HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

Transkriptio

1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 1741 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO

2 1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY 1. TARKKAILUN TARKOITUS JA PERUSTEET Tarkkailun tarkoituksena on seurata jätevesien leviämistä ja niiden vaikutuksia purkuvesistössä. Stora Enson Oyj:n tämän hetkinen tarkkailuvelvoite perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 72/00/3 kohtaan B. Tarkkailu- ja selvitysvelvoitteet, jonka kohdan 1) keskeinen velvoitetarkkailuun vaikuttava sisältökohta määrää mm. että Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien muodostumista, määrää ja laatua, puhdistuslaitteistojen toimintaa ja jätevesien vaikutuksia vesistössä Pohjois- ja Etelä- Savon ympäristökeskusten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Stora Enson Oyj on pannut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastossa Varkauden tehtaiden ympäristölupahakemuksen (Dnro ISY-2004-Y-125), jonka osaksi tämä uusi tarkkailuohjelma liitetään. Varkauden kaupungin jätevesien tarkkailuvelvoite on määritelty Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä nro 97/05/2 (Dnro ISY-2004-Y- 118). Luvassa todetaan mm. seuraavaa: Jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä jätevesien määrää, laatua, käsittelyn tehoa ja vaikutuksia vesistössä sekä muodostuvan lietteen määrää ja laatua on tarkkailtava hakemuksen liitteenä olevien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Carelian Caviar Oy:llä on toiminnalleen Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä lupa (Dnro ISY-2006-Y-6). Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu suoritetaan erillisen ohjelman mukaisesti. Vesistö- ja kalataloustarkkailut toteutetaan luvan mukaisesti yhteistarkkailuna Stora Enson Oyj:n ja Varkauden kaupungin tarkkailuvelvoitteiden toteutuksen kanssa. Toiminnanharjoittavat suorittavat käyttö- ja kuormitustarkkailua erillisten tarkkailu ohjelmien mukaisesti. Stora Enso Oyj:n ympäristölupahakemuksen (Dnro ISY-2004-Y-125) käsittelyn yhteydessä on aiheellista tarkastella nykyisen käytössä olevan ohjelman tarkoituksenmukaisuutta. Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa käydyssä neuvottelussa eri osapuolten näkemykset olivatkin hyvin samansuuntaisia ja ohjelmaa päätettiin uudistaa. Tämä uusi ohjelma on laadittu edellä esitettyjen ympäristölupapäätösten mukaisesti. Pohjaeläintarkkailusta on huomioitava että menetelmää on muutettu linjamenetelmästä syvännealueiden tutkimukseksi. Näin rinnakkaisten näytteiden määrää on pystytty lisäämään riittävän luotettavuuden takaamiseksi. Lisäksi kasviplanktonin tarkkailu on synkronoitu kalavesidirektiivin mukaiseen seurantaan. Tämä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laatima uusi ohjelma korvaa lupapäätöksen jälkeen nykyisen laaditun ohjelman. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö käsittelee edellä mainittuihin toimintoihin liittyvän Haukiveden kalataloudellisen tarkkailuohjelman.

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 2. PURKUVESISTÖ JA SEN KUORMITUS 2.1 Tarkkailualueen kuvaus Varkauden seudun jätevesien purkuvesistö Haukivesi ja sen valuma-alue sijaitsevat pääosin Etelä-Savon maakunnassa Rantasalmen ja Joroisten kuntien sekä Savonlinnan kaupungin alueella. Pääkuormittajat, Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaat ja Varkauden kaupunki, sijaitsevat Pohjois-Savon maakunnassa. Alueen maaperä on moreenivaltaista, sillä moreenimaiden osuus on %. Joroisissa esiintyy kuitenkin suhteellisen runsaasti myös hietamaita (yli 30 %), jolloin moreenin osuus jää noin 30 %:iin. Kallioperä on pääosin kiteisiä liuskeita. Pellon osuus maa-alasta on Etelä- Savon alueella noin 7 %. Haukivedellä tarkoitetaan Varkauden salmien, Virtasalmen Sikonleuan Selkäsalmen, Savonlinnan salmen, Oravin kanavan ja Tappuvirran rajoittamaa vesialuetta. Haukiveden katsotaan kuuluvan osana tasapintaiseen Iso-Saimaaseen, joskin Savonlinnan Kyrönsalmessa on pienehkö kynnys. Edellä rajatun Haukiveden pinta-ala on 514 km 2 ja suurin pituus 80 km. Haukivesi purkautuu Pihlajaveteen ja edelleen Ala-Saimaaseen ja Vuoksen virtaan. Haukiveden suurin syvyys on 52 m. Tärkeimmät Haukiveteen laskevat vesireitit ovat Kallaveden läntinen haara sekä Heinäveden ja Pielisen reitit. Kallaveden reitin läntisen haaran vedet purkautuvat Haukiveden luoteispäähän Huruslahteen, joka liittyy Pirtinvirran välityksellä muuhun Haukiveteen. Länsirannalta Haukiveteen laskee Osma- eli Kuvansinjoki. Kuvansinjoki päättyy Siitinselkään noin 3 km Pirtinvirran alapuolelle. Virtasalmen ja Sikoinleuansalmen kautta laskevat Haukiveteen lännestä Haapaselkä-Joroisselkä sekä Sysmä- ja Kolkonjärven vesistöjen vedet. Pääosan tulovirtaamasta Haukivesi saa kuitenkin idästä Tappuvirran kautta, joka tuo Haukiveteen Kallaveden reitin itäisen haaran sekä Juojärven ja Pielisen reittien vedet. Reittien keskivirtaamat ovat seuraavat: Kallaveden läntinen haara MQ = 118 m 3 /s Heinäveden reitti (Tappuvirta) MQ = 396 m 3 /s Kuvansinjoki MQ = 6,4 m 3 /s Virtasalmi (Maavesi) MQ = 18 m 3 /s Virtaamien vaihtelu (m 3 /s) em. asemilla vuosina on Hydrologisen vuosikirjan mukaan ollut seuraava: Konnus 3, asema 8081 Konnus+Karvio, 8087 Kermajärven luusua, 8900 Maavesi, 9950 MQ 113,6-131,7 167, ,5-60,3 4,1-9,5 NQ 15, ,00-0,00 HQ ,5-22 Teollisuuden ja asumajätevesien kuormituksen aleneminen on parantanut purkuvesistön tilaa niin, että Siitinselkää lukuun ottamatta purkuvesistön yleinen käyttökelpoisuusluokitus on enimmäkseen hyvä. Siitinselkä ja syksystä 1990 hapettamisella hoidettu Huruslahti kuuluvat yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan luokkaan tyydyttävä.

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Lupaehdot ja kuormitukset Voimassa olevan päätöksen mukaan ( ) Stora Enson Varkauden tehtaiden toiminnasta syntyvien jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt jälkeen ovat enintään seuraavat: - CODCr - päästö 20 t/d - AOX - päästö 100 kg/d - fosfori - päästö 25 kg/d Päästöarvot lasketaan 3 kuukauden liukuvina keskiarvoina ja ne määritetään voimassa olevien standardien mukaisesti, ellei valvontaviranomaisen kanssa toisin sovita. Teollisuuden jäteveden kuormituskehitys on vuodesta 1992 ollut seuraava: Johtamisvuorokausia Virtaama m 3 /d Kiintoaine kg/d BOD 7 kg/d COD kg/d kok.p kg/d kok.n kg/d kok.s kg/d TOCL kg/d Varkauden kaupungin Akonniemen rinnakkaissaostuslaitoksen ensimmäinen toimintavuosi oli Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä nro 97/05/2 (Dnro ISY-2004-Y-118) todetaan mm kuormituksesta seuraavaa: Jätevedet on käsiteltävä niin, että jätevedenpuhdistamosta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo on enintään 10 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,3 mg/l. Vastaavien poistotehojen tulee olla vähintään 95 %. Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Jäteveden käsittelyn tulee täyttää myös valtioneuvoston päätöksen 365/1994 liitteen 1 taulukon 1 mukaiset vähimmäisvaatimukset; jätevedenpuhdistamosta johdettavan jäteveden COD Cr arvo saa olla enintään 125 mg/l ja poistotehon tulee olla vähintään 75 %. Kiintoainepitoisuus saa olla enintään 35 mg/l ja poistotehon tulee olla vähintään 90 %. Arvot lasketaan näytekohtaisina. Tarkkailuvuoden aikana saa olla enintään kaksi sellaista näytettä, jotka eivät täytä määrättyjä raja-arvoja. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Puhdistamo onkin toiminut tarkkailutuloste perusteella tehokkaasti ja lupaehtojen mukaisesti. Akonniemen puhdistustulokset ovat olleet vuosina seuraavat: BOD 7 (ATU) Kok.fosfori Kiintoaine Lähtevän veden pitoisuus mg/l 3,7 5,0 5,8 0,17 0,25 0,18 2,3 4,9 3,6 Käsittelyteho % Kuormitus kg/d ,6 2,4 1, Käsitellyt vesimäärät olivat kyseisinä vuosina 9464 m 3 /d, 9543 m 3 /d ja 7811 m 3 /d.

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 Carelian Caviar Oy on aloittanut toimintansa syksyllä Kalankasvatustoiminnassa syntyvä lietevesi johdetaan esikäsittelyn jälkeen Stora Enso Oyj:n jätevedenpuhdistamolla käsiteltäväksi. Tämän jäteveden puhdistamisesta vastaa Varenso Oy ja kuormitus sisältyy Stora Enson Oyj:n Varkauden tehtaiden ympäristölupaan. Lisäksi laitokselta johdetaan likaantuneita käyttövesiä Stora Enson Oyj:n purkuputkessa Pirtinvirtaan. Näiden kalankasvatuksen käyttövesien suorat päästöt vesistöön saavat olla korkeintaan 330 kg fosforia ja 6300 kg typpeä vuodessa. Lisäksi ravinteiden ominaiskuormituksen tavoitearvoina on kahtena ensimmäisenä toimintavuotena 1,6 g fosforia ja 19 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti sekä sen jälkeen 0,8 g fosforia ja 15,5 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. 2.3 Jätevesien kulkeutuminen ja havaintopaikkojen valinnan perusteet Haukiveden virtaus- ja vedenlaatumalli-julkaisussa (Virtanen, Markku & Manninen, Pertti 1999) todetaan: Varkauden teollisuuden ja kaupungin kuormitus näkyy selkeästi Varkauden alapuolisen Haukiveden veden laadussa. Veden laatu muuttuu Varkauden kaupungin pohjoispuoliselta Kinkamonselältä Varkauden alapuoliselle Siitinselälle tultaessa rehevyystasoltaan lievän mesotrofiselta (lievästi rehevä) lähinnä selvän mesotrofiseksi/ajoin eutrofiseksi (reheväksi). Kohonnut fosforipitoisuus on selkeästi nähtävissä aina Kuokanselän havaintoasemalle asti. Fosforipitoisuuden kohoaminen näkyy ajoin myös kauempana Heposelän havaintoasemalle asti päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden nousuna. Sähkönjohtokyky kohoaa ajoin selvästi, n. 2-4 ms/m Varkauden alapuolisella Siitinselällä verrattuna Varkauden kuormituksen yläpuolisen Kinkamonselän havaintoasemaan (5-6 ms/m) ja kohonnut sähkönjohtokyky on havaittavissa vielä Kuokanselällä ennen kuin Varkauden suunnan vedet sekoittuvat Tappuvirran suunnalta idästä tuleviin vesiin. Havaintoasemat on valittu siten, että tarkkailutulosten perusteella saadaan tieto kuormituksen yläpuolisen vesistön tilasta, jätevesien vaikutuksista purkuvesistön veden laatuun ja eliöyhteisöihin sekä siitä, kuinka laajalle alueelle vaikutukset ulottuvat.

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 3. VUOSITTAINEN VEDEN LAADUN TARKKAILU 3.1 Havaintopaikat ja -ajankohdat Yläpuolinen Unnukan Kinkamonselän vertailualue kuuluu vesistöaluejaossa Kallaveden alaosan Unnukan alueeseen ja varsinainen kuormituksen vaikutusalue Haukiveden lähialueeseen Näytteenottopaikkojen tiedot ja näytteenottoajat ovat esitetty seuraavassa taulukossa ja asemien sijaintia osoittavat kartat ovat liitteenä (liitteet 1 ja 2). Asematunnus Syv. Vesistöalue Koordinaatit Maaliskuu Toukokuu Elokuun Lokakuu alku m Unnukka, Kinkamonselkä, KI KKJ X X Haukivesi, Huruslahti KKJ X X X X Haukivesi, Huruslahti KKJ X X Voimakanava, KKJ X X X X Pirtinvirta, purkup. yläp., PI KKJ X X X X Haukivesi, Ykspuu, YKS 7, KKJ X X X X Haukivesi, Akonniemi, AKO KKJ X X X X Siitinselkä KKJ X X X X Tahkonselkä KKJ X X Vuoriselkä KKJ X X Saviluoto KKJ X X X X Kuokanselkä KKJ X X Äimisvesi KKJ X X Heposelkä KKJ X X X X Peonselkä KKJ X X 3.2 Näytteenottosyvyydet Näytteenottosyvyydet ovat seuraavat: Maaliskuu ja elokuu: Näytteet otetaan Huruslahden havaintopaikkoja lukuun ottamatta kaikilta järviasemilta syvyyksistä 10 m:n välein sekä pohja-1 m:sta. Huruslahden havaintopaikoilta näytteet otetaan 5 m:n välein ja virtahavaintopaikoilta Voimakanavasta sekä Pirtinvirrasta 1 m:sta. Lisäksi maaliskuussa ja elokuussa määritetään lämpötila ja happi 5 m: n välein viideltä syvännehavaintopaikalta, jotka ovat Kinkamonselkä KI, Akonniemi AKO, Siitinselkä 134, Saviluoto 34 ja Heposelkä 35. Toukokuu ja lokakuu: Näytteet otetaan järviasemilta syvyyksistä 1 m ja p-1 m, virtapaikoilta syvyydestä 1 m ja Huruslahden asemilta syvyyksistä 1 m, 10 m ja p-1 m. Klorofyllinäytteet otetaan virtapaikoilta 1 metristä, järviasemilta 0-2 metrin vesikerroksesta kokoomanäytteenä.

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Fysikaalis- kemialliset määritykset Näytteistä tehdään kaikkina havaintokertoina seuraavat määritykset: - näkösyvyys - lämpötila - happi - ph; 1m ja p-1 m - sähkönjohtavuus - väri; 1m ja p-1 m - sameus; elokuussa - kiintoaine - COD-Mn - kokonaistyppi (kok-n) - kokonaisfosfori (kok-p) - ammoniumtyppi (NH4-N) kaikki syvyydet (YKS, AKO, 134 ja 34) - fosfaattifosfori (PO4-P) 1 m (YKS, AKO, 134 ja 34) - nitriitti+nitraattityppi (NO23-N) 1 m (YKS, AKO, 134 ja 34) - fekaaliset streptokokit; vain kerrostumiskausina ja 1 m:stä - fekaaliset koliformit " " " Täyskiertoaikoina määritykset tehdään kaikista näytteistä. Kerrostuneisuuskausina syvänteiden välisyvyyksistä (10 m, 20 m) ei määritetä kiintoainetta, kok-n:a eikä kok-p:a. Asemien Saviluoto 34, Heposelkä 35 ja Peonselkä 235 näytteistä ei määritetä kiintoainetta. Runkoasemilta Ykspuu YKS, Akonniemi AKO, Siitinselkä 134 ja Saviluoto 34 tutkitaan lisäksi pääravinteiden liukoiset fraktiot eli mineraaliravinteet (NH4-N, NO23-N, PO4-P) joka tarkkailukerta 1 m:n syvyydeltä sekä NH4-P kaikilta syvyyksiltä. Näytteet analysoidaan akkreditoiduin menetelmin. 3.4 Klorofylli-a Klorofylli a:n avulla mitataan kasviplanktonin määrä, jota käytetään rehevyysluokituksen pohjana. Yhdistettynä veden laadun kemiallisiin muuttujiin klorofyllipitoisuuksien avulla on mahdollista arvioida vesistön tuottavuutta suhteessa ravinnepitoisuuksiin. Järvinäytteet otetaan kokoomanäytteenä syvyydestä 0-2 m ja virtavesinäytteet 1 m:n syvyydestä. Klorofyllinäytteet otetaan elokuussa seitsemältä syvännehavaintopaikalta, jotka ovat Kinkamonselkä KI, Huruslahti 1, Ykspuu YKS, Akonniemi AKO, Siitinselkä 134, Saviluoto 34 ja Heposelkä 35. Näytteenoton yhteydessä jokaiselta havaintopaikalta mitataan näkösyvyys ja lämpötila. Vuosittaisista klorofyllinäytteistä ei määritetä lajistoa.

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 4. LAAJA TARKKAILU Laaja biologinen tarkkailu suoritetaan kolmen vuoden ja sedimenttitutkimus kuuden vuoden rotaatiolla. Molemmat suoritetaan kuitenkin ensimmäisen kerran vuonna Klorofylli-a Klorofyllinäytteet otetaan kolme kertaa kesän aikana eli kerran heinä-, elo- ja syyskuussa seitsemältä syvännehavaintopaikalta, jotka ovat Kinkamonselkä KI, Huruslahti 1, Ykspuu YKS, Akonniemi, Siitinselkä 134, Saviluoto 34 ja Heposelkä 35. Asemien sijainti on esitetty liitekartassa 1. Kokoomanäytteistä otetaan erillinen vesinäyte, josta määritetään kokonaistyppi- sekä kokonaisfosfori sekä mineraaliravinteet (NH4-N, NO23-N, PO4-P). Lisäksi kokoomanäytteistä otetaan kasviplanktonnäyte, josta määritetään valtalajit ja niiden suhteellinen runsaus Kasviplankton ja perifyton Kasviplanktonin lajisto- ja biomassatutkimuksen avulla voidaan luokittaa vesistöjä ja saadaan kuva levälajeista ja veden rehevyysindikaattoreista. Koska velvoitetarkkailuun sisältyy kolme kertaa avovesikauden aikana suoritettava klorofyllimääritys kolmen vuoden rotaatiolla ja lisäksi alueella suoritetaan kalavesidirektiivin mukaista seurantaa, velvoitetarkkailuun ei ole sisällytetty lajisto ja biomassatutkimuksia. Laajan tarkkailun yhteydessä klorofyllinäytteistä otetaan kasviplanktonnäyte, josta määritetään valtalajit (suppea levämääritys) ja niiden suhteellinen runsaus. Perifyton eli pintakasvustotutkimuksella selvitetään vesistön rehevyystasoa ja mm. pyydysten limoittumista. Tähän ohjelmaan ei sisälly erillistä perifytontutkimusta, koska kalataloustarkkailuun sisältyy havaskokeet. Havaskokeiden tulokset liitetään tämän ohjelman mukaiseen yhteenvetoraporttiin. 4.4 Pohjaeläimet Pohjaeläintutkimus antaa kuvan paitsi pohjan tilasta myös pohjaeläimiä syövien kalojen ravintotilanteesta. Pohjaeläintutkimus suoritetaan syvännealuetutkimuksena. Näytteenotto suoritetaan kvantitatiivisella näytteenottomenetelmällä, joka on kuvattu standardeissa SFS 5076 ja SFS Pohjaeläimet otetaan Ekman-Birke-mallisella pohjaeläinnoutimella syyskuun puolivälissä. Kultakin syvännealueelta otetaan 7 osanäytettä siten että osanäytteet pyritään ottamaan syvännealueen eri osista ( % maksimisyvyydestä). Kukin osanäyte määritetään erillisinä osanäytteiden välisen hajonnan selvittämiseksi. Aineistosta lasketaan lajimäärät, biomassat ja surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan laatua kuvaava Chironomidi-(CI) indeksi.

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 Havaintopaikkoja on yhteensä yhdeksän ja ne sijaitsevat edustavuuden, pääasiassa syvyyssuhteiden, takia osittain eri paikoissa kuin veden laadun havaintopaikat. Havaintopaikkojen tarkemmat tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa ja asemien sijainnit kartalla on esitetty liitteessä 3. Syvänteen koordinaatit syvänteen syv. m Unnukka, Kinkamonselkä KI KKJ Haukivesi, Huruslahti 1 KKJ Siitinselkä, Murkinasaari 1) KKJ Tahkonsalmi 1) KKJ Vuoriselkä 255 KKJ Saviluoto 34 KKJ Kostonselkä (Suuri Säynes.) KKJ Kuokanselkä, Lehtikiukas 1) KKJ Heposelkä 1) KKJ ) :llä merkityt havaintopaikat ovat eri paikassa kuin vedenlaadun havaintopaikat. 4.5 Sedimentti Sedimenttitutkimuksessa selvitetään pohjan tilaa sedimentin hapenkulutuksen ja ravinnesisällön avulla. Sedimentin laatu tutkitaan syyskuussa samoilta syvännehavaintopaikoilta kuin pohjaeläimet (liite 3). Näytteet otetaan linjana syvyyksistä 10 m, 20 m ja syvänne. Näytteenotto suoritetaan putkinoutimella, esim. malli Isotalo, sedimentin ylimmästä 0-2 cm kerroksesta kolmen osanäytteen kokoomanäytteenä. Kolmen osanäytteen muodostamasta kokoomanäytteestä määritetään: - kuiva-aine - hehkutusjäännös - BOD 7 - kok.p - kok.n - rauta 5. ERIKSEEN SOVITTAVAT INTENSIIVITARKKAILUT Aikaisempien tulosten perusteella uutta ohjelmaa on tiivistetty ja siten esitettyä runkoohjelmaa tulisi täydentää esille tulevien kysymysten selvittämiseksi erillisillä intensiivitarkkailuilla. Intensiivitarkkailun aihealueita olisivat minimiravinnetarkastelu, veden mikrobiologinen laatu, jätevesien tarkempi kulkeutuminen, ainetasetarkastelu sekä tulosten tarkempi tulkinta. Näistä sovitaan vuosittain toiminnanharjoittajien ja viranomaisten sekä tarkkailun suorittajan kesken.

