annostelemaan koko vuoden ajan ilmastetun lammikon biotoiminnan tehostamiseksi. Typen poistoreduktio on muodostunut negatiiviseksi siitä syystä että riittävä liukoisen typen tarve on saavutettu urean annostelua lisäämällä. Taulukko 2. Varkauden tehtaiden kokonaiskuormituksen (mukana jäähdytysvedet ja pääsadevesikanaali) kehittyminen vuosina Johtamisvrk Virtaama Kiintoaine BOD7 COD kok.p kok.n kok.s TOCL (AOX) 3 m /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kg/d 00 Kiintoaine BOD Kuva 5. Varkauden tehtaiden BOD7 ja kiintoainekuormituksen kehittyminen vuosina kg/d0000 COD kok.s Kuva 6. Varkauden tehtaiden COD- ja kokonaisrikkikuormituksen kehittyminen vuosina

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kg/d kok.p 50 kok.n AOX Kuva 7. Varkauden tehtaiden kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja AOX-kuormituksen kehittyminen vuosina Varkauden kaupunki, Akonniemen jätevedenpuhdistamo Varkauden kaupungin Akonniemen rinnakkaissaostuslaitoksen ensimmäinen toimintavuosi oli 998. Itä-Suomen ympäristölupaviraston Varkauden kaupungille antamassa päätöksessä nro 97/05/2 kohdassa A.. lupaehdoiksi määrättiin seuraavat puhdistusvaatimukset: -BHK7ATU - Kok. P enintään 0 mg/l, puhdistusteho vähintään 95 % enintään 0,3 mg/l, puhdistusteho vähintään 95 % Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi jäteveden käsittelyn tulee täyttää myös valtioneuvoston päätöksen 365/994 liitteen taulukon mukaiset vähimmäisvaatimukset: - COD-Cr - kiintoainepitoisuus enintään 25 mgo2/l, puhdistusteho vähintään 75 % enintään 35 mg/l, puhdistusteho vähintään 90 % Arvot lasketaan näytekohtaisina. Tarkkailuvuoden aikana saa olla enintään kaksi sellaista näytettä, jotka eivät täytä määrättyjä raja-arvoja. 4

16 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kg/d mg/l BOD7-ATU, lähtevä jätevesi 00 kg/d 3,5 0 kg/d mg/l KOKONAISFOSFORI, lähtevä jätevesi 0,3 kg/d Lupaehto mg/l mg/l Lupaehto mg/l 3 80 mg/l 0,25 8 2, ,2 2 0,5, , kg/d KOKONAISTYPPI, lähtevä jätevesi mg/l kg/d 350 0,05 0,5 0 kg/d 350 mg/l 0 NH4-TYPPI, lähtevä jätevesi mg/l 60 kg/d mg/l Kuva 8. Varkauden kaupungin Akonniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus viime vuosina 3.3 Carelian Caviar Oy Carelian Caviar Oy:n ympäristöluvan lupaehdoissa todettiin mm. seuraavaa: 5. Laitoksella tapahtuvan kalankasvatuksen suora päästö vesistöön saa olla korkeintaan 330 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Kuormituksessa on otettava huomioon ohijuoksutukset ja toimintahäiriöiden aikainen kuormitus. 6. Laitoksen suorien päästöjen (purkuputkeen johdettavat vedet) ravinteiden ominaiskuormituksen tavoitearvoina on kahtena ensimmäisenä toimintavuotena 9 g:n typpipäästö ja,6 g:n fosforipäästö tuotettua kalakiloa kohti sekä sen jälkeen 5,5 g:n typpipäästö ja 0,8 g:n fosforipäästö tuotettua kalakiloa kohti. Vuonna 2 kalalaitoksen kuormitus vesianalyysitulosten perusteella oli 8 kg fosforia ja 295 kg typpeä sekä rehunkäytön perusteella arvioituna 80 kg fosforia ja 462 kg typpeä taulukon 4 mukaisesti. 5

