FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia"

Transkriptio

1 FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille ts. tiedon avulla osataan jotakin Tieto on tosi käsitys, johon liittyy perustelu (Platon, n e.kr) > Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus Tieto on suuntautumista > Tietäminen on uskovaa ja odottavaa orientoitumista todellisuuteen Tieto voidaan jakaa: - (1) Arkitieto = omakohtaista kokemuksellista varmuutta, esiymmärrys - (2) Tieteellinen tieto = kriittistä, itsensä kyseenalaistavaa, esitetään väitelauseina Tiedän, että p (= propositio, lause), jos 1) uskon, että p, 2) p on tosi ja 3) p on perusteltu - uskominen osoittaa luottamusta lauseen pitävyyteen - lause on uskottava, mikäli se on perusteltu (ts. evidenssin vaatimus) - perustelu tapahtuu mm. havainnoimalla (vrt. totuusteoriat) > havainto joko vahvistaa tai kumoaa väitteen - varmuus asian totuudellisuudesta on psyykkinen ilmiö, ei ehdoton ilmiö Tiedolla on a) subjekti (joka tietää), b) objekti (kohde, josta tiedetään) ja c) sisältö (objekti väittäminä) - tieto on aina subjektiivista

2 - objekti jakaantuu: 1) olio eli ulkomaailman kohde, josta emme saa varmaa tietoa ja 2) ilmiö eli kokemuksemme oliosta Merkityksen triadi (kolmio, loogikko Gottlob Frege 1800-luvulta): sana - käsite - kohde - kohde (objekti) esiintyy havainnoissa ja muissa kokemuksissa - käsite syntyy kohteesta ihmismielessä ajattelun seurauksena - sana (merkki) tekee käsitteen viestittäväksi - näistä muodostuu kolmio: kieli, ajattelu, maailma Tieteissä keskeistä KÄSITTEENMÄÄRITTELY, joka tapahtuu osoittamalla (esim. kädellä koivua) tai nimeämällä (sanakirjamääritelmä esim. sanasta demokratia) B. Tiedon lähteet: rationalismi vs. empirismi 1) JÄRKI (lat. ratio) - rationalismi: a priori - tietoa ennen kokemusta - on tietoa, johon ei tarvita kokemusta (kokemustietoa ei kielletä) - René Descartes ( ): ns. synnynnäiset ideat, "Ajattelen, olen siis olemassa" (cogito ergo sum) on apriorinen totuus (ks. FI5) - matemaattiset lauseet ovat a priori 2) KOKEMUS (lat. empeiria) - empirismi: a posteriori - tietoa jälkeen kokemuksen - kaikki tieto edellyttää kokemusta - John Locke ( ): ihminen on syntyessään tyhjä taulu (tabula rasa), johon kokemus kirjoittaa; representationalismi: ulkomaailman objekteja edustavat ns. mielen ideat. - George Berkeley ( ): olemassaolo on havaittuna olemista (esse est percipi); idealismi: ei ole mitään olemassaoloa ilman havaitsevaa henkeä (Jumalaa). - David Hume ( ): skeptisismi: epäili tiedon mahdollisuutta ulkomaailmasta. Immanuel Kantin ( ) synteesi (ks. myös FI5) - synteettinen lause = tuo uutta tietoa ("Veikko on poikamies"), analyyttinen lause = tietoa, joka sisältyy jo käsitteeseen ("poikamies on naimaton") - Onko olemassa synteettisiä a priori -lauseita? Voidaanko ilman kokemusta saada uutta tietoa? - Synteettinen a priori-lause Kantin mukaan on esim.: "7+5=12" ts. matemaattiset lauseet tai "ojennettu jalkani on tietyssä paikassa" - Todellisuus jakaantuu: ilmiöiden (fenomenaaliseen) maailmaan ja olioiden (noumenaaliseen) maailmaan. Emme saa tietoa olioista sinänsä (das Ding an sich), vaan pelkästään ilmiöistä (aistikokemuksista). C. Tiedon varmuus ja totuus Voidaanko mitään tietää varmasti? Descartesin systemaattinen epäily > en voi epäillä, että ajattelen. - Charles Peircen mukaan filosofin ei pidä epäillä sellaista, mitä ei epäile ihmisenä (ts. pragmatismin periaate: käytännössä toimivaa ei sinänsä tarvitse epäillä) Relativismi: tieto ja totuus ovat suhteellisia (johonkin nähden) ja usein subjektiivisia Absolutismi: tieto ja totuus ovat riippumattomia, ehdottomia Totuuden luokittelua: - empiirinen totuus = kokemusperäinen totuus (esim. "jalkani puutuu")

