HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016

Transkriptio

1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO

2 1. JOHDANTO Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Haukiveden kalataloudellista tarkkailua on tehty aiemmin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n päivittämän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailun tarkoituksena on seurata tarkkailuvelvollisten jätevesien mahdollisia vaikutuksia kalataloudellisia vaikutuksia purkuvesistössä. Ohjelma perustuu alueen ympäristölupavelvollisten velvoitteeseen tarkkailla toiminnan aiheuttamia vesistövaikutuksia. Ympäristölupavelvollisia on kolme, Stora Enso Oyj, Keski-Savon Vesi Oy (Varkauden Akonniemen jätevedenpuhdistamo) ja Carelian Caviar Oy. Stora Enson Oyj:n tämän hetkinen tarkkailuvelvoite perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen nro 53/2015/1 (ISAVI/4379/2014). Kohdan 59 mukaan toiminnan päästöistä aiheutuvien kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tehtävä Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. ELY-keskuksella on oikeus tehdä ohjelmaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa korjaukset ja täydennykset. Tarkkailutulokset on raportoitava Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Lupa on voimassa toistaiseksi. Keski-Savon Vesi Oy:n Varkauden Akonniemen jätevesipuhdistamon tarkkailuvelvoite on määritelty Itä-Suomen aluehallintoviraston antamassa päätöksessä nro 64/2015/1 (ISAVI/114/2015). Luvan kohdassa 14 todetaan, että vesistövaikutuksia ja kalastusoloja tulee tarkkailla yhdessä Stora Enso Oyj:n kanssa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Carelian Caviar Oy:llä on toiminnalleen Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä lupa (numero 25/2012/1, Dnro ISAVI/83/04.08/2011). Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu suoritetaan erillisen ohjelman mukaisesti. Vesistö- ja kalataloustarkkailut toteutetaan luvan mukaisesti yhteistarkkailuna Stora Enson Oyj:n ja Varkauden kaupungin (Keski-Savon Vesi Oy) tarkkailuvelvoitteiden toteutuksen kanssa. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. 2

3 2. KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Havaskokeet Vuonna 2016 tarkkailussa olivat vuorossa joka kolmas vuosi toteutettava koekalastus, verkkojen likaantumista selvittävät havaskokeet sekä kalojen vierasainemääritykset. Mahdollisen jätevesistä aiheutuvan verkkojen likaantumisen selvittämiseksi Haukivedellä sekä vertailualueella Kinkamossa on tehty havaskokeita elo-syyskuussa samanaikaisesti koekalastuksen kanssa. Havaskokeet toteutettiin vuonna 2016 ja tämän jälkeen joka kolmas vuosi toistaiseksi. Havaskoeasemat ovat pääosin vastaavia vesistötarkkailun biologisten havaintoasemien kanssa (kartta 1): Unnukka, Kinkamonselkä Pirtinvirran alapuoli Siitinselkä 134 Saviluoto 34 Heposelkä 35 Havaksia (2 x 50 x 50 cm kehys, 12 mm monofiilihavas) inkuboidaan 1 vrk:n ajan yhden metrin syvyydessä. Laboratoriossa havaksista määritetään a-klorofylli, kiintoaine sekä levälajisto. Kartta 1. Havaskoealueiden sijainti 3

4 Havasten likaantuminen oli edellisvuosien tapaan voimakkainta Huruslahden alapuolisessa Pirtinvirrassa, jossa ainekertymä oli kohtalaisen runsasta (taulukko 1). Pirtinvirrassa sekä kiintoainesmäärä että levämäärää kuvaava klorofylli-a-pitoisuus olivat kuitenkin selkeästi pienempiä kuin keskimäärin tutkimusjakson aikan. Ainekertymä väheni Siitinselällä mutta nousi hieman Saviluodossa, jossa klorofyllipitoisuus oli asemista korkein. Kertymät laskivat takaisin vertailuaseman tasolle uloimmalla havaintopaikalla Heposelällä. Varkauden yläpuolisessa Kinkamossa ainekertymä oli kohtalaista. Taulukot 1. Havastutkimusten tulokset vuonna 2016 sekä edellisillä tutkimuskerroilla Paikka Kiintoaine, Chl-a, Kiintoaine, Chl-a, Kiintoaine, Chl-a, mg/havas g µg/havas g mg/havas g µg/havas g mg/havas g µg/havas g Vuosi Kinkamo ,2 22 Pirtinvirta Siitinselkä Saviluoto Heposelkä , Vuosi Kinkamo Pirtinvirta Siitinselkä Saviluoto Heposelkä Edellisiin tutkimusvuosiin verrattuna havasten likaantuminen oli nyt pääosin samansuuntaista kuin aiemmilla kerroilla: ainekertymä oli voimakkaimmillaan Pirtinvirrassa ja aleni alempana Haukivedellä. Pirtinvirran alapuolisella Siitinselällä ainekertymä oli nyt kuitenkin vähäisempää kuin keskimäärin edellisvuosina. Edellisten vuosien tavoin levämäärää kuvaava klorofylli-a-pitoisuus kohosi Siitinselkää korkeammalle uloimmalla havaintopaikalla Heposelällä. Havaskokeiden eri vuosien tulosten vertaaminen on vain suuntaa-antavaa sillä olosuhteet vesistössä saattavat vaihdella eri tutkimuskerroilla. Tutkimusvuoden tuloksia on luotettavinta verrata eri havaintopaikkojen välillä, jolloin esimerkiksi sääolosuhteissa (lämpötila, leväkasvusto, sateinen kesä jne.) tapahtuvien muutosten oletetaan vaikuttavan samaan tapaan kaikkiin paikkoihin. Havaskokeet pyritään toteuttamaan aina suhteellisen lyhyenä ajanjaksona, jolloin vertailtavuus eri alueiden kesken säilyy. 4

5 2.2 Koekalastus Selvitysalueen kalaston määrää ja laatua seurataan vuodesta 2016 lähtien joka kolmas vuosi seuraavilla alueilla: Ykspuu, Varkauden tehtaiden lähivaikutusalue Akonniemi, kaupungin puhdistamon lähivaikutusalue Siitinselkä, Varkauden tehtaiden ja kaupungin vaikutusalue Vuoriselkä, Varkauden tehtaiden kaukovaikutusalue * Huruslahti, Varkauden tehtaiden aiempi vaikutusalue ** * kalastus vain joka kuudes vuosi alkaen vuonna 2019 ** kalastus vain vuonna 2016, mahdollinen jatko v 2022, sovitaan erikseen Vuoriselällä kalastus toteutetaan vain joka kuudes vuosi sillä lisätietoa alueen kalastosta saadaan joka kolmas vuosi toteutettavilla koetroolauksilla. Troolaus tehdään myös alapuolisella Kuokanselällä, joten tällä alueella ei tehdä erillistä koekalastusta. Huruslahti on mukana koekalastuksissa vuonna 2016 sekä mahdollisesti myös jatkossa Haukivedellä toteutettavan TBT-tarkkailun vuoksi (tarkemmin kpl 2.5). Koekalastusalueiden sijainti on esitetty kartassa 2. Nordic-kalastus toteutetaan loppukesällä käyttäen jokaisella alueella 10 Nordicverkkoa (kuva 1). Selvitysalueet jaetaan 200 x 200 metrin kokoisiin ruutuihin ja verkot sijoitetaan satunnaisotannalla alueelle. Eri syvyysvyöhykkeille sijoittuviin ruutuihin verkot sijoitetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: syvyys 0-3 metriä: 1 verkko pohjapyyntiin syvyys 3-10 metriä: 1 verkko pohjapyyntiin ja 1 verkko pintapyyntiin syvyys metriä: 1 verkko pohjapyyntiin ja 1 verkko pintapyyntiin syvyys yli 20 metriä: 1 verkko pohjapyyntiin, 1 verkko pinta- ja 1 verkko välivesipyyntiin Koekalastussaaliista lasketaan kokonaissaalis sekä yksikkösaalis lajeittain sekä lukumääränä että painona. Saaliista mitataan runsaimpien lajien pituusjakaumat, siten että mukana on aina myös saaliissa esiintyvät ahvenet. Koekalastuksen tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin. 5

6 Kuva 1. Nordic-verkon rakenne ja solmuvälit Kartta 2. Koekalastusalueiden sijainti (neliö). (Viivat kuvaavat koetroolausalueita). Vuoden 2016 koekalastusten tulokset on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Erot yksikkösaaliissa olivat varsinkin painon suhteen pieniä. Kappalemääräisissä yksikkösaaliissa oli hieman enemmän vaihtelua. Kilomääräiset yksikkösaaliit olivat korkeimmillaan Pirtinvirran ja Varkauden tehtaiden purkuvesien laskukohdan alapuolella Ykspuussa sekä alempana Siitinselällä (kuva 2). Pienin kilomääräinen yksikkösaalis esiintyi Varkauden kaupungin jätevesien purkualueella Akonniemessä. Kappalemääräisten yksikkösaalis oli puolestaan suurimmillaan Siitinselällä ja Huruslahdessa. 6

7 Ahven oli valtalajina kaikilla alueilla. Ahvenen biomassaosuus vaihteli 44 ja 68 % välillä eri alueilla. Kappalemääräisen saaliin osalta ahvenen osuus oli %. Lahnan biomassaosuus oli Ykspuussa 18 % ja Akonniemessä 11 %, muilla alueilla vähäisempi. Muista lajeista merkittävin oli särki, jonka osuus Siitinselän biomassasta oli 20 % ja Huruslahdessa 16 %. Muita lajeja tavattiin pienempiä määriä: petokaloista kuhaa saatiin kaikilta alueilta ja haukia vain kaksi kappaletta Akonniemestä. Lohikalojen osalta saalis koostui vain yhdestä Huruslahden siiasta. Rehevöitymistä kuvaavien särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli edellisen koekalastuksen tavoin kaikilla paikoilla melko alhainen, biomassaosuuden vaihdellessa Siitinselän 36 % ja Huruslahden 23 % välillä (taulukko 1). Muiden petokalojen (kuha, hauki) biomassa oli selkeästi pienin Ykspuussa (4 %). Siitinselällä petokalojen osuus oli 14 %, Akonnimen ja Huruslahden osuuksien ollessa kohtuullisen suuria (22 ja 26 %). Edelliseen, vuoden 2013 koekalastukseen verrattuna selkein muutos on Ykspuun yksikkösaaliin lasku (2130 gr -> 1280 gr). Muiden alueiden muutokset olivat pieniä, Akonniemen yksikkösaaliin pysytellessä miltei entisellään, Siitinselän saaliin hieman noustessa ja Huruslahden laskiessa. Taulukko 1. Vuoden 2016 koekalastuksen saaliin jako eri kalaryhmiin eri alueilla. Havaintoalue Lajiryhmä kpl % paino % kpl paino, g Haukivesi Ykspuu Ahvenkalat 76,11 73, Haukivesi Ykspuu Särkikalat 23,89 26, Haukivesi Ykspuu Petokalat (muut) 0,81 4, Haukivesi Akonniemi Ahvenkalat 65,23 62, Haukivesi Akonniemi Särkikalat 34,15 26, Haukivesi Akonniemi Petokalat (muut) 2,77 22, Haukivesi Siitinselkä Ahvenkalat 62,14 61, Haukivesi Siitinselkä Särkikalat 37,65 36, Haukivesi Siitinselkä Petokalat (muut) 1,85 14, Haukivesi Huruslahti Ahvenkalat 65,15 71, Haukivesi Huruslahti Särkikalat 26,27 23, Haukivesi Huruslahti Petokalat (muut) 4,02 26,

8 Taulukko 2. Vuoden 2016 koekalastuksen saaliit (yksikkösaaliit kpl ja grammaa/verkko, prosenttijakaumat sekä saaliit yhteensä) eri alueilla Havaintoalue Laji kpl, verkko g, verkko kpl % paino % kpl yht. paino yht. Haukivesi Ykspuu Ahven 15,5 875,9 62,8 68,4 155,0 8759,0 Haukivesi Ykspuu Hauki 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Haukivesi Ykspuu Kiiski 3,1 11,9 12,6 0,9 31,0 119,0 Haukivesi Ykspuu Kuha 0,2 53,0 0,8 4,1 2,0 530,0 Haukivesi Ykspuu Lahna 3,1 228,6 12,6 17,9 31,0 2286,0 Haukivesi Ykspuu Salakka 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Haukivesi Ykspuu Särki 2,8 110,9 11,3 8,7 28,0 1109,0 Yhteensä 24,7 1280,3 100,0 100,0 247, ,0 Haukivesi Akonniemi Ahven 17,2 436,8 52,9 50,5 172,0 4368,0 Haukivesi Akonniemi Hauki 0,2 97,5 0,6 11,3 2,0 975,0 Haukivesi Akonniemi Kiiski 3,3 9,8 10,2 1,1 33,0 98,0 Haukivesi Akonniemi Kuha 0,7 95,1 2,2 11,0 7,0 951,0 Haukivesi Akonniemi Lahna 2,5 95,4 7,7 11,0 25,0 954,0 Haukivesi Akonniemi Salakka 7,2 87,5 22,2 10,1 72,0 875,0 Haukivesi Akonniemi Särki 1,4 43,6 4,3 5,0 14,0 436,0 Yhteensä 32,5 865,7 100,0 100,0 325,0 8657,0 Haukivesi Siitinselkä Ahven 27,2 571,8 56,0 49,2 272,0 5718,0 Haukivesi Siitinselkä Hauki 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Haukivesi Siitinselkä Kiiski 2,2 6,0 4,5 0,5 22,0 60,0 Haukivesi Siitinselkä Kuha 0,8 142,2 1,7 12,2 8,0 1422,0 Haukivesi Siitinselkä Lahna 0,8 70,6 1,7 6,1 8,0 706,0 Haukivesi Siitinselkä Made 0,1 22,8 0,2 2,0 1,0 228,0 Haukivesi Siitinselkä Pasuri 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Haukivesi Siitinselkä Salakka 8,1 113,5 16,7 9,8 81,0 1135,0 Haukivesi Siitinselkä Särki 9,4 236,2 19,3 20,3 94,0 2362,0 Yhteensä 48,6 1163,1 100,0 100,0 486, ,0 Haukivesi Huruslahti Ahven 20,9 410,9 56,0 44,2 209,0 4109,0 Haukivesi Huruslahti Kiiski 1,9 7,0 5,1 0,8 19,0 70,0 Haukivesi Huruslahti Kuha 1,5 246,3 4,0 26,5 15,0 2463,0 Haukivesi Huruslahti Kuore 3,1 13,6 8,3 1,5 31,0 136,0 Haukivesi Huruslahti Lahna 1,8 66,5 4,8 7,2 18,0 665,0 Haukivesi Huruslahti Salakka 0,3 4,5 0,8 0,5 3,0 45,0 Haukivesi Huruslahti Siika 0,1 32,4 0,3 3,5 1,0 324,0 Haukivesi Huruslahti Särki 7,7 148,4 20,6 16,0 77,0 1484,0 Yhteensä 37,3 929,6 100,0 100,0 373,0 9296,0 8

9 Kuva 2. Yksikkösaalit eri alueilla vuosien 2010, 2013 ja 2016 koekalastuksissa Saaliista mitattiin ahvenen pituusjakaumat. Kultakin alueelta otettiin noin kpl ahvenia sekä särkiä tai määrien ollessa pienempiä, kaikki kyseisen alueen kalat. Kuvassa 2 on esitetty ahvenen pituusjakauma kaikilla alueilla. Pituusjakaumissa oli vaihtelua alueiden välillä. Akonniemessä ahvenet painottuivat selkeimmin pienimpiin kokoluokkiin. Kesänvanhojen poikasten (<8 cm) osuus oli suuri mutta toisaalta myös yli 15 cm, petokoon ahvenia löytyi kohtuullisesti. Siitinselkä oli toinen alue, jolta löytyi runsaammin kesänvanhoja ahvenia. Siitinselällä runsaimmat kokoluokat olivat 6 ja 13 cm. Ykspuun ja Huruslahden runsaimmat kokoluokat olivat välillä 10 ja 17 cm. Ykspuussa yli 15 cm petoahventen osuus oli alueista suurin ja yli 25 cm ahveniakin oli runsaasti. Särjen pituusjakaumat eri alueilta on esitetty kuvassa 3. Ykspuun pituusjakaumassa ei erottunut selkeästi yhtään erityisen runsasta kokoluokkaa vaan kalat jakautuivat melko tasaisesti 12 ja 20 cm välille. Akonniemen pituusjakaumassa kokoluokka 17 cm puolestaan nousee selkeimmin esille. Siitinselällä valtaosa kaloista oli pituusluokassa 14 cm. Huruslahdessa suurimmat kokoluokat olivat cm. Siitinselkä oli ainoa alue jolta saatiin muutama kesänvanha särki. Särjen pituusjakaumissa on otettava huomioon särkien pieni määrä joillakin alueilla. Pituusjakaumat otettiin yksittäisten päivien saaliista joten joinakin päivinä särkisaalis jäi pieneksi. 9

10 Kuva 2. Ahvenen (n = 322) pituusjakaumat Haukiveden eri havaintoalueilla Kuva 3. Särjen (n = 322) pituusjakaumat Haukiveden eri havaintoalueilla Yhteenvetona koekalastuksen tuloksista voidaan todeta kalalajiston olleen eri puolella alueita melko samankaltainen. Valtalajina esiintyi kaikilla alueilla ahven, jonka pituusjakaumat olivat kuitenkin melko tasapainoisia ja petokoon kaloja tavattiin kohtalaisesti. Kalamäärä oli suurin Varkauden tehtaiden jätevesien laskualueella Ykspuussa mutta yksilömäärä oli pieni ja varsinkin ahventen pituusjakauma tasapainoinen. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon purkualueella Akonniemessä kalojen yksilömäärä on Ykspuun tavoin pieni ja kalastorakenne samoin ta- 10

11 sapainoinen. Siitinselän ja Huruslahden yksilömäärät olivat runsaimpia, mikä heikentää näiden alueiden ekologista luokitusta. Siitinselän ahventen pituusjakauma painottui myös selkeimmin pieniin kokoluokkiin. Särkikalojen biomassaosuus oli kuitenkin näilläkin alueilla pieni. Siitinselkä on alueista ainoa, minkä kokonaisluokitus on hyvää huonompi. Ykspuu ja Akonniemi luokittuvat hyvää paremmiksi, Huruslahti hyväksi. Haukivesi on vesimuodostumatyypiltään suuri humusjärvi (Sh). Ympäristöhallinnon luokituksen mukaan vuoden 2016 koekalastuksen saalis luokittaa eri alueiden ekologisen tilan seuraavasti: Ykspuu Akonniemi Siitinselkä Huruslahti kalaston biomassa (g/v) välttävä hyvä tyydyttävä hyvä yksilömäärä (kpl/v) erinomainen erinomainen välttävä hyvä/tyydyttävä särkikalojen biomassa % erinomainen erinomainen erinomainen erinomainen 3. KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN JAT- KUMINEN Tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2017 on vuorossa joka kolmas vuosi toteuttava Vuori- ja Kuokanselän koetroolaus. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Miika Sarpakunnas 11