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 6. TULOKSET JA RAPORTOINTI Tulokset toimitetaan kunkin tarkkailukerran jälkeen lausunnon kera Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaille, Varkauden kaupungille, Carelia Caviar Oy:lle sekä Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ympäristökeskuksille, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon TE-keskuksille sekä Varkauden, Joroisten ja Rantasalmen ympäristönsuojeluviranomaisille. Vuosiraportti, jossa käsitellään vesistötarkkailutulosten lisäksi mm. kuormitustilannetta, kuormituksen vaikutusta veden laatuun sekä kalataloustarkkailun havaskokeiden tuloksia, laaditaan huhtikuun loppuun mennessä. Raportti toimitetaan edellä mainituille sekä Pohjois- Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja SYKE:lle. Perusteellisempi yhteenveto laaditaan joka 3. vuosi laajan tarkkailuvuoden aineiston ollessa käytettävissä. Tässä yhteenvedossa tuloksia käsitellään syvällisemmin ja vesistön tilaa arvioidaan pidemmällä aikajänteellä. Raporttien sisältöä sekä mahdollisia ohjelman muutostarpeita kehitetään vuovaikutteisesti. Runko-ohjelman laajemmat muutostarpeet käsitellään perusteellisemman yhteenvedon yhteydessä. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen toimitusjohtaja, FM Jukka Koski-Vähälä limnologi, MMT LIITTEET Liite 1. Vesistötarkkailuasemat (yleiskuva) Liite 2. Vesistötarkkailuasemat, lähialue Liite 3. Havaintoasemat; pohjaeläimet ja sedimentti

11 3 7m 19m 26m KI 35m SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA A 1741 PI YKS AKO 18m m m m 34 32m m m 35 48m m Vesistötarkkailuasema KI Unnukka Kinkamonselkä 154 Voimakanava PI Pirtinvirta YKS Siitinselkä, Ykspuu AKO Siitinselkä, Akonniemi 134 Siitinselkä Tahkonselkä Vuoriselkä Saviluoto Kuokanselkä Äimisvesi Heposelkä Peonselkä Huruslahti 1 3 Huruslahti Kilometers 1: Maanmittauslaitos, lupa nro PSAVO/004/2007

12 Vesistötarkkailuasemat, lähialue KI Unnukka Kinkamonselkä 154 Voimakanava PI Pirtinvirta YKS Siitinselkä, Ykspuu AKO Siitinselkä, Akonniemi 1 Huruslahti 1 3 Huruslahti 3 KI PI VO YKS 2100 AKO SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA A Kilometers Maanmittauslaitos, lupa nro PSAVO/004/2007

13 LIITE 3 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA A 1741 Y1 YSII YKI Havaintoasemat, pohjaeläimet ja sedimentti: KI Unnukka, Kinkamonselkä 1 Huruslahti 1 SII Siitinselkä, Murkinasaari TAH Tahkosalmi 255 Vuoriselkä Saviluoto 34 KOS Kostonselkä KUO Kuokanselkä HEP Heposelkä YTAH Y255 YKOS Y34 YKUO YHEP Kilometers Maanmittauslaitos, lupa nro PSAVO/004/2007