MAAILMA 3. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto toukokuu 2016
|
|
- Ari-Matti Sariola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAAILMA 3 Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto toukokuu 2016
2 TAUSTAA (I.N.) SFY:n kollokviot Arvo (1981), Olio (1984), Minä (1986), Maailma (2009) Maailma, minä ja kulttuuri: Emergentin materialismin näkökulma (1990) Popper100 (2002) World 3: A Critical Defence (2006)
3 POPPER KOLMESTA MAAILMASTA 1960: Seminaari (LSE) 1967: Epistemology without a Knowing Subject 1968: On the History of the Objective Mind 1972: Objective Knowledge 1974: Autobiography 1977 (& JOHN ECCLES) The Self and its Brain 1980: Three Worlds, The Tanner Lectures on Human Values 1980 [verkossa]
4 MAAILMA 1 fysikaaliset objektit keskikokoiset teoreettiset entiteetit fysikaaliset prosessit realistinen dynaaminen prosessiontologia emergentti kehitys
5 MAAILMA 2 ihmisen (ja ehkä korkeampien eläinten) subjektiiviset kokemukset, tietoisuus, mentaaliset tilat ja tapahtumat ECCLES: dualismi, kuolematon sielu POPPER: mielen emergenssi maailma 1:stä, sosiaalinen minän (self) teoria: itsetietoisuus (self-consciousness) tulosta aivotapahtumista ja kielestä alaspäinen kausaatio: interaktionismi ilman substanssidualismia (vs. parallelismi, epifenomenalismi)
6 MAAILMA 3 ihmisen sosiaalisen toiminnan julkiset tulokset: kieli, kulttuuri, yhteiskunta emergentti materialismi: maailma 3 syntynyt evoluution kautta maailmoista 1 ja 2 maailma 3 ontologisesti riippuvainen maailmasta 1 maailman 3 suhteellinen itsenäisyys: interaktio maailman 1 kanssa maailman 2 kautta
7 REDUKTIO reduktio maailmaan 1: reduktiivinen materialismi reduktio maailmaan 2: subjektiivinen idealismi reduktio maailmaan 3: objektiivinen idealismi POPPER: antireduktionistinen pluralismi argumentit eliminatiivista ja reduktiivista materialismia vastaan kausaalinen vaikutus todellisuuden kriteerinä, evoluution kulku on edellyttänyt tätä vapaa tahto, plastinen kontrolli ihminen moraalinen olento
8 EDELTÄJIÄ BOLZANO 1837: puhutut ja kirjoitetut lauseet, mentaaliset lauseet, Sätze an sich FREGE: Der Gedanke (1918) antipsykologismi logiikassa ja matematiikassa ajatukset, propositiot: kolmas valtakunta, eivät aktuaalisia (wirklich) eikä jonkin tietoisuuden sisällä HEGEL: Phänomenologie des Geistes (1807) historiallisesti kehittyvä objektiivinen henki henki, luonto, ihmisten mieli, itsetietoisuus, kulttuuri, moraali, uskonto, absoluuttinen tieto
9 KÖYHÄN MIEHEN PLATONISMI platonismi postuloi ajattomasti olevia ideaalisia entiteettejä Popperille ajatusten objektiiviset sisällöt ja muut maailma 3:n oliot ovat ihmisen tekemiä Popper ei objektiivinen idealisti (vs. BUNGE, Scientific materialism, 1981) oppi maailma 3:sta on ontologinen teoria ihmisen sosiaalisesti luomasta kulttuurista
10 CARNAP: Aufbau (1928) kulttuuriobjektit (esim. tavat) fysikaaliset objektit dokumentoivat kulttuuriobjekteja psykologiset objektit manifestoivat kulttuuriobjekteja konstituutioteoria: reduktio maailmaan 2
11 MAAILMA 3:N OLIOITA materiaaliset artefaktit (MARX, ILJENKOV, MARGOLIS) aineellinen ydin, relationaaliset kulttuuriominaisuudet teot, sosiaaliset instituutiot (SEARLE) abstraktit oliot propositiot, käsitteet, luvut sinfoniat arvot persoonat
12 ESINEELLISTÄMINEN O HEAR: sosiaaliset käytännöt riittävät, ei tarvitse esineellistää niiden tuloksia olioiksi laskeminen, säveltäminen kulttuurityöllä myös tuotteita, joihin tekijöillä on oikeudet (IPR) säveltäjän opukset numeroidaan kulttuuriesineet voivat tuhoutua
13 SOSIAALINEN KONSTRUKTIVISMI sosiaalinen konstruktivismi ja sisäinen realismi imperialistisina maailma 3:n oppeina myös fysikaaliset objektit kulttuuristen käytäntöjen tuotteita maailmat 1 ja 3 erottamattomia (PUTNAM, PIHLSTRÖM) esim. puut ja öljy hyödykkeinä identifiointi olioiden identifiointi kielellisten kriteerien avulla ei-vielä-identifioidut oliot historiallisesti ennen ihmistä ja kieltä (esim. elektronit, dinosaurukset), osallistuminen kausaalisiin prosesseihin
14 TIETO Popperin mukaan objektiivinen tieto ilman subjektia kuuluu maailma 3:een lauseen ilmaisema informaatiosisältö on maailmassa 3 maailma 3 ei ole assertoitujen lauseiden muodostama ristiriitainen teoria (vs. L.J. COHEN) tiedeyhteisön hyväksymä tieto hetkellä t (vrt. PEIRCE: tiedeyhteisö tiedon subjektina) oikeusyhteisön hyväksymä oikeusjärjestys
15 TEKIJÄN TIETO JA REALISMI ihmisen luomilla luvuilla on meille vielä tuntemattomia ominaisuuksia unembodied abstract objects (eivät dokumentoituja tai manifestoituja) konstruktiot voivat ylittää tekijän aikomukset ja tiedon matematiikkaa ja kieltä koskevat aidot löydöt, silti ilman platonismia maailma 3:a koskevilla väitelauseilla totuusehdot, tieteellinen realismi matematiikalle sekä kulttuuri- ja yhteiskuntatieteille
16 ONTOLOGISET SITOUMUKSET Th. Rein perusti Suomen Filosofisen Yhdistyksen 1873 Suomi on EU:n jäsen Suomessa on yli sata kaupunkia Sibelius sävelsi seitsemän sinfoniaa Luku 97 on jaoton todet lauseet, ei yksinomaan maailmoihin 1 ja 2 viittaavia parafraaseja kulttuuriesine ei samastettavissa minkään dokumentaationsa tai manifestaationsa (tai näiden luokan tai systeemin (BUNGE)) kanssa
17 MAAILMA 3:N REAALISUUS Popperille reaalisuuden kriteeri on kausaalinen voima suhteessa tavallisiin fysikaalisiin objekteihin esim. ostan kahvikupin euron kolikolla alaspäinen kausaatio (vrt. KIM): maailma 3:n oliot eivät vahvasti supervenienttejä materiaaliseen perustaansa (esim. kolikko ja sen arvo) DURKHEIM: sosiaalisten faktojen pakottava vaikutus yksilöjen suhteen (vs. Popperin oma metodologinen individualismi) myös John WATKINS ( ), LSE:n professori , Ian JARVIE (s. 1937)
18 FIKTIO PEIRCE: todelliset oliot (real things) ominaisuudet riippumattomia siitä, mitä kukaan niistä ajattelee, alkuluvut antirealismi fiktioiden suhteen: fiktiiviset oliot (joulupukki, keijukaiset, Aku Ankka yms.) eivät todellisia, mutta voivat kuulua ei-aktuaalisiin mahdollisiin maailmoihin henkilö Anna Karenina ei kuulu maailmaan 3, mutta Tolstoin romaani kuuluu omaelämäkerta: musiikki maailma 2:n ja 3:n erottelun lähteenä, BEETHOVEN vs. BACH
19 POPPERIN PARADOKSEJA totuuden etsijä, mutta valikoiva oman uran kuvauksessa virheistä oppiminen tärkeää, mutta ei koskaan luopunut falsifikaatiokriteeristään ja induktiokritiikistään avoimen yhteiskunnan puolustaja, mutta diktaattori oman koulukunnan johtajana kriittinen rationalisti, joka ei sietänyt kritiikkiä oppilailtaan evoluutioepistemologi, joka piti evoluutioteoriaa metafyysisenä metodologinen individualisti, joka kehitti objektiivisen kulttuurin ja instituutioiden teorian reformisti ja interventionisti, jota käytettiin kylmän sodan ja uusliberalismin äänitorvena
20 POPPERIN ANSIOITA tärkeiden ongelmien esiin nosto tieteenfilosofian arvostuksen nousu erityistieteissä informaatiosisältö tieteen tavoitteena totuudenkaltaisuus realismin puolustuksessa ja tieteen edistymisen määrittelyssä historisismin problematisointi avoimen yhteiskunnan puolustus maailma 3:n ontologia
Mieli ja ruumis. Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Ongelman historiallinen tausta. Ongelman historiallinen tausta
Luentorunko 4.12.2007 1. Mieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. Mitä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen ja kolmannen persoonan
LisätiedotLuentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Mieli-ruumis -ongelma. Mieli ruumis-ongelman versioita. Ongelman historiallinen tausta
Luentorunko 29.4.2009 ieli-ruumis -ongelma 1. ieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. itä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen
LisätiedotMITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto 21.1.2014
MITEN ONTOLOGISTA REALISMIA VOI PUOLUSTAA? Ilkka Niiniluoto 21.1.2014 KIRJALLISUUTTA I.N. Cri$cal Scien$fic Realism (1999) Onko menneisyys todellista?, Aika (2000) ARMSTRONG: Universals and Scien$fic Realism
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotMETAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ
METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
Lisätiedot1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotSosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön. Metodologinen individualismi. Perusteita metodologiselle individualismille
Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön Sosiaalinen todellisuus Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) 8. Luento 25.2.2010 Ajatus yksilöstä toiminnan syynä uhattuna kahdesta suunnasta:
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotOikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä
Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
Lisätiedot4. Metafysiikka ja mielenfilosofia
4. Metafysiikka ja mielenfilosofia 227 MENTAALINEN KAUSAATIO Panu Raatikainen Ajatus mentaalisesta kausaatiosta siitä että mentaaliset ominaisuudet, tilat tai tapahtumat aiheuttavat fysikaalisia vaikutuksia,
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotHgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin
Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin Lähtökohtia Mikä on suurin selvittämätön filosofinen ongelma? Entä tieteellinen?
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotKokeellinen yhteiskuntatiede
Kokeellinen yhteiskuntatiede Metodifestivaali 2019 Syistä selityksiin Samuli Reijula samuli.reijula@helsinki.fi Kokeita yhteiskuntatieteessä? EI Yhteiskuntatieteen tutkimuskohde erityinen Vapaa tahto
LisätiedotPOSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016
POSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016 JÄLKIKIRJOITUS Logik der Forschung käännettävänä 1950-luvulla, LSD ilmestyi 1959 samaan aikaan työtä 1951-56
LisätiedotARVON MEKIN ANSAITSEMME? ARVOJEN, ARVOSTUSTEN JA MERKITYSTEN ETIOLOGIAA. Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
ARVON MEKIN ANSAITSEMME? ARVOJEN, ARVOSTUSTEN JA MERKITYSTEN ETIOLOGIAA Hgin työväenopisto 30.9.2008 FM Jussi Tuovinen KYSYMYKSIÄ Mikä on arvo? Millä on arvoa? Miten arvoa mitataan? Objektiivinen vai subjektiivinen?
LisätiedotEsa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento II, unplugged S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Raphael: School of
LisätiedotTietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.
Tietoisuuden ongelman ytimessä Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.fi Konteksti: filosofinen naturalismi Filosofinen naturalismi olettaa, että
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotABDUKTIO JA TIETEELLINEN REALISMI. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta kevät 2014
ABDUKTIO JA TIETEELLINEN REALISMI Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta kevät 2014 REFERENCES Is Science Progressive? (1984) Truthlikeness (1987) Critical Scientific Realism (1999) Onko menneisyys todellista?,
LisätiedotHei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho
1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki
LisätiedotMieli & materia. Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto
Mieli & materia Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto Otto Lappi (otto.lappi@helsinki.fi) Kognitiotiede/Psykologian laitos Helsingin yliopisto
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä
Kielellä on väliä twitter.com/mariaohisalo Maria Ohisalo, YTT, tutkija, Y-Säätiö facebook.com/ohisalomaria 1 Kielellä on väliä Kieli rakentaa maailmaamme ja suuntaa toimintaamme Arkikielessä köyhä on terminä
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotAvaussanat: Ilkka Niiniluodon juhlaseminaari
Avaussanat: Ilkka Niiniluodon juhlaseminaari 28.9.2016 SAMI PIHLSTRÖM Emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto tuskin kaipaa erityistä esittelyä Suomen Filosofisen Yhdistyksen jäsenistölle tai Ajatusvuosikirjan
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotMitä on tieteenfilosofia ja minkälaisia keinoja se tarjoaa lääkärille?
Helsingin yliopisto Mitä on tieteenfilosofia ja minkälaisia keinoja se tarjoaa lääkärille? Lääketieteen filosofiaa syventäen Teema: Anamneesi Samuli Salmi samuli.salmi@helsinki.fi 13. syyskuuta 2017 Sisältö
LisätiedotYK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet
LisätiedotTieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen
Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento 28.1. 1 Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa
LisätiedotOlemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 13.11.2007 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotKuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen
Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen Fenomenologia ja hermeneutiikka Rauhalaa ymmärtää lähes automaattisesti väärin, ellei ole koskaan perehtynyt näiden filosofioiden peruskäsityksiin Kiinnostus
LisätiedotAika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto
Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?
Lisätiedoto Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.
YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Hestenes (1992): The great game of science is modelling the real world, and each scientific theory lays down a system of rules for
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotKohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen
Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei
LisätiedotKasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat
Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana Eetu Pikkarainen, (eetu.pikkarainen@oulu.fi) Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija: tuntee kasvatusfilosofisen tutkimuksen pääsuuntauksia
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotKOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15
KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015
LisätiedotInhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus
Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotSosiaalisen todellisuuden täsmäanalyysiä
filosofeihin, mutta kukaan ei esittele ja arvioi systemaattisesti sen keskeisten vaikuttajien Schlickin, Carnapin ja Neurathin saati sitten Wittgensteinin näkemyksiä. Lukijalle, joka ei tiedä näistä ennestään
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotIlpo Halonen 2005. Luonnehdintoja logiikasta 11. Poikkeavista logiikoista. Poikkeavista logiikoista 2. Poikkeavista logiikoista 3. Johdatus logiikkaan
Luonnehdintoja logiikasta 11 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta Modaalilogiikan renessanssi ja sille sukua olevien loogisten
LisätiedotTausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi
Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:
LisätiedotSokrateen vaatimus»tunne itsesi!» merkitsi
Vuosituhannen vaihtuessa ILKKA NIINILUOTO Sokrateen vaatimus»» merkitsi antiikin filosofian kääntymistä luonnosta ihmiseen. Tämän jälkeen filosofiassa on esitetty lukuisa joukko ihmiskäsityksiä, jotka
LisätiedotLuku 10 - Michael Krausz: Luovuus ja itsetransformaatio (Creativity and self-transformation), teoksesta Idea of creativity (Krausz ym.
KIKS111 Kirjoittamisen tutkimus Ville Willman Referaatti Luku 10 - Michael Krausz: Luovuus ja itsetransformaatio (Creativity and self-transformation), teoksesta Idea of creativity (Krausz ym. 2009: 191-204)
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotYksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6.
Yksilö ja yhteisö Yksilö ja yhteisö Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. luento 90-luvun lopulla sveitsiläinen avustusjärjestö toteutti korruption vastaisen ohjelman Pakistanissa. Perustui agentti-päämies
LisätiedotYksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona
Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann
LisätiedotKokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto
Kokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto Tero Vaaja Jyväskylän yliopisto Kokemuksen tutkimus, Oulu 26.4.2013 Onko mahdollista tietää, millaista on olla toinen ihminen? Nagel (1974): What Is It Like to Be
LisätiedotTieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka
Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 6. Luento 5.2.2009 Positivistinen näkemys teorioista havaintojen teknisenä
LisätiedotLiikennekäyttäytyminen hierarkiana
Liikennekäyttäytyminen hierarkiana PsT, Psykologi Tutkimus ja Koulutus Humaani Oy Kuljettajakäyttäytymisen teorioista Kuljettajan tehtävä on siinä määrin monimutkainen, että sitä ei yhdellä teorialla kateta
LisätiedotKasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria. Eetu Pikkarainen Kohdeteoria 1
Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen
LisätiedotTieteidenväliset suhteet
Tieteidenvälisi lisiä suhteita Tieteidenväliset suhteet Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 12 Tutkimuskohteiden ontologiset suhteet esim. aivot mieli yhteiskunta mitä seurauksia ontologisilla suhteilla
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotVerkostoitumisen saloja VoimaNaisille
Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.
11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.
LisätiedotMahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys. Aikataulu: Propositionaalisten asenteiden logiikasta 1. Mahdollisten maailmojen
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 9. luento 7.4.2005 Aikataulu: VIIMEINEN LUENTO 14.4. Sovelluksista ja viimeaikaisesta
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotOngelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs
Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs ja jos voi, niin tulisiko sellainen rakentaa? 2012-2013
Lisätiedot22.3.2012. Niin & näin 3/96, kokoelma artikkeleita yleisotsikolla Tieteenfilosofia :
7 Tiedon kasvu ja tieteen edistyminen 8 Viime vuosikymmenten realismikeskustelusta tieteenfilosofiassa 2012 Ilpo Halonen, Kuhn, Thomas, Tieteellisten vallankumousten rakenne, Art House, Helsinki 1994.
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA Tiedon kasvu KIRJALLISUUTTA 4
Tieteenfilosofia 7 Tiedon kasvu ja tieteen edistyminen 8 Viime vuosikymmenten realismikeskustelusta tieteenfilosofiassa 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin!
LisätiedotStudia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!
Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö
Kielellä on väliä Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö 1 Teema: Osallisuus, voimaantuminen ja integraatio Kuka on osallinen, kuinka osallisuutta rakennetaan jne., sillä kuinka ihmisiä luokittelemme on väliä
LisätiedotKAKSI TULKINTAA G. E. MOOREN ANALYYSISTA
KAKSI TULKINTAA G. E. MOOREN ANALYYSISTA Pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Filosofian laitos Helmikuu 2008 Alma Korko Tampereen yliopisto Historiatieteen ja filosofian laitos Alma Korko: Kaksi tulkintaa
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotFilosofian historia: 1900-luku
Filosofian historia: 1900-luku 23.2.2010 Bertie (1) Bertrand Russell (1872-1970) Kolmas Russellin jaarli The Principles of Mathematics (1903) On Denoting (1905) Mathematical Logic as Based on the Theory
LisätiedotFI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden
LisätiedotHISTORISISMIN KURJUUS
HISTORISISMIN KURJUUS Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016 TAUSTAA POPPER: The Poverty of Historicism idea vuosina 1919-20? ensimmäiset esitelmät 1936 Brysselissä ja F.A.
LisätiedotONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?
ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,
LisätiedotDialoginen ohjaus ja sen työvälineet
Johdatus dialogiseen hahmotustapaan Toimijuuden tuki hanke 15.5.2014-12.2. 2015 Mikael Leiman, Emeritusprofessori Laudito Oy Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Ohjauksen perusedellytykset Kannattelevan
LisätiedotMITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009
MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus
LisätiedotFILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo
1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on
LisätiedotFILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN
FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen
LisätiedotTietoteoreettinen relativismi Argumentteja puolesta ja vastaan. Esitelmä Suomen Filosofisessa yhdistyksessä
Tietoteoreettinen relativismi Argumentteja puolesta ja vastaan Esitelmä Suomen Filosofisessa yhdistyksessä 25.11.2015 FT Antti Hautamäki Dosentti, Helsingin yliopisto Tutkimusprofessori emeritus, Jyväskylän
LisätiedotII Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa
Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen
Lisätiedot