Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa"

Transkriptio

1 Volume 13 Issue ISSN: Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla sairaalassa Suositukset Vuonna 2000 julkaistut suositukset pätevät edelleen. Niiden mukaan neurologisista syistä johtuvan lasten nielemisvaikeuden arviointi ja hoito vaatii moniammatillista lähestymistä ja tulisi toteuttaa perhekeskeisellä tavalla. 2,4-9 Normaalin ja epänormaalin nielemisen fysiologian sekä muiden nielemisvaikeuteen vaikuttavien ja sen kehittymiseen liittyvien tekijöiden tunteminen on välttämätöntä, jotta riskiryhmiin kuuluvien lasten nielemisvaikeudet voidaan tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa (luokka B). Riskitekijöiden tiedostaminen on tärkeää nielemisvaikeuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa. Nielemisvaikeutta epäiltäessä syöttäminen on lopetettava välittömästi, ja lääkärin tulee arvioida lapsen tilanne. Lapsi on lähetettävä puheterapeutille tarkempaan arviointiin (luokka B). Nielemisvaikeudet saattavat heikentää ravitsemustilaa tai hidastaa kasvua ja kehitystä. Tämä olisi otettava huomioon, kun lasta arvioidaan nielemisvaikeusepäilyn vuoksi (luokka B). Jos lapsella epäillään nielemisvaikeutta, vanhemmilta ja hoitajilta tulee kysyä lapsen syömiseen liittyvistä ongelmista (luokka B). Nielemisvaikeuden arviointi ja hoito edellyttävät moniammatillista lähestymistä (luokka B). Nielemisvaikeuksista kärsivien lasten kasvua, nesteytystä ja ravitsemustilaa on tarkkailtava (luokka B). Valittujen hoitomenetelmien pitäisi lähteä kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista (luokka B). Nielemisvaikeuksien esiintyessä on tarkkailtava aspiraation merkkejä. Jos lasta hoidetaan sairaalaympäristössä, turvallisuutta parantavien laitteiden (kuten happi ja imu) on oltava helposti saatavilla. Turvallisen nielemisen varmistamiseksi tulisi käyttää esimerkiksi syöttämisen tauottamista. (luokka B). Lapsen nielemiskykyä on tarkkailtava. Kaikista nielemiskyvyn muutoksista tulisi ilmoittaa puheterapeutille tai lääkärille (luokka B). On tärkeää tiedostaa, että lapset, joilla on jokin neurologinen häiriö, saattavat tarvita myös psykoterapeuttisia lähestymistapoja osana nielemisvaikeuden hoito-ohjelmaa (luokka B). Nielemisvaikeutta sairastavien lasten perheet ja hoitajat tarvitsevat tukea, tietoa ja varmistusta siitä, että he toimivat oikein (luokka B). Nielemisvaikeuden hoidon tulisi perustua perhekeskeiseen lähestymiseen (luokka B). Suositusten luokat Suosituksessa käytetyt luokat perustuvat Joanna Briggs Instituutin vuonna 2006 kehittämään vaikuttavuuden arviointimenetelmään Grades of effectiveness 1. Luokka A Vahva tuki soveltamiselle. Luokka B Kohtalainen tuki soveltamiselle, jonka vuoksi soveltamista kannattaa harkita Luokka C Ei tukea JBI Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla Best Practice 13(1)

2 Tietolähde Tämä JBI-suositus päivittää Joanna Briggs Instituutin aiemman, vuonna 2002 samalla otsikolla julkaiseman suosituksen, joka perustui 25 tutkimuksen järjestelmälliseen katsaukseen 3. Tämän jälkeen on julkaistu viisi uutta artikkelia 4-9. Näistä 30 artikkelista 17 perustuu asiantuntijoiden näkemykseen, kymmenen luokiteltiin havainnoiviksi tutkimuksiksi, ja kolmessa oli käytetty tapaus verrokki-asetelmaa. Tavoite Tämän JBI -suosituksen tavoitteena on esittää paras saatavilla oleva näyttö neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arvioinnista ja hoidosta lapsilla. Tausta Syntyessä imemistä, nielemistä ja hengittämistä säätelevät hermoverkot ovat yleensä hyvin kehittyneet. Nielemisvaikeudet voivat johtaa siihen, ettei lapsi saa riittävästi maitoa ja hänen ravitsemustilansa heikkenee. Nielemisvaikeudet voivat myös aiheuttaa hengenvaarallisen tilanteen, jolloin lapsi aspiroi sylkeä, maitoa tai ruokaa keuhkoihin sekä saattaa saada hengityselinja keuhkokomplikaatioita ja äärimmäisessä tapauksessa jopa tukehtua. Nielemisvaikeus liittyy yleensä syömisen ja nielemisen prosessia säätelevien lihasten, hermoston osien tai niihin liittyvien rakenteiden vaurioitumiseen tai epänormaaliin kehittymiseen. 3,6-7 Nielemisvaikeudelle on tyypillistä nielemisprosessiin osallistuvien, toisiaan seuraavien vaiheiden häiriintyminen. Nielemisvaikeuksista kärsivien lasten voi olla vaikea hallita kielen liikkeitä ja käsitellä kerralla suuhun otettua annosta (bolus). Heillä voi olla ongelmia ruuan siirtämisessä suusta nieluun ja/tai nieleminen voi olla viivästynyttä, mikä lisää ruuan aspiraatiovaaraa hengitysteihin. Nielemisvaikeus voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea. Määritelmät Dysfagia tarkoittaa nielemisvaikeutta Bolus tarkoittaa sekä nestemäistä että kiinteää, kerralla suuhun otettua ruoka-annosta Neurologinen häiriö viittaa nielemistä säätelevän hermojärjestelmän epänormaaliin toimintaan Oraalinen vaihe suussa tapahtuvaa osittain tahdonalaista toimintaa, jota säätelevät aivohermot Faryngeaalinen vaihe tämän nielemisvaiheen aikana pehmeä suulaki nousee ja ilmatiet sulkeutuvat estäen ruuan aspiroimisen. Esofageaalinen vaihe tämän nielemisvaiheen aikana bolus siirtyy ruokatorvessa peristalttisen liikkeen avulla, alempi sulkijalihas avautuu ja bolus siirtyy mahalaukkuun. Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden tavallisimmat merkit ja oireet lapsilla Lapsen tai imeväisikäisen oireet voivat olla yleisiä tai erityisesti nielemiseen liittyviä. Yleisoireet Erityisoireet lapsi ei kasva ja kehity normaalisti lapsen syöminen ja syöttäminen on vaikeaa toistuvat ylähengitystieinfektiot ruoasta kieltäytyminen merkkejä ponnistelusta ja väsymisestä sekä alentunut vireystila lapsen suu tai suun ympäristö on erityisen tuntoherkkä lapsi kieltäytyy ruuasta epämukavuutta ilmaisevat kasvojen ilmeet lapsi ei siedä kaikenlaisia ruokien koostumuksia ruuan työntäminen suusta hidas syöminen, esimerkiksi yli 45 minuutin ruokailu vaikeus suoriutua nesteiden, soseiden, puolikiinteän ja kiinteän ruoan nielemisestä JBI Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla Best Practice 13(1)

3 Lapsilla, joilla on nielemisvaikeutta, on usein myös ylähengitystietulehduksia ja ruoansulatuskanavan refluksitautia (GER), vaikkeivät nämä nimenomaisesti liitykään neurologisista syistä johtuvaan nielemisvaikeuteen. Ruoansulatuskanavan refluksitaudin merkkejä ovat myös lapsen ärtyvyys, kykenemättömyys ottaa vastaan suuria annoksia, nopea kylläiseksi tuleminen ja toistuva oksentaminen. Näyttö kaikkien näiden oireiden osalta on joko luokkaa A tai B. 3-9 Jotkut oireet ovat nielemisprosessin tietylle vaiheelle tyypillisiä: Oraalinen vaihe Tikahtuminen, yökkääminen, kuolaaminen, heikko imeminen, kielen työntyminen ulos, ruuan valuminen suusta kielen hallitsemattomuuden/heikkouden vuoksi. Faryngeaalinen vaihe Yökkääminen, nesteiden ja ruuan joutuminen hengitysteihin, yskiminen, kuolaaminen, ruuan kulkeutuminen nenään sekä hengitysvaikeudet kuten korina ja vinkuminen. Esofageaalinen vaihe Merkkejä hengityksen työläydestä syömisen aikana: hengityksen muuttuminen; ponnistelu; äänekäs hengitys; väsähtäminen syödessä. Arviointikriteerit Epäiltäessä nielemisvaikeutta syöttäminen/syöminen tulisi lopettaa välittömästi ja lähettää lapsi lääkärin ja puheterapeutin arvioitaviksi. Nielemisvaikeuden syiden selvittelyssä auttaa lapsen vanhemmilta ja hoitajilta saatu kuvaus lapsen syömisestä. Seuraavat tiedot tulisi kerätä arviointia varten: vauvaiässä esiintyneet imemisvaikeudet, ongelmat rintaruokinnassa tai kiinteisiin ruokiin siirtymisessä pureskeluvaikeudet, ruuan työntäminen suusta tai vain pienien ruokamäärien syöminen tiettyjen ruokien tai ruuan koostumusten sietäminen yskiminen tai äänekäs hengitys (saattaa viitata aspiraatioon tai ruuan jäänteisiin nielussa) ruuasta kieltäytyminen (voi viitata nielemisen kivuliaisuuteen) ahdistuminen syöttämisen aikana (voi viitata nielemisen kivuliaisuuteen) ateria-aikojen kohtuuton kesto ruuan käsittely suussa (esim. lapsi sylkee ruokaa aterian päätteeksi) lapsi syö paremmin tiettyihin aikoihin päivästä ympäristön vaikutus syömisen onnistumiseen (esim. lapsi syö vain tietyissä olosuhteissa tai vain tietyissä paikoissa) hoitajien käyttämät syöttämistekniikat - ovatko jotkin menetelmät muita parempia lapsen asento syömisen aikana. Nielemisvaikeuden syiden selvittelyyn pitäisi käyttää seuraavien arviointityökalujen yhdistelmää: puheterapeutin tekemä arviointi lapsen hoitoympäristössä suun motoriikan tutkiminen (kielen, suulaen ja leuan rakenteelliset poikkeavuudet; nielemisen eri vaiheisiin liittyvät ongelmat; suun, kurkunpään tai nielun liikkeiden häiriöt) kuvantamistutkimukset (esim. videoläpivalaisussa kuvataan barium-varjoaineen nieleminen) neurologinen tutkimus mahdollisen syömistä vaikeuttavan dystonian selvittämiseksi.* Lisäksi pitäisi arvioida: lapsen nesteytyksen ja ravitsemuksen tila lapsen kasvu ja kehitys. JBI Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla Best Practice 13(1)

4 Poikkeavan nielemisen syyt voivat olla melko selkeästi tunnistettavissa (esimerkiksi ilmeiset leuan, kielen tai hermoston rakenteelliset häiriöt), mutta niiden lapselle aiheuttamat syömisvaikeudet tai syömisen epämiellyttävä kokemus voivat johtaa opittuun syömisen välttämismalliin. Tiivis yhteistyö lapsen ja hänen perheensä/hoitajiensa kanssa sekä eri ammattiryhmien asiantuntijoiden näkemykset auttavat parhaan mahdollisen, yksilöllisen hoito-ohjelman määrittelyssä. Nielemisvaikeuden riskitekijöitä Nielemisvaikeuden riskiä lapsilla lisäävät mm. monivamma, CP-vamma, pään vammat, geneettiset häiriöt, aivoinfarkti, Rettin oireyhtymä, Downin oireyhtymä, liikekontrollin häiriö, dystonia, dyskinesia, hypotonia tai hermo-lihasliitokseen vaikuttava häiriö, kuten myastenia gravis tai Duchennen lihasdystrofia. 3-6 Eräät neuroleptit ja epilepsialääkkeet voivat alentaa lapsen vireystilaa ja vaikeuttaa nielemistä. Spastisuuden hoitoon käytetyt lihasrelaksantit saattavat heikentää nielemistä (luokka B). Nielemisvaikeus saattaa johtaa elimistön kuivumiseen, huonoon ravitsemustilaan ja alentuneeseen painoon. Nielemisvaikeuden hoito Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden hoidon tavoitteena on varmistaa ja ylläpitää riittävä ravitsemus hyvän kasvun turvaamiseksi sekä ehkäistä ruuan aspiroimisesta aiheutuvia komplikaatioita. Koska lapsia hoidetaan useimmiten kotiympäristössä, on tärkeää, että hoito-ohjelmissa käytetään perhekeskeistä lähestymistä (luokka B). Nielemisvaikeutta sairastavan lapsen perhe, läheiset ja hoitajat tarvitsevat tukea, tietoa ja varmistusta oikein toimimisesta sekä sitä, että heidän panostaan arvostetaan (luokka B). Lasta hoitavat henkilöt tarvitsevat tietoa: suun kautta syöttämisen menetelmistä vaihtelevien ja ravitsevien ruokien valmistamisesta saatavilla olevista apuvälineistä lapsen syöttämis- ja syömisasennoista myönteisestä vuorovaikutuksesta lapsen nielemisen edistymisen arvioinnista. Moniammatillinen lähestyminen palvelujen tuottamisessa sekä vanhempien ottaminen mukaan lapsen nielemisvaikeuden arviointiin ja hoitoon ovat tärkeitä (luokat A ja B). Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat: lääkäri, puheterapeutti, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, ravitsemusterapeutti ja sairaanhoitajia. Näiden lasten kuntoutus edellyttää normaalin ja epänormaalin nielemisen sekä eri kuntoutusmenetelmien tuntemusta. Kaikissa hoito-ohjelmissa tulisi huomioida lapsen kehitysikä sekä lapsen sen hetkiset nielemistaidot (luokka B). Alla on lueteltu yleisesti käytössä olevia toimenpiteitä. Ravitsemuksen ja nesteytyksen tarkkailu Tarkkailun tavoitteena on tukea hyvän ravitsemustilan ja nesteytyksen ylläpitoa (luokka B). ruokavalion seuranta ja lasten ravitsemusterapeutin tekemä jatkuva arviointi nestelistan käyttäminen (nesteiden menetykseen kirjataan myös oksentelu ja kuolaaminen) suun kautta nautitun ruokamäärän ja lapsen painon kirjaaminen (Jotkut lapset saattavat tarvita lisäksi esimerkiksi letkuruokintaa. Lisäruoka ja -neste lasketaan mukaan lapsen ravinnon kokonaismäärään.) ruokailuun käytetyn ajan seuranta. Lapsen syöttöasento Tavoitteena on asettaa lapsi syömistilanteessa sellaiseen asentoon, että hän pystyy hallitsemaan keskivartaloaan, mikä puolestaan vähentää aspiroinnin ja tukehtumisen vaaraa. Lapsen asento riippuu nielemisvaikeuden vaikeusasteesta ja siitä, mikä nielemisen vaihe on häiriintynyt. Jos lapsella on esim. vaikea CP-vamma ja siihen liittyen nielemisvaikeutta, pään kallistamista taaksepäin ei suositella, koska kallistaminen saattaa vaikeuttaa kurkunpään liikkeitä ja ruoan siirtymistä eteenpäin sekä lisätä aspiraatiovaaraa (luokka B). Jos lapsen nielemisvaikeudet liittyvät pääasiassa oraaliseen vaiheeseen, aspiraatiovaaraa voidaan vähentää kallistamalla lasta 30 eteenpäin siten, että leuka on rintaan tukeutuneena ja lonkat koukussa. Pystyasento niska ojennettuna ja lonkat koukussa on turvallisempi lapsille, joiden nielemisongelmat liittyvät oraalista vaihetta enemmän faryngeaaliseen vaiheeseen (luokka B).** Sopivimman ja turvallisimman asennon löytäminen pelkästään visuaalisen arvion perusteella ei aina ole mahdollista, jolloin apuna voidaan käyttää läpivalaisua ja nieltävää varjoainetta. (luokka B). JBI Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla Best Practice 13(1)

5 Ruokavalio Ruokavalion vaihtelulla pyritään totuttamaan lasta erikokoisiin boluksiin, erilaisiin makuihin ja koostumuksiin. Ruokavaliota muunnellaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Nieltävää barium-varjoainetta ja läpivalaisua voidaan käyttää apuna turvallisten koostumusten tunnistamisessa. Seuraavassa annetaan joitakin esimerkkejä suosituksista (luokka B). Boluksen koko Yleisesti suositellaan pieniä suupaloja. Joissakin tapauksessa suuremmista suupaloista voi olla hyötyä, koska ne lisäävät lapsen suuontelon tuntoaistimusta, edesauttavat boluksen käsittelyä/muodostumista ja nopeuttavat sen etenemistä nielussa. Boluksen kokoa saatetaan joutua vaihtelemaan ruokien erilaisten koostumusten ja lapsen nielemiskyvyn mukaan. Ruuan rakenne Nesteiden sakeuttaminen vähentää aspiraatiovaaraa. Tärkkelyspohjaisten sakeutusaineiden käyttöä suositellaan. Lapset, joilla on nielemisvaikeuksia, saattavat sietää paremmin kiinteitä ruokia nestemäisten sijaan, mutta voivat vaatia runsaasti aikaa pureskeluun. Kun ruuan koostumusta vaihdellaan, olisi otettava huomioon myös sen elastisuus ja viskositeetti. Lapselle tulisi tarjota useita eri makuja ruoka-aineista, joilla on sama sopiva koostumus. Ruuan koostumukseen liittyvät mieltymykset ja ruuan sietäminen tulisi kirjata, jotta tunnistetaan toimivimmat vaihtoehdot. Ruuan lämpötila Lasten reaktiot eri lämpöisiin ruokiin vaihtelevat, eikä ruuan optimaalisesta lämpötilasta ole näyttöä. Nielemisvaikeuden hoidossa käytetyt apuvälineet Apuvälineet saattavat auttaa lasta kontrolloimaan boluksen kokoa ja omatoimisen syömisen opettelua nielemisvaikeuksien oraalisen vaiheen ongelmissa. Välineiden saatavuus riippuu hoitoympäristöstä ja vaihtelee maittain. Apuvälineitä ovat mm: lapsille tarkoitetut pyörätuolit ja tuet (esim. tyynyt) erikokoiset ja malliset lusikat lautasen pidikkeet, reunukset ja erikoisastiat haarukoiden ja lusikoiden muotoillut erikoisvarret taivutetut lusikat ja lusikat, joissa on kääntyvä kädensija. Näihin voidaan liittää erilaisia välineitä, kuten hihnoja tai ranne- ja sormimansetteja. Jos lapsen arvioidaan hyötyvän apuvälineistä, tarvitaan lähete toimintaterapeutille tai fysioterapeutille.*** Aspiraatiosta aiheutuvien haittojen/komplikaatioiden ehkäisy Tarkkaile aspiraation merkkejä (yskiminen, kakominen ja hengitysvaikeudet) ja kirjaa hengityksen laatu ja tiheys. Aspiraatiota epäiltäessä lapsen syöttäminen suun kautta tulisi keskeyttää, kunnes oireiden syy on selvitetty (luokka B). Huomaa, että nielemisvaikeuteen on raportoitu liittyvän ns. hiljaista aspiraatiota (ei havaittavia merkkejä aspiraatiosta). Hiljainen aspiraatio voi tapahtua ennen nielemistä, sen aikana tai sen jälkeen (luokka B). Huomioi lapsen kognitiivinen taso. Jos kognitiivisen tason epäillään olevan alentunut, tarvitaan asiantuntijoiden arviota. On tärkeä varmistaa, että lapsi ja vanhemmat ymmärtävät ohjeita, kun syömistä avustetaan. Suulliset ohjeet on annettava lapsen ymmärryksen ja henkisen kehitystason mukaisesti. Lapset, joilla on muisti- tai keskittymishäiriöitä, eivät jaksa keskittyä, ja heitä on jatkuvasti muistutettava pureskelemisesta ja nielemisestä. Syömisen jälkeen suu olisi tarkistettava sen varalta, ettei poskiin ole jäänyt ylimääräistä ruokaa, mikä voi johtaa tukehtumisvaaraan. Tarkkaile käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä. Jos lapsi kieltäytyy syömästä, käytä rauhallista suostuttelua. Impulsiivisia lapsia ei voi jättää syömään ilman valvontaa. Pidä ruoka lapsen ulottumattomissa, muistuta häntä syömään hitaasti ja varmista, että lapsi on niellyt edellisen suupalan ennen seuraavan antamista. Jos lapsella on pään vammoista johtuvaa kiihtymystä, suun kautta syömistä voidaan tukea järjestämällä ruokailu rauhallisessa ympäristössä ja käyttämällä lapselle tuttuja syöttäjiä. Kiitokset Joanna Briggs Instituutti on tehnyt tämän JBI-suosituksen seuraavan asiantuntijapaneelin avustuksella: Ms Prabha Ramritu, Queensland Centre for Evidence Based Nursing & Midwifery, Australia. Lisäksi tämän JBI-suosituksen sisällön ovat arvioineet kansainvälisten JBI -yhteistyökeskusten edustajat JBI Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla Best Practice 13(1)

6 Soveltuvuus suomalaiseen terveydenhuoltoon Tämä suositus tukee suomalaista hoitotyötä ja on sovellettavissa suomalaiseen käytäntöön. Sen käyttöön ottamisessa on huomioitava, että suomalaisessa terveydenhuollossa syömisvaikeuksissa olevan lapsen syöttämisopetukseen liitetään vuorovaikutukselliset elementit, käytetään moniammatillista lähestymistä ja se toteutetaan perhekeskeisellä tavalla. Puheterapeutit haluavat selventää katsauksessa seuraavia seikkoja seikkoja: Suosituksessa on joissakin kohdin vaikea erottaa, minkä ikäistä lasta tarkoitetaan. Katsauksessa puhutaan vain kielen toiminnasta vaikka myös leuan ja huulion toiminta ovat oleellinen osa nielemisprosessia. Nielemisvaikeuksien hoidon apuvälineissä on sivuutettu imeväisikäisten imemisapuvälineet ja oikein valitun tutin merkitys hoidossa. * Nielemisvaikeuksien syiden selvittämisessä on tutkittava muutkin mahdolliset syyt kuin vain dystonia. ** Lapsen syöttöasennon ohjeistus liian yksityiskohtainen. Sitä on vaikea soveltaa vaikka olisi hyväkin tuntemus nielemisvaikeuksista. *** Suomessa myös puheterapeutti on osa moniammatilliseen ryhmään, jossa arvioidaan nielemisvaikeuksia. Suosituksen käännöksestä ja sen soveltuvuuden arvioinnista vastasivat Kirsi Lindfors, TtM, sairaanhoitaja, hoitotyön kliininen asiantuntija, HUS, HYKS naisten- ja lastentaudit Sirpa-Liisa Hovi, FT, erikoissairaanhoitaja, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Finohta Eva Kiura, HuK, erikoissairaanhoitaja, tieteellinen toimittaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suositus on käännetty yhteistyössä Suomen JBI yhteistyökeskuksen kanssa. Lähteet 1. The Joanna Briggs Institute. Systematic reviews - the review process, Levels of evidence. Accessed on-line The Joanna Briggs Institute. Identification and Management of Dysphagia in Children.Best Practice: evidence-based information sheets for health professionals. 4(3): 2000, Ramritu P, Finlayson K, Mitchell A and Croft G. Identification and nursing management of dysphagia in individuals with neurological impairment. The Joanna Briggs Institute Library of Systematic Reviews. 2000; Skitberg, LL & Bantz DL. Management of children with swallowing disorders. Journal of Pediatric Health Care ; 13(5): Rudolph CD & Thompson D. Feeding disorders in infants and children. Pediatric Gastroenterology and Nutrition. 2002; 49(1): Dusick A. Investigation and Management of Dysphagia. Seminars in Pediatric Neurology.2003; 10(4): Garg BP. Dysphagia in children: An overview. Seminars in Pediatric Neurology.2003; 10(4): Sheppard JJ & Fletcher KR. Evidence-based interventions for breast and bottle feeding in the neonatal intensive care unit. Seminars in Speech and Language. 2007; 28(3): Bell HR & Alper BS. Assessment and intervention for dysphagia in infants and children: Beyond the neonatal intensive care unit. Seminars in Speech and Language. 2007; 28(3): Pearson A, Wiechula R, Court A, Lockwood C. The JBI model of evidence-based healthcare. Int J of Evid Based Healthc 2005; 3(8): The Joanna Briggs Institute, Faculty of Health Sciences, The University of Adelaide, South Australia, 5005, Australia p: f e: published by Wiley-Blackwell Publishing The procedures described in Best Practice must only be used by people who have appropriate expertise in the field to which the procedure relates. The applicability of any information must be established before relying on it. While care has been taken to ensure that this edition of JBI Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla Best Practice 13(1)

7 Best Practice summarises available research and expert consensus, any loss, damage, cost, expense or liability suffered or incurred as a result of reliance on these procedures (whether arising in contract, negligence or otherwise) is, to the extent permitted by law, excluded. JBI Neurologisista syistä johtuvan nielemisvaikeuden arviointi ja hoito lapsilla Best Practice 13(1)

Imetysohjelmat terveydenhuollossa

Imetysohjelmat terveydenhuollossa Volume 15 Issue 3 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Imetysohjelmat

Lisätiedot

Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten kroonisen kivun lievityksessä

Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien vaikuttavuus lasten ja nuorten kroonisen kivun lievityksessä Volume 17 Issue 14 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien

Lisätiedot

Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä

Palliatiivinen lähestymistapa pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavan ihmisen hoidossa rivillä Volume 15 Issue 5 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Palliatiivinen

Lisätiedot

Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa

Koira-avusteinen toiminta pitkäaikaishoitolaitoksessa asuvien vanhusten hoidossa Volume 15 Issue 13 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Koira-avusteinen

Lisätiedot

Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä

Sairaanhoitajavetoiset vastaanotot aikuisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vähentämisessä Volume 14 Issue 2 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajavetoiset

Lisätiedot

Sairaanhoitajien ja syöpää sairastavien aikuispotilaiden tehokas viestintä sairaalassa

Sairaanhoitajien ja syöpää sairastavien aikuispotilaiden tehokas viestintä sairaalassa Volume 15 Issue 1 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Sairaanhoitajien

Lisätiedot

Interventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi

Interventiot iäkkäiden aikuispotilaiden kaatumistapahtumien vähentämiseksi Volume 14 Issue 15 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Nielemisvaikeus eli dysfagia

Nielemisvaikeus eli dysfagia Nielemisvaikeus eli dysfagia Mitä on nielemisvaikeus? Aivoverenkiertohäiriö ja nielemisvaikeus Nieleminen on monimutkainen liikesarja, jossa ruoka- tai juoma-annos kulkeutuu suusta nielun kautta ruokatorveen

Lisätiedot

Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä

Musiikin kuuntelemisen tehokkuus aikuisten masennuksen oireiden vähentämisessä Volume 15 Issue 12 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Musiikin

Lisätiedot

Täydennysravintojuomat ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille

Täydennysravintojuomat ympärivuorokautisessa hoidossa oleville muistisairaille ihmisille Volume 14 Issue 3 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Täydennysravintojuomat

Lisätiedot

Painehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä

Painehaavat paineesta aiheutuneiden kudosvaurioiden hoito rivillä Volume 12 Issue 3 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat

Lisätiedot

Aivohalvauksesta toipuvien iäkkäiden henkilöiden psykososiaalis-henkinen kokemus rivillä

Aivohalvauksesta toipuvien iäkkäiden henkilöiden psykososiaalis-henkinen kokemus rivillä Volume 13 Issue 6 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko

Keinot omatoimisen toistokatetroinnin edistämiseksi aikuisilla, joilla on neurogeeninen rakko Volume 15 Issue 7 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Keinot omatoimisen

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Ravitsemus- kaikkien asia

Ravitsemus- kaikkien asia Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin

Lisätiedot

Nielemisvaikeus eli dysfagia

Nielemisvaikeus eli dysfagia Nielemisvaikeus eli dysfagia Mitä on nielemisvaikeus? Aivoverenkiertohäiriö ja nielemisvaikeus Nieleminen on monimutkainen liikesarja, jossa ruoka- tai juoma-annos kulkeutuu suusta nielun kautta ruokatorveen

Lisätiedot

Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta

Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta Volume 14 Issue 7 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Omaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa

Omaisten osallistuminen muistisairautta sairastavan henkilön hoitoon liittyvään päätöksentekoon laitoshoidossa Volume 18 Issue 2 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Omaisten osallistuminen

Lisätiedot

Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa

Hemodialyysipotilaan itsehoito munuaissairauden loppuvaiheessa Volume 15 Issue 8 2011 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Hemodialyysipotilaan

Lisätiedot

Musiikki interventiona sairaalassa

Musiikki interventiona sairaalassa Volume 13 Issue 3 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

Menettelytavat lääkkeiden jakamiseen sekä antamiseen liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi sairaalassa rivillä

Menettelytavat lääkkeiden jakamiseen sekä antamiseen liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi sairaalassa rivillä Volume 14 Issue 4 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Menettelytavat

Lisätiedot

Painehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy

Painehaavat Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden ehkäisy Volume 12 Issue 2 2008 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Painehaavat

Lisätiedot

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä Informaatikko Hannele Mikkola 13.4.2011 Turun ammattikorkeakoulun kirjasto Näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyöhön: JBI CoNNECT+ Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF:n kevätseminaari 13.4.2011

Lisätiedot

Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämiseen liittyvän trauman hoito rivillä

Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imettämiseen liittyvän trauman hoito rivillä Volume 13 Issue 4 2009 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus).

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Vanhempiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuus lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi perusterveydenhuollossa

Vanhempiin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuus lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi perusterveydenhuollossa Volume 18 Issue 3 2014 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema tutkimusnäyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus). Vanhempiin

Lisätiedot

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus 2.2.2017 Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen komplikaatioita Ripuli Syy sopimaton valmiste, valmisteen osmolaalisuus, bakteerikontaminaatio,

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011 Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala Tampere-talo 6.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, VT Teija Korhonen, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Perhosen eväin iloiseen elämään! Opas Turner-tyttöjen syömistilanteisiin Heli Heltimoinen, Heidi Lallo

Perhosen eväin iloiseen elämään! Opas Turner-tyttöjen syömistilanteisiin Heli Heltimoinen, Heidi Lallo Perhosen eväin iloiseen elämään! Opas Turner-tyttöjen syömistilanteisiin Heli Heltimoinen, Heidi Lallo Heli Heltimoinen, Heidi Lallo Perhosen eväin iloiseen elämään! Opas Turner-tyttöjen syömistilanteisiin

Lisätiedot

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa.

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa. 24.10.2011 Helsinki TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA HÄDENSA -PERÄPUIKOISTA Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Terpeenijohdoksia sisältävien peräpuikkojen käyttö on vastaaiheista alle 2½-vuotialla lapsilla

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN Näkökulmia puhevammaisuuden ja nielemisongelmien huomioimiseksi Puheterapeutti Mikko Paju, FM, KM POKS, neurologian pkl 3.11.2015 Lähihoitajaopiskelijoiden koulutus SYÖMINEN JA

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa xx.xx.xxx SISÄLTÖ Johdanto Joanna Briggs Instituutti (JBI) Suomen JBI yhteistyökeskus (JBI-keskus)

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa

Omaishoitajien auttaminen dementiaa sairastavien tukemisessa Volume 14 Issue 9 2010 ISSN: 1329-1874 Translated with permission of the Joanna Briggs Institute Joanna Briggs Instituutin julkaisema näyttöön perustuva hoitosuositus (JBI-suositus) Omaishoitajien auttaminen

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

20.10.2015. Sh Miia Sepponen AVH-valvonta. sh Miia Sepponen / AVH-valvonta

20.10.2015. Sh Miia Sepponen AVH-valvonta. sh Miia Sepponen / AVH-valvonta 20.10.2015 Sh Miia Sepponen AVH-valvonta Tavoitteena on, että jokaiselta potilaalta seulotaan vajaaravitsemuksen riski heti hoitojakson alussa Käytetään NRS-2002 (Nutritional Risk Screening) menetelmää

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

ALS-POTILAAN RAVITSEMUKSEN TUKEMINEN. Helena Selkälä Rovaniemi 12.02.2015

ALS-POTILAAN RAVITSEMUKSEN TUKEMINEN. Helena Selkälä Rovaniemi 12.02.2015 ALS-POTILAAN RAVITSEMUKSEN TUKEMINEN Helena Selkälä Rovaniemi 12.02.2015 Neurologiset sairaudet - ruoka NIELEMISONGELMAT: Sairaus aiheuttaa häiriöitä suuontelon, nielun tai ruokatorven lihastoiminnoissa

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Suomen Refluksi www.refluksi.fi

Suomen Refluksi www.refluksi.fi Suomen Refluksi www.refluksi.fi imeväisikäisten pulauttelu on normaali fysiologinen ilmiö niin kauan kuin siitä ei aiheudu terveydellisiä ongelmia (pahimmillaan 4-6 kuukauden iässä, loppuu yleensä 18 kuukauteen

Lisätiedot

25.10.2011 Minna Virola. Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus

25.10.2011 Minna Virola. Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus 25.10.2011 Minna Virola Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus Liikunta Keuhkoahtaumatautiin sairastuvat vähentävät liikkumistaan ja välttävät hengästymistä hengenahdistuksen pelossa. Joidenkin tutkimusten

Lisätiedot

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Moniammatillista, tavoitteellista ja terveyslähtöistä Yksilöllistä, asiakkaan tarpeista lähtevää Lähtökohtana on asiakkaan

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 &

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Aune Flinck, dosentti 1,3 Terveystieteiden yksikkö, Tampereen

Lisätiedot

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,

Lisätiedot

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen

Lisätiedot

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire! Potilaalla

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Urheilijan nesteytys

Urheilijan nesteytys Urheilijan nesteytys Katja Mjøsund LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit,, Helsinki Mehiläinen, Helsinki Paavo Nurmi keskus, Turku ADT, Suomen Suunnistusliitto Nesteytysohjeet Ennen suoritusta

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Keinoja käsihygienian tehostamiseen Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

NIELEMISVAIKEUKSIEN ESIINTYMINEN, HOITOMENETELMÄT SEKÄ HOITAJIEN TIETÄMYS NIELEMISVAIKEUKSISTA IKÄÄNTYNEILLÄ PITKÄAIKAISSAIRAANHOIDON POTILAILLA

NIELEMISVAIKEUKSIEN ESIINTYMINEN, HOITOMENETELMÄT SEKÄ HOITAJIEN TIETÄMYS NIELEMISVAIKEUKSISTA IKÄÄNTYNEILLÄ PITKÄAIKAISSAIRAANHOIDON POTILAILLA NIELEMISVAIKEUKSIEN ESIINTYMINEN, HOITOMENETELMÄT SEKÄ HOITAJIEN TIETÄMYS NIELEMISVAIKEUKSISTA IKÄÄNTYNEILLÄ PITKÄAIKAISSAIRAANHOIDON POTILAILLA Kati Turkka Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2016 Oulun yliopisto

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

VitalStim Therapy Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen käytännön kokemuksia

VitalStim Therapy Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen käytännön kokemuksia VitalStim Therapy 3.10.2014 Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen käytännön kokemuksia Johanna Rantanen, puheterapeutti, Helsingin kaupunki/laakso Asta Tuomenoksa, puheterapeutti, HUS/Lohja NMES (neuromuskulaarinen

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTO- HÄIRIÖISEN DYSFAGIAPOTILAAN RAVITSEMUSONGELMAT JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ

AIVOVERENKIERTO- HÄIRIÖISEN DYSFAGIAPOTILAAN RAVITSEMUSONGELMAT JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Opinnäytetyö AMK Hoitotyön koulutusohjelma ASHTK14 2016 Riikka Elfving AIVOVERENKIERTO- HÄIRIÖISEN DYSFAGIAPOTILAAN RAVITSEMUSONGELMAT JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Kuvaileva kirjallisuuskatsaus OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Valio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS

Valio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS RAVINTO JA HAMMASTERVEYS HYVÄN HAMMASTERVEYDEN PERUSTEET Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa

Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa Avh-yhdyshenkilöiden koulutuspäivät 11.5.2011 Anne Puumalainen Asiakasprojektipäällikkö, THM DRG Medical Systems Kolme tärkeää asiaa aivohalvauksen sairastamisen

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

projekti ( ) kotona asuvalle muistisairaalle ja omaiselle Tarja Puustinen projektipäällikkö muistaevaat.fi psmuisti.fi muistiliitto.

projekti ( ) kotona asuvalle muistisairaalle ja omaiselle Tarja Puustinen projektipäällikkö muistaevaat.fi psmuisti.fi muistiliitto. Tarja Puustinen projektipäällikkö projekti (2014 2017) kotona asuvalle muistisairaalle ja omaiselle muistaevaat.fi psmuisti.fi muistiliitto.fi RAVITSEMUSSUOSITUKSET IKÄÄNTYNEILLE Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

KOTIRUOAN MERKITYS TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄJÄNÄ

KOTIRUOAN MERKITYS TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄJÄNÄ KOTIRUOAN MERKITYS TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄJÄNÄ Kotiruoka on ruokaa, joka valmistetaan yleensä kotona kokonaan tai suurimmaksi osaksi raaka-aineistaan. Kotiruoalla tarkoitetaan yleensä myös ruokaa, joka

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä

Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä WHO Collaborating Centre for Nursing Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä Tiina Kaistila, THM, liikuntafysiologi, TAYS Merja Kukkonen, esh, aoh, HUS Hannele

Lisätiedot

Nielemisvaikeuksien tunnistaminen terveyskeskusosastolla

Nielemisvaikeuksien tunnistaminen terveyskeskusosastolla Maria Hietto Nielemisvaikeuksien tunnistaminen terveyskeskusosastolla Opas hoitajalle. Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveydenhoitaja AMK Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö 29.4.2011 Tiivistelmä Tekijä

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot