S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y"

Transkriptio

1 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Stora Enso Oyj A 74.6 Varkauden tehdas ( ) Tilausnro Varkauden kaupunki Tekninen virasto ( ) Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus ( ) Carelian Caviar Oy ( ) Keski-Savon ympäristölautakunta ( ) Rantasalmen ympäristönsuojelultk ( ) Joroisten ympäristönsuojelultk ( ) Etelä-Savon ely-keskus ( ) Lähetämme ohessa Haukiveden yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen Toimisto ja Kuopion laboratorio Joensuun laboratorio Y-tunnus Yrittäjäntie 24 Jokikatu Kuopio 802 Joensuu Puhelin: Puhelin:

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 74.6 STORA ENSO OYJ VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2 KUOPIO JUKKA HARTIKAINEN

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy S I S Ä L L Y S. YLEISTÄ...4. TARKKAILUN PERUSTE JA TARKOITUS TARKKAILUALUEEN KUVAUS TARKKAILUN SUORITUS SÄÄOLOT SÄÄTILA VIRTAAMAT JA VESIVARAT VESISTÖKUORMITUS STORA-ENSO OYJ VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI, AKONNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVETEEN KOHDISTUVA KOKONAISKUORMITUS UNNUKAN LUUSUASSA VARKAUDESSA VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA MAALISKUU TOUKOKUU ELOKUU LOKAKUU VEDEN LAATU KOKO REITILLÄ...23 Liitteet Vuoden 2 tulosaineisto 2

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy dž Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy suoritti vuonna 2 Stora Enso Oy:n Varkauden tehtaiden, Varkauden kaupungin ja Carelian Caviar Oy:n jätevesien purkuvesistön vedenlaadun tarkkailun. Vuosi 2 oli ns. normaalin tarkkailun vuosi eikä mukana ollut määrävuosina toteuttavia biologisia tutkimuksia. Varkauden alueen kuormittajista Stora Enson Varkauden tehtaiden sekä Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon ravinnekuormitus vesistöön kasvoi ja Carelian Caviar Oy:n kuormitus aleni edellisvuodesta. Vuoden 2 vesistötarkkailun tuloksista voidaan todeta seuraavaa: Maaliskuussa Huruslahden syvänteeseen sijoitettu hapetin toimi hyvin ja happitilanne oli hyvä. Huruslahden perukassa happitilanne oli sen sijaan erittäin huono. Ravinnepitoisuuksien perusteella Huruslahti luokittui syvänneasemalla niukkaravinteiseksi ja lahden perukassa lievästi reheväksi. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa veden laatu oli lähes vastaava kuin Huruslahdesta purkautuvassa Pirtinvirrassa ollen lievästi rehevää. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt suurempia määriä. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon lähihavaintopaikalla Akonniemessä puhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyivät maaliskuussa selvästi syvemmissä vesikerroksissa typpiyhdisteiden sekä sähkönjohtavuuden kasvuna. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutuksia ei ollut selkeästi eroteltavissa, kuten ei myöskään lähialueella Siitinselällä. Siitinselän alapuolisella Haukivedellä rehevyystaso laski pääsääntöisesti reittiä alaspäin siirryttäessä ja vesi luokittui Siitinselältä alaspäin niukkaravinteiseksi, Tahkoselällä kuitenkin lievästi reheväksi. Veden sähkönjohtavuus oli Siitinselällä ja useimmilla alapuolisilla havaintopaikoilla korkeimmillaan välisyvyyksissä, mikä saattaa viitata jätevesien kulkeutumiseen reitillä alaspäin pinnan ja pohjavesikerroksen välisessä välivedessä. Myös loppukesällä Huruslahden hapetin toimi hyvin ja pystyi pitämään syvänteen hapellisena. Vesi syvänneasemalla oli lievästi rehevää. Levätuotanto oli kohtalaista, mutta hieman alempaa kuin keskimäärin edellisvuosina loppukesällä. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereita esiintynyt runsaampia määriä. Huruslahden perukassa happitilanne oli kevään tapaan voimakkaasti heikentynyt ja vesi oli erittäin rehevää. Huruslahdesta purkautuvan Pirtinvirran sekä Unnukasta tulevan voimakanavan veden laadun erot olivat loppukesällä vain vähäisiä. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vedenlaatu oli samaa tasoa kuin ylempänä Pirtinvirrassa eikä selvää typpiyhdisteiden tai sähkönjohtavuuden kasvua havaittu. Veden kokonaisfosforipitoisuus kuvasti lievästi rehevää vettä. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon purkuvesien lähihavaintopaikalla Akonniemessä syvänteen happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa oli heikko, mutta ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin tai tyydyttävästi. Puhdistamon purkuvesien vaikutus 3

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. YLEISTÄ näkyi pohjan lähellä sekä jossakin määrin myös välivedessä happitilanteen heikentymisen ohella sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden määrän kohoamisena. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutus oli vähäisempi ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet olivat kuitenkin hieman korkeampia kuin yläpuolisessa Ykspuussa ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Akonniemen alapuolisella Siitinselällä vesikerros oli vain lievästi lämpötilakerrostunut ja happea riitti pohjan lähelle tyydyttävästi sekä ylempiin vesikerroksiin hyvin. Päällysveden rehevyys ja levätuotanto oli samaa tasoa kuin Akonniemessä, mutta alemmissa vesikerroksissa ei esiintynyt vastaavaa ravinnepitoisuuksien ja sähkönjohtavuuden kasvua. Siitinselän alapuolisella Haukivedellä happitilanne syvänneasemilla oli lähellä edellisvuosien vastaavaa tasoa ja useimmilla paikoilla esiintyi kohtalaista hapen kulumista syvemmissä vesikerroksissa. Vesi oli Heposelälle asti lievästi rehevää ja fosforipitoisuus aleni vasta Peonselällä ja idässä Äimisvedellä lähelle niukkaravinteista vettä. Kokonaisuudessaan veden laatu eri havaintopaikoilla oli lähellä viime vuosien loppukesän tilannetta. Levätuotanto Saviluodossa ja Heposelällä oli kohtalaista ollen kuitenkin hieman alemmalla tasolla kuin Siitinselällä ja Akonniemessä. Koko reitin vedenlaatua tarkasteltaessa voidaan todeta Haukiveden päällysveden kokonaisfosforipitoisuuksien ja veden sähkönjohtavuuden olleen vuonna 2 pääsääntöisesti keskimääräistä aiempien vuosien tasoa alempia. Kokonaistyppeä esiintyi osalla havaintopaikoista keskimääräistä runsaammin, mikä voi viitata sateisen kesän aiheuttaman hajakuormituksen vaikutukseen. Syvänteiden pohjanläheisessä vesikerroksessa vedenlaatu oli näillä parametreilla mitattuna keskimääristä aiempien vuosien tasoa heikompi Akonniemessä, muilla havaintopaikoilla pääsääntöisesti hieman aiempia vuosia parempi. Vuonna 2 avovesikaudella mitattujen päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella Kinkamon ja Vuoriselän välinen alue luokittuu vesistöjen ekologisessa luokituksessa vedenlaadultaan luokkaan hyvä ja Saviluoto sekä alapuolinen alue luokkaan erinomainen tai hyvä. Levätuotantoa kuvaavan klorofylli-a:n perusteella Kinkamo, Huruslahti ja Ykspuu kuuluivat vuonna 2 luokkaan hyvä, Akonniemi ja Siitinselkä luokkaan tyydyttävä sekä Saviluoto ja Heposelkä edelleen luokkaan hyvä.. Tarkkailun peruste ja tarkoitus Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy on suorittanut Haukiveden yhteistarkkailun päivitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti, jonka Pohjois-Savon ympäristökeskus hyväksyi kirjeellään PSA-03-Y Tarkkailu perustuu Stora Enson Oyj:n osalta Itä-Suomen ympäristölupaviraston..08 antaman päätöksen Dnro ISY-04-Y-25 ja VHO:n antamaan päätökseen nro 09/0/. Varkauden kaupungin osalta tarkkailu ympäristölupaviraston päätökseen 97/05/2 (Dnro ISY-04-Y-8), Yhteistarkkailuun liittyi syksyllä 06 Carelian Caviar Oy, jolla on toiminnalleen Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä lupa (Dnro ISY-06-Y-6). Carelian Caviar Oy sai Itä-Suomen aluehallintovirastosta jatkoluvan toiminnalleen päätöksellä Nro 25/2/ Dnro ISAVI/83/04.08/. 4

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy.2 Tarkkailualueen kuvaus Varkauden seudun jätevesien purkuvesistö Haukivesi ja sen valuma-alue sijaitsevat pääosin Etelä-Savon maakunnassa Rantasalmen ja Joroisten kuntien sekä Savonlinnan kaupungin alueella. Pääkuormittajat, Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaat ja Varkauden kaupunki, sijaitsevat Pohjois-Savon maakunnassa. Alueen maaperä on moreenivaltaista, sillä moreenimaiden osuus on %. Joroisissa esiintyy kuitenkin suhteellisen runsaasti myös hietamaita (yli 30 %), jolloin moreenin osuus jää noin 30 %:iin. Kallioperä on pääosin kiteisiä liuskeita. Pellon osuus maa-alasta on Etelä-Savon alueella noin 7 %. Haukivedellä tarkoitetaan Varkauden salmien, Virtasalmen Sikonleuan Selkäsalmen, Savonlinnan salmen, Oravin kanavan ja Tappuvirran rajoittamaa vesialuetta. Haukiveden katsotaan kuuluvan osana tasapintaiseen Iso-Saimaaseen, joskin Savonlinnan Kyrönsalmessa on pienehkö kynnys. Edellä rajatun Haukiveden pinta-ala on 54 km 2. Varsinaisen Haukiveden pinta-alaksi ilman saaria ja Joroisten selkää on saatu 460 km 2. Järvi on lahtien ja saarien rikkoma, luoteesta kaakkoon suuntautuva verrattain kapea allas. Järven suurin pituus on 80 km ja suurin syvyys 52 m. Haukivesi kuuluu Vuoksen vesistön Haukiveden valuma-alueeseen 4.2 ja tarkemmin 4.2 Haukiveden lähialueeseen (4.2), jonka alarajana on Savonlinna. Haukiveden lähivaluma-alueen pinta-ala on 289 km 2 ja järvisyys 57,46 %. Alue kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen ja se luokitellaan tyypiltään suureksi humusjärveksi (Sh)..3 Tarkkailun suoritus Tarkkailualueena on Varkauden yläpuolinen Unnukan Kinkamonselkä ja jätevesien aikaisempi purkualue Huruslahti sekä Haukivesi Siitinselältä Peonselälle saakka (kartta ). Varkauden lähialueen havaintoasemien sijainti on esitetty kartassa 2. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy otti tutkimusvuonna vesistötarkkailunäytteet neljä kertaa vuodessa eli maalis-huhtikuussa, toukokuussa, elokuussa sekä loka-marraskuussa. Näytteet tutkittiin Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa akkreditoiduin menetelmin ja tulokset lähetettiin niiden valmistuttua asianosaisille sekä Pohjois- ja Etelä-Savon elykeskuksille. Vuosi 2 oli ns. suppean tarkkailun vuosi eli laajempia biologisia tutkimuksia ei toteutettu. 5

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kartta. Haukiveden alueen fysikaalis-kemialliset havaintopaikat. 6

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kartta 2. Varkauden lähialueen vesistötarkkailuhavaintopaikkojen sijainti 2. SÄÄOLOT 2. Säätila Tarkkailuvuoden 2 sääoloja Etelä-Savossa on arvioitu Punkaharjulla havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat ja 2). Vuoksen vesistöalueella vuoden 2 alkupuolisko oli sateisin yli 50 vuoteen. Vuoden alusta laskettu sademäärä on noin 500 mm, kun keskimäärin vastaavalla aikavälillä sataa vain 300 mm. Tiedot ovat Etelä-Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista.. 7

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy C Keskilämpötila Punkaharjulla 2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon x I/2 II/2 III/2 IV/2 V/2 VI/2 VII/2 VIII/2 IX/2 X/2 XI/2 XII/2 Kuva. Punkaharjun kuukausittainen keskilämpötila 2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. mm/kk Sadanta Punkaharjulla 2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon 60 2 x I/2 II/2 III/2 IV/2 V/2 VI/2 VII/2 VIII/2 IX/2 X/2 XI/2 XII/2 Kuva 2. Punkaharjun kuukausittainen sademäärä 2 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuu oli lämpötilaltaan normaali, ja sateita saatiin hieman normaalia enemmän. Helmikuu oli lähes viisi astetta tavanomaista kylmempi, mutta sen jälkeen lämpötila pysytteli pitkän ajan keskiarvon tietämillä koko loppuvuoden ajan. Helmikuussa lunta saatiin edelleen lisää. Lumisateet jatkuivat maaliskuussa, sademäärä oli hieman keskiarvoa korkeampi. Lumien esiintyminen helmi-huhtikuussa 2 on esitetty kuvassa 3. Huhtikuussa lumien sulaminen ajoittui hieman normaalia myöhemmäksi, 5. päivä oli lumipeitteen paksuudeksi mitattu Punkaharjulla vielä 38 cm, mikä on kaksinkertainen pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Toukokuussa lämpötila nousi tyypilliseen tapaan, ja vuotovesikausi jatkui vielä kuun loppupuolelle. Lumien sulamisvedet nostivat vesistöjen vedenkorkeuksia, koska pohjavedet olivat syksyn jäljiltä korkealla, ja routaakin oli maassa vielä toukokuun lopulle. 8

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 3. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa 2. Kesäkuun alku oli viileähkö, kuun puolen välin paikkeilla ilma oli lämpimimmillään. Heinäkuun alkupuolella ei ollut helteitä. Sää oli melko normaali ja sateinen. Ukkosmyrskyjäkin oli paikoin. Kesä-heinäkuussa sademäärä oli,5-2 kertaa keskimääräistä korkeampi. Elokuun alku oli pitkän ajan keskiarvoa viileämpi. Muuten sademäärät olivat elokuussa ajankohtaan nähden normaaleja. Ukkosia on ollut tavanomaista vähemmän. Elokuun puolessa välissä oli keskimääräistä lämpimämpi jakso, mutta kuun loppua kohden säät viilenivät normaaliin vuosikeskiarvoon. Syyskuun alku oli lämpötiloiltaan tavanomainen, vain toisella viikolla oli hieman viime vuosia viileämpää. Sateitakin saatiin tasaiseen tahtiin ja kuukauden sademäärä kohosi taas reilusti keskiarvon yli. Lokakuun alkupuoli oli hiukan pitkän ajan keskiarvoon verrattuna lämpimämpää, mutta sademäärät olivat selvästi runsaammat. Loppukuusta lämpötila painui jo hieman pakkasen puolelle. Loka-marraskuun vaihteessa Itä-Suomen alueella satoi ensilumi. Lumi suli kuitenkin parin päivän sisällä pois. Marraskuun alkupuolella lunta satoi lisää ja lämpötila laski pari astetta normaalia keskilämpöä alemmaksi. Lumi suli kuitenkin pois kolmannen viikon aikana ja lämpötila nousi selvästi plussan puolelle. Joulukuu alkoi huomattavasti viime vuosia kylmempänä. Lämpötila vaihteli reilusti koko kuukauden nollakelistä lähes 30 asteen pakkasiin. Lunta satoi melko tasaiseen tahtiin. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa vuonna 2 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa 2. 9

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2.2 Virtaamat ja vesivarat Etelä-Savon järvien jäät olivat heikot tammikuussa 2 lauhan joulukuun takia. Tammikuun lopulle sijoittuneet pakkaset paransivat jäätilannetta vain vähän. Jäänpaksuus oli keskimäärin tammikuun lopussa 24 cm, kun paksuus on ollut normaalisti 40 cm. Heikko jäätilanne jatkui maaliskuulle asti. Maaliskuun lopussa jäät olivat jo lähellä normaalia tilannetta, paksuus oli keskimäärin 46 cm. Jäät lähtivät huhtikuussa. Loppuvuodesta suurin osa Etelä-Savon järvistä jäätyi joulukuun ensimmäisinä päivinä. Lumen vesiarvo on Vuoksen vesistön etelä- ja länsiosissa hieman tavallista pienempi, noin mm pohjoista kohden lisääntyen. Vesistön koillisosassa lunta on enemmän. Pielisen valuma-alueella vesiarvo on noin 80 mm, mikä vastaa ajankohdan tyypillistä lumitilannetta. Vuosi alkoi keskiarvoa korkeammilla järvien pinnankorkeuksilla. Vedenpinnat lähtivät nousuun huhtikuun puolessa välissä. Saimaan pinta oli 9 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Toukokuun ensimmäisen kolmanneksen aikana vesistöjen tulvakorkeudet lähestyivät kevään maksimikorkeuksia. Saimaalla jouduttiin loppukesästä tekemään lisäjuoksutuksia. Pinnat pysyivät tavanomaista korkeammalla koko loppuvuoden. Vuoden lopussa Saimaan vedenpinnan korkeus on ollut 70 cm ajankohdan keskitason ja cm ns. normaalivyöhykkeen ylärajan yläpuolella. Pohjaveden pinnat olivat pohjavesiasemilla ja kaivoissa talven aikana monin paikoin keskiarvoa korkeammalla. Pinnat nousivat paikoin nopeastikin touko- kesäkuussa lumien sulamisen ja runsaiden sateiden takia. Nousu oli tavanomaista jyrkempi ja vedenpinnat jäivät normaalia korkeammalle, johtuen myös sateisesta kesästä. Pohjavesien pinnat olivat yli ajankohdan keskiarvon heinäkuussa. Vielä elokuussakin vedenpinnat olivat normaalia korkeammat. Mm. Saimaan pinta oli 50 cm ajankohdan tavanomaista korkeammalla. Pinnat laskivat syyskuulle asti, minkä jälkeen loppukesän ja syksyn sateet pitivät pinnat pääosin noususuunnassa ja keskiarvojen yläpuolella koko loppuvuoden. Pohjaveden pinnat olivat vuoden lopussa Etelä-Savon pohjavesiasemilla -40 cm yli keskimääräisen. Pohjavesivaraston täydentyminen jatkui syksyllä pitkään, sillä maan pintakerrokset olivat veden kyllästämiä, jolloin routakerrosta ei helposti muodostu. 0

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3. VESISTÖKUORMITUS 3. Stora-Enso Oyj Varkauden tehtaat Puhdistamon kokonaistehokkuus (%) on viime vuosina ollut seuraavaa: Kiintoaine COD BOD Fosfori Typpi AOX *) Ympäristöluvan ISY 04 Y 25 mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat: kuukausikeskiarvo 25 t O2/d 0 kg/d 25 kg/d COD-Cr AOX Fosfori vuosikeskiarvo t O2/d 90 kg/d kg/d Kuormitukseen lasketaan mukaan kaikki velvoitetarkkailun alaiset purkuviemärit; puhdistamolta vesistöön, päätehdasalueen sadevesiviemäri ja puhtaiden/jäähdytysvesien viemäri. Taulukko. Varkauden tehtaiden kuukausittainen jätevesikuormitus puhdistamolta vesistöön vuonna 2. Kuukausi Keskiarvo Virtaama m³/d ph 7,3 7,5 7,7 7,7 7,8 7,7 7,6 7,3 7,3 7,5 7,7 7,7 7,6 JohtokykyKiintoaine ms/m t/d 234,8,0 26,2,82 249, 0,94 222,3,09 252,8 0,9 236,7 0,93 233,8 0,8 248,5,34 272,3,09 254,2,65 258,7,66 257,7,9 248,5,26 COD t/d 6,9 8,2 6,7 5,6 7, 6,8 5,2 5,5 6,0 6,4 7,7 7,8 6,7 BOD7 t/d 0,54 0,86 0,52 0,84 0,50 0,45 0,38 0,3 0,5 0,48 0,74 0,87 0,58 Kok. N kg/d 82,9 84,4 06,8 80, 26,6 87,3 252,5 260,8 80, 55,3 98,6 7,6 76,9 Kok. P kg/d 9,2,9 3,7 0,2 2,0 5,3 22,8 9,4,7 22,7, 5,0 7,7 Kok. S t/d 5,7 8, 0,7 5, 9, 8,5 8,3 0,4 8,9 9, 9, 7,8 8,4 AOX kg/d 42,0 40,6 40, 24,0 35,7 40,9 34,6 33,5 3,7 39,8 39, 40,8 36,9

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Suppea katsaus puhdistamon vuoden 2 toiminnasta: Jätevedenpuhdistamo toimi suunnitelmien mukaan. Lupaehtojen ylityksiä ei ollut. Puhdistamon kuormitus: Puhdistamolle tuleva kuormitus muuttui hieman vuoden loppuvuoden tasosta johtuen tuotantomäärän kasvusta. Jäteveden määrä kasvoi noin 3 %. Orgaanisen aineen (COD) kuormitus aleni noin % ja fosforikuormitus noin 8 %. Muutokset ovat vaikuttaneet positiivisesti puhdistamon toimintaan. Yhteenveto puhdistamon toiminnasta: Typen negatiivinen reduktio on johtunut ravinnelisäyksen (urea) tarpeesta. Vaikka puhdistamolle tulevien jätevesien fosforipäästöt alenivat vuoden tasosta (42,3 kg/d à 35,6 kg/d) niin päästöt vesistöön kasvoivat. Syynä oli lammikosta purkautuva liukoinen fosfori. Kesällä 2 tehtiin lammikon ruoppauskoe, jossa testattiin ruoppauslietteen käsittelyä. Tavoitteena on aloittaa kesällä 3 lammikon ruoppausta kohdista, joihin on eniten kertynyt lietettä. Tertiäärivaihetta on ajettu ilmastetun lammikon toimintatehokkuuden mukaan lähinnä fosforin poistamiseksi. Ureaa joudutaan annostelemaan koko vuoden ajan ilmastetun lammikon biotoiminnan tehostamiseksi. Typen poistoreduktio on muodostunut negatiiviseksi siitä syystä että riittävä liukoisen typen tarve on saavutettu urean annostelua lisäämällä. Taulukko 2. Varkauden tehtaiden kokonaiskuormituksen (mukana jäähdytysvedet ja pääsadevesikanaali) kehittyminen vuosina Johtamisvrk Virtaama Kiintoaine BOD7 COD kok.p kok.n kok.s TOCL (AOX) 3 m /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kg/d 00 Kiintoaine BOD Kuva 5. Varkauden tehtaiden BOD7 ja kiintoainekuormituksen kehittyminen vuosina kg/d0000 COD kok.s Kuva 6. Varkauden tehtaiden COD- ja kokonaisrikkikuormituksen kehittyminen vuosina

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kg/d kok.p 50 kok.n AOX Kuva 7. Varkauden tehtaiden kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja AOX-kuormituksen kehittyminen vuosina Varkauden kaupunki, Akonniemen jätevedenpuhdistamo Varkauden kaupungin Akonniemen rinnakkaissaostuslaitoksen ensimmäinen toimintavuosi oli 998. Itä-Suomen ympäristölupaviraston Varkauden kaupungille antamassa päätöksessä nro 97/05/2 kohdassa A.. lupaehdoiksi määrättiin seuraavat puhdistusvaatimukset: -BHK7ATU - Kok. P enintään 0 mg/l, puhdistusteho vähintään 95 % enintään 0,3 mg/l, puhdistusteho vähintään 95 % Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi jäteveden käsittelyn tulee täyttää myös valtioneuvoston päätöksen 365/994 liitteen taulukon mukaiset vähimmäisvaatimukset: - COD-Cr - kiintoainepitoisuus enintään 25 mgo2/l, puhdistusteho vähintään 75 % enintään 35 mg/l, puhdistusteho vähintään 90 % Arvot lasketaan näytekohtaisina. Tarkkailuvuoden aikana saa olla enintään kaksi sellaista näytettä, jotka eivät täytä määrättyjä raja-arvoja. 4

16 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kg/d mg/l BOD7-ATU, lähtevä jätevesi 00 kg/d 3,5 0 kg/d mg/l KOKONAISFOSFORI, lähtevä jätevesi 0,3 kg/d Lupaehto mg/l mg/l Lupaehto mg/l 3 80 mg/l 0,25 8 2, ,2 2 0,5, , kg/d KOKONAISTYPPI, lähtevä jätevesi mg/l kg/d 350 0,05 0,5 0 kg/d 350 mg/l 0 NH4-TYPPI, lähtevä jätevesi mg/l 60 kg/d mg/l Kuva 8. Varkauden kaupungin Akonniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus viime vuosina 3.3 Carelian Caviar Oy Carelian Caviar Oy:n ympäristöluvan lupaehdoissa todettiin mm. seuraavaa: 5. Laitoksella tapahtuvan kalankasvatuksen suora päästö vesistöön saa olla korkeintaan 330 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Kuormituksessa on otettava huomioon ohijuoksutukset ja toimintahäiriöiden aikainen kuormitus. 6. Laitoksen suorien päästöjen (purkuputkeen johdettavat vedet) ravinteiden ominaiskuormituksen tavoitearvoina on kahtena ensimmäisenä toimintavuotena 9 g:n typpipäästö ja,6 g:n fosforipäästö tuotettua kalakiloa kohti sekä sen jälkeen 5,5 g:n typpipäästö ja 0,8 g:n fosforipäästö tuotettua kalakiloa kohti. Vuonna 2 kalalaitoksen kuormitus vesianalyysitulosten perusteella oli 8 kg fosforia ja 295 kg typpeä sekä rehunkäytön perusteella arvioituna 80 kg fosforia ja 462 kg typpeä taulukon 4 mukaisesti. 5

17 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko 3. Carelian Caviar Oy:n laskennallinen ravinnekuormitus rehunkäytön ja vesianalyysien perusteella vuonna 2. Laskennallinen kokonaiskuormitus Rehun kok P %(keskiarvo) Rehun kok P Sitoutuu kalaan Poistettu lietteen mukana päästö kok P 0, kg 96 kg 277 kg 80 kg Rehun kok N %(keskiarvo) Rehun kok N Sitoutuu kalaan Poistettu lietteen mukana päästö kok N 6, kg 662kg 2 kg 466 kg Kokonaiskuormitus vesianalyysien perusteella Kok N 295 kg Kok P 8 kg Ominaiskuormitus kok P 4,9 g Ominaiskuormitus kok N 53,8 g 3.4 Haukiveteen kohdistuva kokonaiskuormitus Unnukan luusuassa Varkaudessa Varkauden tehtaiden kokonaisfosforikuormitus oli noin 2,9 % ja kokonaistyppikuormitus noin,3 %, Akonniemen puhdistamon 0,4 % ja 2,2 % sekä Carelian Caviar Oy:n 0,05 % ja 0,02 % koko yläpuolisen valuma-alueen kuormituksesta (taulukko 4). Mikäli arvioinnissa huomioidaan yläpuolisessa vesistössä tapahtuvat sisäiset pidättymisprosessit, em. pistekuormittajien osuus kohoaa ollen yhteensä noin 6 % fosforin ja 9 % typen ainevirtaamasta. 6

18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko 4. Fosforin ja typen kokonaiskuormitus ja sen jakauma Unnukan luusuassa Varkaudessa arvioituna ominaiskuormituksilla (VEPS, tiedot vuodelta 07 paitsi metsätalous 05, laskeuma ja hulevesi 02) ja ainevirtaamalla sekä Varkauden tehtaiden, Varkauden kaupungin ja Carelian Caviar Oy:n kuormitus ja osuudet kokonaiskuormituksesta vuonna 2. * ainevirtaama laskettu vuosien havaintojen keskipitoisuuden ja keskivirtaaman tulona Fosfori Kuormittaja Maatalous Metsätalous Laskeuma Luonnonhuuhtouma Hulevesi Haja-asutus Pistekuormitus Turvetuotanto Arviointimenetelmä VEPS * Ainevirtaama kg / v % kg / v % Yhteeensä Varkauden tehtaat Varkauden kaupunki Carelian Caviar Oy P kg / v % , ,44 8 0,05 Yhteensä Typpi 8 Arviointimenetelmä VEPS * Ainevirtaama kg / v % kg / v % , % 3,3 2,03 0,23 N kg / v %,35 2,2 0,02 % 3,4 5,58 0,06 5, ,58 9,05 4. VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2 4. Maaliskuu Varkauden yläpuolisessa Unnukassa Kinkamon syvänteessä happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa oli heikentynyt, mutta ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Happitilanne oli kuitenkin hieman parempi kuin keskimäärin edellisvuosina kevättalvella. Päällimmäinen vesikerros luokittui niukkaravinteiseksi, mutta ravinnepitoisuudet kasvoivat lievästi syvemmissä vesikerroksissa. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt päällysvedessä. Varkauden tehtaiden yläpuolista vedenlaatua kuvaavassa voimakanavassa ravinne- ja humuspitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Unnukan pintavedessä ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Happitilanne oli hyvä ja sähkönjohtavuus oli alhainen. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja tavattu suurempia määriä. 7

19 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Huruslahden hapetinasemalla Huruslahti veden kerrostuneisuus oli vain vähäistä ja happitilanne oli hyvä koko vesimassassa, mikä ilmentää hapettimen tehokasta toimintaa. Lahden perukassa asemalla 3 happitilanne oli erittäin huono ja vesimassa oli käytännössä hapeton pohjan lähellä sekä niukkahappinen jo viiden metrin syvyydessä. Päällysvedessä happea riitti tyydyttävästi. Ravinnepitoisuuksien perusteella Huruslahti luokittui asemalla niukkaravinteiseksi ja perukassa asemalla 3 lievästi reheväksi. Kokonaisfosforipitoisuudet Huruslahden päällysvedessä olivat hieman alempia kuin keskimäärin edellisvuosina (kuva 9). Heikko happitilanne aiheutti asemalla 3 sisäistä kuormitusta, mikä kasvatti pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia. Huruslahden perukkaan oli pohjan lähelle kerrostunut myös suola- ja kiintoainepitoista vettä. Bakteereja ei juurikaan esiintynyt päällysvedessä. Hapettimen hyvän toiminnan ansiosta vedenlaatu oli hapetinasemalla selvästi Huruslahden perukkaa (as 3) parempi. Paikka: 74/; näyte: Kok. P Paikka: 74/3; näyte: Kok. P Maks. Mediaani Keskiarvo Min. 26 µg/l µg/l 28 Maks. Mediaani Keskiarvo Min. Kuva 9. Huruslahden syvänneaseman (vasen kuva) ja lahden perukan (oikea kuva) päällysveden kokonaisfosforipitoisuus viime vuosina kevättalvella Huruslahdesta laskevassa Pirtinvirrassa vesi oli laadultaan pitkälti samanlainen kuin voimakanavassa. Ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Huruslahden päällysvedessä ja vesi oli lievästi rehevää. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa näytteenottopaikka oli maaliskuussa sula, joten näytettä ei saatu otettua jään päältä vaan se jouduttiin ottamaan lähempää rantaa yhden metrin syvyydeltä. Veden laatu Ykspuussa oli lähes vastaava kuin Pirtinvirrassa ollen lievästi rehevää. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt suurempia määriä. Vedenlaatu oli kokonaisuudessaan lähellä edellisvuosien keskimääräistä tilannetta. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon lähihavaintopaikalla Akonniemessä puhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyivät edellisten havaintokertojan tapaan selvästi pohjanläheisessä vesikerroksessa ja kymmenen metrin syvyydessä typpiyhdisteiden sekä sähkönjohtavuuden voimakkaana kasvuna. Happitilanne oli lievästi heikentynyt pohjan lähellä, mutta happea esiintyi kuitenkin hieman paremmin kuin keskimäärin edellisvuosina kevättalvella. Hieman keskimääristä parempaa happitilannetta selittää vain lievä lämpötilakerrostuneisuus. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutuksia ei ollut selkeästi eroteltavissa ja vesi luokittui niukkaravinteiseksi ja myös hygieeninen laatu oli hyvä. Jäteveden8

20 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy puhdistamon vaikutusten seurantaan liittyvän nikkelianalyysin mukaan liukoisen nikkelin pitoisuus vesistössä oli alhainen alittaen selvästi nikkelille asetetun ympäristölaatunormin ( µg/l). Siitinselällä vesimassan lämpötilakerrostuneisuus oli vähäistä ja happitilanne oli hyvä koko vesimassassa. Heikosta kerrostumisesta johtuen veden laadun erot eri syvyyksien välillä olivat vähäisiä eikä selviä merkkejä jätevesien vaikutuksesta ollut havaittavissa. Vedenlaatu varsinkin syvemmissä vesikerroksissa oli nyt hieman parempi kuin keskimäärin edellisvuosina. Siitinselän alapuolisilla havaintopaikoilla happitilanne oli useimmissa syvänteissä samaa tasoa kuin edellisvuosina vastaavaan aikaan. Heikoimmillaan happitilanne oli Haukiveden reitiltä sivuun jäävällä Tahkoselällä sekä jossakin määrin myös Saviluodossa (Saviluoto 34). Näillä havaintopaikoilla, kuten myös muilla syvänneasemilla, pohjanläheinen vesikerros säilyi kuitenkin hapellisena ja ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Kokonaisfosforin perusteella rehevyystaso laski pääsääntöisesti reittiä alaspäin siirryttäessä ja vesi luokittui Siitinselältä alaspäin niukkaravinteiseksi, Tahkoselällä kuitenkin lievästi reheväksi. Kokonaistyppipitoisuuksissa oli enemmän eroja eri havaintopaikkojen välillä ja Kuokanselän päällysveteen oli kerrostunut muita havaintopaikkoja typpipitoisempaa vettä. Heikentynyt happitilanne aiheutti lievää sisäistä kuormitusta ja pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksien kasvua lähinnä Tahkoselällä ja Saviluodossa. Hygieeninen laatu Siitinselän alapuolella oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt päällysvedessä suurempia määriä. Veden sähkönjohtavuus oli Siitinselällä ja useimmilla alapuolisilla havaintopaikoilla korkeimmillaan välisyvyyksissä, mikä saattaa viitata jätevesien kulkeutumiseen reitillä alaspäin pinnan ja pohjavesikerroksen välisessä välivedessä. 4.2 Toukokuu Huruslahden syvänneasemalla vesimassa oli vain niukasti lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli koko vesimassassa hyvä. Vedessä oli pieniä määriä kiintoainesta ja se luokittui lievästi reheväksi sekä lievästi humuspitoiseksi. Veden kiertämisestä johtuen vedenlaadun erot eri syvyyksien välillä olivat vain vähäisiä. Vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien vastaavaa tilannetta. Erot Unnukasta tulevan voimakanavan ja Huruslahdesta purkautuvan Pirtinvirran vedenlaadussa olivat vain vähäisiä ja vesi luokittui molemmilla paikoilla lievästi reheväksi. Pirtinvirran hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereita tavattu suurempia määriä. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vesi oli kevätkierrosta johtuen tasalaatuista pinnasta pohjalle ja happitilanne oli hyvä. Vedessä oli kiintoainesta hieman keskimääräistä enemmän, muilta osin vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien tasoa. Muiden havaintopaikkojen tapaan koholla ollut kiintoainesmäärä voi selittyä koivun siitepölyn esiintymisellä, jota havaittiin toukokuun loppupuolella alueen vesistöissä runsaasti. Kokonaistyppipitoisuus ja sähkönjohtavuus olivat samaa tasoa kuin ylempänä Pirtinvirrassa, mutta kokonaisfosforipitoisuus oli kasvanut tästä tasosta lievästi. 9

21 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon alapuolella Akonniemessä happitilanne oli kevättäyskierron jälkeen hyvä ja happea riitti hyvin myös syvänteessä. Puhdistamon purkuvesien vaikutukset näkyivät edelleen pohjanläheisessä vesikerroksessa sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden kohoamisena, mutta jätevesien vaikutukset syvänteessä olivat hieman vähäisempiä kuin keskimäärin edellisvuosina (kuva 0). Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutus oli selvästi vähäisempää ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat sekä päällysvedessä että pohjan lähellä hyvin alhaisia. Paikka: 74/AKONNIEM; näyte: 8,8 Sähkönj Maks. Mediaani Keskiarvo Min Maks. Mediaani Keskiarvo Min. ms/m µg/l ,5 0,5 0 9,5 9 8,5 8 7,5 7 6, Paikka: 74/AKONNIEM; näyte: 8,8 Kok. N Kuva 0. Akonniemen syvänteen pohjanläheisen vesikerroksen kokonaistyppipitoisuus (vasen kuva) ja sähkönjohtavuus (oikea kuva) eri vuosina toukokuussa. Siitinselällä, Saviluodossa ja Heposelällä happitilanne oli kevättäyskierron jälkeen hyvä. Kuormittajien vaikutuksia ei ollut selvästi eroteltavissa analyysituloksissa. 4.3 Elokuu Varkauden yläpuolisessa Unnukassa Kinkamonselällä vesi oli näytteenottoaikana lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli heikentynyt alemmissa vesikerroksissa. Happitilanne oli kuitenkin lähellä edellisvuosien keskimääräistä tasoa. Vesi oli lievästi rehevää, lievästi humuspitoista ja päällysvedessä happamuudeltaan lievästi emäksistä. Heikentynyt happitilanne aiheutti lievää sisäistä kuormitusta, joka kasvatti pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia. Levätuotanto oli kohtalaista ollen lähellä edellisvuosien tasoa (kuva ) ja päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä.

22 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Paikka: 74/KINKAMO; näyte: 0-2 Klorof.-a Maks. Mediaani Keskiarvo Min. Maks. Mediaani Keskiarvo Min. µg/l µg/l Paikka: 74/; näyte: 0-2 Klorof.-a Kuva. Huruslahti havaintopaikan (vasen kuva) sekä Unnukan Kinkamonselän (oikea kuva) levätuotantoa kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet viime vuosina loppukesällä Huruslahden hapetinsyvänteessä (Huruslahti ) vesimassa oli hapettimen toiminnan ansiosta vain lievästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli hyvä pinnasta pohjalle. Vesi oli lievästi rehevää ja päällysveden ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman alempia kuin aiemmin toukokuussa. Ravinnepitoisuudet kasvoivat lievästi syvemmissä vesikerroksissa, mutta syvänteen säilyminen hyvähappisena esti sisäisen kuormituksen syntymistä. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen eikä sateisen kesän aiheuttamaa veden humuspitoisuuden kasvua ollut havaittavissa. Päällysveden levätuotanto oli kohtalaista, mutta klorofylli-a-pitoisuus oli alempi kuin keskimäärin edellisvuosina loppukesällä (kuva ). Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereita esiintynyt runsaampia määriä. Huruslahden perukassa asemalla 3 happitilanne oli voimakkaasti heikentynyt ja vesi oli kevättalven tapaan hapetonta pohjalla ja välivedessä. Pinnassa happea riitti hyvin. Hapen loppuminen alemmista vesikerroksista aiheutti sisäistä kuormitusta, mikä näkyi pohjanläheisen vesikerroksen laadun heikentymisenä. Myös päällimmäisen vesikerroksen laatu oli heikentynyt, mikä ilmeni mm. voimakkaasti kohonneina ravinnepitoisuuksina (vesi erittäin rehevää) sekä kasvaneena humuspitoisuutena. Indikaattoribakteereita tavattiin pieniä määriä, mutta uimavesiluokituksen mukaan hygieeninen laatu säilyi hyvänä. Huruslahdesta purkautuvan Pirtinvirran sekä Unnukasta tulevan voimakanavan veden laadun erot olivat vain vähäisiä. Pirtinvirran kokonaisfosforipitoisuus oli koholla, mutta analyysitulos on epävarma. Voimakanavan vesi kuvasti lievästi rehevää vettä. Molempien havaintopaikkojen hygieeninen laatu oli hyvä vaikka pieniä määriä indikaattoribakteereita tavattiin. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa veden lämpötilakerrostuminen oli vain vähäistä ja happitilanne oli koko vesimassassa hyvä. Vedenlaatu oli samaa tasoa kuin ylempänä Pirtinvirrassa eikä typpiyhdisteiden tai sähkönjohtavuuden kasvua havaittu. Veden kokonaisfosforipitoisuus kuvasti lievästi rehevää vettä. Hygieeninen laatu oli hyvä ja levätuotanto oli kohtalaista ollen kuitenkin vähäisempää kuin keskimäärin aiempina vuosina loppukesällä. 2

23 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon purkuvesien lähihavaintopaikalla Akonniemessä syvänne oli lievästi lämpötilakerrostunut. Happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa oli heikko, mutta ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin tai tyydyttävästi. Joinakin vuosina pohjanläheinen vesikerros on ollut loppukesällä hapeton, mutta nyt vesikerros säilyi niukasti hapellisena. Puhdistamon purkuvesien vaikutus näkyi pohjan lähellä sekä jossakin määrin myös välivedessä happitilanteen heikentymisen ohella sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden määrän kohoamisena. Päällysvedessä puhdistamon purkuvesien vaikutus oli vähäisempi ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Päällysveden ravinne- ja klorofylli-apitoisuudet olivat kuitenkin hieman korkeampia kuin yläpuolisessa Ykspuussa ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä eikä kohonneita bakteeripitoisuuksia havaittu. Liukoisen nikkelin pitoisuudet kaikissa syvyyksissä olivat alhaisia. Syvänteen kohonnutta fosforipitoisuutta lukuun ottamatta vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien loppukesän keskimääräistä tilannetta. Akonniemen alapuolisella Siitinselällä vesikerros oli vain lievästi lämpötilakerrostunut ja happea riitti pohjan lähelle tyydyttävästi sekä ylempiin vesikerroksiin hyvin. Päällysveden rehevyys ja levätuotanto oli samaa tasoa kuin Akonniemessä, mutta alemmissa vesikerroksissa ei esiintynyt vastaavaa ravinnepitoisuuksien ja sähkönjohtavuuden kasvua. Päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä. Siitinselän alapuolisella Haukivedellä syvänteissä vallitsi tyypillinen loppukesän lämpötilakerrostuneisuus. Havaintopaikkojen happitilanne oli lähellä edellisvuosien vastaavaa tasoa ja useimmilla paikoilla esiintyi kohtalaista hapen kulumista syvemmissä vesikerroksissa. Paras happitilanne oli Vuoriselällä, jossa kerrostuneisuus oli vain vähäistä. Muilla havaintopaikoilla Tahkoselkää lukuun ottamatta happitilanne oli hyvä tai tyydyttävä. Tahkoselällä syvänteessä oli selvää hapen kulumista. Vesi oli Heposelälle asti lievästi rehevää ja fosforipitoisuus aleni vasta Peonselällä ja idässä Äimisvedellä lähelle niukkaravinteista vettä. Kokonaisfosforipitoisuudet Heposelällä ja typpipitoisuudet Äimisvedellä olivat keskimääräistä aiempien vuosien tasoa korkeampia. Muilta osin veden laatu eri havaintopaikoilla oli lähellä viime vuosien loppukesän tilannetta. Hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä eikä indikaattoribakteereita esiintynyt suurempia määriä. Levätuotanto Saviluodossa ja Heposelällä oli kohtalaista ollen kuitenkin alemmalla tasolla kuin Siitinselällä ja Akonniemessä. 4.4 Lokakuu Huruslahden syvänteen lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut syystäyskierron vuoksi, joten happea riitti hyvin koko vesimassaan. Vesi oli lievästi rehevää ja ravinnepitoisuudet olivat lähellä edellisvuosien keskimääräistä tasoa, joskin lievästi koholla (kuva 2). Vedessä oli pieni määrä kiintoainesta ja sateisesta kesästä johtuen veden väriluku oli hieman korkeampi kuin keskimäärin edellisvuosina. Veden sähkönjohtavuus oli alhainen ja happamuus oli lähellä neutraalia. 22

24 Paikka: 74/; näyte: Kok. N Maks. Mediaani Keskiarvo Min. Maks. Mediaani Keskiarvo Min. µg/l Paikka: 74/; näyte: Kok. P 8,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2, µg/l Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 2. Huruslahden syvänneaseman (Huruslahti ) päällysveden ravinnepitoisuudet (kokonaisfosfori vasen kuva, kokonaistyppi oikea kuva) viime vuosina syksyn näytekerralla Huruslahdesta Pirtinvirran kautta Haukiveteen tuli lievästi rehevää, lievästi humuspitoista sekä hygieeniseltä laadultaan hyvälaatuista vettä. Vedenlaatu oli lähellä Varkauden tehtaiden yläpuolelta tulevan voimakanavavan vedenlaatua. Myös Haukiveden puolella vallitsi syystäyskierto, joten vesimassa oli pääsääntöisesti sekoittunutta ja happitilanne oli hyvä. Eteläisimmällä havaintopaikalla Heposelällä syystäyskierto ei ollut kuitenkaan vielä käynnissä ja pohjanläheisessä vesikerroksessa oli lisääntynyttä hapen kulumista. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vesi oli laadultaan lähellä Pirtinvirtaa, joskin sähkönjohtavuus oli kasvanut lievästi, samoin kuin kokonaistyppipitoisuus pohjan läheisessä vesikerroksessa. Kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi alempi kuin Pirtinvirrassa. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon alapuolella Akonniemen syvänteessä oli syystäyskierrosta huolimatta pohjan läheisessä vesikerroksessa näkyvissä puhdistamon purkuvesien vaikutus kokonaistyppipitoisuuden kasvuna. Myös päällysveden ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin edellisellä havaintopaikalla Ykspuussa, mutta vesi luokittui edelleen lievästi reheväksi. Akonniemen syvänteestä havaitut liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat hyvin alhaisia. Akonniemen alapuolisella Siitinselällä vedenlaatu oli hieman parempi kuin Akonniemessä, mikä näkyi lievästi alempina ravinnepitoisuuksina sekä sähkönjohtavuutena. Veden laatu parani lievästi edelleen etelään päin Saviluodossa ja Heposelällä, joissa todennäköisesti sateisesta kesästä aiheutuneen hajakuormituksen vuoksi ravinnepitoisuudet sekä veden väriluku olivat korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina vastaavaan aikaan. 5. VEDEN LAATU KOKO REITILLÄ Varkauden tehtaiden, Carelian Caviar Oy:n sekä kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormituksen vaikutus oli tarkkailuvuonna havaittavissa alapuolisilla näytepaikoilla edellisvuosien tavoin sähkönjohtavuuden ja ravinnepitoisuuksien kasvuna Pirtinvirran alapuolella, Akonniemen-Siitinselän alueella sekä jossakin määrin aina Saviluotoon asti. 23

25 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Voimakkaimmillaan jätevesien vaikutus on näkynyt Akonniemen edustalla, jonka läheisyyteen johdetaan Varkauden kaupungin puhdistamon purkuvedet. Akonniemessä puhdistamon purkuvedet ovat kasvattaneet voimakkaasti pohjanläheisen vesikerroksen typpipitoisuuksia ja sähkönjohtavuutta sekä jossakin määrin koko vesimassan rehevyyttä. Vaikutukset ovat rajoittuneet pitkälti alempiin vesikerroksiin sekä syvänteisiin ja vedenlaadun vaihtelu on päällysvedessä ollut vähäisempää. Kuvissa 3 ja 4 on tarkasteltu eri havaintopaikkojen päällysveden ( metrin syvyys) sekä pohjanläheisen vesikerroksen sähkönjohtavuutta sekä ravinnepitoisuuksia tarkkailuvuonna 2 sekä keskiarvotuloksena vuosilta Kuvien perusteella päällysveden laatu oli sähkönjohtavuuden ja kokonaisfosforipitoisuuden osalta vuonna 2 koko reitillä pääsääntöisesti hieman parempi kuin keskimäärin edellisvuosina. Kokonaistyppeä päällysvedessä oli vuonna 2 useilla havaintopaikoilla hieman runsaammin kuin keskimäärin edellisvuosina, mikä voi viitata sateisen kesän aiheuttamaan hajakuormitukseen vaikutukseen. Korkeimmat päällysveden ravinnepitoisuudet esiintyivät Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa. Pitoisuudet alenivat Haukivedellä etelään päin siirryttäessä. Syvänteiden pohjanläheisessä vesikerroksessa vedenlaatu oli näillä parametreilla mitattuna keskimääristä aiempien vuosien tasoa heikompi Akonniemessä, muilla havaintopaikoilla sähkönjohtavuuden ja kokonaisfosforin osalta pääsääntöisesti hieman aiempia vuosia parempi (kuva 4) sjk 2 kok P 2 sjk 0 kok P 400 kok N kok N 2 sjk 02-2 kok P kok N Kinkamo Huruslahti Ykspuu Akonniemi Siitinselkä Vuoriselkä Saviluoto Kuokanselkä Heposelkä Peonselkä Kuva 3. Eri havaintopaikkojen päällysveden ( metri) sähkönjohtavuus sekä ravinnepitoisuudet vuosien 2 havaintokerroilla sekä keskiarvotulokset vuosilta

26 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy sjk 2 kok P 2 sjk 25 kok P 3000 kok N kok N 2 sjk 02-2 kok P 02-2 kok N Kinkamo Huruslahti Ykspuu Akonniemi Siitinselkä Vuoriselkä Saviluoto Kuokanselkä Heposelkä Peonselkä Kuva 4. Eri havaintopaikkojen pohjanläheisen vesikerroksen (p- metri) sähkönjohtavuus sekä ravinnepitoisuudet vuosien 2 havaintokerroilla sekä keskiarvotulokset vuosilta Klorofyllli-a:n avulla mitataan kasviplanktonin määrää, jonka perusteella arvioidaan vesistön rehevyyttä. Fosforirajoitteisissa järvissä klorofyllipitoisuuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välillä on havaittu riippuvuus, joten järven rehevyystasoa voidaan arvioida myös fosforipitoisuuden perusteella. Aikaisemmin vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa lievästi rehevän ja rehevän raja-arvona on käytetty kokonaisfosforipitoisuutta 30 µg/l, mutta käytännössä vesistön rehevyys ilmenee levämäärän lisääntymisenä kun kokonaisfosforipitoisuus ylittää tason -25 µg/l. Toisaalta humusvesissä fosforipitoisuudet voivat olla hieman korkeampia, koska tuottava vesikerros on matalampi. Ekologisen luokittelun mukaan Haukivesi kuuluu suurten humusjärvien (Sh) tyyppiin. Vesistö voidaan jakaa ekologisiin laatuluokkiin päällysveden ravinne- ja klorofylli-apitoisuuksien perusteella (taulukko 5). Luokitus perustuu Suomen ympäristökeskuksen laatimaan pintavesien ekologisen tilan luokitteluun (Aroviita ym. 2). 25

27 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko 5. Suurten humusjärvien ekologisen luokittelun raja-arvot päällysvedessä kasvukaudella VI-IX E/Hy = erinomainen/hyvä, Hy/T = hyvä/tyydyttävä, T/V = tyydyttävä/välttävä, V/Hu = välttävä/huono klorofylli-a µg/l kokonaisfosfori µg/l kokonaistyppi µg/l E/Hy Hy/T T/V V/Hu Kuvissa 5-7 on esitetty vuoden 2 kesäajan mittaustuloksiin perustuvat eri havaintopaikkojen päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet sekä verrattu niitä ekologisen luokituksen raja-arvoihin tyydyttävä 600 hyvä 500 erinomainen kok N 400 µg/l Kinkamo Huruslahti Ykspuu Akonniemi Siitinselkä Vuoriselkä Saviluoto Kuokanselkä Heposelkä Peonselkä Kuva 5. Eri havaintopaikkojen päällysveden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus kesäsyyskuussa vuonna 2 sekä ekologisen luokituksen raja-arvot. 26

28 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 25 hyvä 5 erinomainen kok P µg/l Kinkamo Huruslahti Ykspuu Akonniemi Siitinselkä Vuoriselkä Saviluoto Kuokanselkä Heposelkä Peonselkä Kuva 6. Eri havaintopaikkojen päällysveden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus avovesikaudella vuonna 2 sekä ekologisen luokituksen raja-arvot. 6 4 tyydyttävä 2 0 hyvä chl-a 8 µg/l 6 erinomainen Kinkamo Huruslahti Ykspuu Akonniemi Siitinselkä Vuoriselkä Saviluoto Kuokanselkä Heposelkä Peonselkä Kuva 7. Eri havaintoasemien keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus päällysvedessä kesäaikaan vuonna 2 sekä ekologisen luokituksen raja-arvot. 27

29 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Vuonna 2 avovesikaudella mitattujen päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella Kinkamon ja Vuoriselän välinen alue luokittuu ekologisessa luokituksessa vedenlaadultaan luokkaan hyvä ja Saviluoto sekä alapuolinen alue luokkaan erinomainen tai hyvä. Levätuotantoa kuvaavan klorofylli-a:n perusteella Kinkamo, Huruslahti ja Ykspuu kuuluivat vuonna 2 luokkaan hyvä, Akonniemi ja Siitinselkä luokkaan tyydyttävä sekä Saviluoto ja Heposelkä edelleen luokkaan hyvä. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen Liiteet Tulosaineisto Viitteet Aroviita ym. 2. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2-3- päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2. Suomen ympäristökeskus. 28

30 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu /7 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli E.kokit, a E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 kpl/00ml kpl/00ml kpl/00ml / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 35,2 m; Näk.syv.,8 m; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 4 /8; Jää 45 cm; Lumi 0 cm; 0,0 2,9 88 7, 5,4 44 < 680 8, ,40 2, ,70,7 82 5,8 8,6 5,,5 8,2,7 83 5,7 8,4 25,2 0, ,3 8,8 62 5,8 < ,0 34,2,5 3,0 2 7, 7, , / Haukivesi Huruslahti Kok.syv. 26,4 m; Näk.syv.,7 m; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; Jää 30 cm; Lumi 0 cm; 0,40 2,3 85 7,2 5,5 43 < 6 0 8, ,50,8 82 6,2 8,7 0 0,50,4 79 6,3 8,6 5 0,50,7 8 6,3 8,5 0,50,5 79 6,3 8,3 25,4 0,50,5 80 7, 5,7 44 < 580 8, / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv.,3 m; Ilm.lt. - C-ast; Pilv. 4 /8; Jää 45 cm; Lumi 5 cm; 0,70 7,2 50 6,7 9, , 2, ,0 3,9 0 0,0 6, / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv.,6 m; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 40 cm; Lumi 0 cm; 0,0,7 80 6,7 4,9 38 < 480 <5 0 0 <5 7, ,40 2, 84 0, 9, ,0 5,9 8,4 60 8,0 2,2 6,6 48 7, / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv.,6 m; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 40 cm; Lumi 5 cm; 0, 2,0 82 6,8 5,8 42 < , ,30 2, ,40 2,0 83 7,4 <5 9,2 3,6 0,70 0,2 7 6,7 6,0 44 < ,5 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

31 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 2/7 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a Liuk. Ni Ni liuk µg/l µg/l µg/l / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 35,2 m; Näk.syv.,8 m; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 4 /8; Jää 45 cm; Lumi 0 cm; , / Haukivesi Huruslahti Kok.syv. 26,4 m; Näk.syv.,7 m; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 2 /8; Jää 30 cm; Lumi 0 cm; , / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv.,3 m; Ilm.lt. - C-ast; Pilv. 4 /8; Jää 45 cm; Lumi 5 cm; 5 8, / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv.,6 m; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 40 cm; Lumi 0 cm; E,0 5 E E 0 E 3,4 5 E E 8,0 E 5, / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv.,6 m; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 40 cm; Lumi 5 cm; 5 0 3,6 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

32 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 3/7 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli E.kokit, a E. kokit oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 kpl/00ml kpl/00ml kpl/00ml / 023 Haukivesi Tahkoselkä 023 Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv.,8 m; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 45 cm; Lumi 0 cm; 0,50 2,3 85 7,0 6,5 34 < , , 9,9 70 7,4 7,4,7 2,,2 8,9 7,0 9, , / 255 Haukivesi Vuoriselkä 255 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,7 m; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 50 cm; Lumi 5 cm; 0,0 2, 83 6,8 6,0 43 < , ,40,8 82 7, 8,4 4, 0,90 9,9 70 6,7 6,2 43 < , / 34 Haukivesi Saviluoto 34 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv.,7 m; Ilm.lt. - C-ast; Pilv. 8 /8; Jää 50 cm; Lumi 0 cm; 0, 2, 83 6,8 6, <5 5 8, , 2, ,30 2,0 82 7, 33 8,8 5 0,40,6 80 0,80 0,2 7 6,8 <5 8,2 25,6 6, ,6 2,0 3,6 26 6,6 6, , / 256 Haukivesi Kuokanselkä 256 Kok.syv. 26,7 m; Näk.syv. 2, m; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 0 /8; Jää 60 cm; Lumi 0 cm; 0,30 2,4 86 6,8 5,8 4 < 730 8, ,50,8 82 7, 8,5 0,70,6 8 7, 8,8 25,7,5 9,3 67 6,7 5,9 36 < , / 045 Äimisvesi 045 Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 2,2 m; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 0 /8; Jää 40 cm; Lumi 0 cm; 0,50 2,7 88 6,8 4, 4 < , ,60 2,6 88 4,5 7,5,3,3 80 5,0 7,0 3,5 2,2 4, 30 6,6 5,2 35 < ,5 Akkreditoitu testauslaboratorio T47

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 1741 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 30.3.2007 1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 6.1.214 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 5.4.2012 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 517 Pampalontie 11 8967 HATTU 8.1.15 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Sari Koivunen 18.11.214 Nro 15-14-7614 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 134/2005 Erkki Jaala & Jukka Mankki ISSN 1458-8064 SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 1

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2013 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-13-5680 Turun ympäristön merialueen vuoden 2013 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat heinä-

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 249/2015

Lisätiedot

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 16WWE1992 27.5.2013 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 VESISTÖTARKKAILU LUONNOS Lestijoen yhteistarkkailun vesistötarkkailu vuonna 2012 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖALUEIDEN

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Oravin vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkkailun vuosiyhteenvedon 2013.

Lähetämme oheisena Oravin vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkkailun vuosiyhteenvedon 2013. 1 / 16 Oravin vesiosuuskuntac 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi 30.1.2014 Tiedoksi (email): Jyri Rautiainen Etelä-Savon ELY-keskus Savonlinnan kaupungin ympäristölautakunta/ Matti Rautiainen

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 213 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 239/214 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Nina Leino 26.3.212 Nro 238-12-1412 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (211)

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA

UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA 2013 UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot

LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista

LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista LUVY/004 19.3.2014 LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista Lohjanjärven pistekuormittajien osalta tarkkailu perustuu oheisessa taulukossa esitettyihin lupavelvoitteisiin:

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 29 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg JanneRaunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 157/29 Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas Raahen Vesi Oy RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 28 Osa I: Vesistötarkkailu LUONNOS ii PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Pihtiputaan kunnan jätevedenpuhdistamon ja purkuvesistön velvoitetarkkailun vuosiyhteenveto vuodelta 2012

Pihtiputaan kunnan jätevedenpuhdistamon ja purkuvesistön velvoitetarkkailun vuosiyhteenveto vuodelta 2012 Pihtiputaan kunnan jätevedenpuhdistamon ja purkuvesistön velvoitetarkkailun vuosiyhteenveto vuodelta 2012 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 45 / 2013 Heikki Veijola Ympäristöntutkimuskeskus,

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 2003-2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 2003-2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 23-213 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 243/214 Marja Anttila-Huhtinen & Janne Raunio ISSN 1458-864 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VESIALUEEN

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2014

TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2014 TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 247/2015 Janne Raunio ISSN 1458-8064 1 TIIVISTELMÄ Tainionvirran kuormittajat aloittivat joen vedenlaatua

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 2735/11.01.03/2012 113 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014 TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2014 Väliraportti nro 153-14-1463 1. YLEISTÄ Turun ympäristön merialueen vuoden 2014 velvoitetarkkailu alkoi maaliskuun alussa, jolloin Lounais-Suomen

Lisätiedot