FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia"

Transkriptio

1 FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille ts. tiedon avulla osataan jotakin Tieto on tosi käsitys, johon liittyy perustelu (Platon, n e.kr) > Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus Tieto on suuntautumista > Tietäminen on uskovaa ja odottavaa orientoitumista todellisuuteen Tieto voidaan jakaa: - (1) Arkitieto = omakohtaista kokemuksellista varmuutta, esiymmärrys - (2) Tieteellinen tieto = kriittistä, itsensä kyseenalaistavaa, esitetään väitelauseina Tiedän, että p (= propositio, lause), jos 1) uskon, että p, 2) p on tosi ja 3) p on perusteltu - uskominen osoittaa luottamusta lauseen pitävyyteen - lause on uskottava, mikäli se on perusteltu (ts. evidenssin vaatimus) - perustelu tapahtuu mm. havainnoimalla (vrt. totuusteoriat) > havainto joko vahvistaa tai kumoaa väitteen - varmuus asian totuudellisuudesta on psyykkinen ilmiö, ei ehdoton ilmiö Tiedolla on a) subjekti (joka tietää), b) objekti (kohde, josta tiedetään) ja c) sisältö (objekti väittäminä) - tieto on aina subjektiivista

2 - objekti jakaantuu: 1) olio eli ulkomaailman kohde, josta emme saa varmaa tietoa ja 2) ilmiö eli kokemuksemme oliosta Merkityksen triadi (kolmio, loogikko Gottlob Frege 1800-luvulta): sana - käsite - kohde - kohde (objekti) esiintyy havainnoissa ja muissa kokemuksissa - käsite syntyy kohteesta ihmismielessä ajattelun seurauksena - sana (merkki) tekee käsitteen viestittäväksi - näistä muodostuu kolmio: kieli, ajattelu, maailma Tieteissä keskeistä KÄSITTEENMÄÄRITTELY, joka tapahtuu osoittamalla (esim. kädellä koivua) tai nimeämällä (sanakirjamääritelmä esim. sanasta demokratia) B. Tiedon lähteet: rationalismi vs. empirismi 1) JÄRKI (lat. ratio) - rationalismi: a priori - tietoa ennen kokemusta - on tietoa, johon ei tarvita kokemusta (kokemustietoa ei kielletä) - René Descartes ( ): ns. synnynnäiset ideat, "Ajattelen, olen siis olemassa" (cogito ergo sum) on apriorinen totuus (ks. FI5) - matemaattiset lauseet ovat a priori 2) KOKEMUS (lat. empeiria) - empirismi: a posteriori - tietoa jälkeen kokemuksen - kaikki tieto edellyttää kokemusta - John Locke ( ): ihminen on syntyessään tyhjä taulu (tabula rasa), johon kokemus kirjoittaa; representationalismi: ulkomaailman objekteja edustavat ns. mielen ideat. - George Berkeley ( ): olemassaolo on havaittuna olemista (esse est percipi); idealismi: ei ole mitään olemassaoloa ilman havaitsevaa henkeä (Jumalaa). - David Hume ( ): skeptisismi: epäili tiedon mahdollisuutta ulkomaailmasta. Immanuel Kantin ( ) synteesi (ks. myös FI5) - synteettinen lause = tuo uutta tietoa ("Veikko on poikamies"), analyyttinen lause = tietoa, joka sisältyy jo käsitteeseen ("poikamies on naimaton") - Onko olemassa synteettisiä a priori -lauseita? Voidaanko ilman kokemusta saada uutta tietoa? - Synteettinen a priori-lause Kantin mukaan on esim.: "7+5=12" ts. matemaattiset lauseet tai "ojennettu jalkani on tietyssä paikassa" - Todellisuus jakaantuu: ilmiöiden (fenomenaaliseen) maailmaan ja olioiden (noumenaaliseen) maailmaan. Emme saa tietoa olioista sinänsä (das Ding an sich), vaan pelkästään ilmiöistä (aistikokemuksista). C. Tiedon varmuus ja totuus Voidaanko mitään tietää varmasti? Descartesin systemaattinen epäily > en voi epäillä, että ajattelen. - Charles Peircen mukaan filosofin ei pidä epäillä sellaista, mitä ei epäile ihmisenä (ts. pragmatismin periaate: käytännössä toimivaa ei sinänsä tarvitse epäillä) Relativismi: tieto ja totuus ovat suhteellisia (johonkin nähden) ja usein subjektiivisia Absolutismi: tieto ja totuus ovat riippumattomia, ehdottomia Totuuden luokittelua: - empiirinen totuus = kokemusperäinen totuus (esim. "jalkani puutuu")

3 - rationaalinen totuus = järkiperäinen totuus (esim. "cogito, ergo sum") - analyyttinen totuus = käsitteeseen sisältyvä totuus (esim. "poikamies on naimaton") - synteettinen totuus = tosiasiasta riippuvainen totuus (esim. "Veikko on poikamies") - looginen totuus = välttämätön johdettu totuus (esim. Sokrates on ihminen, ihminen on kuolevainen, Sokrates on kuolevainen") TOTUUSTEORIAT (ks. myös FI1): - Korrespondenssi- eli vastaavuusteoria (Aristoteles e.kr): väite on tosi, kun se vastaa todellisuutta - Koherenssi- eli yhteensopivuusteoria: väite on tosi, kun se sopii yhteen muiden väitelauseiden kanssa - Konsensus- eli yksimielisyysteoria: väite on tosi, jos siitä ollaan yhtä mieltä - Pragmaattinen eli toimivuusteoria: väite on tosi, kun se toimii käytännössä Totuudessa on vain joko tosi tai epätosi, todennäköisyydessä on eri varmuuden asteita LISÄYS: Francis Bacon ( ) - "tieto on valtaa" - päähuomio luonnontieteisiin - muotoili induktiivisen tutkimusmenetelmän - tieto, joka ei edistä käytännöllistä elämää on arvotonta - filosofia tutki (1) Jumalaa, (2) luontoa ja (3) ihmistä ja hänen tuotteitaan - objektiivisen tiedon tiellä ovat esteenä, ihmisten ennakkoluulot eli idolat: 1. heimon idolat - oma olemus ja yhteisön arvostukset 2. luolan idolat - tutkimme todellisuutta omasta näkökulmasta käsin 3. torin idolat - kielen epäselvyys johtaa harhaan 4. näyttämön idolat - perinteiset mielikuvitukselliset näkemykset johtavat harhaan D. Lyhyt katsaus logiikkaan Aristoteelinen logiikka - Kolmannen poissuljetun laki: ns. kaksiarvologiikkaa, jossa väitelause on joko tosi TAI epätosi, kolmatta vaihtoehtoa ei ole - Ristiriidan laki: lause ei voi olla samanaikaisesti tosi JA epätosi - Deduktio (deduktiivinen päättely): Yleisestä totuudesta johdetaan yksittäistä tapausta koskeva totuus (Sokrates on kuoelvainen esimerkki) > säilyttää välttämättä totuuden - Induktio (induktiivinen päättely): Yksittäisistä tapauksista johdetaan yleinen lainalaisuus (empiiristen tieteiden menetelmä) 2. TIETEENFILOSOFIAN PERUSTEET A. Mitä tiede on? Arkitiedon ja -ajattelun ongelmia: - epäluotettavat havainnot (omien havaintojen liiallinen korostaminen) - selektiiviset havainnot (teemme havaintoja valikoiden) - liiallinen yleistäminen (omien havaintojemme perusteella) - puutteellinen päättely (emme kyseenalaista näkemyksiämme) - lyhytjänteisyys (luotamme ensimmäiseen tai miellyttävimpään selitykseen) - asioiden tarkastelu irrallaan yhteyksistään Tieteenfilosofia tutkii tieteen tavoitteita, menetelmiä ja tieteellisen tiedon tutkimista

4 filosofiasta käsin Tiede on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa Tiede hankkii tietoa luonnosta, ihmisestä ja yhteiskunnasta Päämääränä totuus Tieteessä keskeistä havainnot + käsitteet - nyk. korostetaan kokemusperäisyyttä - pyrkimyksenä määritellä tulos lauseina (käsitteinä) Tieteiden järjestelmä: 1) Formaaliset tieteet (mat, log) 2) Reaalitieteet: a) luonnontieteet (biol, fys, kem) b) humanistiset tieteet (psyk, hist, fil) c) yhteiskuntatieteet (sosiol, taloust) Puhtaat (esim. kemia) ja soveltavat (esim. lääketiede) tieteet Tieteellinen maailmankuva = tiedot maailmasta ja sen lainalaisuuksista hankittu tieteellisin menetelmin (tällöin maailmankuva on avoin, kriittinen ja itseään korjaava). B. Tieteen menetelmistä ja selittämisestä Charles Peircen (amer, ) neljä tapaa muodostaa uskomuksia: 1) itsepäisyyden menetelmä - pidämme kiinni omista vanhoista käsityksistämme 2) auktoriteetin menetelmä - nojaamme auktoriteettiin (esim. puolue, uskonto) 3) intuitiivinen menetelmä - uskomme kykyymme saada tietoa ilman havaintoja ja todisteluja 4) tieteellinen menetelmä - on objektiivinen, julkinen ja itsensä korjaava - objektiivisuus = tutkimuskohteen ominaisuudet tutkijan mielipiteistä riippumattomia - julkisuusperiaate = tutkijan on perusteltava väitteensä tiedeyhteisössä - itsensäkorjaavuus = tehdyt virheet havaitaan ja poistetaan Tieteellisen tutkimuksen kaksi puolta: - a) deskriptiivinen tiede pyrkii tosiasioiden löytämiseen ja kuvaamiseen - b) teoreettinen tiede pyrkii hypoteesien ja teorioiden muodostamiseen Tiedettä tehdään aina lähtökohtaoletusten (esiymmärryksen) varassa - T.S. Kuhn (amer, ), paradigma määrittelee, mitkä ongelmat ovat kiinnostavia ja miten niitä tutkitaan Tieteen kehitys Kuhnin mukaan: - normaalitiede, tutkimusta hyväksytyn paradigman pohjalta yksimielisesti - "anomalian" (ristiriidan) tila, jossa uusi ajatus/tutkimustulos ei sovi vanhaan paradigmaan - vallankumous, jolloin vanha näkemys hylätään ja syntyy uusi paradigma (esim. Kopernikuksen aurinkokeskeisyys) Tieteen edistyminen: 1) tiede lähestyy totuutta vai 2) tiedon määrä kasvaa Tieteen autonomia = tieteen tulosten arviointi on tiedeyhteisön asia, ei ulkopuolisten Tieteellinen teorianmuodostus (vrt. käsitteenmuodostus) - teoria (kr., tarkastelu) = todellisuutta selittävät (ja mahdollisesti ennustavat) väitteet - mahdollistavat ilmiöiden selittämisen ja ymmärtämisen sekä ennustamisen - esittelee oliot ja niiden suhteet toisiinsa

5 Hypoteesi = tutkittavan ongelman ratkaisuehdotus, joka tulee olla testattavissa Karl Popper (itäv, ) - Tieteelliset väitteet on esitettävä niin tarkasti, että ne ovat kumottavissa. - Tiede on pyrkimystä kumota käsityksiä (ns. falsifikaatioargumentti, vrt. loog. pos.) - Fallibilismi: Tietomme ovat näkemyksiä, eivät lopullisia totuuksia. Keskeistä kriittisyys ja valmius muuttaa käsityksiä. Tieteellinen tietokin on subjektiivista: sidottu ajallisesti muuttuviin ajattelutapoihin Tieteen normit (Robert Mertonin mukaan 1949): 1) Arviointiperusteiden yleispätevyys (universalismi) - riippumatta kuka väitteen esittää - vain perustelut painavat 2) Tiedon yhteisyys (kommunismi) - tulosten julkisuus - tulokset eivät ole yksityisomaisuutta 3) Puolueettomuus - tiedemiehen arvovalta ei saa painaa, vaan tieteelliset tiedot sinänsä - politiikka/uskonto ts. auktoriteetit eivät kuulu tieteeseen 4) Järjestelmällinen epäily - kaikkiin tieteen tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti LISÄYS: LOOGINEN POSITIVISMI JA ANALYYTTINEN FILOSOFIA - Looginen positivismi (looginen empirismi, uuspositivismi) syntyi luvun Wienissä - taustana August Comten ( ) positivismi = luotettava tieto voi perustua vain "positiiviseen kokemukseen" eli havaintoon - teologia ja metafysiikka hylätään - verifioimisteesi: Lause on mielekäs, jos se voidaan täydellisesti osoittaa todeksi (verifioida) välittömän havainnon perusteella. > ongelmaksi "kaikki"-lauseet > päädyttiin falsifiointiin eli lause on mielekäs, ellei sitä voida osoittaa vääräksi - Analyyttinen filosofia pyrki ratkaisemaan fil. ongelmat logiikan avulla - useimmat fil. ongelmat johtuvat kielen väärinkäytöstä - LUDWIG WITTGENSTEIN (itäv J.KR.) - rikkaasta wieniläissuvusta. Antoi perintönsä sisaruksilleen, Cambridgen yliopiston opettaja, osallistui vapaaehtoisena 1. maailmansotaan joutuen vangiksi, vietti aikaansa mm. Norjan vuonoissa, luostarin puutarhurina, maalaiskansakoulunopettajana, pyrki arkiseen työhön Neuvostoliittoon, järjesti filosofian oppilailleen työpaikkoja tehtaasta, kuoli eturauhassyöpään - ns. kielifilosofian tärkein edustaja, jonka mukaan filosofiset ongelmat ovat virheellisen kielenkäytön tulosta (kielipeli, eri aloilla käytämme erilaista kieltä - emme voisi ymmärtää leijonaa, vaikka se puhuisi kieltämme, sillä emme ymmärrä leijonan elintapaa ja maailmaa) - aluksi pyrki luomaan ideaalikielen, jonka avulla todellisuus voitaisiin kuvata täsmällisesti (pääteoksessa: Tractatus Logico-Philosophicus, 1922) - BERTRAND RUSSELL (engl J.KR.) - pääteos: Principia Mathematica- loogikko, matemaatikko - maailman rakenne on sama kuin kielen looginen rakenne > pyrittävä kielen tarkkaan

6 analyysiin C. Miten tutkimusta tehdään? 1) Tutkimustehtävän asettaminen - tutkimusaiheen valinta - tutkimuskohteen alustava määrittely 2) Tutkimusaineiston hankinta - tutustuminen kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin sekä tilastoihin - tutkimusasetelma: miten ongelma ratkaistaan? 3) Tutkimusmenetelmien valinta - kvalitatiiviset eli laadulliset menetelmät - kvantitatiiviset eli tilastolliset menetelmät - aineistonkeruu ja analysointi 4) Johtopäätökset ja tulosten julkaiseminen 3. METAFYSIIKKA A. Metafysiikan tutkimusalue Maailmankuva = tieteen luoma kokonaiskuva maailmasta Maailmankatsomus = maailmankuva + käsitykset olevaisesta, elämän tarkoituksesta, arvoista Metafysiikan kysymyksiä ei voi selvitellä empiirisen tieteen metodein, vaan rationaalisin keinoin Kaikkien ihmistä, tietoa, totuutta, luontoa jne. koskevien teorioiden perustana on jokin metafyysinen oletus Metafysiikan perinteinen jako: ontologia, kosmologia, filosofinen teologia B. Ontologia - oppi olevaisesta Ontologian kysymyksissä etsitään vastausta siihen, millaisia maailman ja ihmisen oleminen on Peruskysymys: Mitä oleva on viime kädessä? Reaalinen ja ideaalinen oleva - reaalisesti olemassa oleva on ajallinen, muuttuvainen ja riippuvainen toisista ts. tällaisia ovat esim. materiaaliset oliot - ideaalisesti olemassa oleva on ajaton, muuttumaton ja riippumaton ts. kysymys on käsitteellisestä olemisesta> matematiikan oliot (esim. geometrinen kolmio), eettiset ja esteettiset arvot Substanssin käsite - substanssi tarkoittaa nykyisin ns. perimmäistä olevaa - Aristoteleella substanssi tarkoitti sitä, mitä jokin on - Descartesilla substanssi tarkoitti sitä, mikä ei edellytä mitään muuta kuin itsensä ollakseen olemassa - monismin mukaan substansseja on yksi (esim. materialismin mukaan olevaisuus on vain ainetta, kuten Demokritoksen atomiopissa tai idealismin mukaan olevaisuus on vain henkeä, kuten Berkeleyllä Jumalan havainnoissa) - dualismin mukaan substansseja on kaksi (esim. Descartesilla aine ja henki)

7 - pluralismin mukaan substansseja on useita (esim. Leibnizin monadologiassa) - idealismi ja materialismi (ks. FI 1) Popperin maailmat: - todellisuus jaetaan kolmeen melko itsenäiseen osa-alueeseen: - MAAILMA 1: materiaalinen eli aineellinen (fysikaalinen) todellisuus - MAAILMA 2: mentaalinen, subjektiivinen tajunnan eli ihmismielen maailma - MAAILMA 3: kulttuurinen, ihmisen luoma ja ylläpitämä maailma - Popper hylkää reduktionismin (palauttaminen, jonka mukaan esim. mentaalista maailmaa ei ole ilman fysikaalista maailmaa) - subjektiivisen idealismin mukaan MAAILMA 2 on ensisijaisesti olemassaoleva: solipsismin mukaan todellisuus on ihmisen omat kokemukset (Hume), fenomenalismin mukaan todellisuus on laajemmin havaituksi tulemista (Berkeley). - emergenttisen materialismin mukaan MAAILMA 2 on emergentti MAAILMAAN 1 nähden eli mieli on riippuvainen aivoista, mutta kuitenkin mieli ja tietoisuus on enemmän kuin hermokudos. MAAILMA 1 on kuitenkin MAAILMAN 2 ja 3 olemisen perusta. 1) Olio-ontologia: maailma koostuu yksilöolioista ja niiden yhdistelmistä 2) Tosiasiaontologia: maailma on tosiseikkojen ei olioiden kokonaisuus (Wittgenstein) 3) Prosessiontologia: maailma on dynaaminen prosessi, jatkuvasti muuttuva (perusta ei siis ole pysyvissä olioissa tai tosiseikoissa) Eksistenssi ja subsistenssi - Eksistenssi (lat. exsisto eli ilmestyä) = konkreettiset, ajassa ja tilassa esiintyvät syyseuraussuhteessa olevien olioiden oleminen - Subsistenssi (lat. subsisto eli olla) = abstraktien olioiden, lukujen ja luokkien oleminen Aristoteles: materia ja forma - materia ei ole mitään ilman muotoa; muoto määrittelee ja tekee materiasta olevaisen Universaaliprobleema: mikä on käsitteen ja olion olemisen suhde? - universaali = yleiskäsite (esim. kynä) - Platon (käsiterealismi): yleiskäsitteet ovat todellisesti olemassa (ideoiden maailma) - Aristoteles (konseptualismi): yleiskäsitteet ovat vain yksityisolioissa (niiden muodoissa) - Wilhelm Occamilainen (nominalismi): yleiskäsitteitä ei ole olemassa, vaan käsitteet ovat ihmisen antamia nimiä olioille Kausaalisuus eli syy-seuraus -ketju (luonnon lait) on joko a) ääretön (ongelma: mitä äärettömyys on) b) äärellinen (ong: mikä on ääri?) - Kant: kausaalisuus on ymmärryksessä, mutta ei välttämättä luonnossa Determinismi: kaikki luonnossa tapahtuu kausaalilakien mukaan; ei hyväksytä sattumaa eikä ihmisen vapaata tahtoa (vrt. Laplacen demoni) - Indeterminismi: luonnossa on sattumalla ja ihmiselämässä vapaalla tahdolla tärkeä sija Teleologisuus: kaikki asiat selitetään päämäärästä eli lopputuloksesta käsin C. Teologia - oppi jumalasta Filosofinen teologia vs. kristillinen teologia - länsimainen filosofia ollut kristillissävytteistä Ateismi on näytön puutteesta johtuva uskon puute Jumalaan/jumaliin Teismi on uskoa Jumalaan/jumaliin

8 Agnostisismi on jumalakysymyksen toteamista mahdottomaksi tietää: asiasta ei ole tietoa Perinteiset todistukset Jumalan olemassaolosta: 1. Kausaalinen todistus - Jokaisella tapahtumalla on syy, jonka seuraus se on - Seurauksien ketjun alku ja ensimmäinen syy on Jumala 2. Kosmologinen todistus - Oliot ja asiat joko ovat olemassa tai eivät ole (ehdollisia) - Itse olemassaolo on ehdotonta, siksi välttämättä oltava perusta - Olemassaolon perusta on Jumala, "liikkumaton Liikuttaja" 3. Ontologinen todistus - Täydellisin olento voidaan kuvitella - Mikäli se ei ole olemassa, voidaan kuvitella vielä täydellisempi olento, jolla on ominaisuutena myös olemassaolo 4. Teleologinen todistus - Olemassaolon tarkoituksenmukaisuus ja olioiden päämäärähakuinen käyttäytyminen edellyttävät Jumalaa, joka on asettanut tarkoituksen ja päämäärät 5. Moraalinen todistus - Moraali edellyttää perustaa, jonka avulla hyvä ja paha erotetaan - Jumala on asettanut sisimpäämme moraalin Friedrich Nietzsche: "Jumala on kuollut" Blaise Pascalin (ransk, ) pelurin jumalatodistus: "Ikuisen elämän saa vain, jos uskoo Jumalaan; siis kannattaa uskoa." Ludwig Wittgenstein: Uskonto on kielipeli ja sen takana oleva elämänmuoto.

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden

Lisätiedot

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus

Lisätiedot

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta. YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä

Lisätiedot

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo 1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2011 OPETTAJALLE: Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista

Metafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista Filosofia 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssin sisältö Maailma ja olemassaolo olemassaolo ja sen tutkiminen oliot ja ominaisuudet Kieli ja totuus kieli, totuus ja merkitys päättely Kurssin sisältö

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015

Lisätiedot

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat

Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana Eetu Pikkarainen, (eetu.pikkarainen@oulu.fi) Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija: tuntee kasvatusfilosofisen tutkimuksen pääsuuntauksia

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia

Laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 1 Laadullista tutkimusta koskevan jakson sisältöä: Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Aineiston hankinnan tapoja

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen

Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen Fenomenologia ja hermeneutiikka Rauhalaa ymmärtää lähes automaattisesti väärin, ellei ole koskaan perehtynyt näiden filosofioiden peruskäsityksiin Kiinnostus

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

9.2.2012. 2 Tiede, tieto ja totuus

9.2.2012. 2 Tiede, tieto ja totuus 2 Tiede, tieto ja totuus 2012 Ilpo Halonen Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Doksiadis, Apostolos, Logicomix: nerouden ja hulluuden rajalla, Avain, Helsinki 2010.

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana

Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana Sami Paavola & Kai Hakkarainen TU-0.3100 Johdatus tieteenfilosofiaan 24.11.2009 Pertti Huhtanen, Tuula Mäkinen Tehtäväksianto

Lisätiedot

Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs

Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse, Helsinki Kielen kärjestä ja juurista André Maury

Lisätiedot

Filosofia 1. Peruskalvot

Filosofia 1. Peruskalvot Filosofia 1 Peruskalvot 1 Mitä filosofia on? Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l) Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset perusoletukset Filosofian

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2 uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ

T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ Mitä analyysilla tarkoitetaan? Analyysin tekemiseen tarvitaan analysoitava kohde ja siinä olevia analysoitavia yksiköitä. Ne voivat olla

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

MIKSI JUMALASTA ON VAIKEA PUHUA? Uskonnonfilosofinen tutkielma Jumalan käsittämisestä. Marlon Moilanen. Ressun lukio. Filosofia

MIKSI JUMALASTA ON VAIKEA PUHUA? Uskonnonfilosofinen tutkielma Jumalan käsittämisestä. Marlon Moilanen. Ressun lukio. Filosofia MIKSI JUMALASTA ON VAIKEA PUHUA? Uskonnonfilosofinen tutkielma Jumalan käsittämisestä Marlon Moilanen Ressun lukio Filosofia Tiivistelmä Tutkimuksen aiheeksi on valittu Jumalan käsitteen ja erityisesti

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut

Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut Prof. Juha Perttula (LaY) Kokemuksen tutkimus seminaari, Oulu, 14.4.2011 (1) Perusta 1983-1989 Psykologian peruskoulutus

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

Eurooppalainen ilmiö. 1. Islamilainen maailma. a. Islamin keskeiset opit. 1900-luvun selitykset 19.4.2011

Eurooppalainen ilmiö. 1. Islamilainen maailma. a. Islamin keskeiset opit. 1900-luvun selitykset 19.4.2011 Eurooppalainen ilmiö Miksi tieteen vallankumous Euroopassa eikä Kiinassa tai islamilaisessa maailmassa? Voidaanko puhua ei-länsimaisesta tieteestä? Kontrafaktuaalinen historia? Eksternalistiset selitykset

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

MIKSI JUMALA ON OLEMASSA

MIKSI JUMALA ON OLEMASSA MIKSI JUMALA ON OLEMASSA Joensuun yliopisto, teologinen tiedekunta Läntisen teologian laitos Oppimistehtävä, syksy 2004 Systemaattisen teologian aineopinnot Uskonnonfilosofia I Mirjami Hyttinen Sisällys

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Inf-0.1202 Filosofia. Essee: Mietiskelyitä Descartesin Mietiskelyistä. Joosef Valli

Inf-0.1202 Filosofia. Essee: Mietiskelyitä Descartesin Mietiskelyistä. Joosef Valli Inf-0.1202 Filosofia Essee: Mietiskelyitä Descartesin Mietiskelyistä Joosef Valli Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Epäilyn metodi... 4 3. Ajattelen, siis olen... 4 4. Jumalasta... 6 5. Ympäröivän maailman

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden FILOSOFIAN KOE 16.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Islam ja Euroopan kohtaaminen

Islam ja Euroopan kohtaaminen Islam ja Euroopan kohtaaminen Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla 21.9.2010: Kristityn ja muslimin avioliitto 21.9.2010 Ari Hukari 1 Kulttuurien vuorovaikutus lainaamista, kopioimista, plagioimista välitystä,

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

MITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto 21.1.2014

MITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto 21.1.2014 MITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto 21.1.2014 KIRJALLISUUTTA I.N. Cri$cal Scien$fic Realism (1999) Onko menneisyys todellista?, Aika (2000) ARMSTRONG: Universals and Scien$fic Realism

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

ONKO TIEDOLLA TULEVAISUUTTA?

ONKO TIEDOLLA TULEVAISUUTTA? ONKO TIEDOLLA TULEVAISUUTTA? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Professoriliitto 45 vuotta, 31.10.2014 AUGUSTE COMTE 1830 kuvaus ihmiskunnan historian kehitysvaiheista: 1) teologinen (uskonnollinen)

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Tietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.

Tietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki. Tietoisuuden ongelman ytimessä Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.fi Konteksti: filosofinen naturalismi Filosofinen naturalismi olettaa, että

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005. Luonnehdintoja logiikasta 11. Poikkeavista logiikoista. Poikkeavista logiikoista 2. Poikkeavista logiikoista 3. Johdatus logiikkaan

Ilpo Halonen 2005. Luonnehdintoja logiikasta 11. Poikkeavista logiikoista. Poikkeavista logiikoista 2. Poikkeavista logiikoista 3. Johdatus logiikkaan Luonnehdintoja logiikasta 11 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta Modaalilogiikan renessanssi ja sille sukua olevien loogisten

Lisätiedot

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento 28.1. 1 Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa

Lisätiedot

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Filosofia yhdistää 1

Filosofia yhdistää 1 Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila Filosofia yhdistää 1 Filosofia yhdistää hajanaisuudessa Puheenvuoroni otsikko on Filosofia yhdistää. Tätä voidaan pitää yllättävänä väitteenä kahdestakin syytä. Ensinnäkin

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

PIILOTETUT MERKIT MERKITYSTEN ARKEOLOGIAA JA SYVÄHENKISTÄ ELÄMÄÄ

PIILOTETUT MERKIT MERKITYSTEN ARKEOLOGIAA JA SYVÄHENKISTÄ ELÄMÄÄ PIILOTETUT MERKIT MERKITYSTEN ARKEOLOGIAA JA SYVÄHENKISTÄ ELÄMÄÄ Elämme keskellä merkkien maailmaa, mutta niistä olennaisimmat eivät välttämättä ole niitä, jotka ovat eniten esillä ja tarjoutuvat meille

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Johdanto: Mitä tieto-oppi on?

Johdanto: Mitä tieto-oppi on? I Johdanto: Mitä tieto-oppi on? Tieto-oppi eli epistemologia (kreikan sanasta episteme tieto ) tarkastelee inhimilliseen tietoon liittyviä, pääasiallisesti teoreettisia kysymyksiä. Esimerkiksi: Mitä tieto

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot