SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 1345

Transkriptio

1 A 4 Jukka Hartikainen 4..8

2 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 Sisällysluettelo sivu TIIVISTELMÄ. YLEISTÄ 4 2. SÄÄKATSAUS 4 2. Sääolot Virtaamat ja vesivarat 8. KUORMITUS 0. Pistekuormitus 0.2 Kallaveden kokonaiskuormitus 4 4. VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET 4. Veden laatu eri havaintokerroilla 4.2 Veden laatu runkoasemilla YHTEISTARKKAILUN JATKO 6 Liite Analyysitulosaineisto

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy TIIVISTELMÄ Kallaveden yhteistarkkailuohjelma uudistettiin vuoden alussa ja vuoden 7 tarkkailu on tehty uuden ohjelman mukaisesti. Suurimmista kuormittajista Powerflute Oy:n BOD7- sekä fosforikuormitus vesistöön kasvoivat sekä typpikuormitus laski edellisvuodesta. Vastaavasti Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon BOD7- ja typpikuormitus kasvoivat, fosforikuormitus laski edellisvuoteen verrattuna. Nämä kaksi toimijaa vastaavat edelleen yli 90 %:sta Kallaveteen kohdentuvasta pistemäisestä kuormituksesta. Kallaveden vedenlaatuun vaikuttaa merkittävästi Kallansiltojen kautta Iisalmen reitiltä tuleva vesi, joka on ajoittain heikompilaatuista kuin veden laatu Savon Sellu Oy:n alapuolisella Kelloselällä. Nilsiän reitiltä Kallaveteen purkautuva vesi on yleensä hieman parempilaatuista. Ainetasetarkastelun perusteella pistemäisen kuormituksen osuus Keski-Kallavedelle tulevasta ravinnekuormituksesta oli vuonna 7 fosforin osalta noin 2 % ja typen osalta noin 8 %. Vesistötarkkailun tulosten perusteella Kallaveden vedenlaadussa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Kylmä kesä rajoitti osaltaan leväkukintoja ja klorofylli-a-pitoisuudet Kallavedessä olivat varsinkin järven pohjoisosassa hieman alempia kuin keskimäärin edellisvuosina. Kuiva alkukesä ja vähentynyt hajakuormitus vaikutti myös Kallaveden päällysveden ravinnepitoisuuksiin, jotka olivat hieman alempia kuin keskimäärin edellisvuosina. Suurimpien pistekuormittajien vaikutukset ovat selvimmin havaittavissa jätevesien purkualueilla mm. typpipitoisuuksien sekä sähkönjohtavuuden nousuna, selvimmin lopputalven näytteenottokerroilla. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon tehostunut toiminta on alentanut selvästi vesistön ammoniumtyppipitoisuuksia, mutta puhdistamon purkuvesien vaikutus näkyy lähialueella edelleen mm. kohonneina kokonaistyppi- ja sulfaattipitoisuuksina. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen vesistöseurannassa viitteitä savukaasupesurin vesistövaikutuksista on ollut havaittavissa voimalaitoksen lähihavaintopaikoilla lähinnä jääpeitteiseen aikaan. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvedet kulkeutuvat ajoittain myös pohjoiseen päin Lehtonimen pohjoispuolelle, jossa ne sekoittuvat osin Haapaniemen voimalaitoksen purkuvesien vaikutukseen.

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 Kallaveden yhteistarkkailua on tehty eri ohjelmien mukaisesti vuodesta 97 lähtien. Viimeisin tarkkailu on toteutettu 24.. päivitetyn ohjelman mukaisesti. Tarkkailuvelvolliset ja voimassa olevat ympäristölupapäätökset ovat seuraavat: Savon Sellu Oy (nykyisin Powerflute Oy), Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 0/07/2, , jota on eräiltä osin muutettu VHO:n päätöksellä nro 09/062/, ja KHO:n päätöksellä nro 2, Uusi Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös..7 nro /7/ Dnro ISAVI/88/6 (ei vielä lainvoimainen). Kuopion kaupunki, Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo, Itä-Suomen ympäristölupavirasto nro 28/07/2, Dnro ISY-0-Y-42, , VHO 4.6.0, KHO Dro 2426//0, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus, Neuron, Dnro PSA-Y-, Kuopion kaupunki, Vehmersalmen puhdistamo, PSA Kuopion Energia Oy, Kumpusaaren öljyvarasto, Dnro PSa-04-Y-280-, Kuopion Energia Oy, Haapaniemen HP2-voimalaitoksen ympäristöluvan muuttaminen koskien savukaasupesurin toimintaa, ISAVI/2/04.08/4, Dnro 86/4/. Vesinäytteitä on otettu ns. runkoasemilta ja virtapaikoilta neljä kertaa vuodessa sekä Kuopion Energia Oy:n lähiasemilta kerran kuukaudessa. Kallavedellä oli tarkkailuvuonna toiminnassa kuusi hapetinta: Powerfluten alueella kolme (Kallavesi 8H, 8BH ja 40H) ja Lehtoniemen edustalla kolme (Kallavesi 7H, 72H ja 72AH). Loppuvuoden 6 sekä tarkkailuvuoden 7 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat ja 2). Vuosi oli pääosin keskiarvoja sateisempi, mutta tammikuussa, maaliskuussa, touko-kesäkuussa sekä elokuussa sademäärä jäi alle keskiarvon. Tiedot ovat Pohjois-Savon ELYkeskuksen sekä Suomen Ympäristökeskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista.

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila 6-7 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Kuopion kuukausittainen sademäärä 6-7 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuussa lämpötilanvaihtelu oli nopeaa, alkukuun paukkupakkasista aina loppukuun nollakeleihin. Helmikuu alkoi lauhana, mutta toisella viikolla sää alkoi pakastua. Päivälämpötilat olivat -0 C -asteen tuntumassa ja yölämpötilat painuivat jopa -2 C -asteen tuntumaan. Helmikuun loppupuolella lämpötila vaihteli muutaman plusasteen ja noin -0 asteen välillä. Helmikuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna hieman korkeampi. Maaliskuussa päivät olivat lämpimiä, mutta öisin lämpötila laski kuitenkin vielä reilusti pakkasen puolelle. Loppukuuta kohti lumipeite alkoi hiljalleen sulaa. Huhtikuussa päivät olivat lämpimiä, mutta öisin lämpötila laski kuitenkin vielä pakkasen puolelle. Loppukuuta kohti lumipeite alkoi hiljalleen sulaa. Toukokuussa lämpötila

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 oli pitkän ajan keskiarvoa alhaisempi, mutta sateita tuli keskimääräistä vähemmän. Lumien sulaminen siirtyi Itä-Suomessa pitkälle toukokuun puolelle ja jäät lähtivät järvistä viikkoja normaalia myöhemmin. Termisen kevään alkaminen on esitetty kuvassa. Kuva. Termisen kevään alkaminen vuonna 7. Kesäkuu alkoi koleana ja lämpötilat jäivät ensimmäisinä päivinä jopa +0 C -astetta pitkäaikaisesta keskiarvosta. Sää lämpeni toisella viikolla ja kesäkuun toinen ja kolmas viikko oli suhteellisen lämpimiä, lämpötilan vaihdellessa yön +7- ja päivän +24 C - asteen välillä. Sateet olivat kesäkuussa hyvin paikallisia, mutta yleensä ottaen kesäkuu oli hyvin kuiva. Sateiden määrät jäivät selvästi normaalia kesäkuuta vähäisimmiksi, mutta lämpimiä päiviä kirjattiin kesäkuulle vain 6 kappaletta. Heinäkuu alkoi noin + C -asteen lämpötilassa, mutta sää lämpeni vielä loppuviikosta. Heinäkuun toisella ja kolmannella viikolla päästiin myös yli + C -asteen päivälämpötiloihin, mutta ajoittain sää oli kylmähköä ja epävakaista. Kuun ensimmäisellä puoliskolla lämpötila vaihteli C -asteen ja toisella +0 2 C -asteen välillä. Sateet olivat kuuroluonteisia, paikallisia ja pitkän ajan keskiarvon tasolla. Lämpimiä päiviä kirjattiin heinäkuulle 2. Elokuu alkoi ensimmäisien päivien osalta noin asteen lämpötilassa, hieman epävakaisena ja sateitakin esiintyi. Sateita tuli elokuussa hieman keskiarvoa enemmän ja sää viileni syyskuuta kohti mentäessä. Lämpimiä päiviä kirjattiin elokuulle 4 kappaletta. Syyskuun alkupäivinä päästiin vielä yli asteen päivälämpötiloihin. Alkupäivien jälkeen sää jatkui hetken poutaisena, kunnes sateita saatiin ensimmäisen viikon lopulla ja toisen viikon aikana melko runsaasti. Syyskuun yölämpötilat pysyttelivät lähes poikkeuksetta +0 C -asteen tuntumassa, mutta muutamina öinä lämpötila laski jo + C - asteen tuntumaan. Sateita tuli hieman pitkän ajan keskiarvoa enemmän.

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 Lokakuun alkupuolella päivälämpötila nousi vielä +0 C -asteen tuntumaan ja sateitakin esiintyi. Alkupäivien jälkeen päivälämpötilat laskivat ja pysyttelivät noin 8 C -asteen tuntumassa. Lokakuun kolmannella viikolla yölämpötila laski ensimmäistä kertaa nollan alapuolelle ja yöpakkasia esiintyi ympäri maata. Tämän jälkeen sää kylmeni kuun loppua kohti ja päivälämpötilat pyörivät -4- ja +8 C -asteen välillä. Sademäärä oli lokakuussa lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Marraskuun alkoi pakkaspäivillä, mutta pian lämpötila kohosi selvästi plusasteiden puolelle. Sää jatkui koko marraskuun alkupuolen lämpimänä ja sateisena. Sateita tuli lähes päivittäin räntänä, vetenä ja lumena ja sademäärät nousivat hieman pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle. Yöpakkasia esiintyi Itä- Suomen alueella satunnaisesti. Joulukuu alkoi nollakelissä, jonka kaltainen sää jatkui kuun ensimmäiset kolme viikkoa. Päivälämpötilat pyörivät -4- ja + C -asteen välillä ja yölämpötilat -6- ja + C -asteen välillä. Kuun loppupuolella lämpötilat olivat muutaman asteen pakkasen puolella. Sademäärä ja keskilämpötila olivat selvästi keskiarvoa korkeammat. Joulukuu oli kaikin puolin lauha ja sateinen. Lumen esiintyminen marrasjoulukuussa vuonna 7 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa 7. Joulukuu oli lauha ja melko sateinen, joten tammikuussa useimpien suurten järvien vedenpinnat olivat ajankohtaan nähden hieman korkeammalla. Helmikuun lumisateet kaksinkertaistivat lumen vesiarvon. Alkuvuoden aikana pinnat monin paikoin hieman nousivat ja kevään tulvahuiput saavutettiin pääosin kesäkuun alun tienoilla. Ajankohta on 44-vuoden säännöstelyhistorian mukaan normaali. Tulvahuiput jäivät alhaisiksi, mutta pitkäkestoisen sulamisen vuoksi useissa vesistöissä vettä on juoksutettu runsaasti vedenkorkeuksien saamiseksi luvanmukaiseen tilaan. Alku-keskikesällä veden-

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 korkeudet olivat pääosin hieman ajankohdan keskiarvoja alhaisemmat, mutta loppukesän sateet nostivat pintoja. Syyskuussa pinnat olivat alhaisimmillaan ja loka-joulukuussa runsaat sateet nostivat vedenpintoja selvästi keskiarvoa korkeammiksi. Lumimäärä kasvoi vielä tammi-helmikuussa, mutta maaliskuun aikana lumipeite alkoi jo pienentyä. Lumet sulivat suurimmilta osin huhtikuussa. Loppuvuodesta lunta saatiin muutamaan otteeseen loka-marraskuussa, mutta pysyvät lumet tulivat Pohjois-Savoon joulukuun paikkeilla. Kallaveden vedenpinta oli tammi-maaliskuussa cm pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla, mutta perinteisen talvisään jatkuminen keskeytti pintojen nousun. Lisäjuoksutus pinnankorkeuksien säätelemiseksi Naapuskosken säännöstelypadosta aloitettiin 6.. Kallaveden pinta oli huhtikuun alussa N00+ 82,02 m ja cm pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. Juoksutusta lisättiin Naapuskoskesta toisen luukun kautta Pinnankorkeus oli kuitenkin laskenut juoksutuksen aloittamisen jälkeen cm. Lukema on kuudenneksi korkein viimeisen vuoden aikana havaituista. Tulvahuiput saavutettiin Pohjois-Savossa pääosin kesäkuun alussa. Ajankohta on 44-vuoden säännöstelyhistorian mukaan normaali. Kallaveden tulvahuippu oli Itkonniemen asteikolla N00+ 82,89 m. Heinäkuun alussa Kallaveden pinta oli laskenut tulvahuipusta 4 cm ja lisäjuoksutus Naapuskosken padosta lopetettu. Elokuussa pinta laski enää vain 4 cm. Syyskuun alussa Kallaveden vedenpinta oli N00+ 82,0 m, mikä oli cm enemmän kuin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvo. Syyskuussa aloitettiin lisäjuoksutukset Naapuskosken säännöstelypadosta. Pitkäaikaiskeskiarvon minimi on yleensä ollut syys-lokakuun vaihteessa. Sateiden runsastuessa tapahtuu käänne ylöspäin melko nopeasti, mutta kuivahkon säätyypin jatkuessa pinnanlasku jatkui rauhallisesti. Lokakuun alussa Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla oli N00+ 82,26 m, mikä on cm enemmän kuin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvo. Kallaveden pinta nousi syyskuusta, kesän matalimmalta tasolta 2 cm. Pinnannousua hillitsivät aloitetut lisäjuoksutukset. Joulukuun alussa Kallaveden pinta oli samalla tasolla kuin lokakuun alussa, mutta pinnannousua hillitsi 2, kuukautta jatkunut lisäjuoksutus Naapuskosken padosta. Alkuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät pysyvästi joulukuussa, mutta suurimmat selät vasta joulun ja uudenvuoden välipäivinä. Pohjois-Savon järvien jäät olivat alkuvuoden lähes normaaleissa paksuuksissa, mutta olivat vaihtelevan lumipeitteen suojaamina vaihtelevat. Jäät sulivat monin paikoin huhtikuun loppupuolella. Loppuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät osittain joulukuussa, mutta järvien jäätilanne oli lumisateiden ja nollan paikkeilla olleiden lämpötilojen vuoksi heikko.

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 Kuva. Kallaveden vedenkorkeus tutkimusvuonna ja vertailu edellisvuosiin Kuva 6. Kallaveden virtaama Konnus-Karviossa tutkimusvuonna ja vertailu edellisvuosiin

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 0 Pistekuormittajien keskimääräinen kuormitus oli vuonna 7 seuraava: ) Virtaama sisältää myös jäähdytysvedet 2) Sisältää pesurin, terminaalin ja vastaanottoalueen kuormituksen Q BOD 7 Fosfori Typpi NH 4 -N m³/d kg/d kg/d kg/d kg/d Savon Sellu Oy ) 29 60, 78 % kok kuormituksesta 7,2 88,2 66,7 49,0 92,4 Lehtoniemi , % kok kuormituksesta 4,0 0,8 24, 49,6,7 Neuron 6 0,8 0,0,2 0,2 % kok kuormituksesta 0, 0,0 0, 0, 0,0 Vehmersalmi 26 0, 0,0 6,9,8 % kok kuormituksesta 0,2 0,0 0,4 0,4 0, Kuopion Energia Oy Haapaniemi 2) 79 6,4 0,7,2 9,6 % kok kuormituksesta, 0,9 8, 0,8,6 Yhteensä , Powerflute Oy:n ja Kuopion kaupungin Lehtoniemen puhdistamon kuormituskehitys vuodesta 02 on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Powerflute Oy:n ja Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kuormituskehitys vuodesta 02

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuvissa 8 ja 9 on esitetty tietoja Powerflute Oy:n ja Kuopion kaupungin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta viime vuosina. Itä-Suomen ympäristölupaviraston Savon Sellu Oy:lle antaman päätöksen nro 0/07/2 kohdassa 2. määrätään seuraavaa: 2. Jäte- ja jäähdytysvesiviemärien yhteenlasketut päästöt eivät saa ylittää..0 alkaen seuraavia raja-arvoja: COD Cr enintään 7000 kg/d, BOD kg/d, fosforipäästö 8 kg/d ja kuiva-aine 000 kg/d laskettuna kuukauden liukuvana keskiarvona. Jätevesien käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman täydelliseen ammoniumtypen hapettamiseen. Savon Sellu Oy:n ympäristöluvan..7 mukaisesti: 2. Luvan saajan on käsiteltävä jätevedet siten, että jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat: Päästö kk:n liukuva keskiarvo COD Cr 7000kgO 2/d Fosfori 8 kg/d Päästöt lasketaan kaikki kalenteripäivät mukaan lukien kolmen perättäisen kalenterikuukauden liukuvana keskiarvona. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästö luetaan mukaan päästöihin. Luvan saajan on käsiteltävä jätevedet.0.8 alkaen siten, että vesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat: Päästö Kuukausikeskiarvo Vuosikeskiarvo COD Cr 800kgO 2/d 7000kgO 2/d Fosfori 9, kg/d 8 kg/d Kiintoaine 900 kg/d 70 kg/d Ammoniumtypen (NH4) poistotehon tavoitearvo vuosikeskiarvona on 60 % Päästöt lasketaan.0.8 alkaen kalenterikuukauden ja vuoden keskiarvoina kalenteripäivää kohti. Raja-arvot saavutetaan, kun päästöt kalenterikuukauden keskiarvoina tai kalenterivuoden keskiarvoina alittavat raja-arvon. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästö luetaan mukaan päästöihin. Vesistöön johdettava vesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (022/06 ja muutokset 868/0 ja 08/) liitteen kohdassa A tarkoitettuja aineita eikä liitteen kohdissa C2 ja D tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristölaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kaloissa. Jätevesien elohomuodossa kuukausikeskiarvoina laskettuina.

12 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 Kuva 8. Powerfluten COD-Cr ja kokonaisfosforikuormituksen liukuvat keskiarvot vuosina 6-7. Luparaja on merkitty vaakaviivalla. Luparajat: CODCr <7 000 kg/d, Kok. P <8 kg/d.

13 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy kg/d BOD7-ATU, kuormitus vesistöön mg/l kg/, kg/d mg/l /6 2/6 /6 4/6 /7 2/7 /7 4/7 Kok P, kuormitus vesistöön jaksotasolla kg/d mg/l 4, 4, 2, 2, 0, 0 0, 0, 2, 2, 0, 0,2 0,2 0, 0, 0,0 0 kg/ /6 2/6 /6 4/6 /7 2/7 /7 4/7 Kiintoaine, kuormitus vesistöön kg/d mg/l 0 0 /6 2/6 /6 4/6 /7 2/7 /7 4/7 Kuva 9. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kuormituksen liukuvat neljännesvuosikeskiarvot vuosina 6-7. Luparajat: BODATU < 0 mg/l, kok.p < 0, mg/l ja kiintoaine < mg/l. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla valmistui laaja saneeraustyö vuoden aikana. Tehostettu puhdistusprosessi otettiin käyttöön osin jo vuoden 4 puolella. Haapaniemen voimalaitoksen savukaasupesuri oli käytössä vuoden 7 aikana yhteensä tuntia. Pesuri oli käytössä ja vesistöön johdettiin purkuvesiä koko vuoden ajan lukuun ottamatta jaksoa

14 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 Kallaveden kokonaiskuormitusta koskevassa tarkastelussa Kallaveteen tuleva pistekuormitus on suhteutettu vesistöön tulevaan kokonaiskuormitukseen (taulukko ). Kallavesi on jaettu Kallansiltojen yläpuoliseen Pohjois-Kallaveteen ja alapuoliseen Keski- Kallaveteen, jonka alarajoina ovat Puutossalmi ja Vehmersalmi. Virtahavaintopaikkojen sekä alapuolisiin vesistöihin poistuvien ravinteiden ravinnepitoisuudet ovat tarkkailukertojen keskiarvoja. Virtaamat ovat laskennallisia virtaamia Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä. Kallavedestä alapuolisiin vesistöihin johtuvista vesimääristä ei ole tarkkaa tietoa, mutta arvion mukaan vesistä 90 % laskee Puutossalmesta Unnukan suuntaan ja 0 % Vehmersalmesta Suvasveden suuntaan. Keski-Kallavedelle tulevan lähivaluma-alueen ja laskeuman vesimääräksi on arvioitu noin 0 % kokonaisvirtaamasta. Ainetasetarkastelun perusteella pistekuormituksen osuus Keski-Kallavedelle tulevasta kokonaiskuormituksesta oli 7 fosforin osalta samaa tasoa kuin edellisvuonna ollen noin 2 % ja typen osalta hieman edellisvuotta korkeampi ollen noin 8 %. Kallaveden sedimentti pidätti siihen tulevasta fosforista noin 29 %. Kokonaistypestä järviallas pidätti alle 0 %. Taulukko. Pohjois-Kallaveden ja Keski-Kallaveden laskennallinen fosfori- ja typpitase vuonna 7 Pohjois-Kallavesi Q Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N m /s µg/l µg/l kg/d kg/d Ruokovirta Rannat + laskeuma (likiarvo) 676 Pistekuormitus 0 0 Yhteensä 28 8 Kallansillat Erotus (sedimentaatio) 9 42 Keski-Kallavesi Kallansillat Jännevirta Rannat + laskeuma (likiarvo) Kuormitus 8 92 Yhteensä Puutossalmi (90 %) Vehmersalmi (0 %) Erotus (sedimentaatio) Häviöt % 29 Pistekuormituksen osuus % 2 8

15 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Tammikuu Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti Kuopion Energian Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen lähiasemilta (kartta havaintopaikkojen sijainnista ohessa). Näytepaikkojen vesi oli ajankohdalle tyypillisesti lievästi lämpötilakerrostunut. Happitilanne oli pääsääntöisesti hyvä, joskin hapenkulutus lisääntyi pohjan lähellä Kuopionlahdella sekä Lehtoniemen pohjoispuolella havaintopaikoilla 4. ja 8. Kaikilla havaintopaikoilla oli pohjanläheisessä vesikerroksessa havaittavissa lievää sulfaatti- ja natriumpitoisuuksien sekä sähkönjohtavuuden kasvua. Voimakkaimmillaan pitoisuuksien nousu oli Lehtoniemen pohjois- ja koillispuolella havaintopaikoilla Kallavesi 4. ja 8, joissa myös ylemmässä vesikerroksessa ( metriä) arvot olivat koholla. Näillä havaintopaikoilla myös kokonaistypen pitoisuudet metrissä olivat koholla (kuva 0), mikä viittaa Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesien vaikutukseen. Kuopionlahdella ja Haapaniemen edustalla em. pitoisuusnousu pohjanläheisessä vesikerroksessa oli hieman vähäisempää, mutta edelleen selvästi havaittavissa (kuva ). Kuva 0. Sähkönjohtavuus sekä ravinnepitoisuudet eri havaintoasemilla eri näytesyvyyksissä tammikuussa 7

16 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 Kuva. Sähkönjohtavuus sekä natrium- ja sulfaattipitoisuudet eri havaintoasemilla eri näytesyvyyksissä tammikuussa 7 Helmikuu Näytteet otettiin Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen lähiasemilta. Havaintopaikkojen vesi oli ajankohtaan tyypillisesti lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli Haapaniemen voimalaitoksen lähihavaintopaikoilla hyvä sekä uloimmilla syvänneasemilla tyydyttävä. Pohjanläheinen vesikerros oli jossakin määrin häiriintynyt kaikilla havaintopaikoilla, mikä näkyi kohonneina sulfaatti- ja natriumpitoisuuksina, sähkönjohtavuutena sekä typpiyhdisteiden määrän kasvuna. Voimakkaimmillaan pitoisuuksien kasvu oli syvänneasemilla Kallavesi 4. ja 8 Lehtoniemen pohjois- ja itäpuolella, joissa kohonneita arvoja esiintyi metrissä ja sitä syvemmissä vesikerroksissa (kuva 2). Myös Haapaniemen voimalaitoksen edustalla ja Kallavesi havaintopaikalla pohjanläheisessä vesikerroksessa em. pitoisuudet olivat koholla, mikä viittaa voimalaitoksen lauhdevesien vaikutukseen. Kuopionlahdella havaintopaikalla 4 vaikutukset olivat vähäisempiä, joskin myös siellä havaittavissa. Jäämaratonradan vuoksi näytteenottopaikka Kuopionlahdella jouduttiin siirtämään hieman sivuun normaalista ja pohjanläheisen vesikerroksen näytteenottosyvyys oli näin hieman aiempaa matalampi.

17 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 Kuva 2. Natrium- ja sulfaattipitoisuudet eri havaintoasemilla ja eri näytesyvyyksissä helmikuussa 7 Maaliskuu Veden laatu eri alueilla (havaintopaikkakartat on esitetty seuraavilla sivuilla) Pohjois-Kallavesi ja Nilsiän reitti Pohjois-Kallavedellä Kallansiltojen luoteispuolella havaintoaseman 0 syvänteen happitilanne oli heikentynyt, joskin happitilanne oli kokonaisuudessaan lähellä edellisvuosien lopputalven tilannetta. Päällysveteen jään alle oli kerrostunut sulamisvesiä, mikä näkyi kohonneina humus- ja ravinnepitoisuuksina sekä värilukuna. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi oli erittäin rehevää. Kallansilloilla (havaintoasema ) veden laatu oli lähellä samaa tasoa kuin Pohjois-Kallavedellä ja Kallansiltojen kautta Kelloselälle tuli erittäin rehevää vettä. Jännevirrassa havaintopaikalla

18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy vesi oli parempilaatuista, mikä näkyi alempina ravinnepitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena. Sulfaattia Jännevirran vedessä oli kuitenkin hieman runsaammin kuin Kallansillan kautta tulevassa vedessä. Powerfluten lähialue ja Kelloselkä Powerfluten tehtaan edustalla ja Kelloselällä hapetinsyvänteiden happitilanne oli pääsääntöisesti hyvä. Hapetinsyvänteessä 8BH pohjanläheisessä vesikerroksessa oli kuitenkin havaittavissa selvää hapen kulmista. Myös ilman hapetinta olevalla lähihavaintopaikalla 8A pohjanläheinen vesikerros säilyi vain niukasti hapellisena. Ulompana Kelloselällä havaintopaikalla 4 happea riitti myös pohjan lähelle tyydyttävästi. Powerfluten tehtaiden kuormituksen vaikutus oli havaittavissa selvimmin kokonais- ja ammoniumtypen sekä sulfaatin pitoisuuksien kohoamisena Kelloselällä aina havaintopaikalla 4 asti (kuva ). Vaikutukset olivat selvimmillään välivedessä ja syvemmissä vesikerroksissa. E. koli bakteereita tehtaan edustalla havaintopaikalla 8A esiintyi pieniä määriä välivedessä metrin syvyydessä. Päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä. Kuva. Kokonais-, ammoniumtypen- sekä sulfaatin pitoisuudet sekä veden sähkönjohtavuus Pohjois-Kallaveden puolella (Kallav 0), Powerfluten edustalla (Kallav 8A) sekä Kelloselällä (Kallav 4) eri näytesyvyyksissä maaliskuussa 7. Säyneensalon ympäristö Vaajasalon edustalla havaintopaikoilla 67 vesimassa oli vain heikosti lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli hyvä koko vesimassassa. Vesi oli lievästi rehevää ja päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä. Ulompana havaintopaikalla 7 happitilanne pohjan lähellä oli selvästi heikentynyt. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli samaa tasoa kuin Kelloselällä luokittaen alueen lievästi reheväksi. Syvänteeseen oli pohjan lähelle

19 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 kertynyt ravinne- ja suolapitoista vettä ja toisaalta välivedessä kymmenen metrin syvyydessä ammoniumtyppipitoisuus oli koholla, mikä viittaa todennäköisesti Powerfluten purkuvesien vaikutukseen. Lehtoniemen lähialue Kelloselän tavoin Lehtoniemen edustan hapettimet toimivat hyvin ja syvänteet säilyivät hyvähappisena. Lehtoniemen lähialueen muilla syvänteillä (Kallavesi 74, 77, 78) vesi oli voimakkaammin lämpötilakerrostunut ja happitilanne syvemmissä vesikerroksissa oli heikentynyt ollen kuitenkin lähellä edellisvuosien lopputalven keskimääräistä tilannetta. Lehtoniemen puhdistamon purkuvesien vaikutus oli havaittavissa kohonneina typpipitoisuuksina sekä sähkönjohtavuuden kasvuna sekä jossakin määrin myös kokonaisfosforipitoisuuden kasvuna koko alueella. Selvimmillään vaikutukset olivat välivedessä sekä syvimmissä vesikerroksissa. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat kaikilla havaintopaikoilla kuitenkin alhaisia, samoin kuin hygieenistä laatua ilmentävät indikaattoribakteerimäärät. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Lehtoniemen lähialue luokittui lievästi reheväksi. Lehtoniemen purkuvedet kohottivat myös veden sulfaatti- ja kloridipitoisuuksia (kuva 4).

20 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kuva 4. Lehtoniemen lähialueen havaintopaikkojen kokonaistyppi- ja sulfaattipitoisuus sekä sähkönjohtavuus eri näytesyvyyksissä maaliskuussa 7. Kuopionlahden eteläpuolinen alue Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella syvänteiden happitilanne oli heikentynyt syvänneasemilla, lukuun ottamatta Kumpusaaren ja Haapaniemen edustan havaintopaikkoja Kallavesi ja 2. sekä Kuopionlahtea. Haapaniemen voimalaitoksen poistovesien vaikutus näkyi kohonneina sähkönjohtavuutena sekä sulfaatti- ja natriumpitoisuuksina. Selvimmin vaikutukset olivat havaittavissa Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella sekä Lehtoniemen itä- ja pohjoispuolella havaintopaikoilla Kallavesi 8 ja 4.. Lehtoniemen alueella vaikutus sekoittuu osin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesien vaikutukseen. Korkeimmillaan pohjanläheisen vesikerroksen sulfaatti- ja natriumpitoisuudet olivat Lehtonimen pohjoispuolella, sähkönjohtavuus Lehtoniemen kaakkoispuolella. Eteläinen ja itäinen Kallavesi Kallaveden eteläisellä (Kallavesi 40) ja itäisellä havaintopaikoilla (Kallavesi 2) happitilanne syvemmissä vesikerroksissa oli selvästi heikentynyt ja pohjanläheinen vesikerros säilyi vain niukasti hapellisena. Suvasveden puolella (Kallavesi 99) happitilanne oli hyvä pinnasta pohjalle. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet eteläisellä ja itäisellä Kallavedellä olivat hieman korkeampia kuin Lehtoniemen edustalla mutta vesi luokittui edelleen lievästi reheväksi (kuva ) Heikentynyt happitilanne aiheutti sisäistä kuormitusta, mikä kohotti pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia havaintopaikoilla 2 ja 40. Puutossalmesta poistuvan veden (Puutossalmi 700) laatu oli samaa tasoa kuin Kallaveden eteläosassa ja luokittui lievästi reheväksi.

21 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 Kuva. Eri havaintopaikkojen ravinnepitoisuudet päällysvedessä ( metri) Kallaveden havaintopaikoilla pohjoisesta etelään päin maaliskuussa 7 Huhtikuu Näytteet otettiin Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen lähiasemilta. Havaintopaikat olivat näytteenottoaikana lopputalvelle tyypillisesti lämpötilakerrostuneita. Happitilanne oli heikentynyt pohjanläheisessä vesikerroksessa lievästi Kuopionlahdella sekä selvemmin Kallavesi 8 ja 4. asemilla Lehtoniemen pohjois- ja koillispuolella, joissa myös lämpötilakerrostuneisuus oli suuremmasta kokonaissyvyydestä johtuen muita havaintopaikkoja voimakkaampaa (kuva 6). Jälkimmäisillä havaintopaikoilla syvempiin vesikerroksiin oli kertynyt suola-, typpi-, sulfaatti- ja natriumpitoisia vesiä, mikä viittaa Lehtonimen jätevedenpuhdistamon tai Haapaniemen voimalaitoksen purkuvesien vaikutukseen. Lievemmin pohjanläheisen vesikerroksen sulfaatti- ja natriumpitoisuudet olivat koholla Kuopionlahdella, Haapaniemen edustalla sekä Kallavesi havaintopaikalla Kumpusaaren edustalla. Kuopionlahdella syvänteessä vesi oli myös suola- ja fosforipitoista, mikä viittaa mahdollisesti sulamis- tai hulevesien vaikutukseen.

22 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 22 Kuva 6. Haapaniemen voimalaitoksen lähialueen havaintopaikkojen lämpötila ja hapen kyllästysprosentti eri syvyyksissä huhtikuussa 7 Toukokuu Veden laatu eri alueilla: Pohjois-Kallavesi ja Nilsiän reitti Veden lämpötilakerrostuminen oli kevättäyskieron jälkeen vielä vähäistä ja happitilanne oli hyvä syvännehavaintopaikalla Kallavesi 0. Kevätvalunnasta johtuen veden kokonaisfosforipitoisuus oli Pohjois-Kallavedellä sekä Kallansilloilla koholla ja vesi luokittui reheväksi (kuva 7). Typpipitoisuus ei kohonnut samassa suhteessa ja pitoisuudet olivat hieman alempia kuin keskimäärin edellisvuosina. Jännevirran kautta Kallaveteen tulevan veden laatu oli hieman parempi mutta tälläkin havaintopaikalla kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi koholla. Powerfluten lähialue ja Kelloselkä Powerfluten edustalla ja Kelloselällä (havaintopaikat 8A ja 4) ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa tai laskeneet Pohjois-Kallaveden tasosta (kuva 7) eikä selviä merkkejä tehtaan kuormituksessa ollut havaittavissa, joskin sähkönjohtavuus alueella oli lievästi Pohjois-Kallavettä korkeampi. Happitilanne oli molemmilla syvännepaikoilla hyvä. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat alhaisia.

23 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 Säyneensalon ympäristö Havaintopaikalla 7 Vaajasalon eteläpuolella happitilanne oli hyvä. Ravinnepitoisuudet ja veden väriluku olivat laskeneet lievästi Kelloselältä. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli edellisten havaintopaikkojen tapaan alempi kuin keskimäärin edellisvuosina toukokuun näytekerralla. Lehtoniemen lähialue (alue C) Lehtoniemen puhdistamon purkuvesien vaikutus oli havaittavissa purkualueen lähiasemilla lähinnä kokonaistyppipitoisuuden kasvuna (kuva 7). Happitilanne oli kaikilla syvänneasemilla hyvä ja ammoniumtyppipitoisuudet alhaisia. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus kuvasti lievästi rehevä vettä. Kuopionlahden eteläpuolinen alue Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella kevättäyskierron jälkeen vedenlaadun erot eri havaintopaikojen välillä olivat melko vähäisiä eikä vedenlaadussa ollut havaittavissa selvää voimalaitoksen lauhdevesien vaikutusta. Natrium- ja sulfaattipitoisuudet olivat kuitenkin lievästi koholla lahtialueilla Särkiniemessä ja Kaivannonlahdessa sekä Lehtoniemen länsipuolella Kallavesi 8 havaintopaikalla (kuva 8). Nitraattityppeä esiintyi runsaimmin Lehtoniemen lähialueella pohjanläheisessä vesikerroksessa sekä vähäisempiä määriä Haapaniemen voimalaitoksen lähialueilla sekä lahtialueilla (kuva 8). Eteläinen ja itäinen Kallavesi Kallaveden etelä- ja itäosassa päällysveteen oli osin pohjoisempien alueiden tapaan kerrostunut alempia vesikerroksia fosforipitoisempaa vettä, mikä näkyi selvimmin Suvasveden puolella havaintopaikalla 99 (kuva 7). Vesi säilyi kuitenkin edelleen lievästi rehevän vesialueen tasolla. Kallavedestä lähtevässä Puutossalmessa vedenlaatu oli hieman parempi kuin järvialtaan päällysvedessä, mikä ilmeni mm. alempina ravinnepitoisuuksina. Kokonaisuudessaan havaintopaikkojen vedenlaatu oli lähellä aiempien vuosien tasoa.

24 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 24 Kuva 7. Kokonaisfosfori ja typpipitoisuus eri havaintoasemilla ja eri syvyyksissä toukokuussa 7 Kuva 8. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon ja Haapaniemen voimalaitoksen eri lähihavaintopaikkojen natrium-, sulfaatti- ja nitraattityppipitoisuus eri syvyyksissä toukokuussa 7

25 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 Kesäkuu Levämäärää kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet olivat useimmilla Kallaveden havaintopaikoilla alhaisia kuvastaen vähäistä tai kohtalaista levätuotantoa. Pitoisuudet nousivat lievästi Lehtoniemen pohjois- ja länsipuolella, joissa levätuotanto oli kohtalaista (kuva 9). Levätuotanto Kallaveden pääaltaalla oli vesien hitaasta lämpenemisestä johtuen hieman vähäisempää tai samaa tasoa kuin edellisvuosina alkukesällä. Ravinnepitoisuuksien vaihtelu päällysvedessä oli osittain samansuuntaista kuin klorofylli-a:n osalla. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat korkeimmillaan Lehtoniemen pohjois- ja länsipuolisilla alueilla sekä Pohjois-Kallaveden puolella. Kokonaistypen korkeimmat päällysveden pitoisuudet esiintyivät Powerfluten lähialueella Kelloselällä (kuva 9). Lehtoniemen pohjois- ja länsipuolisilla alueilla myös alimpien vesikerroksien kokonaisfosforipitoisuudet olivat pääsääntöisesti korkeampia kuin Kallaveden pääaltaalla päällysvedessä. Kuva 9. Päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet eri havaintoasemilla kesäkuussa 7 Vesistön happipitoisuudet Kuopion Energia Oy Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella kuvastivat hyvää happitilannetta ja päällysvedessä oli lievää hapen ylikyllästymistä. PH sekä sähkönjohtavuus olivat normaalilla vesistöveden tasolla eikä myöskään sulfaatti- tai natriumpitoisuuksissa havaittu kohonneita pitoisuuksia. Fosfaattifosforipitoisuudet Kallaveden pääaltaan puolella olivat hyvin alhaisia. Ammoniumtyppeä vedessä esiintyi vain pieniä määriä lukuun ottamatta Kelloselän havaintopaikkaa Kallavesi 4, jossa pitoisuus oli kokonaistypen tapaan koholla.

26 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 26 Heinäkuu Levämäärää kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet olivat Kallaveden pääaltaan puolella pääsääntöisesti alhaisia kuvastaen vain vähäistä levätuotantoa (kuva ). Pitoisuudet nousivat Lehtoniemen pohjois- ja länsipuolella, jossa levätuotanto oli kohtalaista. Levätuotanto Kallaveden pääaltaalla oli samaa tasoa tai vähäisempää kuin keskimäärin edellisvuosina heinäkuun näytekerralla. Päällysveden ravinnepitoisuuksissa oli jonkin verran vaihtelua alueittain. Korkeimmat päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet esiintyivät Pohjois-Kallavedellä ja Kelloselällä, sekä toisaalta Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli koholla Powerfluten edustalla (Kallavesi 8A) sekä Lehtoniemen koillispuolella (Kallavesi 8) (kuva ). Fosfaattifosforipitoisuudet Kallaveden pääaltaalla olivat kesäkuun tapaan hyvin alhaisia. Ammoniumtyppeä vedessä esiintyi pieniä määriä, mutta pitoisuuden nousua ei havaittu millään havaintopaikalla. Kuva. Päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet eri havaintoas la heinäkuussa 7 Kuopion Energia Oy Haapaniemen voimalaitoksen lähialueelta mitatut syvänteiden happipitoisuudet kuvastivat pääsääntöisesti hyvää happitilannetta. Lievästi lisääntynyttä hapen kulumista oli Kuopionlahden havaintopaikan 4 syvänteessä. Sähkönjohtavuus ja ph samoin kuin sulfaatti- tai natriumpitoisuudet olivat normaalilla vesistöveden tasolla.

27 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 27 Elokuu Pohjois-Kallavesi ja Nilsiän reitti Pohjois-Kallavedellä Kallansiltojen yläpuolisella havaintoasemalla 0 vedenlaatu oli lähellä edellisvuosien loppukesän tilannetta: vesi oli lievästi rehevää ja lievästi humuspitoista. Syvänteessä oli lisääntynyttä hapen kulumista, mutta happitilanne pohjan lähellä oli hieman parempi kuin keskimäärin edellisvuosina loppukesällä. Kallansilloilla (havaintoasema ) ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Pohjois-Kallaveden puolella. Nilsiän reitiltä tulevassa vedessä Jännevirrassa havaintopaikalla 600 vedenlaatu oli lievästi parempi kuin Kallansilloilla ja ravinnepitoisuudet olivat hieman alempia. Powerfluten lähialue ja Kelloselkä Powerfluten tehtaan edustalla ja Kelloselän syvänteissä happitilanne oli hyvä kaikilla havaintopaikoilla eikä merkittävää hapen kulumista esiintynyt myöskään hapetinsyvänteiden ulkopuolella. Viitteitä tehtaan kuormituksen vaikutuksesta oli havaittavissa yläpuoliseen vesistöön nähden lievästi kohonneina sähkönjohtavuutena sekä typpipitoisuuksina (kuva 2), mutta kokonaisuutena muutokset vedenlaadussa olivat vain vähäisiä. Hygieeninen laatu Kelloselällä oli hyvä eikä kohonneita bakteeripitoisuuksia havaittu. Kuva 2. Kokonais- ja ammoniumtyppi- sekä kokonaisfosforipitoisuus eri näytesyvyyksissä Powerflute Oy:n ylä- (Kallavesi 0 ja ) sekä alapuolella (Kallavesi 8A ja 4) elokuussa 7

28 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 28 Säyneensalon ympäristö Vaajasalon edustalla havaintopaikoilla 67 ja 7 happitilanne oli molemmilla havaintopaikoilla hyvä ja happea riitti syvänteissä paremmin kuin keskimäärin edellisvuosina. Molemmilla havaintopaikoilla päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat lähellä edellisvuosien tasoa ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Ajoittain Säyneensalon itäpuolen syvänteeseen (Kallavesi 7) on kertynyt typpi- ja suolapitoista vettä, mutta selvää ulkopuolisen kuormituksen vaikutusta ei ollut nyt havaittavissa. Lehtoniemen lähialue Kelloselän tavoin Lehtoniemen edustan syvänteiden happitilanne oli hieman parempi kuin keskimäärin edellisvuosina eikä merkittävää hapen kulumista esiintynyt (kuva 22). Osaltaan aiempia vuosia parempaan happitilanteeseen voi vaikuttaa viileä ja tuulinen kesä, jolloin vesien kerrostuminen oli hieman vähäisempää. Jätevesien vaikutusta kuvaavat ammoniumtyppipitoisuudet olivat kaikilla havaintopaikoilla alhaisia, joskin havaintopaikalla 77 kokonaistyppipitoisuudet kohosivat lievästi alemmissa vesikerroksissa. Kokonaisfosforipitoisuudet kuvastivat lievästi rehevää vettä eikä merkittävästi kohonneita pitoisuuksia havaittu. Hygieenistä laatua ilmentävät indikaattoribakteerimäärät olivat alhaisia, samoin kuin sulfaatti- ja natriumpitoisuudet. Paikka: 4/74; näyte: 2,8 Happi Paikka: 4/7H; näyte: 2, Happi 8 6, 7, 7 6, 6, Maks. Keskiarvo Min. 6, 4, 4 Maks. Keskiarvo Min. 4,, Paikka: 4/78; näyte:49,0 Happi 8 Paikka: 4/77; näyte: 4, Happi 6, 7, 6 7 6, Maks. Keskiarvo Min., 4, Maks. Keskiarvo Min. 6 4,, Kuva 22. Lehtoniemen lähialueen syvänteiden happitilanne pohjanläheisessä vesikerroksessa viime vuosina sekä vuoden 7 tulokset Kuopionlahden eteläpuolinen alue Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella syvänteiden happitilanne alemmissa vesikerroksissa oli hyvä tai tyydyttävä lukuun ottamatta Kuopionlahtea ja Särkiniemeä, joissa pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne oli heikko. Ylemmissä vesikerrok-

29 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 29 sissa happea riitti kaikilla havaintopaikoilla hyvin. (Havaintopaikan 4. metrin happitulos puuttuu näytepullon rikkoutumisen vuoksi). Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat lievästi korkeampia kuin Kallaveden pääaltaalla, mutta vesi luokittui edelleen lievästi reheväksi. Kokonaistyppipitoisuudet olivat paikoin koholla alemmissa vesikerroksissa, mutta ammoniumtyppeä vedessä oli vain pieniä määriä. Sulfaatti- ja natriumpitoisuudet olivat kaikilla havaintopaikoilla alhaisia, ollen samaa tasoa kuin Lehtoniemen edustan havaintopaikoilla. Eteläinen ja itäinen Kallavesi (alue D) Kallaveden eteläisellä ja itäisellä havaintopaikalla (Kallavesi 40 ja 2) sekä Suvasveden puolella (Suvasvesi 99) happitilanne oli hyvä ja myös pohjanläheinen vesikerros säilyi hyvähappisena. Päällysveden ravinnepitoisuudet eteläisellä ja itäisellä Kallavedellä olivat samaa tasoa tai hieman alempia kuin Lehtoniemen edustalla ja vesi luokittui lievästi reheväksi. Ammoniumtyppeä päällysvedessä oli pieniä määriä mutta pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan alhaisia. Puutossalmesta poistuvan veden laatu oli lähes samaa tasoa kuin Kallaveden eteläosassa ja luokittui lievästi reheväksi. Klorofylli-a-pitoisuudet Vesistön levätuotantoa kuvaavat klorofylli-a-näytteet otettiin elokuun lopulla Kallaveden pääaltaan puolelta ja Haapaniemen voimalaitoksen lähialueelta elokuun puolivälissä. Näytteenoton yhteydessä määritettiin myös päällysveden ravinnepitoisuudet. Levätuotanto oli kaikilla alueilla kohtalaista tai melko vähäistä ollen lähellä samaa tasoa kuin aiempina vuosina elokuussa. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan Pohjois-Kallaveden puolella ja laski pääsääntöisesti etelään päin siirryttäessä. Kokonaistyppipitoisuus oli korkeimmillaan Kelloselän alueella sekä toisaalta itäisellä Kallavedellä (kuva 2). Ammoniumtyppeä päällysvedessä oli pieniä määriä, mutta fosfaattifosforin pitoisuudet olivat hyvin alhaisia. Kuva 2. Päällysveden ravinne- ja klorofyllia-pitoisuudet eri havaintopaikoilla elokuussa 7

30 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 0 Syyskuu Levätuotantoa kuvaavat klorofylli-a-näytteet eri puolilta Kallavettä otettiin syyskuun puolivälissä ja Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen lähialueiden vesinäytteet kuun alkupuolella. Klorofylli-a-seuranta Syyskuun puolivälissä levätuotanto oli kaikilla alueilla vain vähäistä. Lievästi muita alueita korkeampia pitoisuuksia esiintyi Saaristokadun alueella (Kallavesi 8) sekä itäisellä Kallavedellä (Kallavesi 2). Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan Pohjois-Kallaveden puolella (Kallavesi 0) sekä toisaalta Saaristokadun alueella (Kallavesi 8). Pohjois-Kallaveden kokonaisfosforipitoisuus kuvasti lievästi rehevää vettä ja pitoisuus laski Keski- ja Etelä-Kallavedellä. Kokonaistyppeä päällysvedessä esiintyi runsaimmin Powerfluten tehtaan edustalla ja Kelloselällä sekä toisaalta Lehtoniemen edustalla havaintopaikalla 77 (kuva 24). Ammoniumtyppeä päällysvedessä oli vain pieniä määriä, joskin myös nämä pitoisuudet olivat korkeimmillaan Powerfluten edustalla ja Kelloselällä. Leville käyttökelpoisen fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kaikilla havaintopaikoilla hyvin alhaisia. Kuva 24. Päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet Kallaveden havaintopaikoilla syyskuussa 7. Kuopionlahden eteläpuolinen alue Haapaniemen voimalaitoksen lähialueella syvänteiden lämpötilakerrostuneisuus oli näytteenottohetkellä syyskuun alkupuolella pääsääntöisesti purkautunut syvimpiä havaintopaikkoja Kallavesi 8 ja 4. lukuun ottamatta. Veden kiertämisestä johtuen happitilanne syvänteissä oli hyvä, edelleen osin kerrostuneina säilyneissä Kallavesi 8 ja 4. syvänteissä pohjan lähellä heikentynyt. Vedenlaadun erot eri havaintopaikkojen välillä olivat melko vähäisiä ja päällysveden ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Kallaveden pääaltaan puolella ollen edelleen lievästi rehevän vesistöveden tasolla.

31 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Heikentyneen happitilanteen aiheuttama sisäinen kuormitus tai mahdollinen ulkoisen kuormituksen vaikutus näkyi Lehtoniemen pohjois- ja itäpuolella Kallavesi 8 ja 4. havaintopaikoilla pohjanläheisen vesikerroksen lievästi kohonneina ravinnepitoisuuksina sekä osin myös lievästi kohonneena sähkönjohtavuutena. Kohonneita sulfaatti- ja natriumpitoisuuksia ei havaittu millään havaintopaikalla. Lokakuu Näytteenottoaikana vesistössä oli käynnissä syystäyskierto, joten vedenlaadun erot eri näytepisteiden ja eri näytesyvyyksien välillä olivat melko vähäisiä. Happitilanne koko Kallaveden alueella oli veden kiertämisestä johtuen pääsääntöisesti hyvä. Heikommin kierrossa olevia näytepaikkoja oli Lehtoniemen länsipuolella (Kallavesi 8) sekä Kaivannonlahdessa, joissa vesimassa oli edelleen lämpötilakerrostunut ja alemmissa vesikerroksissa oli lisääntynyttä hapen kulumista. Ravinnepitoisuudet olivat lievästi koholla Pohjois-Kallaveden puolella ja Kallansilloilla, joissa päällysvesi luokittui lievästi reheväksi. Jännevirran kautta Kallaveteen tuleva vesi oli laadultaan parempaa kuin Kallansiltojen kautta Iisalmen reitiltä tuleva vesi. Powerfluten edustalla, Kelloselällä ja Säyneensalon itäpuolella vedenlaadussa ei tapahtunut juuri muutosta Pohjois-Kallaveteen verrattuna, joskin fosforipitoisuus näillä alueilla oli lievästi alempi. Päällysveden ravinnepitoisuudet, varsinkin kokonaistyppi, nousivat lievästi Lehtoniemen länsipuolisilla alueilla Kallaveden pääaltaaseen verrattuna (kuva 2). Kallavesi 8 havaintopaikalla heikosta veden kiertämisestä johtuen ravinnepitoisuudet nousivat hieman alemmissa vesikerroksissa. Haapaniemen voimalaitoksen lähiasemilla ei havaittu merkittävää sulfaatti- tai natriumpitoisuuksien kohoamista. Lievää kasvua em. pitoisuuksissa oli kuitenkin Haapaniemen voimalaitoksen lähiasemalla Kallavesi 2.., mikä voi viitata voimalaitoksen poistovesien vaikutukseen. Lehtoniemen lähialueella vedenlaatu ei juuri poikennut muusta Kallaveden pääaltaasta eikä merkkejä puhdistamon purkuvesien vaikutuksesta ollut analyysituloksissa havaittavissa. Kallaveden etelä- ja itäosassa vedenlaatu oli lievästi parempi kuin Keski-Kallavedellä, mikä näkyi mm. hieman alempina kokonaisfosforipitoisuuksina.

