Sisällysluettelo. Alkusanat 11. A lbert E insteinin kirjoituksia
|
|
- Joel Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisällysluettelo Alkusanat 11 A lbert E insteinin kirjoituksia Erityisestä ja yleisestä su hteellisuusteoriasta Alkusanat 21 I Erityisestä suhteellisuusteoriasta 23 1 Geometristen lauseiden fysikaalinen sisältö 23 2 Koordinaatisto 24 3 Paikka ja aika klassisessa mekaniikassa 26 4 G aiheinen koordinaatisto 28 5 Suhteellisuusperiaate (suppeammassa merkityksessä) 28 6 Klassisen mekaniikan mukainen nopeuksien yhteenlaskuteoreema 31 7 Valon etenemislain näennäinen yhteensopimattomuus suhteellisuusperiaatteen kanssa 31 8 Ajan käsitteestä fysiikassa 33 9 Samanaikaisuuden suhteellisuus Paikallisen välimatkan käsitteen suhteellisuudesta Lorentz-transformaatio Liikkuvien keppien ja kellojen käyttäytyminen Nopeuksien yhteenlaskuteoreema. Fizeaun koe Suhteellisuusteorian heuristinen arvo Yleisiä teorian tuloksia Erityinen suhteellisuusteoria ja kokemus Minkowskin nelidimensioinen avaruus 54 II Yleisestä suhteellisuusteoriasta Erityinen ja yleinen suhteellisuusperiaate Gravitaatiokenttä Hitaan ja painavan massan identtisyys yleisen suhteellisuuspostulaatin argumenttina Missä määrin klassisen mekaniikan ja erityisen suhteellisuusteorian perusteet ovat epätyydyttäviä? Eräitä päätelmiä yleisestä suhteellisuusperiaatteesta Kellojen ja mittakeppien käyttäytyminen pyörivällä referenssikappaleella Eukleidinen ja epäeukleidinen jatkumo Gaussin koordinaatit Erityisen suhteellisuusteorian paikallis-ajallinen jatkumo eukleidisena jatkumona 74
2 27 Yleisen suhteellisuusteorian paikallis-ajallinen jatkumo ei ole eukleidinen jatkumo Yleisen suhteellisuusperiaatteen täsmällinen formulaatio Gravitaatioprobleemin ratkaisu yleisen suhteellisuusperiaatteen pohjalta 80 III Tarkasteluja maailmasta kokonaisuutena Newtonin teorian kosmologisia vaikeuksia Äärellisen ja kuitenkin rajattoman maailman mahdollisuus Avaruuden struktuuri yleisen suhteellisuusteorian mukaan 87 Liitteet 89 Liite 1. Lorentz-transformaation yksinkertainen johto (Täydennys pykälään 11) 89 Liite 2. Minkowskin nelidimensioinen maailma (täydennys pykälään 17) 94 Liite 3. Yleisen suhteellisuusteorian varmistaminen kokemuksen avulla 96 (a) Merkuriuksen periheliliike 96 (b) Valon taipuminen gravitaatiokentässä 98 (c) Spektriviivojen punasiirtymä 101 Liite 4. Avaruuden struktuuri ja sen yhteys yleiseen suhteellisuusteoriaan 104 Liite 5. Suhteellisuusteoria ja paikan probleemi 106 Kenttä 111 Paikan käsite yleisessä suhteellisuusteoriassa 117 Yleistetty gravitaatioteoria 120 E insteinin artikkeleita K osm ologisia tark asteluja y leisestä suhteellisuusteoriasta Newtonilainen teoria Yleisen suhteellisuusteorian mukaiset reunaehdot Paikan suhteen äärellinen universumi, jossa materia on tasaisesti jakautunut Gravitaation kenttäyhtälöiden lisätermistä Laskut ja lopputulos 134 M itä on su h teellisu u steoria? 137 Fysiikka ja todellisuus Yleisiä tarkasteluja koskien tieteen metodia 143
3 2 Mekaniikka ja yritykset perustaa koko fysiikka sen varaan Kentän käsite Suhteellisuusteoria Kvanttiteoria ja fysiikan perusteet Suhteellisuusteoria ja hiukkaset 171 Tiivistelmä 173 T eoreettisen fysiikan p eru stu k set 175 Suom entajan selityksiä E insteinin kirjoituksiin * Erityisestä ja yleisestä suhteellisuusteoriasta 189 I Erityisestä suhteellisuusteoriasta Koordinaatisto Paikka ja aika klassisessa mekaniikassa Suhteellisuusperiaate (suppeammassa merkityksessä) Valon etenemislain näennäinen yhteensopimattomuus suhteellisuusperiaatteen kanssa Ajan käsitteestä fysiikassa Samanaikaisuuden suhteellisuus Lorentz-transformaatio Liikkuvien keppien ja kellojen käyttäytyminen Yleisiä teorian tuloksia Erityinen suhteellisuusteoria ja kokemus Minkowskin nelidimensioinen avaruus 217 II Yleisestä suhteellisuusteoriasta Erityinen ja yleinen suhteellisuusperiaate Gravitaatiokenttä Hitaan ja painavan massan yhtenevyys yleisen suhteellisuuspostulaatin argumenttina Missä määrin ovat klassisen mekaniikan ja erityisen suhteellisuusteorian perusteet epätyydyttäviä Eräitä päätelmiä yleisestä suhteellisuusperiaatteesta Yleisen suhteellisuusteorian paikallis-ajallinen jatkumo ei ole eukleidinen jatkumo 229 III Tarkasteluja maailmasta kokonaisuutena Äärellisen ja kuitenkin rajattoman maailman mahdollisuus 232 Viittaukset 234
4 Liitteet 239 Liite 1. Lorentz-transformaation yksinkertainen johto (täydennys pykälään 11) 239 Liite 2. Minkowskin nelidimensioinen maailma (täydennys pykälään 17) 240 Liite 3. Yleisen suhteellisuusteorian varmistaminen kokemuksen avulla 240 (a) Merkuriuksen periheliliike 242 (b) Valon taipuminen gravitaatiokentässä 244 (c) Spektriviivojen punasiirtymä 251 Liite 5. Suhteellisuusteoria ja paikan probleemi 253 Viittaukset 257 Kosmologisia tarkasteluja yleisestä suhteellisuusteoriasta Newtonilainen teoria Yleisen suhteellisuusteorian mukaiset reunaehdot Paikan suhteen äärellinen universumi, jossa materia on tasaisesti jakautunut Gravitaation kenttäyhtälöiden lisätermistä Laskut ja lopputulos 283 Viittaukset 288 Mitä on suhteellisuusteoria? 291 Fysiikka ja todellisuus Yleisiä tarkasteluja koskien tieteen metodia Mekaniikka ja yritykset perustaa koko fysiikka sen varaan Kentän käsite Suhteellisuusteoria Kvanttiteoria ja fysiikan perusteet 314 Teoreettisen fysiikan perustukset 316 Viittaukset 320 Suom entajan kom m entaari 1 Aika, paikka, inertia ja Machin periaate 325 Absoluuttinen aika 325 Absoluuttinen paikka ja sen kritisoiminen 327 Absoluuttinen paikka inertian aikaansaajana 333 Einstein ja Machin periaate 336 Machin periaate Einsteinin fysiikassa ja kosmologiassa 343 Absoluuttisen paikan ontologiaa 348 Viittaukset Einstein ja Newtonin mekaniikka 355 Jäykän kappaleen probleemi 355
5 Einsteinin ja Newtonin taivaanmekaniikat 359 Einsteinin ajatuksia Newtonista 363 Viittaukset Erityinen suhteellisuusteoria, Lorentz ja Einstein 369 Lorentz suhteellisuusteorian edeltäjänä 370 Einsteinin mainintoja Lorentzista 375 Lorentz vertaa teoriaansa Einsteinin teoriaan 378 Einsteinin ja Lorentzin eroista 384 Suhteellisuusteorian erityisyys 385 Viittaukset Katsaus Einsteinin tekstien matematiikkaan Koordinaatit ja niiden transformaatiot Koordinaatistot Koordinaatttransformaatiot Vektorit Tensorit Einstein tensoreista Toisen kertaluvun tensorit Tensorin käsitteen fysikaalinen alkuperä: kimmoteoria Kimmoteoria klassisen sähkömagnetismin teorian analogiana Metrinen avaruus Lisätulo, vektorin pituus, metriikka Kaarenpituus Minkowskin avaruus Tapahtuma peruskäsitteenä Minkowskin avaruuden 'metriikka' Imaginaarinen aika 'Kaarenpituuden' differentiaali Ajanluonteisen käyrän kaarenpituus ja ominaisaika Yleisen kaarenpituus-käsitteen problemaattisuus Herbert Dingle kritisoi matemaattista metafysiikkaa Sähkömagnetismin tensoriesitys suhteellisuusteoriassa Sähkömagnetismin tensoreista materian tensoreihin Einsteinin tie gravitaatioteoriaan Pyörivä systeemi probleemin synnyttäjänä Pyörivä systeemi Einsteinin teksteissä Poincaren merkitys Einsteinin ideoille Valon vakionopeuden periaatteesta luopuminen Tuloksen geometrinen tulkinta tensorianalyysin menetelmin 433
6 6 Kaarevat pinnat ja Gaussin koordinaatit Yleiset koordinaatit ja koordinaattitransformaatiot Kontravariantit ja kovariantit vektorit ja tensorit Etäisyyden differentiaalilauseke ja metrinen perustensori Tensoreiden eri komponenttien välinen yhteys Tensorikentät ja niiden differentiaalioperaattorit Tensorilaskennan differentiaalioperaattorit Riemannin-Christoffelin tensori ja Ricci-tensori Kaareva inertiastruktuuri Indefiniitin 'metriikan' merkitys Materiattoman tilan kenttäyhtälö Materian määrittelemä kenttäyhtälö Energiatensori kosmologiassa ja kosmologinen vakio Kosmologinen termi ja negatiivinen paine Kaarielementti ja geodeettinen viiva 'inertiastruktuurissa' Geodeettisen viivan merkitys inertiaalisen liikkeen esittäjänä Esimerkki geodeettisesta viivasta Symmetriaehtoja toteuttava kenttä 466 Viittaukset Suhteellisuusperiaate, kovarianssiperiaate ja ekvivalenssiperiaate 479 Suhteellisuusperiaate 480 Kovarianssiperiaate 485 Ekvivalenssiperiaate 492 Periaatteiden problemaattisuus 496 Viittaukset 501 Bibliografinen liite 505 Einsteinin teoksia 507 Muiden kirjoittajien teoksia 518 K irjallisu u slu ettelo 525 A siahakem isto 541 H enkilöhakem isto 557
S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä
S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria
LisätiedotYLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA
YLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA suppean suhteellisuusteorian yleistys mielivaltaisiin, ei-inertiaalisiin koordinaatistoihin teoria painovoimasta lähtökohta: periaatteessa kahdenlaisia massoja F mia hidas,
LisätiedotYLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA
YLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA suppean suhteellisuusteorian yleistys mielivaltaisiin, ei-inertiaalisiin koordinaatistoihin teoria painovoimasta lähtökohta: periaatteessa kahdenlaisia massoja F mia hidas,
LisätiedotErityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)
Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen
LisätiedotSuhteellisuusteoria. Jouko Nieminen Tampereen Teknillinen Yliopisto Fysiikan laitos
Suhteellisuusteoria Jouko Nieminen Tampereen Teknillinen Yliopisto Fysiikan laitos Ketkä pohjustivat modernin fysiikan? Rømer 1676 Ampere Fizeau 1849 Young 1800 Faraday Michelson 1878 Maxwell 1873 Hertz
LisätiedotModerni fysiikka. Syyslukukausi 2008 Jukka Maalampi
Moderni fysiikka Syyslukukausi 008 Jukka Maalampi 1 1. Suhteellisuus Galilein suhteellisuuus Fysiikan lakien suhteellisuus Suppea suhteellisuusteoria Samanaikaisuuden suhteellisuus Ajan dilaatio Pituuden
LisätiedotKohti yleistä suhteellisuusteoriaa
Kohti yleistä suhteellisuusteoriaa Miksi vakionopeudella liikkuvat koordinaatistot ovat erityisasemassa (eli miksi Lorentz-muunnos tehdään samalla tavalla joka paikassa aika-avaruudessa)? Newtonin gravitaatiolaki
LisätiedotAika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto
Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?
LisätiedotPIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden
LisätiedotSUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA
MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija
LisätiedotSuhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää
3.5 Suhteellinen nopeus Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää P:n nopeus junassa istuvan toisen matkustajan suhteen on v P/B-x = 1.0 m/s Intuitio :
LisätiedotLataa Päättymättömät päivät kuolleena - Marcus Chown. Lataa
Lataa Päättymättömät päivät kuolleena - Marcus Chown Lataa Kirjailija: Marcus Chown ISBN: 9789525329704 Sivumäärä: 319 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.70 Mb Meillä on kvanttiteoria pienistä asioista
LisätiedotKosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä.
Kosmologia Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä. Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. (Vrt. astrofysiikka,
LisätiedotFysiikkaa runoilijoille Osa 2: suppea suhteellisuusteoria
Fysiikkaa runoilijoille Osa 2: suppea suhteellisuusteoria Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Hiukkaset ja kentät Klassisessa mekaniikassa
LisätiedotMaailmankaikkeuden kriittinen tiheys
Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden
LisätiedotKosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos
Kosmologian yleiskatsaus Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Päämääriä Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. Kehitys,
LisätiedotLataa Maailmanviiva - Jukka Maalampi. Lataa
Lataa Maailmanviiva - Jukka Maalampi Lataa Kirjailija: Jukka Maalampi ISBN: 9789525329513 Sivumäärä: 221 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.94 Mb Sata vuotta sitten Albert Einstein ilmestyi kuin tyhjästä
Lisätiedot53714 Klassinen mekaniikka syyslukukausi 2010
53714 Klassinen mekaniikka syyslukukausi 2010 Luennot: Luennoitsija: Kurssin kotisivu: ma & to 10-12 (E204) Rami Vainio, Rami.Vainio@helsinki.fi http://theory.physics.helsinki.fi/~klmek/ Harjoitukset:
LisätiedotFysiikkaa runoilijoille Osa 3: yleinen suhteellisuusteoria
Fysiikkaa runoilijoille Osa 3: yleinen suhteellisuusteoria Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Kehyksestä toimijaksi Yleinen suhteellisuusteoria
LisätiedotLyhyt katsaus gravitaatioaaltoihin
: Lyhyt katsaus gravitaatioaaltoihin Valtteri Lindholm Helsingin Yliopisto Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari Sisältö Suppea ja yleinen suhteellisuusteoria Häiriöteoria Aaltoratkaisut
LisätiedotLataa Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa - Stephen Hawking. Lataa
Lataa Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa - Stephen Hawking Lataa Kirjailija: Stephen Hawking ISBN: 9789510284001 Sivumäärä: 215 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.67 Mb Stephen Hawkingin menestysteos Ajan
Lisätiedot2r s b VALON TAIPUMINEN. 1 r. osittaisdifferentiaaliyhtälö. = 2 suppea suht.teoria. valo putoaa tähteen + avaruus kaareutunut.
MUSTAT AUKOT FAQ Miten gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? massa ei sylje gravitaatiota kuin tennispalloja. Tähti on käyristänyt avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi, eikä tätä
LisätiedotFysiikkaa runoilijoille Osa 7: kohti kaiken teoriaa
Fysiikkaa runoilijoille Osa 7: kohti kaiken teoriaa Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Modernin fysiikan sukupuu Klassinen mekaniikka
LisätiedotAJAN NUOLI. Tapahtumien aikajärjestys ja ajan suunta
AJAN NUOLI Tapahtumien aikajärjestys ja ajan suunta Ville Virtanen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Filosofian pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2013 Tampereen yliopisto Filosofia
LisätiedotSuhteellisuusteoria. Valo on sähkömagneettisia aaltoja
Suhteellisuusteoria Suhteellisuusteoriaa on mahdoton edes yrittää ymmärtää, ellei ota ensin selkoa valon ominaisuuksista. Valon äärellinen nopeus oli tunnettu jo 1600-luvulta asti, kun Ole Roemer huomasi
LisätiedotRTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa
RTEK-2000 Statiikan perusteet 1. välikoe ke 27.2. LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op 1. välikoealue luennot 21.2. asti harjoitukset
LisätiedotPimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla
Pimeä energia Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Friedmann- Robertson- Walker - malli homogeeninen ja isotrooppinen approksimaa>o maailmankaikkeudelle Havaintoihin sopii
LisätiedotKosmologia. Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä.
Kosmologia Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä. Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. (Vrt. astrofysiikka,
LisätiedotMEI Kontinuumimekaniikka
MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 1 MEI-55300 Kontinuumimekaniikka 3. harjoitus matemaattiset peruskäsitteet, kinematiikkaa Ratkaisut T 1: Olkoon x 1, x 2, x 3 (tai x, y, z) suorakulmainen karteesinen koordinaatisto
LisätiedotYleinen suhteellisuusteoria ja tapahtumien välinen yhteys siirtymäfunktioiden avulla. Hannu Nyrhinen
Yleinen suhteellisuusteoria ja tapahtumien välinen yhteys siirtymäfunktioiden avulla Hannu Nyrhinen 28. lokakuuta 2009 ii Tiivistelmä Työssä käsitellään siirtymäfunktioita toisaalta kvanttimekaniikassa
LisätiedotEinsteinin aika-käsitteen kehitys: mesokosmisesta mikrokosmiseen ja megakosmiseen
Ä insteinin aika-käsitteen kehitys: mesokosmisesta mikrokosmiseen ja megakosmiseen Raimo Lehti 20 insteinin artikkelin Zur lektro dynamik Bewegter Körper (instein 1952a) satavuotismuistoa juhlittiin vuonna
Lisätiedotja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA
ja KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka WYP2005 ja KVANTTITEORIA 24.1.2006 WYP 2005
LisätiedotSuhteellisen tarkka vaaitus
Suhteellisen tarkka vaaitus aika-avaruuden geometria maanmittareille Martin Vermeer, Aalto-yliopisto Miten tarina alkaa: Pythagoras (1) y P y PQ 2 = x 2 + y 2 a c 2 = a 2 + b 2 c y b Q Origo - x Yllä olevassa
LisätiedotSuhteellisuusteorian vajavuudesta
Suhteellisuusteorian vajavuudesta Isa-Av ain Totuuden talosta House of Truth http://www.houseoftruth.education Sisältö 1 Newtonin lait 2 2 Supermassiiviset mustat aukot 2 3 Suhteellisuusteorian perusta
LisätiedotSISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA
1 MODERNI FYSIIKKA Tapio Rantala Teoreettinen ja laskennallinen materiaalifysiikka Elektronirakenneteoria http://www.tut.fi/semiphys SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA MODERNI FYSIIKKA KVANTTIFYSIIKKA
LisätiedotKlassisen mekaniikan historiasta
Torstai 4.9.2014 1/18 Klassisen mekaniikan historiasta Nikolaus Kopernikus (puolalainen pappi 1473-1543): aurinkokeskeinen maailmankuva Johannes Kepler (saksalainen tähtitieteilijä 1571-1630): planeettojen
LisätiedotJOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 763102P
JHDATUS SUHTEELLISUUSTERIAAN 763102P Petri Mutka Fysikaalisten tieteiden laitos ulun yliopisto 2005 1. Johdanto Suhteellisuusteoria, joka koostuu kahdesta erillisestä teoriasta, on toinen modernin fysiikan
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 207. Nelinopeus ympyräliikkeessä On siis annettu kappaleen paikkaa kuvaava nelivektori X x µ : Nelinopeus U u µ on määritelty kaavalla x µ (ct,
LisätiedotSuhteellisuusteorian perusteet 2017
Suhteellisuusteorian perusteet 017 Harjoitus 5 esitetään laskuharjoituksissa viikolla 17 1. Tarkastellaan avaruusaikaa, jossa on vain yksi avaruusulottuvuus x. Nollasta poikkeavat metriikan komponentit
LisätiedotRAK Statiikka 4 op
RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka
LisätiedotLineaarialgebra MATH.1040 / voima
Lineaarialgebra MATH.1040 / voima 1 Seuraavaksi määrittelemme kaksi vektoreille määriteltyä tuloa; pistetulo ja. Määritelmät ja erilaiset tulojen ominaisuudet saattavat tuntua, sekavalta kokonaisuudelta.
LisätiedotFysiikkaa runoilijoille Osa 6: kosmologia
Fysiikkaa runoilijoille Osa 6: kosmologia Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Kaikkeuden tutkimista Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotPaikka suhteellisuusteoriassa ja kosmologiassa Raimo Lehti
Paikka suhteellisuusteoriassa ja kosmologiassa Raimo Lehti Fyysikot ja tähtitieteilijät molemmat hyväksyvät ainakin pääpiirteittäin suhteellisuusteorian hyväksi teoriaksi, mutta kun on kyse sen mukaisesta
LisätiedotKlassisssa mekaniikassa määritellään liikemäärä p kl näin:
Relativistinen liikemäärä Luento 3 Klassisssa mekaniikassa määritellään liikemäärä p kl näin: pkl = mv. Mekaniikan ilmiöissä on todettu olevan voimassa liikemäärän säilymisen laki: eristetyn systeemin
Lisätiedotg-kentät ja voimat Haarto & Karhunen
g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
LisätiedotKVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA
KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka KVANTTITEORIA Metso Tampere 13.11.2005 MODERNI
LisätiedotSuhteellisuusteoriaa
Antti Hämäläinen Ville Kivioja Joonas Korhonen Suhteellisuusteoriaa Laadittu Markku Lehdon keväällä 2011 Jyväskylän yliopistossa pitämää luentosarjaa mahdollisimman tarkasti noudatellen. Kaikki asia- ja
LisätiedotRTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op
RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat Osaamistavoitteet
LisätiedotMonissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta
8 LIIKEMÄÄRÄ, IMPULSSI JA TÖRMÄYKSET Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta Tällöin dynamiikan peruslain F = ma käyttäminen ei ole helppoa tai edes mahdollista Newtonin
LisätiedotLeptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1
Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ
76336A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät 217 1. Koordinaatiston muunnosmatriisi (a) y' P r α φ ' Tarkastellaan, mitä annettu muunnos = cos φ + y sin φ, y = sin φ + y cos φ, (1a) (1b) tekee
LisätiedotMAAPALLON GEOMETRIA JA SEN SELVITTÄMINEN
STRUVEN KETJULLA MAAPALLOA MITTAAMAAN: MAAPALLON GEOMETRIA JA SEN SELVITTÄMINEN Joonas Ilmavirta Matematiikan ja tilastotieteen laitos Jyväskylän yliopisto 3.10.2017 OSA I: MAAPALLON GEOMETRIA MAAPALLON
LisätiedotLuento 3. Kauneus, yksinkertaisuus
Luento 3 Mittaamisesta ja luonnonlaeista - empiriikka, empiirinen tiede Matematiikan kieli luonnonlakien osana Viimeksi todettiin maailmaa kuvaavien luonnonlakien ominaisuuksista: Kauneus, yksinkertaisuus
LisätiedotFriedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö
Friedmannin yhtälöt Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G G [ R( t)] T [ aine, energia, R( t)] 3 yleisin mahdollinen metriikka d sin d dr ds c dt R( t) ( r d ) 1 kr Friedmannin
LisätiedotMS-C1540 Euklidiset avaruudet
MS-C1540 Euklidiset avaruudet MS-C1540 Euklidiset avaruudet III-periodi, kevät 2016 Pekka Alestalo Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu 1 / 30 Euklidiset
LisätiedotLuonnonfilosofian seura. Mitä havainnot ja mallit viestittävät todellisuudesta?
Mitä havainnot ja mallit viestittävät todellisuudesta? Ari Lehto, Heikki Sipilä ja Tuomo Suntola 1 PhysicsWeb Summaries 20.7.2007: Pimeän energian tutkimusryhmät voittivat kosmologiapalkinnon (July 17,
LisätiedotPerustutkimus ei elä. Gravitaatioaaltojen ensimmäiset sata vuotta. Suppeasta yleiseen suhteellisuusteoriaan
Kari Enqvist Gravitaatioaaltojen ensimmäiset sata vuotta Perustutkimus ei elä kvartaalitaloudessa. Aika-avaruuden väreilyn eli gravitaatioaaltojen ennustamisen ja niiden suoran havaitsemisen välissä ehti
LisätiedotKlassisen mekaniikan muotoilu symplektisen geometrian avulla
Klassisen mekaniikan muotoilu symplektisen geometrian avulla Ville Kivioja 21. kesäkuuta 2017 Tämän lyhyen artikkelin tarkoituksena on muotoilla klassinen mekaniikka mahdollisimman yleisesti ja käyttäen
LisätiedotPimeän energian metsästys satelliittihavainnoin
Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14
LisätiedotAine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
LisätiedotJonot. Lukujonolla tarkoitetaan ääretöntä jonoa reaalilukuja a n R, kun indeksi n N. Merkitään. (a n ) n N = (a n ) n=1 = (a 1, a 2, a 3,... ).
Jonot Lukujonolla tarkoitetaan ääretöntä jonoa reaalilukuja a n R, kun indeksi n N. Merkitään (a n ) n N = (a n ) n=1 = (a 1, a 2, a 3,... ). Lukujonon täsmällinen tulkinta on funktio f : N R, jolle f
LisätiedotMS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus
MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 2016 1 Perustuu
LisätiedotMiten Machin ajatukset ovat toteutuneet tieteen kehittyessä?
Luonnonfilosofian seura, Tieteiden talo 2018-0416 Miten Machin ajatukset ovat toteutuneet tieteen kehittyessä? Tuomo Suntola Esityksessäni tarkastelen Machin luonnonfilosofiaa suhteessa tieteen kehitykseen
LisätiedotMS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1 / 18
LisätiedotFysiikan maailmankuva 2015 Luento 8. Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa?
Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8 Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa? Ajan nuoli Aika on mukana fysiikassa niinkuin jokapäiväisessä
LisätiedotFysiikan historia kevät 2011 Luento 12
Fysiikan historia kevät 2011 Luento 12 Albert Einstein Syntyi Ulmissa 1879 Opiskeli Zürichin teknillisessä korkeakoulussa fysiikan opettajaksi Opettajana hetken, sitten 1901 pysyvä työpaikka patenttitoimistossa
LisätiedotFysiikan olympiavalmennus, perussarja Palautus mennessä
Fysiikan olympiavalmennus, perussarja Kirje 1 Palautus 31.1.2012 mennessä Olet menestynyt hyvin MAOL:n fysiikkakilpailussa, ja sinut on valittu mukaan fysiikan olympiavalmennukseen. Valmennuskirjeitä on
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
LisätiedotElektrodynamiikka ja suhteellisuusteoria
Luku 14 Elektrodynamiikka ja suhteellisuusteoria Tämän luvun esitietoina oletetaan modernin fysiikan alkeista tai muualta tutut perustiedot Lorentzin muunnoksista jne. Koska tensorilaskenta ei ole kaikille
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotElektrodynamiikka ja suhteellisuusteoria
Luku 14 Elektrodynamiikka ja suhteellisuusteoria Tämän luvun esitietoina oletetaan modernin fysiikan alkeista tai muualta tutut perustiedot Lorentzin muunnoksista, pituuskontraktiosta ja ajan venymisestä.
LisätiedotMekaniikkan jatkokurssi
Mekaniikkan jatkokurssi Tapio Hansson 16. joulukuuta 2018 Mekaniikan jatkokurssi Tämä materiaali on suunnattu lukion koulukohtaisen syventävän mekaniikan kurssin materiaaliksi. Kurssilla kerrataan lukion
LisätiedotLuento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä
Luento 7: Voima ja Liikemäärä Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä 1 / 36 Johdanto Dynamiikka tutkii voimia ja niiden aiheuttamaa liikettä Newtonin liikelait
LisätiedotMatemaatikko symmetrioiden etsijänä Raimo Lehti
Matemaatikko symmetrioiden etsijänä Raimo Lehti Hermann Weyl: Symmetria. Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita 1999. Hermann Weyl (1885-1955) oli yksi sukupolvensa monipuolisimmista matemaatikoista. Hänen
LisätiedotSTATIIKKA. TF00BN89 5op
STATIIKKA TF00BN89 5op Sisältö: Statiikan peruslait Voiman resultantti ja jako komponentteihin Voiman momentti ja voimapari Partikkelin ja jäykän kappaleen tasapainoyhtälöt Tukivoimat Ristikot, palkit
LisätiedotSuhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6
Suhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6 May 5, 7 Tehtävä a) Valo kulkee nollageodeettia pitkin eli valolle pätee ds. Lisäksi oletetaan valon kulkevan radiaalisesti, jolloin dω. Näin ollen, kun K, saadaan
LisätiedotNopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit
Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero
LisätiedotMatematikka ja maailmankuva Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset MAL 13.12.2013 Tapio Markkanen
Matematikka ja maailmankuva Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset MAL 13.12.2013 Tapio Markkanen Maa on pallo Sacrobosco, 1550 Maan muodon vaikutus varjon muotoon kuunpimennyksessä Kuva Petrus
LisätiedotMääritelmä 2.5. Lause 2.6.
Määritelmä 2.5. Olkoon X joukko ja F joukko funktioita f : X R. Joukkoa F sanotaan pisteittäin rajoitetuksi, jos jokaiselle x X on olemassa sellainen C x R, että f x C x jokaiselle f F. Joukkoa F sanotaan
LisätiedotFysiikan olympiavalmennus, perussarja Palautus mennessä
Fysiikan olympiavalmennus, perussarja Kirje 1 Palautus 31.1.2013 mennessä Olet menestynyt hyvin MAOL:n fysiikkakilpailussa, ja sinut on valittu mukaan fysiikan olympiavalmennukseen. Valmennuskirjeitä on
LisätiedotAikamatkustus. Emma Beckingham ja Enni Pakarinen
Aikamatkustus Emma Beckingham ja Enni Pakarinen Aikamatkustuksen teoria Aikamatkustus on useita vuosisatoja kiinnostanut ihmiskuntaa. Nykyihminen useimmiten pitää aikamatkustusta vain kuvitteellisena konseptina,
LisätiedotTeoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä
Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Tämä on teoreettisen fysiikan professori Erkki Thunebergin virkaanastujaisesitelmä, jonka hän piti Oulun yliopistossa 8.11.2001. Esitys on omistettu professori
LisätiedotRAK-31000 Statiikka 4 op
RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka
Lisätiedot1.4. VIRIAALITEOREEMA
1.4. VIRIAALITEOREEMA Vaikka N-kappaleen ongelman yleistä ratkaisua ei tunneta, on olemassa eräitä tärkeitä yleisiä tuloksia Jos systeemi on stabiili, eli paikat ja nopeudet eivät kasva rajatta kineettisen
LisätiedotFysiikkaa runoilijoille Osa 1: klassinen fysiikka
Fysiikkaa runoilijoille Osa 1: klassinen fysiikka Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Käytännöstä Luennot 6.9.-18.10. ma ja ti kello
LisätiedotINSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura
INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN Heikki Sipilä LF-Seura 18.9.2018 Sisältö Henkilökohtaista taustaa Insinööri ja fysiikka Dimensioanalyysi insinöörin menetelmänä Esimerkki havainnon ja teorian yhdistämisestä
LisätiedotEinstein ja positivismi
Ä instein ja positivismi Raimo Lehti Monet ovat yrittäneet rakentaa eri ajoilta peräisin olevista insteinin lausumista yhtenäisen tieteenfilosofian, mutta ovat joutuneet vaikeuksiin. osiasiassa instein
LisätiedotENSIASKELEET EINSTEININ AVARUUSAIKAAN
ENSIASKELEET EINSTEININ AVARUUSAIKAAN Matemaattinen johdatus suhteellisuusteorian perusteisiin OSA 1 (v2) Kinematiikka: aika, paikka ja liike Teuvo Laurinolli 2014 teuvo.laurinolli@gmail.com SISÄLLYSLUETTELO
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1
763306A JOHDATUS SUHTLLISUUSTORIAAN Ratkaisut 3 Kevät 07. Fuusioreaktio. Lähdetään suoraan annetuista yhtälöistä nergia on suoraan yhtälön ) mukaan + m ) p P ) m + p 3) M + P 4) + m 5) Ratkaistaan seuraavaksi
LisätiedotMuutoksen arviointi differentiaalin avulla
Muutoksen arviointi differentiaalin avulla y y = f (x) y = f (x + x) f (x) dy y dy = f (x) x x x x x + x Luento 7 1 of 15 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto Muutoksen arviointi differentiaalin
Lisätiedot2 Keskeisvoimakenttä. 2.1 Newtonin gravitaatiolaki
2 Keskeisvoimakenttä 2.1 Newtonin gravitaatiolaki Newton oletti, että kappale, jolla on massa m 1, vaikuttaa etäisyydellä r 12 olevaan toiseen kappaleeseen, jonka massa on m 2, gravitaatiovoimalla, joka
LisätiedotMS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Riikka Korte (Pekka Alestalon kalvojen pohjalta) Aalto-yliopisto 24.10.2016 Sisältö Derivaatta 1.1 Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: I geometrinen
LisätiedotFysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.
Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla Jos et ole varma, voitko valita jonkin fysiikan kurssin, ota yhteyttä lehtori Antti
LisätiedotOnko Einstein vai Mandelbrot kosmoksen profeetta?
Onko instein vai Mandelbrot kosmoksen profeetta? Raimo Lehti 64 Yurij Baryshev & ekka eerikorpi: Discovery of Cosmic Fractals. World cientific, New Jersey etc. 2002. 373 s. Lexelliin asti palautuva urun
LisätiedotPHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op)
PHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op) Sisältö: Sähköiset vuorovaikutukset Magneettiset vuorovaikutukset Sähkö- ja magneettikenttä Sähkömagneettinen induktio Ajasta riippuvat tasa- ja vaihtovirtapiirit
LisätiedotTehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.
Tehtävä 1 Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja. 1 Jos 1 < y < 3, niin kaikilla x pätee x y x 1. 2 Jos x 1 < 2 ja y 1 < 3, niin x y
LisätiedotJOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN
JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN Esko Suhonen Fysikaalisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2001, pienin korjauksin 2010 Sisältö 1 SUHTEELLISUUSTEORIAN SYNTY 2 11 Newtonin mekaniikan peruslait ja Newtonin
LisätiedotAikariippuva Schrödingerin yhtälö
Aineaaltodynamiikka Aineaaltokenttien riippuvuus ajasta aikariippuva Schrödingerin yhtälö Stationääriset ja ei-stationääriset tilat Aaltopaketit Kvanttimekaniikan postulaatit Aikariippuva Schrödingerin
Lisätiedot