17 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko 3. Carelian Caviar Oy:n laskennallinen ravinnekuormitus rehunkäytön ja vesianalyysien perusteella vuonna 2. Laskennallinen kokonaiskuormitus Rehun kok P %(keskiarvo) Rehun kok P Sitoutuu kalaan Poistettu lietteen mukana päästö kok P 0, kg 96 kg 277 kg 80 kg Rehun kok N %(keskiarvo) Rehun kok N Sitoutuu kalaan Poistettu lietteen mukana päästö kok N 6, kg 662kg 2 kg 466 kg Kokonaiskuormitus vesianalyysien perusteella Kok N 295 kg Kok P 8 kg Ominaiskuormitus kok P 4,9 g Ominaiskuormitus kok N 53,8 g 3.4 Haukiveteen kohdistuva kokonaiskuormitus Unnukan luusuassa Varkaudessa Varkauden tehtaiden kokonaisfosforikuormitus oli noin 2,9 % ja kokonaistyppikuormitus noin,3 %, Akonniemen puhdistamon 0,4 % ja 2,2 % sekä Carelian Caviar Oy:n 0,05 % ja 0,02 % koko yläpuolisen valuma-alueen kuormituksesta (taulukko 4). Mikäli arvioinnissa huomioidaan yläpuolisessa vesistössä tapahtuvat sisäiset pidättymisprosessit, em. pistekuormittajien osuus kohoaa ollen yhteensä noin 6 % fosforin ja 9 % typen ainevirtaamasta. 6

18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko 4. Fosforin ja typen kokonaiskuormitus ja sen jakauma Unnukan luusuassa Varkaudessa arvioituna ominaiskuormituksilla (VEPS, tiedot vuodelta 07 paitsi metsätalous 05, laskeuma ja hulevesi 02) ja ainevirtaamalla sekä Varkauden tehtaiden, Varkauden kaupungin ja Carelian Caviar Oy:n kuormitus ja osuudet kokonaiskuormituksesta vuonna 2. * ainevirtaama laskettu vuosien havaintojen keskipitoisuuden ja keskivirtaaman tulona Fosfori Kuormittaja Maatalous Metsätalous Laskeuma Luonnonhuuhtouma Hulevesi Haja-asutus Pistekuormitus Turvetuotanto Arviointimenetelmä VEPS * Ainevirtaama kg / v % kg / v % Yhteeensä Varkauden tehtaat Varkauden kaupunki Carelian Caviar Oy P kg / v % , ,44 8 0,05 Yhteensä Typpi 8 Arviointimenetelmä VEPS * Ainevirtaama kg / v % kg / v % , % 3,3 2,03 0,23 N kg / v %,35 2,2 0,02 % 3,4 5,58 0,06 5, ,58 9,05 4. VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2 4. Maaliskuu Varkauden yläpuolisessa Unnukassa Kinkamon syvänteessä happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa oli heikentynyt, mutta ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Happitilanne oli kuitenkin hieman parempi kuin keskimäärin edellisvuosina kevättalvella. Päällimmäinen vesikerros luokittui niukkaravinteiseksi, mutta ravinnepitoisuudet kasvoivat lievästi syvemmissä vesikerroksissa. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt päällysvedessä. Varkauden tehtaiden yläpuolista vedenlaatua kuvaavassa voimakanavassa ravinne- ja humuspitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Unnukan pintavedessä ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Happitilanne oli hyvä ja sähkönjohtavuus oli alhainen. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja tavattu suurempia määriä. 7

19 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Huruslahden hapetinasemalla Huruslahti veden kerrostuneisuus oli vain vähäistä ja happitilanne oli hyvä koko vesimassassa, mikä ilmentää hapettimen tehokasta toimintaa. Lahden perukassa asemalla 3 happitilanne oli erittäin huono ja vesimassa oli käytännössä hapeton pohjan lähellä sekä niukkahappinen jo viiden metrin syvyydessä. Päällysvedessä happea riitti tyydyttävästi. Ravinnepitoisuuksien perusteella Huruslahti luokittui asemalla niukkaravinteiseksi ja perukassa asemalla 3 lievästi reheväksi. Kokonaisfosforipitoisuudet Huruslahden päällysvedessä olivat hieman alempia kuin keskimäärin edellisvuosina (kuva 9). Heikko happitilanne aiheutti asemalla 3 sisäistä kuormitusta, mikä kasvatti pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia. Huruslahden perukkaan oli pohjan lähelle kerrostunut myös suola- ja kiintoainepitoista vettä. Bakteereja ei juurikaan esiintynyt päällysvedessä. Hapettimen hyvän toiminnan ansiosta vedenlaatu oli hapetinasemalla selvästi Huruslahden perukkaa (as 3) parempi. Paikka: 74/; näyte: Kok. P Paikka: 74/3; näyte: Kok. P Maks. Mediaani Keskiarvo Min. 26 µg/l µg/l 28 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. Kuva 9. Huruslahden syvänneaseman (vasen kuva) ja lahden perukan (oikea kuva) päällysveden kokonaisfosforipitoisuus viime vuosina kevättalvella Huruslahdesta laskevassa Pirtinvirrassa vesi oli laadultaan pitkälti samanlainen kuin voimakanavassa. Ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Huruslahden päällysvedessä ja vesi oli lievästi rehevää. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa näytteenottopaikka oli maaliskuussa sula, joten näytettä ei saatu otettua jään päältä vaan se jouduttiin ottamaan lähempää rantaa yhden metrin syvyydeltä. Veden laatu Ykspuussa oli lähes vastaava kuin Pirtinvirrassa ollen lievästi rehevää. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt suurempia määriä. Vedenlaatu oli kokonaisuudessaan lähellä edellisvuosien keskimääräistä tilannetta. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon lähihavaintopaikalla Akonniemessä puhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyivät edellisten havaintokertojan tapaan selvästi pohjanläheisessä vesikerroksessa ja kymmenen metrin syvyydessä typpiyhdisteiden sekä sähkönjohtavuuden voimakkaana kasvuna. Happitilanne oli lievästi heikentynyt pohjan lähellä, mutta happea esiintyi kuitenkin hieman paremmin kuin keskimäärin edellisvuosina kevättalvella. Hieman keskimääristä parempaa happitilannetta selittää vain lievä lämpötilakerrostuneisuus. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutuksia ei ollut selkeästi eroteltavissa ja vesi luokittui niukkaravinteiseksi ja myös hygieeninen laatu oli hyvä. Jäteveden8

20 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy puhdistamon vaikutusten seurantaan liittyvän nikkelianalyysin mukaan liukoisen nikkelin pitoisuus vesistössä oli alhainen alittaen selvästi nikkelille asetetun ympäristölaatunormin ( µg/l). Siitinselällä vesimassan lämpötilakerrostuneisuus oli vähäistä ja happitilanne oli hyvä koko vesimassassa. Heikosta kerrostumisesta johtuen veden laadun erot eri syvyyksien välillä olivat vähäisiä eikä selviä merkkejä jätevesien vaikutuksesta ollut havaittavissa. Vedenlaatu varsinkin syvemmissä vesikerroksissa oli nyt hieman parempi kuin keskimäärin edellisvuosina. Siitinselän alapuolisilla havaintopaikoilla happitilanne oli useimmissa syvänteissä samaa tasoa kuin edellisvuosina vastaavaan aikaan. Heikoimmillaan happitilanne oli Haukiveden reitiltä sivuun jäävällä Tahkoselällä sekä jossakin määrin myös Saviluodossa (Saviluoto 34). Näillä havaintopaikoilla, kuten myös muilla syvänneasemilla, pohjanläheinen vesikerros säilyi kuitenkin hapellisena ja ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Kokonaisfosforin perusteella rehevyystaso laski pääsääntöisesti reittiä alaspäin siirryttäessä ja vesi luokittui Siitinselältä alaspäin niukkaravinteiseksi, Tahkoselällä kuitenkin lievästi reheväksi. Kokonaistyppipitoisuuksissa oli enemmän eroja eri havaintopaikkojen välillä ja Kuokanselän päällysveteen oli kerrostunut muita havaintopaikkoja typpipitoisempaa vettä. Heikentynyt happitilanne aiheutti lievää sisäistä kuormitusta ja pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksien kasvua lähinnä Tahkoselällä ja Saviluodossa. Hygieeninen laatu Siitinselän alapuolella oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt päällysvedessä suurempia määriä. Veden sähkönjohtavuus oli Siitinselällä ja useimmilla alapuolisilla havaintopaikoilla korkeimmillaan välisyvyyksissä, mikä saattaa viitata jätevesien kulkeutumiseen reitillä alaspäin pinnan ja pohjavesikerroksen välisessä välivedessä. 4.2 Toukokuu Huruslahden syvänneasemalla vesimassa oli vain niukasti lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli koko vesimassassa hyvä. Vedessä oli pieniä määriä kiintoainesta ja se luokittui lievästi reheväksi sekä lievästi humuspitoiseksi. Veden kiertämisestä johtuen vedenlaadun erot eri syvyyksien välillä olivat vain vähäisiä. Vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien vastaavaa tilannetta. Erot Unnukasta tulevan voimakanavan ja Huruslahdesta purkautuvan Pirtinvirran vedenlaadussa olivat vain vähäisiä ja vesi luokittui molemmilla paikoilla lievästi reheväksi. Pirtinvirran hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereita tavattu suurempia määriä. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vesi oli kevätkierrosta johtuen tasalaatuista pinnasta pohjalle ja happitilanne oli hyvä. Vedessä oli kiintoainesta hieman keskimääräistä enemmän, muilta osin vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien tasoa. Muiden havaintopaikkojen tapaan koholla ollut kiintoainesmäärä voi selittyä koivun siitepölyn esiintymisellä, jota havaittiin toukokuun loppupuolella alueen vesistöissä runsaasti. Kokonaistyppipitoisuus ja sähkönjohtavuus olivat samaa tasoa kuin ylempänä Pirtinvirrassa, mutta kokonaisfosforipitoisuus oli kasvanut tästä tasosta lievästi. 9