32 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 Kuva 2. Päällysveden ravinne- ja COD-Mn-pitoisuudet päällysvedessä ( metri) Kallaveden havaintopaikoilla lokakuussa 7. Marraskuu Näytteet otettiin marraskuun puolivälissä Kuopion Energian Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen lähivaikutusasemilta. Näytteenottohetkellä Kallavesi oli syystäyskierrossa, joten happitilanne oli hyvä kaikilla näytepaikoilla. Haapaniemen voimalaitoksen lähihavaintopaikalle Kallavesi 2. oli kertynyt lievästi suola- ja sulfaattipitoisempaa vettä, mikä viittaa voimalaitoksen purkuvesien vaikutukseen. Viitteitä voimalaitosvesien vaikutuksesta oli myös hieman ulompana Kumpusaaren edustalla havaintopaikalla Kallavesi. Kuopionlahdella sekä Lehtoniemen pohjois- ja itäpuolella vedenlaadussa ei ollut eroteltavissa voimalaitosvesien vaikutusta. Joulukuu Näytteet otettiin joulukuun puolivälissä Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen lähivaikutusasemilta. Näytteenottohetkellä Kallavesi oli edelleen syystäyskierrossa, joten happitilanne oli hyvä kaikilla näytepaikoilla. Haapaniemen voimalaitoksen lähihavaintopaikalle Kallavesi 2. oli pohjanläheiseen vesikerrokseen kertynyt suola- ja sulfaattipitoista vettä, mikä viittaa voimalaitoksen purkuvesien vaikutukseen (kuva 26). Myös ammoniumtyppipitoisuus oli lievästi koholla pohjan lähellä. Viitteitä voimalaitosvesien vaikutuksesta oli marraskuun tapaan myös ulompana Kumpusaaren edustalla havaintopaikalla Kal-

33 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy lavesi. Kuopionlahdella (Kuopionlahti 4) sekä Lehtoniemen pohjois- ja itäpuolella vedenlaadussa ei ollut selkeästi eroteltavissa voimalaitosvesien vaikutusta. Lievää sulfaattipitoisuuden kasvua oli kuitenkin havaittavissa päällysvedessä Lehtoniemen pohjoispuolen asemalla Kallavesi 4.. Kuva 26. Typpiyhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus eri syvyyksissä Haapaniemen voimalaitoksen lähihavaintopaikoilla joulukuussa 7. Oheisissa kuvaajissa on verrattu vuoden 7 keskimääräistä vedenlaatua vertailukoosteeseen vuosilta Alueellisia eroja on kuvattu ns. runkoasemien vedenlaadun kautta. Runkoasemat sijoittuvat eri puolille Kallavettä seuraavasti (tarkemmin osa-aluejako oheisessa kartassa):

34 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 Tunnus Alue Havaintopaikka Kuvateksti A Pohjois-Kallavesi P-Kallavesi 0 Pohjois-Kallavesi CO Nilsiän reitiltä tuleva vesi Jännevirta 600 Jännevirta B Powerfluten lähialue Kallavesi 8A Powerflute C Säyneensalon itäpuoli Kallavesi 7 Säyneensalo C Lehtoniemen lähialue Kallavesi 77 Lehtoniemi D Eteläinen Kallavesi Kallavesi 40 E-Kallavesi Levätuotantoa kuvaava klorofylli-a-pitoisuus vuonna 7 alueittain eri näytekerroilla sekä keskimäärin edellisvuosina on esitetty kuvassa 27. Levätuotanto oli tutkimusvuonna elokuuta lukuun ottamatta melko vähäistä. Elokuussa lievästi kohonneita arvoja esiintyi Powerfluten tehtaiden lähialueella sekä Säyneensalon itäpuolella, joilla pitoisuudet olivat kuitenkin muilla havaintokerroilla alhaisia. Edellisvuosien tuloksiin verrattuna vuoden 7 levätuotanto oli Pohjois-Kallavedellä, Powerfluten lähialueella sekä Säyneensalon itäpuolella hieman keskimääräsitä vähäisempää, Lehtonimen lähialueella sekä Etelä-Kallavedellä lähellä keskimääräistä tilannetta. Kylmä kesä rajoitti osaltaan levätuotantoa. Kuva 27. Runkoasemien klorofylli-a-pitoisuus (µg/l) kesällä 7 kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa, vuoden 7 keskiarvotulos (sininen viiva) sekä vertailu vuosiin (vihreä katkoviiva). Kallaveden yläpuolisilla havaintopaikoilla Pohjois-Kallavesi ja Jännevirta sekä toisaalta eteläisellä Kallavedellä päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 7 hieman korkeampi kuin keskimäärin edellisvuosina (kuva 28), mutta Powerfluten lähialueella

35 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy sekä Säyneensalon itäpuolella hieman edellisvuosina alempi, samoin kuin Lehtoniemen lähialueella. Korkeimmillaan päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet Pohjois-Kallaveden puolella, jossa vesi luokittui lievästi reheväksi tai reheväksi muiden havaintopaikkojen luokittuessa pääsääntöisesti lievästi reheväksi. Runkoasemien kokonaistyppipitoisuuksissa ei vuonna 7 ollut alueellisesti merkittävää eroa edellisvuosien tilanteeseen, joskin pitoisuudet olivat jonkin verran alempia kuin keskimäärin edellisvuosina. Korkeimmat runkoasemien päällysveden typpipitoisuudet ovat esiintyneet Pohjois-Kallaveden puolella sekä Powerfluten edustalla, alimmat vastaavasti Jännevirrassa Kallaveteen tulevassa vedessä. Ammoniumtyppipitoisuudet nousivat edellisvuosien tavoin Powerfluten lähialueella. Runkoasemien pohjanläheisen vesikerroksen ravinnepitoisuuksia vuonna 7 ja edellisvuosina on verrattu kuvassa 29. Powerfluten edustan kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat vuonna 7 lievästi korkeampia kuin keskimäärin edellisvuosina, muilla alueilla hieman edellisvuosia alempia, samoin kuin pohjanläheisen vesikerroksen kokonaisfosforipitoisuus. Kuva 28. Keskimääräiset päällysveden ravinnepitoisuudet vuonna 7 sekä vuosina (kuvassa ka) eri alueiden runkoasemilla

36 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 Kuva 29. Keskimääräiset alusveden ravinnepitoisuudet vuonna 7 sekä vuosina (kuvassa ka) eri alueiden runkoasemilla Vuonna 8 Kallaveden yhteistarkkailussa on sovittu toteutettavaksi kaksi erillisselvitystä: Lehtoniemen edustan hapetustarpeen arviointi Erillisselvityksessä seurataan Kallavesi 7H hapettimen poiskytkemisen vaikutusta havaintopaikan vedenlaatuun. Hapetin kytkettiin pois päältä alkuvuonna 8 ja hapetuksen keskeytys jatkuu vuoden loppuun. Hapetuksen keskeyttämisen vaikutusta vedenlaatuun seurataan maalis-, huhti-, touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa sekä lokakuun alussa tehtävin näytteenotoin. Vuoden 8 loppuun mennessä laadittavassa erillislausunnossa arvioidaan hapetuksen keskeyttämisen vaikutusta alueen vedenlaatuun. Haapaniemen voimalaitoksen savukaasupesurin purkuvesien vaikutus alueen sedimenttiin Haapaniemen voimalaitoksen savukaasupesurin lauhdevesissä alueelle tulee mm. sulfaattipitoisia vesiä. Vaikutuksia veden laatuun seurataan tarkkailuohjelman mukaisesti, mutta mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset eivät tule sitä kautta esille. Alueen sedimentin laatu sekä mahdolliset voimalaitoksen vaikutukset selvitetään kertaluonteisesti kesällä 8 tehtävässä sedimenttitutkimuksessa. Tulokset raportoidaan Haapaniemen voimalaitoksen erillisraportissa alkuvuonna 9.

37 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 Molempien tutkimusten tulokset raportoidaan myös Kallaveden yhteistarkkailuraportissa. Jukka Hartikainen Liitteet. Vuoden 7 vedenlaatutulokset