3 - rationaalinen totuus = järkiperäinen totuus (esim. "cogito, ergo sum") - analyyttinen totuus = käsitteeseen sisältyvä totuus (esim. "poikamies on naimaton") - synteettinen totuus = tosiasiasta riippuvainen totuus (esim. "Veikko on poikamies") - looginen totuus = välttämätön johdettu totuus (esim. Sokrates on ihminen, ihminen on kuolevainen, Sokrates on kuolevainen") TOTUUSTEORIAT (ks. myös FI1): - Korrespondenssi- eli vastaavuusteoria (Aristoteles e.kr): väite on tosi, kun se vastaa todellisuutta - Koherenssi- eli yhteensopivuusteoria: väite on tosi, kun se sopii yhteen muiden väitelauseiden kanssa - Konsensus- eli yksimielisyysteoria: väite on tosi, jos siitä ollaan yhtä mieltä - Pragmaattinen eli toimivuusteoria: väite on tosi, kun se toimii käytännössä Totuudessa on vain joko tosi tai epätosi, todennäköisyydessä on eri varmuuden asteita LISÄYS: Francis Bacon ( ) - "tieto on valtaa" - päähuomio luonnontieteisiin - muotoili induktiivisen tutkimusmenetelmän - tieto, joka ei edistä käytännöllistä elämää on arvotonta - filosofia tutki (1) Jumalaa, (2) luontoa ja (3) ihmistä ja hänen tuotteitaan - objektiivisen tiedon tiellä ovat esteenä, ihmisten ennakkoluulot eli idolat: 1. heimon idolat - oma olemus ja yhteisön arvostukset 2. luolan idolat - tutkimme todellisuutta omasta näkökulmasta käsin 3. torin idolat - kielen epäselvyys johtaa harhaan 4. näyttämön idolat - perinteiset mielikuvitukselliset näkemykset johtavat harhaan D. Lyhyt katsaus logiikkaan Aristoteelinen logiikka - Kolmannen poissuljetun laki: ns. kaksiarvologiikkaa, jossa väitelause on joko tosi TAI epätosi, kolmatta vaihtoehtoa ei ole - Ristiriidan laki: lause ei voi olla samanaikaisesti tosi JA epätosi - Deduktio (deduktiivinen päättely): Yleisestä totuudesta johdetaan yksittäistä tapausta koskeva totuus (Sokrates on kuoelvainen esimerkki) > säilyttää välttämättä totuuden - Induktio (induktiivinen päättely): Yksittäisistä tapauksista johdetaan yleinen lainalaisuus (empiiristen tieteiden menetelmä) 2. TIETEENFILOSOFIAN PERUSTEET A. Mitä tiede on? Arkitiedon ja -ajattelun ongelmia: - epäluotettavat havainnot (omien havaintojen liiallinen korostaminen) - selektiiviset havainnot (teemme havaintoja valikoiden) - liiallinen yleistäminen (omien havaintojemme perusteella) - puutteellinen päättely (emme kyseenalaista näkemyksiämme) - lyhytjänteisyys (luotamme ensimmäiseen tai miellyttävimpään selitykseen) - asioiden tarkastelu irrallaan yhteyksistään Tieteenfilosofia tutkii tieteen tavoitteita, menetelmiä ja tieteellisen tiedon tutkimista

4 filosofiasta käsin Tiede on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa Tiede hankkii tietoa luonnosta, ihmisestä ja yhteiskunnasta Päämääränä totuus Tieteessä keskeistä havainnot + käsitteet - nyk. korostetaan kokemusperäisyyttä - pyrkimyksenä määritellä tulos lauseina (käsitteinä) Tieteiden järjestelmä: 1) Formaaliset tieteet (mat, log) 2) Reaalitieteet: a) luonnontieteet (biol, fys, kem) b) humanistiset tieteet (psyk, hist, fil) c) yhteiskuntatieteet (sosiol, taloust) Puhtaat (esim. kemia) ja soveltavat (esim. lääketiede) tieteet Tieteellinen maailmankuva = tiedot maailmasta ja sen lainalaisuuksista hankittu tieteellisin menetelmin (tällöin maailmankuva on avoin, kriittinen ja itseään korjaava). B. Tieteen menetelmistä ja selittämisestä Charles Peircen (amer, ) neljä tapaa muodostaa uskomuksia: 1) itsepäisyyden menetelmä - pidämme kiinni omista vanhoista käsityksistämme 2) auktoriteetin menetelmä - nojaamme auktoriteettiin (esim. puolue, uskonto) 3) intuitiivinen menetelmä - uskomme kykyymme saada tietoa ilman havaintoja ja todisteluja 4) tieteellinen menetelmä - on objektiivinen, julkinen ja itsensä korjaava - objektiivisuus = tutkimuskohteen ominaisuudet tutkijan mielipiteistä riippumattomia - julkisuusperiaate = tutkijan on perusteltava väitteensä tiedeyhteisössä - itsensäkorjaavuus = tehdyt virheet havaitaan ja poistetaan Tieteellisen tutkimuksen kaksi puolta: - a) deskriptiivinen tiede pyrkii tosiasioiden löytämiseen ja kuvaamiseen - b) teoreettinen tiede pyrkii hypoteesien ja teorioiden muodostamiseen Tiedettä tehdään aina lähtökohtaoletusten (esiymmärryksen) varassa - T.S. Kuhn (amer, ), paradigma määrittelee, mitkä ongelmat ovat kiinnostavia ja miten niitä tutkitaan Tieteen kehitys Kuhnin mukaan: - normaalitiede, tutkimusta hyväksytyn paradigman pohjalta yksimielisesti - "anomalian" (ristiriidan) tila, jossa uusi ajatus/tutkimustulos ei sovi vanhaan paradigmaan - vallankumous, jolloin vanha näkemys hylätään ja syntyy uusi paradigma (esim. Kopernikuksen aurinkokeskeisyys) Tieteen edistyminen: 1) tiede lähestyy totuutta vai 2) tiedon määrä kasvaa Tieteen autonomia = tieteen tulosten arviointi on tiedeyhteisön asia, ei ulkopuolisten Tieteellinen teorianmuodostus (vrt. käsitteenmuodostus) - teoria (kr., tarkastelu) = todellisuutta selittävät (ja mahdollisesti ennustavat) väitteet - mahdollistavat ilmiöiden selittämisen ja ymmärtämisen sekä ennustamisen - esittelee oliot ja niiden suhteet toisiinsa

5 Hypoteesi = tutkittavan ongelman ratkaisuehdotus, joka tulee olla testattavissa Karl Popper (itäv, ) - Tieteelliset väitteet on esitettävä niin tarkasti, että ne ovat kumottavissa. - Tiede on pyrkimystä kumota käsityksiä (ns. falsifikaatioargumentti, vrt. loog. pos.) - Fallibilismi: Tietomme ovat näkemyksiä, eivät lopullisia totuuksia. Keskeistä kriittisyys ja valmius muuttaa käsityksiä. Tieteellinen tietokin on subjektiivista: sidottu ajallisesti muuttuviin ajattelutapoihin Tieteen normit (Robert Mertonin mukaan 1949): 1) Arviointiperusteiden yleispätevyys (universalismi) - riippumatta kuka väitteen esittää - vain perustelut painavat 2) Tiedon yhteisyys (kommunismi) - tulosten julkisuus - tulokset eivät ole yksityisomaisuutta 3) Puolueettomuus - tiedemiehen arvovalta ei saa painaa, vaan tieteelliset tiedot sinänsä - politiikka/uskonto ts. auktoriteetit eivät kuulu tieteeseen 4) Järjestelmällinen epäily - kaikkiin tieteen tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti LISÄYS: LOOGINEN POSITIVISMI JA ANALYYTTINEN FILOSOFIA - Looginen positivismi (looginen empirismi, uuspositivismi) syntyi luvun Wienissä - taustana August Comten ( ) positivismi = luotettava tieto voi perustua vain "positiiviseen kokemukseen" eli havaintoon - teologia ja metafysiikka hylätään - verifioimisteesi: Lause on mielekäs, jos se voidaan täydellisesti osoittaa todeksi (verifioida) välittömän havainnon perusteella. > ongelmaksi "kaikki"-lauseet > päädyttiin falsifiointiin eli lause on mielekäs, ellei sitä voida osoittaa vääräksi - Analyyttinen filosofia pyrki ratkaisemaan fil. ongelmat logiikan avulla - useimmat fil. ongelmat johtuvat kielen väärinkäytöstä - LUDWIG WITTGENSTEIN (itäv J.KR.) - rikkaasta wieniläissuvusta. Antoi perintönsä sisaruksilleen, Cambridgen yliopiston opettaja, osallistui vapaaehtoisena 1. maailmansotaan joutuen vangiksi, vietti aikaansa mm. Norjan vuonoissa, luostarin puutarhurina, maalaiskansakoulunopettajana, pyrki arkiseen työhön Neuvostoliittoon, järjesti filosofian oppilailleen työpaikkoja tehtaasta, kuoli eturauhassyöpään - ns. kielifilosofian tärkein edustaja, jonka mukaan filosofiset ongelmat ovat virheellisen kielenkäytön tulosta (kielipeli, eri aloilla käytämme erilaista kieltä - emme voisi ymmärtää leijonaa, vaikka se puhuisi kieltämme, sillä emme ymmärrä leijonan elintapaa ja maailmaa) - aluksi pyrki luomaan ideaalikielen, jonka avulla todellisuus voitaisiin kuvata täsmällisesti (pääteoksessa: Tractatus Logico-Philosophicus, 1922) - BERTRAND RUSSELL (engl J.KR.) - pääteos: Principia Mathematica- loogikko, matemaatikko - maailman rakenne on sama kuin kielen looginen rakenne > pyrittävä kielen tarkkaan

6 analyysiin C. Miten tutkimusta tehdään? 1) Tutkimustehtävän asettaminen - tutkimusaiheen valinta - tutkimuskohteen alustava määrittely 2) Tutkimusaineiston hankinta - tutustuminen kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin sekä tilastoihin - tutkimusasetelma: miten ongelma ratkaistaan? 3) Tutkimusmenetelmien valinta - kvalitatiiviset eli laadulliset menetelmät - kvantitatiiviset eli tilastolliset menetelmät - aineistonkeruu ja analysointi 4) Johtopäätökset ja tulosten julkaiseminen 3. METAFYSIIKKA A. Metafysiikan tutkimusalue Maailmankuva = tieteen luoma kokonaiskuva maailmasta Maailmankatsomus = maailmankuva + käsitykset olevaisesta, elämän tarkoituksesta, arvoista Metafysiikan kysymyksiä ei voi selvitellä empiirisen tieteen metodein, vaan rationaalisin keinoin Kaikkien ihmistä, tietoa, totuutta, luontoa jne. koskevien teorioiden perustana on jokin metafyysinen oletus Metafysiikan perinteinen jako: ontologia, kosmologia, filosofinen teologia B. Ontologia - oppi olevaisesta Ontologian kysymyksissä etsitään vastausta siihen, millaisia maailman ja ihmisen oleminen on Peruskysymys: Mitä oleva on viime kädessä? Reaalinen ja ideaalinen oleva - reaalisesti olemassa oleva on ajallinen, muuttuvainen ja riippuvainen toisista ts. tällaisia ovat esim. materiaaliset oliot - ideaalisesti olemassa oleva on ajaton, muuttumaton ja riippumaton ts. kysymys on käsitteellisestä olemisesta> matematiikan oliot (esim. geometrinen kolmio), eettiset ja esteettiset arvot Substanssin käsite - substanssi tarkoittaa nykyisin ns. perimmäistä olevaa - Aristoteleella substanssi tarkoitti sitä, mitä jokin on - Descartesilla substanssi tarkoitti sitä, mikä ei edellytä mitään muuta kuin itsensä ollakseen olemassa - monismin mukaan substansseja on yksi (esim. materialismin mukaan olevaisuus on vain ainetta, kuten Demokritoksen atomiopissa tai idealismin mukaan olevaisuus on vain henkeä, kuten Berkeleyllä Jumalan havainnoissa) - dualismin mukaan substansseja on kaksi (esim. Descartesilla aine ja henki)

7 - pluralismin mukaan substansseja on useita (esim. Leibnizin monadologiassa) - idealismi ja materialismi (ks. FI 1) Popperin maailmat: - todellisuus jaetaan kolmeen melko itsenäiseen osa-alueeseen: - MAAILMA 1: materiaalinen eli aineellinen (fysikaalinen) todellisuus - MAAILMA 2: mentaalinen, subjektiivinen tajunnan eli ihmismielen maailma - MAAILMA 3: kulttuurinen, ihmisen luoma ja ylläpitämä maailma - Popper hylkää reduktionismin (palauttaminen, jonka mukaan esim. mentaalista maailmaa ei ole ilman fysikaalista maailmaa) - subjektiivisen idealismin mukaan MAAILMA 2 on ensisijaisesti olemassaoleva: solipsismin mukaan todellisuus on ihmisen omat kokemukset (Hume), fenomenalismin mukaan todellisuus on laajemmin havaituksi tulemista (Berkeley). - emergenttisen materialismin mukaan MAAILMA 2 on emergentti MAAILMAAN 1 nähden eli mieli on riippuvainen aivoista, mutta kuitenkin mieli ja tietoisuus on enemmän kuin hermokudos. MAAILMA 1 on kuitenkin MAAILMAN 2 ja 3 olemisen perusta. 1) Olio-ontologia: maailma koostuu yksilöolioista ja niiden yhdistelmistä 2) Tosiasiaontologia: maailma on tosiseikkojen ei olioiden kokonaisuus (Wittgenstein) 3) Prosessiontologia: maailma on dynaaminen prosessi, jatkuvasti muuttuva (perusta ei siis ole pysyvissä olioissa tai tosiseikoissa) Eksistenssi ja subsistenssi - Eksistenssi (lat. exsisto eli ilmestyä) = konkreettiset, ajassa ja tilassa esiintyvät syyseuraussuhteessa olevien olioiden oleminen - Subsistenssi (lat. subsisto eli olla) = abstraktien olioiden, lukujen ja luokkien oleminen Aristoteles: materia ja forma - materia ei ole mitään ilman muotoa; muoto määrittelee ja tekee materiasta olevaisen Universaaliprobleema: mikä on käsitteen ja olion olemisen suhde? - universaali = yleiskäsite (esim. kynä) - Platon (käsiterealismi): yleiskäsitteet ovat todellisesti olemassa (ideoiden maailma) - Aristoteles (konseptualismi): yleiskäsitteet ovat vain yksityisolioissa (niiden muodoissa) - Wilhelm Occamilainen (nominalismi): yleiskäsitteitä ei ole olemassa, vaan käsitteet ovat ihmisen antamia nimiä olioille Kausaalisuus eli syy-seuraus -ketju (luonnon lait) on joko a) ääretön (ongelma: mitä äärettömyys on) b) äärellinen (ong: mikä on ääri?) - Kant: kausaalisuus on ymmärryksessä, mutta ei välttämättä luonnossa Determinismi: kaikki luonnossa tapahtuu kausaalilakien mukaan; ei hyväksytä sattumaa eikä ihmisen vapaata tahtoa (vrt. Laplacen demoni) - Indeterminismi: luonnossa on sattumalla ja ihmiselämässä vapaalla tahdolla tärkeä sija Teleologisuus: kaikki asiat selitetään päämäärästä eli lopputuloksesta käsin C. Teologia - oppi jumalasta Filosofinen teologia vs. kristillinen teologia - länsimainen filosofia ollut kristillissävytteistä Ateismi on näytön puutteesta johtuva uskon puute Jumalaan/jumaliin Teismi on uskoa Jumalaan/jumaliin

8 Agnostisismi on jumalakysymyksen toteamista mahdottomaksi tietää: asiasta ei ole tietoa Perinteiset todistukset Jumalan olemassaolosta: 1. Kausaalinen todistus - Jokaisella tapahtumalla on syy, jonka seuraus se on - Seurauksien ketjun alku ja ensimmäinen syy on Jumala 2. Kosmologinen todistus - Oliot ja asiat joko ovat olemassa tai eivät ole (ehdollisia) - Itse olemassaolo on ehdotonta, siksi välttämättä oltava perusta - Olemassaolon perusta on Jumala, "liikkumaton Liikuttaja" 3. Ontologinen todistus - Täydellisin olento voidaan kuvitella - Mikäli se ei ole olemassa, voidaan kuvitella vielä täydellisempi olento, jolla on ominaisuutena myös olemassaolo 4. Teleologinen todistus - Olemassaolon tarkoituksenmukaisuus ja olioiden päämäärähakuinen käyttäytyminen edellyttävät Jumalaa, joka on asettanut tarkoituksen ja päämäärät 5. Moraalinen todistus - Moraali edellyttää perustaa, jonka avulla hyvä ja paha erotetaan - Jumala on asettanut sisimpäämme moraalin Friedrich Nietzsche: "Jumala on kuollut" Blaise Pascalin (ransk, ) pelurin jumalatodistus: "Ikuisen elämän saa vain, jos uskoo Jumalaan; siis kannattaa uskoa." Ludwig Wittgenstein: Uskonto on kielipeli ja sen takana oleva elämänmuoto.

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus

Lisätiedot

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta. YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen

Lisätiedot

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki

Luentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki Luentorunko 6.11.2007 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (13.11.2007) Järki

Lisätiedot

FI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi

FI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi FI 3 Metafysiikka ja tieto-oppi Tieto ja maailma s.7-16 Tiedon ja maailman suhde voidaan selittää tieteen, taiteen tai uskontojen avulla Tieto ei perustu uskoon tai arvaukseen Tieteellinen tieto pyrkii

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo 1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on

Lisätiedot

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen

Lisätiedot

Vastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus

Vastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus Luentorunko 25.3.2009 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (2.4.2009) Vastaesimerkki

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2011 OPETTAJALLE: Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5 1.3 Tieteen tuntomerkit 1 Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit (jatkoa) 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Milloin tutkimus on tieteellistä?

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä

Lisätiedot

Olemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset

Olemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset Luentorunko 13.11.2007 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin

Lisätiedot

yliopistonlehtori, FT Kirsti Paavola kirsti.paavola(at)oulu.fi kirsti(at)paavola.com ( alkaen) puh

yliopistonlehtori, FT Kirsti Paavola kirsti.paavola(at)oulu.fi kirsti(at)paavola.com ( alkaen) puh 2.2. - 6.4.2017 torstaisin klo 14-16 HU109, ei 9.3. kontaktiopetusta 18 t suoritus: a) teoriaessee b) metodiosuus kirjatenttinä 6.4. ja uusintatenttinä luennolla sovittuna päivänä kirjasta Kevin Greene

Lisätiedot

Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista

Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista Filosofia 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssin sisältö Maailma ja olemassaolo olemassaolo ja sen tutkiminen oliot ja ominaisuudet Kieli ja totuus kieli, totuus ja merkitys päättely Kurssin sisältö

Lisätiedot

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen

Lisätiedot

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Sosiaalityön tutkimus: epistemologia. OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia

Sosiaalityön tutkimus: epistemologia. OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia Peirce: abduktiologiikka ja pragmatismi Popper: falsifikaatio ja demarkaatio Sisäinen realismi 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Käsityksiä tieteellisestä

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat Ontologia ja tietoteoria FILP340 (6 op/4 ov) luennot + oheismateriaali 31.10.-4.12.2007 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin

Lisätiedot

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman

Lisätiedot

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Deduktio. äättely. Tieteellinen pääp. äätelmiä. Induktiivisia pääp. Induktio

Deduktio. äättely. Tieteellinen pääp. äätelmiä. Induktiivisia pääp. Induktio Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 3. Luento 21.1. Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, myös johtopäätös on tosi kaikki ihmiset ovat kuolevaisia;

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

luvun teologiaa

luvun teologiaa 6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen

Lisätiedot

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Suoritusmuodot. Kurssin tavoitteet. Filosofian kysymykset. Luentorunko

Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Suoritusmuodot. Kurssin tavoitteet. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologia ja tietoteoria FILP340 (4 op) luennot + oheismateriaali 18.3.-29.4.2009 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin ongelma

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat

Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana Eetu Pikkarainen, (eetu.pikkarainen@oulu.fi) Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija: tuntee kasvatusfilosofisen tutkimuksen pääsuuntauksia

Lisätiedot

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Muoto.. Luentorunko Olemisen mieli. Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset

Muoto.. Luentorunko Olemisen mieli. Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset Luentorunko 1.4.2009 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin

Lisätiedot

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman

Lisätiedot

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015

Lisätiedot

Tieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento

Tieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento 23.1.2009 Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, on myös johtopäätös tosi P1: Sokrates

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento

YK10 Etiikka III luento YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden

Lisätiedot

YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA

YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA Pentti Alanen KUKA OLI YRJÖ REENPÄÄ Syntyi 18.7.1894, kuoli 18.12.1976 Fysiologian professori 1927-1962 HY Aistinfysiologian tutkija, filosofi Fenomenologiaan nojautuva

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. Laadullinen tutkimus sosiaalityön tutkimuksessa Sosiaalityön tutkijakoulun aloitusseminaari Mikko Mäntysaari

Laadullinen tutkimus. Laadullinen tutkimus sosiaalityön tutkimuksessa Sosiaalityön tutkijakoulun aloitusseminaari Mikko Mäntysaari sosiaalityön tutkimuksessa Sosiaalityön tutkijakoulun aloitusseminaari 8.9.2003 Mikko Mäntysaari 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Luennon sisältö Ontologia ja epistemologia Metodologia: kvantitatiivisen

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

POSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016

POSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016 POSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016 JÄLKIKIRJOITUS Logik der Forschung käännettävänä 1950-luvulla, LSD ilmestyi 1959 samaan aikaan työtä 1951-56

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia

Laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 1 Laadullista tutkimusta koskevan jakson sisältöä: Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Aineiston hankinnan tapoja

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Rajoitettu/rajoittamaton realismi. Luentorunko Rajoitettu/rajoittamaton realismi

Rajoitettu/rajoittamaton realismi. Luentorunko Rajoitettu/rajoittamaton realismi Luentorunko 20.11.2007 1. Realismin ongelmat 2. Nominalismi 3. Trooppiteoria 4. Realismi ja nominalismi: lyhyt tiivistys 5. Teoriat konkreettisista yksilöolioista..(27.11.2007) Rajoitettu/rajoittamaton

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole... 2

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole... 2 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteenfilosofia 2 Tiede, tieto ja totuus 2009 Ilpo Halonen, Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

MEKANISTINEN FILOSOFIA. 2. Natura -- ars. 3. Kello metafoora Aristoteelinen fysiikka ja sen kritiikki

MEKANISTINEN FILOSOFIA. 2. Natura -- ars. 3. Kello metafoora Aristoteelinen fysiikka ja sen kritiikki MEKANISTINEN FILOSOFIA 1. Aristoteleen fysiikka ja sen kritiikki 2. Natura ars 3. Kello metafoora 4. Mekanistinen filosofia ja renessanssin naturalismi 5. Mekanistinen filosofia: aine & liike 6. Materian

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen

Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen Fenomenologia ja hermeneutiikka Rauhalaa ymmärtää lähes automaattisesti väärin, ellei ole koskaan perehtynyt näiden filosofioiden peruskäsityksiin Kiinnostus

Lisätiedot

a) Objektiivisuus: tieteellinen tieto on riippumaton tutkijan subjektiivisista mielipiteistä.

a) Objektiivisuus: tieteellinen tieto on riippumaton tutkijan subjektiivisista mielipiteistä. YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 3 6. TIETEENFILOSOFIA o Tieteenfilosofia tarkastelee tieteen ja tieteellisen tutkimuksen luonteeseen liittyviä filosofisia kysymyksiä. o Mitä tiede on? (a) Tiede on järjestelmällistä

Lisätiedot

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja

Lisätiedot