21 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon alapuolella Akonniemessä happitilanne oli kevättäyskierron jälkeen hyvä ja happea riitti hyvin myös syvänteessä. Puhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyivät edelleen pohjanläheisessä vesikerroksessa sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden kohoamisena, mutta jätevesien vaikutukset syvänteessä olivat hieman vähäisempiä kuin keskimäärin edellisvuosina (kuva 0). Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutus oli selvästi vähäisempää ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat sekä päällysvedessä että pohjan lähellä hyvin alhaisia. Paikka: 74/AKONNIEM; näyte: 8,8 Sähkönj Maks. Mediaani Keskiarvo Min Maks. Mediaani Keskiarvo Min. ms/m µg/l ,5 0,5 0 9,5 9 8,5 8 7,5 7 6, Paikka: 74/AKONNIEM; näyte: 8,8 Kok. N Kuva 0. Akonniemen syvänteen pohjanläheisen vesikerroksen kokonaistyppipitoisuus (vasen kuva) ja sähkönjohtavuus (oikea kuva) eri vuosina toukokuussa. Siitinselällä, Saviluodossa ja Heposelällä happitilanne oli kevättäyskierron jälkeen hyvä. Kuormittajien vaikutuksia ei ollut selvästi eroteltavissa analyysituloksissa. 4.3 Elokuu Varkauden yläpuolisessa Unnukassa Kinkamonselällä vesi oli näytteenottoaikana lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli heikentynyt alemmissa vesikerroksissa. Happitilanne oli kuitenkin lähellä edellisvuosien keskimääräistä tasoa. Vesi oli lievästi rehevää, lievästi humuspitoista ja päällysvedessä happamuudeltaan lievästi emäksistä. Heikentynyt happitilanne aiheutti lievää sisäistä kuormitusta, joka kasvatti pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia. Levätuotanto oli kohtalaista ollen lähellä edellisvuosien tasoa (kuva ) ja päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä.

22 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Paikka: 74/KINKAMO; näyte: 0-2 Klorof.-a Maks. Mediaani Keskiarvo Min. Maks. Mediaani Keskiarvo Min. µg/l µg/l Paikka: 74/; näyte: 0-2 Klorof.-a Kuva. Huruslahti havaintopaikan (vasen kuva) sekä Unnukan Kinkamonselän (oikea kuva) levätuotantoa kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet viime vuosina loppukesällä Huruslahden hapetinsyvänteessä (Huruslahti ) vesimassa oli hapettimen toiminnan ansiosta vain lievästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli hyvä pinnasta pohjalle. Vesi oli lievästi rehevää ja päällysveden ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman alempia kuin aiemmin toukokuussa. Ravinnepitoisuudet kasvoivat lievästi syvemmissä vesikerroksissa, mutta syvänteen säilyminen hyvähappisena esti sisäisen kuormituksen syntymistä. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen eikä sateisen kesän aiheuttamaa veden humuspitoisuuden kasvua ollut havaittavissa. Päällysveden levätuotanto oli kohtalaista, mutta klorofylli-a-pitoisuus oli alempi kuin keskimäärin edellisvuosina loppukesällä (kuva ). Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereita esiintynyt runsaampia määriä. Huruslahden perukassa asemalla 3 happitilanne oli voimakkaasti heikentynyt ja vesi oli kevättalven tapaan hapetonta pohjalla ja välivedessä. Pinnassa happea riitti hyvin. Hapen loppuminen alemmista vesikerroksista aiheutti sisäistä kuormitusta, mikä näkyi pohjanläheisen vesikerroksen laadun heikentymisenä. Myös päällimmäisen vesikerroksen laatu oli heikentynyt, mikä ilmeni mm. voimakkaasti kohonneina ravinnepitoisuuksina (vesi erittäin rehevää) sekä kasvaneena humuspitoisuutena. Indikaattoribakteereita tavattiin pieniä määriä, mutta uimavesiluokituksen mukaan hygieeninen laatu säilyi hyvänä. Huruslahdesta purkautuvan Pirtinvirran sekä Unnukasta tulevan voimakanavan veden laadun erot olivat vain vähäisiä. Pirtinvirran kokonaisfosforipitoisuus oli koholla, mutta analyysitulos on epävarma. Voimakanavan vesi kuvasti lievästi rehevää vettä. Molempien havaintopaikkojen hygieeninen laatu oli hyvä vaikka pieniä määriä indikaattoribakteereita tavattiin. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa veden lämpötilakerrostuminen oli vain vähäistä ja happitilanne oli koko vesimassassa hyvä. Vedenlaatu oli samaa tasoa kuin ylempänä Pirtinvirrassa eikä typpiyhdisteiden tai sähkönjohtavuuden kasvua havaittu. Veden kokonaisfosforipitoisuus kuvasti lievästi rehevää vettä. Hygieeninen laatu oli hyvä ja levätuotanto oli kohtalaista ollen kuitenkin vähäisempää kuin keskimäärin aiempina vuosina loppukesällä. 2

23 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon purkuvesien lähihavaintopaikalla Akonniemessä syvänne oli lievästi lämpötilakerrostunut. Happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa oli heikko, mutta ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin tai tyydyttävästi. Joinakin vuosina pohjanläheinen vesikerros on ollut loppukesällä hapeton, mutta nyt vesikerros säilyi niukasti hapellisena. Puhdistamon purkuvesien vaikutus näkyi pohjan lähellä sekä jossakin määrin myös välivedessä happitilanteen heikentymisen ohella sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden määrän kohoamisena. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutus oli vähäisempi ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Päällysveden ravinne- ja klorofylli-apitoisuudet olivat kuitenkin hieman korkeampia kuin yläpuolisessa Ykspuussa ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä eikä kohonneita bakteeripitoisuuksia havaittu. Liukoisen nikkelin pitoisuudet kaikissa syvyyksissä olivat alhaisia. Syvänteen kohonnutta fosforipitoisuutta lukuun ottamatta vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien loppukesän keskimääräistä tilannetta. Akonniemen alapuolisella Siitinselällä vesikerros oli vain lievästi lämpötilakerrostunut ja happea riitti pohjan lähelle tyydyttävästi sekä ylempiin vesikerroksiin hyvin. Päällysveden rehevyys ja levätuotanto oli samaa tasoa kuin Akonniemessä, mutta alemmissa vesikerroksissa ei esiintynyt vastaavaa ravinnepitoisuuksien ja sähkönjohtavuuden kasvua. Päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä. Siitinselän alapuolisella Haukivedellä syvänteissä vallitsi tyypillinen loppukesän lämpötilakerrostuneisuus. Havaintopaikkojen happitilanne oli lähellä edellisvuosien vastaavaa tasoa ja useimmilla paikoilla esiintyi kohtalaista hapen kulumista syvemmissä vesikerroksissa. Paras happitilanne oli Vuoriselällä, jossa kerrostuneisuus oli vain vähäistä. Muilla havaintopaikoilla Tahkoselkää lukuun ottamatta happitilanne oli hyvä tai tyydyttävä. Tahkoselällä syvänteessä oli selvää hapen kulumista. Vesi oli Heposelälle asti lievästi rehevää ja fosforipitoisuus aleni vasta Peonselällä ja idässä Äimisvedellä lähelle niukkaravinteista vettä. Kokonaisfosforipitoisuudet Heposelällä ja typpipitoisuudet Äimisvedellä olivat keskimääräistä aiempien vuosien tasoa korkeampia. Muilta osin veden laatu eri havaintopaikoilla oli lähellä viime vuosien loppukesän tilannetta. Hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä eikä indikaattoribakteereita esiintynyt suurempia määriä. Levätuotanto Saviluodossa ja Heposelällä oli kohtalaista ollen kuitenkin alemmalla tasolla kuin Siitinselällä ja Akonniemessä. 4.4 Lokakuu Huruslahden syvänteen lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut syystäyskierron vuoksi, joten happea riitti hyvin koko vesimassaan. Vesi oli lievästi rehevää ja ravinnepitoisuudet olivat lähellä edellisvuosien keskimääräistä tasoa, joskin lievästi koholla (kuva 2). Vedessä oli pieni määrä kiintoainesta ja sateisesta kesästä johtuen veden väriluku oli hieman korkeampi kuin keskimäärin edellisvuosina. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen ja happamuus oli lähellä neutraalia. 22

24 Paikka: 74/; näyte: Kok. N Maks. Mediaani Keskiarvo Min. Maks. Mediaani Keskiarvo Min. µg/l Paikka: 74/; näyte: Kok. P 8,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2, µg/l Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 2. Huruslahden syvänneaseman (Huruslahti ) päällysveden ravinnepitoisuudet (kokonaisfosfori vasen kuva, kokonaistyppi oikea kuva) viime vuosina syksyn näytekerralla Huruslahdesta Pirtinvirran kautta Haukiveteen tuli lievästi rehevää, lievästi humuspitoista sekä hygieeniseltä laadultaan hyvälaatuista vettä. Vedenlaatu oli lähellä Varkauden tehtaiden yläpuolelta tulevan voimakanavavan vedenlaatua. Myös Haukiveden puolella vallitsi syystäyskierto, joten vesimassa oli pääsääntöisesti sekoittunutta ja happitilanne oli hyvä. Eteläisimmällä havaintopaikalla Heposelällä syystäyskierto ei ollut kuitenkaan vielä käynnissä ja pohjanläheisessä vesikerroksessa oli lisääntynyttä hapen kulumista. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vesi oli laadultaan lähellä Pirtinvirtaa, joskin sähkönjohtavuus oli kasvanut lievästi, samoin kuin kokonaistyppipitoisuus pohjan läheisessä vesikerroksessa. Kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi alempi kuin Pirtinvirrassa. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon alapuolella Akonniemen syvänteessä oli syystäyskierrosta huolimatta pohjan läheisessä vesikerroksessa näkyvissä puhdistamon purkuvesien vaikutus kokonaistyppipitoisuuden kasvuna. Myös päällysveden ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin edellisellä havaintopaikalla Ykspuussa, mutta vesi luokittui edelleen lievästi reheväksi. Akonniemen syvänteestä havaitut liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat hyvin alhaisia. Akonniemen alapuolisella Siitinselällä vedenlaatu oli hieman parempi kuin Akonniemessä, mikä näkyi lievästi alempina ravinnepitoisuuksina sekä sähkönjohtavuutena. Veden laatu parani lievästi edelleen etelään päin Saviluodossa ja Heposelällä, joissa todennäköisesti sateisesta kesästä aiheutuneen hajakuormituksen vuoksi ravinnepitoisuudet sekä veden väriluku olivat korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina vastaavaan aikaan. 5. VEDEN LAATU KOKO REITILLÄ Varkauden tehtaiden, Carelian Caviar Oy:n sekä kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormituksen vaikutus oli tarkkailuvuonna havaittavissa alapuolisilla näytepaikoilla edellisvuosien tavoin sähkönjohtavuuden ja ravinnepitoisuuksien kasvuna Pirtinvirran alapuolella, Akonniemen-Siitinselän alueella sekä jossakin määrin aina Saviluotoon asti. 23

25 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Voimakkaimmillaan jätevesien vaikutus on näkynyt Akonniemen edustalla, jonka läheisyyteen johdetaan Varkauden kaupungin puhdistamon purkuvedet. Akonniemessä puhdistamon purkuvedet ovat kasvattaneet voimakkaasti pohjanläheisen vesikerroksen typpipitoisuuksia ja sähkönjohtavuutta sekä jossakin määrin koko vesimassan rehevyyttä. Vaikutukset ovat rajoittuneet pitkälti alempiin vesikerroksiin sekä syvänteisiin ja vedenlaadun vaihtelu on päällysvedessä ollut vähäisempää. Kuvissa 3 ja 4 on tarkasteltu eri havaintopaikkojen päällysveden ( metrin syvyys) sekä pohjanläheisen vesikerroksen sähkönjohtavuutta sekä ravinnepitoisuuksia tarkkailuvuonna 2 sekä keskiarvotuloksena vuosilta Kuvien perusteella päällysveden laatu oli sähkönjohtavuuden ja kokonaisfosforipitoisuuden osalta vuonna 2 koko reitillä pääsääntöisesti hieman parempi kuin keskimäärin edellisvuosina. Kokonaistyppeä päällysvedessä oli vuonna 2 useilla havaintopaikoilla hieman runsaammin kuin keskimäärin edellisvuosina, mikä voi viitata sateisen kesän aiheuttamaan hajakuormitukseen vaikutukseen. Korkeimmat päällysveden ravinnepitoisuudet esiintyivät Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa. Pitoisuudet alenivat Haukivedellä etelään päin siirryttäessä. Syvänteiden pohjanläheisessä vesikerroksessa vedenlaatu oli näillä parametreilla mitattuna keskimääristä aiempien vuosien tasoa heikompi Akonniemessä, muilla havaintopaikoilla sähkönjohtavuuden ja kokonaisfosforin osalta pääsääntöisesti hieman aiempia vuosia parempi (kuva 4) sjk 2 kok P 2 sjk 0 kok P 400 kok N kok N 2 sjk 02-2 kok P kok N Kinkamo Huruslahti Ykspuu Akonniemi Siitinselkä Vuoriselkä Saviluoto Kuokanselkä Heposelkä Peonselkä Kuva 3. Eri havaintopaikkojen päällysveden ( metri) sähkönjohtavuus sekä ravinnepitoisuudet vuosien 2 havaintokerroilla sekä keskiarvotulokset vuosilta

26 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy sjk 2 kok P 2 sjk 25 kok P 3000 kok N kok N 2 sjk 02-2 kok P 02-2 kok N Kinkamo Huruslahti Ykspuu Akonniemi Siitinselkä Vuoriselkä Saviluoto Kuokanselkä Heposelkä Peonselkä Kuva 4. Eri havaintopaikkojen pohjanläheisen vesikerroksen (p- metri) sähkönjohtavuus sekä ravinnepitoisuudet vuosien 2 havaintokerroilla sekä keskiarvotulokset vuosilta Klorofyllli-a:n avulla mitataan kasviplanktonin määrää, jonka perusteella arvioidaan vesistön rehevyyttä. Fosforirajoitteisissa järvissä klorofyllipitoisuuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välillä on havaittu riippuvuus, joten järven rehevyystasoa voidaan arvioida myös fosforipitoisuuden perusteella. Aikaisemmin vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa lievästi rehevän ja rehevän raja-arvona on käytetty kokonaisfosforipitoisuutta 30 µg/l, mutta käytännössä vesistön rehevyys ilmenee levämäärän lisääntymisenä kun kokonaisfosforipitoisuus ylittää tason -25 µg/l. Toisaalta humusvesissä fosforipitoisuudet voivat olla hieman korkeampia, koska tuottava vesikerros on matalampi. Ekologisen luokittelun mukaan Haukivesi kuuluu suurten humusjärvien (Sh) tyyppiin. Vesistö voidaan jakaa ekologisiin laatuluokkiin päällysveden ravinne- ja klorofylli-apitoisuuksien perusteella (taulukko 5). Luokitus perustuu Suomen ympäristökeskuksen laatimaan pintavesien ekologisen tilan luokitteluun (Aroviita ym. 2). 25

27 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko 5. Suurten humusjärvien ekologisen luokittelun raja-arvot päällysvedessä kasvukaudella VI-IX E/Hy = erinomainen/hyvä, Hy/T = hyvä/tyydyttävä, T/V = tyydyttävä/välttävä, V/Hu = välttävä/huono klorofylli-a µg/l kokonaisfosfori µg/l kokonaistyppi µg/l E/Hy Hy/T T/V V/Hu Kuvissa 5-7 on esitetty vuoden 2 kesäajan mittaustuloksiin perustuvat eri havaintopaikkojen päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet sekä verrattu niitä ekologisen luokituksen raja-arvoihin tyydyttävä 600 hyvä 500 erinomainen kok N 400 µg/l Kinkamo Huruslahti Ykspuu Akonniemi Siitinselkä Vuoriselkä Saviluoto Kuokanselkä Heposelkä Peonselkä Kuva 5. Eri havaintopaikkojen päällysveden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus kesäsyyskuussa vuonna 2 sekä ekologisen luokituksen raja-arvot. 26

28 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 25 hyvä 5 erinomainen kok P µg/l Kinkamo Huruslahti Ykspuu Akonniemi Siitinselkä Vuoriselkä Saviluoto Kuokanselkä Heposelkä Peonselkä Kuva 6. Eri havaintopaikkojen päällysveden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus avovesikaudella vuonna 2 sekä ekologisen luokituksen raja-arvot. 6 4 tyydyttävä 2 0 hyvä chl-a 8 µg/l 6 erinomainen Kinkamo Huruslahti Ykspuu Akonniemi Siitinselkä Vuoriselkä Saviluoto Kuokanselkä Heposelkä Peonselkä Kuva 7. Eri havaintoasemien keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus päällysvedessä kesäaikaan vuonna 2 sekä ekologisen luokituksen raja-arvot. 27

29 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Vuonna 2 avovesikaudella mitattujen päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella Kinkamon ja Vuoriselän välinen alue luokittuu ekologisessa luokituksessa vedenlaadultaan luokkaan hyvä ja Saviluoto sekä alapuolinen alue luokkaan erinomainen tai hyvä. Levätuotantoa kuvaavan klorofylli-a:n perusteella Kinkamo, Huruslahti ja Ykspuu kuuluivat vuonna 2 luokkaan hyvä, Akonniemi ja Siitinselkä luokkaan tyydyttävä sekä Saviluoto ja Heposelkä edelleen luokkaan hyvä. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen Liiteet Tulosaineisto Viitteet Aroviita ym. 2. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2-3- päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2. Suomen ympäristökeskus. 28

30 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu /7 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli E.kokit, a E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 kpl/00ml kpl/00ml kpl/00ml / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 35,2 m; Näk.syv.,8 m; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 4 /8; Jää 45 cm; Lumi 0 cm; 0,0 2,9 88 7, 5,4 44 < 680 8, ,40 2, ,70,7 82 5,8 8,6 5,,5 8,2,7 83 5,7 8,4 25,2 0, ,3 8,8 62 5,8 < ,0 34,2,5 3,0 2 7, 7, , / Haukivesi Huruslahti Kok.syv. 26,4 m; Näk.syv.,7 m; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; Jää 30 cm; Lumi 0 cm; 0,40 2,3 85 7,2 5,5 43 < 6 0 8, ,50,8 82 6,2 8,7 0 0,50,4 79 6,3 8,6 5 0,50,7 8 6,3 8,5 0,50,5 79 6,3 8,3 25,4 0,50,5 80 7, 5,7 44 < 580 8, / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv.,3 m; Ilm.lt. - C-ast; Pilv. 4 /8; Jää 45 cm; Lumi 5 cm; 0,70 7,2 50 6,7 9, , 2, ,0 3,9 0 0,0 6, / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv.,6 m; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 40 cm; Lumi 0 cm; 0,0,7 80 6,7 4,9 38 < 480 <5 0 0 <5 7, ,40 2, 84 0, 9, ,0 5,9 8,4 60 8,0 2,2 6,6 48 7, / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv.,6 m; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 40 cm; Lumi 5 cm; 0, 2,0 82 6,8 5,8 42 < , ,30 2, ,40 2,0 83 7,4 <5 9,2 3,6 0,70 0,2 7 6,7 6,0 44 < ,5 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

31 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 2/7 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a Liuk. Ni Ni liuk µg/l µg/l µg/l / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 35,2 m; Näk.syv.,8 m; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 4 /8; Jää 45 cm; Lumi 0 cm; , / Haukivesi Huruslahti Kok.syv. 26,4 m; Näk.syv.,7 m; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; Jää 30 cm; Lumi 0 cm; , / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv.,3 m; Ilm.lt. - C-ast; Pilv. 4 /8; Jää 45 cm; Lumi 5 cm; 5 8, / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv.,6 m; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 40 cm; Lumi 0 cm; E,0 5 E E 0 E 3,4 5 E E 8,0 E 5, / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv.,6 m; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 40 cm; Lumi 5 cm; 5 0 3,6 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

32 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 3/7 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli E.kokit, a E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 kpl/00ml kpl/00ml kpl/00ml / 023 Haukivesi Tahkoselkä 023 Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv.,8 m; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 45 cm; Lumi 0 cm; 0,50 2,3 85 7,0 6,5 34 < , , 9,9 70 7,4 7,4,7 2,,2 8,9 7,0 9, , / 255 Haukivesi Vuoriselkä 255 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,7 m; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 50 cm; Lumi 5 cm; 0,0 2, 83 6,8 6,0 43 < , ,40,8 82 7, 8,4 4, 0,90 9,9 70 6,7 6,2 43 < , / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv.,7 m; Ilm.lt. - C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 50 cm; Lumi 0 cm; 0, 2, 83 6,8 6, <5 5 8, , 2, ,30 2,0 82 7, 33 8,8 5 0,40,6 80 0,80 0,2 7 6,8 <5 8,2 25,6 6, ,6 2,0 3,6 26 6,6 6, , / 256 Haukivesi Kuokanselkä 256 Kok.syv. 26,7 m; Näk.syv. 2, m; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 0 /8; Jää 60 cm; Lumi 0 cm; 0,30 2,4 86 6,8 5,8 4 < 730 8, ,50,8 82 7, 8,5 0,70,6 8 7, 8,8 25,7,5 9,3 67 6,7 5,9 36 < , / 045 Äimisvesi 045 Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 2,2 m; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 0 /8; Jää 40 cm; Lumi 0 cm; 0,50 2,7 88 6,8 4, 4 < , ,60 2,6 88 4,5 7,5,3,3 80 5,0 7,0 3,5 2,2 4, 30 6,6 5,2 35 < ,5 Akkreditoitu testauslaboratorio T47