Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Toiminta kiinteistöillä. Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/746/07.00/2010 Uusimaa Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kiinteistöillä Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Vantaan kaupunki Asematie Vantaa Vantaan kaupunki Tiilenlyöjänkuja 9 / Tiilitie 6 RN:o Vantaan kaupunki Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Kiinteistöllä on toiminut tiilitehdas, joka lopetti toimintansa 1990-luvun alussa. Tehdasrakennus on purettu. Tämän jälkeen kiinteistöä on käytetty varastoalueena. Kiinteistölle on suunniteltu rakennettavaksi toimisto-, teollisuus- ja varastotiloja. Maaperässä todetut öljyhiilivedyt ovat todennäköisesti peräisin tiilenpolttamiseen käytetyn uunin lämmitysöljystä. Raskasmetallipitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin polttotoiminnan jäljelle jääneestä kuonasta. Maksu UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/746/07.00/2010 2/18 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 :n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 :n 1 momentin kohta 3 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Kunnostettava kohde sijaitsee Vantaalla osoitteessa Tiilenlyöjänkuja 9 / Tiilitie 6 (liite 1.). Kiinteistö rajoittuu idässä Tiilitiehen ja Pyymosantiehen. Kiinteistön etelä- ja pohjoispuolella on teollisuus- /toimistorakennuksia. Lännessä ja luoteessa kiinteistö rajoittuu metsään. Kiinteistön pinta-ala on noin 3,8 hehtaaria. Kiinteistö on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. - Kunnostussuunnitelma, Vantaan Tiilenlyöjänkuja / Tiilitie (kiinteistönumero ). Golder Associates Oy Kiinteistön länsiosa sijaitsee tasolla noin + 31 metriä. Kiinteistön itäosassa maanpinta sijaitsee tasolla noin + 29 metriä. Kiinteistön kaakkoisosassa on laaja kuoppa. Kiinteistön luoteisosa on metsäistä rinnettä, joka nousee muuta kiinteistöä ylemmäksi. Kohteen lähiympäristö on merkitty Vantaan kaupungin maaperäkarttaan savi- ja moreenimaaksi. Tutkimusten yhteydessä todettiin alueen maaperän pintaosan olevan täyttöhiekkaa noin metrin syvyyteen saakka. Täyttöhiekan alapuolinen maaperä oli kenttähavaintojen mukaan luonnontilaista savea tai silttiä. Täyttökerroksessa todettiin paikoin ratapölkkyjä, rakennusjätettä ja tiiltä. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Maaperätutkimuksen yhteydessä kaivetuissa koekuopissa todettiin orsiveden pinta noin metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden arvioidaan virtaavan alueella todetun tiiviimmän kerroksen alla. Karttatarkastelun perusteella pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan olevan kohteen alueella kaakkoon. Tutkimusalue on länsiosastaan päällystetty asfaltilla tai betonilaatoilla ja viemäröity. Kohteen keskiosa on päällystetty ja viemäröity. Kohteen pohjois- ja itäosat ovat päällystämätöntä aluetta, jossa sadevedet imeytyvät maastoon.

3 UUDELY/746/07.00/2010 3/18 Kiinteistöllä tehdyt tutkimukset Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia syksyllä Alueelle tehtiin kaivinkoneella yhteensä 28 koekuoppaa (liite 2.), joista otettiin 46 maanäytettä. Kaikista näytteistä tehtiin aistinvaraiset havainnot sekä mitattiin raskasmetallipitoisuudet XRF-kenttämittarillla. Lisäksi viidestä maanäytteestä määritettiin kokonaishiilivetypitoisuus Petroflag-kenttätestillä sekä haihtuvien hiilivetyjen pitoisuus PID-kenttämittarilla. Laboratoriossa analysoitiin öljyhiilivedyt neljästä maanäytteestä, raskasmetallit kolmesta maanäytteestä ja haihtuvat hiilivedyt kahdesta maanäytteestä. Kenttämittauksissa todettiin yhteensä kolmessa koekuopassa kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Näistä yhdessä pitoisuus ylitti valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon. Lisäksi kahdessa koekuopassa todettiin aistinvaraisin havainnoin sekä kenttämittauksin haihtuvien hiilivetyjen ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Laboratorioanalyyseissä todettiin koekuopasta KK27 otetussa maanäytteessä (syvyys 1 2 metriä) öljyhiilivetyjen keskitisleitä >C 10 C 21 valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus 435 mg/kg ja raskaita öljyjakeita >C 21 C 40 ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus mg/kg. Samasta koekuopasta kahden metrin syvyydeltä otetussa maanäytteessä todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä 794 mg/kg ja raskaita öljyjakeita mg/kg. Koekuopasta KK1 syvyydeltä 0,7 metriä otetussa näytteessä todettiin laboratorioanalyysissä sinkkiä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus mg/kg ja antimonia alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus 14 mg/kg. Näytteessä todettiin lisäksi kadmiumia ja lyijyä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet. Koekuopassa KK19 todettiin laboratoriossa kynnysarvot ylittävät arseenin ja antimonin pitoisuudet. Ratapölkkyjä todettiin koekuopissa KK5, KK16 ja KK20. Rakennusjätettä todettiin runsaasti koekuopissa KK25, KK26 ja KK28. Rakennusjätettä oli myös maanpinnalla kohteen itäosissa. Pelkkää tiiltä todettiin koekuoppien KK1 KK5, KK12, KK14, KK19, KK20 ja KK21 alueilla. Lisäksi kohteen piha-alueen koillisosassa on ilmeisesti asfaltin alla paksu kerros tiiltä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Alueen maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on arvioitu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Kohteessa todettujen haitta-aineiden kulkeutuminen veden mukana on arvioitu vähäiseksi. Maaperässä todetut öljyhiilivedyt koostuvat pääosin raskaista jakeista, jotka ovat pääosin huonosti veteen liukenevia ja maaperässä heikosti kulkeutuvia. Raskasmetalleista ainoastaan sinkkiä on todettu yhdessä pisteessä ohjearvot ylittävä pitoisuus. Kohteen olosuhteissa sinkin liu-

4 UUDELY/746/07.00/2010 4/18 Esitetty kunnostussuunnitelma kenemisen ja kulkeutumisen ei arvioida olevan merkittävää. Kohteen maaperässä on todettu täyttömaan alla tiivis siltti- tai savikerros, jonka paksuudesta ei ole tietoa. Tiiviin kerroksen arvioidaan kuitenkin rajoittavan haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen siten, ettei pohjaveden pilaantumisriski ole merkittävä. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen lähialueen pohjavedellä ole käyttöä. Haihtumisen ei arvioida olevan merkittävä kulkeutumisreitti. Öljyhiilivedyt ovat yli metrin syvyydellä savisessa/silttisessä maaperässä eivätkä ne ole helposti haihtuvia. Maaperässä todettu sinkki ei ole haihtuva. Myöskään pölyämisen ei arvioida olevan merkittävä haitta-aineiden kulkeutumisreitti. Kohteessa ei nykytilanteessa ole käyttäjiä, joten altistujia kohteessa ei ole. Ainoiksi mahdollisiksi altistutujiksi nykytilanteessa on arvioitu kohteen ympäristön käyttäjät ja asukkaat. Koska kohteen maaperän haittaaineiden ei arvioida kulkeutuvan kohteen ulkopuolelle, ei kohteen ulkopuolisille käyttäjille ja asukkaille aiheudu riskiä. Kohteen tulevat käyttäjät voivat altistua haitta-aineille lähinnä mahdollisten kaivutöiden aikana. Kohteen tulevien käyttäjien altistumista voidaan rajoittaa asettamalla kunnostuksen tavoitetasoiksi maankäyttömuodon mukaan alemmat tai ylemmät ohjearvot. Kohteen eliöstön altistumista haitta-aineille ei pidetä merkittävänä. Yhteenvetona maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta todetaan, että kyseisessä kohteessa maaperän pilaantuneisuuden arviointi voidaan tehdä perusarviointina ohjearvovertailulla. Maaperän pilaantuneisuuden ohjearvona voidaan tällaisessa kohteessa käyttää ylempiä ohjearvoja. Ohjearvovertailun perusteella kohteen maaperä on pilaantunutta ja kohteessa on maaperän puhdistustarve. Kohteen nykyinen käyttö ja olosuhteet huomioon ottaen maaperän puhdistukseen ei kuitenkaan ole välitöntä tarvetta, vaan se voidaan toteuttaa myöhemmin mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Maaperän kunnostaminen tehdään massanvaihdolla. Kohteen maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Asfaltti ja betonilaatat sekä perustukset puretaan tarvittavassa laajuudessa. Pilaantuneen maan kaivu tehdään alueen rakentamiseen liittyvän maankaivun yhteydessä. Ratapölkyt poistetaan maaperän kunnostustyön yhteydessä. Kaivua jatketaan, kunnes valvontamittausten perusteella saavutetaan kunnostuksen tavoitepitoisuudet, tai niin kauan, kun se kaivuteknisesti on toteutettavissa. Mikäli massanvaihdon lopetusnäytteissä havaitaan tavoitepitoisuudet ylittäviä pitoisuuksia, eikä ky-

5 UUDELY/746/07.00/2010 5/18 seisiä alueita ole mahdollista puhdistaa massanvaihdolla, esitetään erillinen eristyssuunnitelma kyseisten alueiden osalta. Mikäli maaperään jää kunnostusalueelle asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haittaainepitoisuuksia, tehdään alueelle riskinarvioon perustuva tarkennettu pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Massanvaihdon yhteydessä maa-aineksesta erotellaan mahdollisuuksien mukaan rakennusjätteet seulomalla. Kohteessa mahdollisesti välivarastoitavat pilaantuneet maa-ainekset peitetään muovikalvolla tai pressulla. Aluetta ei täytetä, mutta se tasataan turvalliseksi tulevia rakennushankkeita ajatellen. Jos täyttöä täytyy tuoda kohteeseen, käytetään täyttömaana pilaantumatonta tiivistyskelpoista täytemaata. Työn aikainen näytteenotto Haitta-aineiden pitoisuudet ratapölkkyjä ympäröivässä maaperässä tarkastetaan ratapölkkyjen poiston yhteydessä. Näytteitä otetaan ratapölkkyjen määrä huomioiden riittävä määrää ja niistä tutkitaan PAHyhdisteet laboratoriossa. Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneiden massojen poistamista kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Poistettavista massoista otetaan kokoomanäyte noin 100 m 3 :ä poistettavaa maa-ainesta kohti. Kenttäteisteillä määritetään maanäytteistä kokonaishiilivetypitoisuus (HNU- tai Petroflag-kenttätesti). Lisäksi näytteistä mitataan tarvittaessa haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID- tai Gastrac-mittarilla. Ympäristöteknisten tutkimusten perusteella ainoastaan näytepisteessä KK1 on todettu ohjearvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia, joten raskasmetallimittauksia XRF-mittarilla tehdään vain tällä alueella. Kenttämittausten tuloksista vähintään 10 % varmistetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratorionäytteistä analysoidaan öljyhiilivetypitoisuus C 10 C 40. Haihtuvien hiilivetyjen, raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet analysoidaan laboratoriossa, mikäli se on kenttätestien ja aistinvaraisten havaintojen perusteella tarpeellista. Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivannon pohjasta ja seinämistä. Kunnostuksen lopetusnäytteiksi otetaan vähintään yksi edustava näyte jokaista 200 m 2 :n aluetta kohti. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi riittävä määrä massanvaihtokaivannon rajoilta otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan myös laboratoriossa. Laboratorionäytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt ja/tai raskasmetallit ja elohopea sekä tarvittaessa PAH-yhdisteet (ratapölkkyjen alue).

6 UUDELY/746/07.00/2010 6/18 Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Puhdistustyön yhteydessä kiinteistöltä poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti: - haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta - haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines on pilaantumatonta, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia - haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittävä maa-aines on pilaantunutta - maa-aineksen luokittelu ongelmajätteeksi perustuu jäteasetukseen ja ympäristöministeriön asetukseen yleisempien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta. Pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot, toimitetaan käsiteltäväksi tai sijoitettavaksi laitokseen tai sijoituspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä maa-ainesjätettä. Ongelmajätteeksi luokiteltava maa-aines toimitetaan laitokseen, jolla on lupa käsitellä ongelmajätettä. Maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alle ylemmän ohjearvon, voidaan käyttää kohteen alueella kaivantojen täyttöön, mikäli se soveltuu rakennusteknisesti maanrakennukseen. Täyttöön soveltumattomat maa-ainekset toimitetaan sijoituspaikkaan, jolla on lupa vastaavan maaaineksen vastaanottoon. Maa-aineksista laaditaan tarpeen mukaan sijoituskohteisiin kaatopaikkakelpoisuuslausunnot. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottajalle. Rakennusjäte toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan mahdollisista haitta-aineista riippuen. Kaivun aikana muodostuvat mahdolliset muut jätteet toimitetaan asianmukaisiin jätteiden vastaanotto- tai kierrätyspaikkoihin. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kaivanto eristetään aidoilla ja merkitään pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä varoittavin kyltein. Kaivanto tulee suojata aidoin, maakasoin tai koneilla siten, ettei kiinteistön mahdollisella sisäisellä liikenteellä ole vaaraa joutua kaivantoon. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus, jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pi-

7 UUDELY/746/07.00/2010 7/18 laantuneiden maiden kaivun aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin suunnitelmassa esitettyjä haitta-aineita, ilmoitetaan asiasta Uudenmaan ely-keskukselle. Odottamattomia haitta-aineita sisältävät maa-ainekset välivarastoidaan kiinteistön alueelle odottamaan käsittelyä tai ne toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa. Mikäli työn aikana ilmenee jotain muuta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Uudenmaan ely-keskukselle. Kohteeseen laaditaan pilaantuneen maaperän kunnostustöiden työsuojelusuunnitelma tai ohje. Urakoitsija vastaa työmaan turvallisuudesta sekä kaivu- ja rakennustyöhön liittyvien turvallisuusasiakirjojen laatimisesta. Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat, ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneilta alueilta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivantojen ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Mikäli maaperään jää puhdistuksen tavoitepitoisuudet ylittäviä haittaainepitoisuuksia, tehdään tarvittaessa erillinen riskitarkastelu. Mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve määritetään riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Uudenmaan ely-keskukselle. Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Uudenmaan elykeskukseen sekä Vantaan kaupungille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä.

8 UUDELY/746/07.00/2010 8/18 Tiedotus ja aikataulu Pilaantuneen maan määrä Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Puhdistustöiden aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan viranomaisille ennen töihin ryhtymistä. Kunnostettava alue merkitään maaperän kunnostustyöstä kertovin kyltein. Työn kestoksi arvioidaan kolme viikkoa. Maaperän puhdistaminen on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2010 aikana. Öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta on arvioitu olevan noin m 2 :n alueella ja raskasmetalleilla pilaantunutta maata noin 200 m 2 :n alueella. Pilaantuneilla alueilla arvioidaan olevan noin m 3 ktr öljyhiilivedyillä pilaa ja 200 m 3 ktr raskasmetalleilla pilaantuneita maita. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Vantaan kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Vantaalla osoitteessa Tiilenlyöjänkuja 9 / Tiilitie 6 (RN:o ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (<C 21 C 40 ) tai epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut ylemmät ohjearvotasot. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivun tai rakennustöiden yhteydessä kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi määräyksissä 7.1. ja 7.2. edellytetyn mukaisesti Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9 UUDELY/746/07.00/2010 9/ Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2.1. Kiinteistön aiemmin tutkimattomien alueiden maaperän haittaainepitoisuudet on tarkastettava ottamalla edustavia maaperänäytteitä. Näytteet on otettava joko ennen kaivutöitä tai kaivutöiden yhteydessä. Näytteistä on tutkittava vähintään kiinteistöllä aiemmin tehdyissä maaperätutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet Ratapölkkyjen poiston yhteydessä on tarkastettava kyseisten alueiden maaperän PAH-yhdisteiden pitoisuudet Pilaantuneen maa-aineksen kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

10 UUDELY/746/07.00/ /18 Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten esikäsittely 5. Alueella saa tarvittaessa esikäsitellä pilaantunutta maa-ainesta seulomalla. Maa-aineksen esikäsittelystä on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä muun muassa käytettävä laitteisto, laitteiston sijainti, laitteistosta aiheutuva ympäristökuormitus ja sen ehkäisy, käsitellyn ja käsiteltävän materiaalin mahdollisen välivarastoinnin toteuttaminen ja käsittelyyn toimittaminen sekä toiminnan aikainen näytteenotto ja kirjanpito. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen esikäsittelyn aloittamista. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet.

11 UUDELY/746/07.00/ /18 Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välissä, aiotaan hyödyntää alueella, on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista arviointia täydennettävä hyötykäytön osalta. Lisäksi on laadittava hyötykäytön toteuttamisesta suunnitelma, josta käy ilmi vähintään hyödynnettäväksi aiottujen massojen haitta-aineiden pitoisuudet, massojen sijoituspaikka ja massojen määrä. Täydennetty arviointi ja suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen aiottua hyödyntämisen aloittamista. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen

12 UUDELY/746/07.00/ /18 toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, esikäsittelyn toteuttaminen, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maaainesjätteistä, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen kiinteistöllä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haittaaineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.

13 UUDELY/746/07.00/ /18 Yleiset perustelut Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat välttämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään

14 UUDELY/746/07.00/ /18 teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi mm. öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 C 21 ) mg/kg, raskaille öljyjakeille [>C 21 C 40 ) mg/kg, antimonille 50 mg/kg ja sinkille 400 mg/kg. Alemmaksi ohjearvoksi on säädetty öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 C 21 ) 300 mg/kg, raskaille öljyjakeille [>C 21 C 40 ) 600 mg/kg, antimonille 10 mg/kg ja sinkille 200 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti ylempi ohjearvotaso kohteessa todetuille öljyhiilivedyille ja raskasmetalleille. Ylempi ohjearvo on katsottu riittäväksi kunnostustavoitteeksi kyseisille haitta-aineille kohteen tuleva maankäyttö ja alueen ympäristöolosuhteet huomioiden. Kohteessa saatetaan rakennustöiden yhteydessä kaivaa myös kunnostustavoitteet alittavia haittaainepitoisia maa-aineksia. Myös kyseiset maa-ainekset on edellytetty toimitettavaksi käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi määräysten 7.1. ja 7.2. mukaisesti. (Määräys 1.1.) Ilmoitusasiakirjoissa esitetyssä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on huomioitu kohteessa todetut haitta-aineet, öljyhiilivedyt ja raskasmetallit. Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kunnostusalueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kiinteistöllä on laajoja alueita, joille ei ole tehty tutkimuspisteitä tai joilla niitä on harvassa. Ottaen huomioon kiinteistön aiemman ja nykyisen käytön sekä kiinteistön maaperässä todetut jätejakeet, on mahdollista, että pilaantuneita maa-aineksia on kiinteistöllä myös näillä aiemmin tutkimattomilla alueilla. Kiinteistön aiemmin tutkimattomien alueiden maaperän haitta-aineiden tutkimisella varmistetaan, että kaikki kiinteistöllä olevat haitta-ainepitoiset maa-ainekset tulevat selvitetyiksi ja kunnostetuiksi ja käsittelyksi päätöksessä edellytetyn mukaisesti. (Määräys 2.1.)

15 UUDELY/746/07.00/ /18 Kiinteistön maaperässä on todettu paikoin vanhoja ratapölkkyjä. Vanhoja ratapölkkyjä on käsitelty PAH-yhdisteitä sisältävällä kreosoottikyllästeellä, jota on voinut liueta ratapölkkyjä ympäröivään maaperään. (Määräys 2.2.) Pilaantuneen maan kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maaainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2.3. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Esikäsittelyllä mahdollistetaan erilaisten jätejakeiden erottelu pilaantuneesta maa-aineksesta ja toimittaminen mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Esikäsittelystä on edellytetty laadittavaksi suunnitelma, jotta voidaan varmistua, ettei esikäsittelystä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa alueella. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.)

16 UUDELY/746/07.00/ /18 Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Mikäli kunnostusalueelta kaivettuja kynnysarvon ylittäviä haittaainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia aiotaan hyödyntää alueen täytöissä, on maa-ainesten soveltuvuus hyötykäyttöön selvitettävä valtioneuvoston asetuksen 214/ :n mukaisen arvioinnin yhteydessä. Ilmoitusasiakirjoihin sisältyvässä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisessa arvioinnissa ei ole seikkaperäisesti arvioitu soveltuvatko kaivetut, pitoisuudeltaan kynnysarvon ja ylemmän ohjearvon välillä olevat massat hyötykäyttöön alueella. Tämän vuoksi arviointia on edellytetty täydennettäväksi. Lisäksi edellytetään tarkennetun hyötykäyttösuunnitelman laatimista, josta käy ilmi mm. massojen määrät ja sijoituspaikat sekä haitta-ainepitoisuudet. Suunnitelma on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2., ) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai

17 UUDELY/746/07.00/ /18 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., ja ) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset ja ) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 28 tuntia. Vantaan kaupunki Asematie Vantaa Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Golder Associates Oy, Jarmo Kosonen, Ruosilankuja 3 E, Helsinki Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)

18 UUDELY/746/07.00/ /18 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus