Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kiinteistöjen omistaja. Toiminta kunnostusalueella

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/1030/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistaja Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Tuusulan kunta Hyryläntie Tuusula Tuusulan kunta Kellokoski Juhlatalontie 4 Toiminta kunnostusalueella RN:ot , ja Helsingin seurakuntayhtymä Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Maksu 1104 Kohteessa sijaitsee Kellokosken Juhlatalo. Juhlatalo toimii juhla- ja kokoustilana. Juhlatalo on rakennettu vuonna 1873 alun perin Kellokosken ruukin viinapränniksi. Vuonna 1928 rakennus saneerattiin juhlataloksi. Juhlatalon lisäksi alueella on varastorakennus, saunarakennus ja huvimaja. Juhlatalon ympärillä on puistoalue, jossa on arboretum ja veistospuisto. Kunnostettavaksi arvioitu alue sijaitsee Juhlatalon länsipuolisella piha-alueella rakennuksen ja Keravanjoen välissä. Juhlatalo on suunniteltu saneerattavaksi majoitus- ja leirikäyttöön. Alueelle on kaavailtu rakennettavaksi myös lisärakennuksia. Juhlatalo sijaitsee vanhalla teollisuusalueella. Alueen maaperään on vuosien kuluessa haudattu erilaisia jätejakeita. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/1030/07.00/2010 2/16 Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava kohde sijaitsee Tuusulan Kellokoskella Keravanjoen varrella osoitteessa Juhlatalontie 4 (liite 1.). Kunnostettava alue sijaitsee Juhlatalon länsipuolella, rakennuksen ja Keravanjoen välisellä pihaalueella. Etäisyys arvioidun kunnostusalueen reunasta Keravanjokeen on noin 10 metriä. Joen ja kunnostusalueen välissä kulkee kävelytie. Idässä kunnostusalue rajautuu Juhlatalon seinälinjaan. Juhlatalon ympäristö on piha- ja puistoaluetta. Kiinteistö on merkitty rakennuskaavassa kaavamerkinnällä YL-5. - Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Kellokosken juhlatalo. Vahanen Environment Oy Työselostus, Tuusula, Kellokosken juhlatalo. Vahanen Environment Oy Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Alue on savimaata, jonka päällä on paikoin humuskerros. Kulkualueilla pintamaa on paikoin hiekkaa ja/tai soraa. Kallionpinta viettää Keravanjokeen päin ja Juhlatalon eteläpuolella on kalliopaljastuma. Myös talon alla kallio on hyvin lähellä maanpintaa, rakennus on osittain perustettu suoraan kallion päälle. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueelle tehdyissä tutkimuksissa ei havaittu selvää pohjavesikerrosta. Kohde rajoittuu Keravanjokeen. Tutkimusten perusteella pilaantuneisuuden ei arvioida ulottuvan Keravanjokeen asti. Kiinteistöllä tehdyt maaperä- ja pohjavesitutkimukset Alueella on tehty maaperätutkimuksia marras- ja joulukuussa 2009 sekä tammikuussa Alueelle tehtiin yhteensä 23 tutkimuspistettä porakonekairalla ja kaivettiin kuusi koekuoppaa. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Näytteenotto ulotettiin pääsääntöisesti pe-

3 UUDELY/1030/07.00/2010 3/16 rusmaana olevaan saveen asti, syvimmillään kolmen metrin syvyyteen maanpinnasta. Maanäytteistä tutkittiin kenttämittarilla raskasmetallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Laboratoriossa analysoitiin raskasmetallit 17 maanäytteestä, PAH-yhdisteet 17 maanäytteestä, öljyhiilivedyt kolmesta maanäytteestä sekä VOC-yhdisteet yhdestä maanäytteestä. Maaperätutkimuksissa todettiin kohonneita raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Korkeimmat pitoisuudet todettiin Juhlatalon ja joen välisellä piha-alueella. Raskasmetallipitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot neljässä maaperätutkimuspisteessä (P7, KK1, KK4 ja P17). Korkeimmat pitoisuudet todettiin koekuopassa KK4 syvyydellä 0,3-0,6 m, jossa kuparipitoisuus oli mg/kg, sinkkipitoisuus mg/kg ja lyijypitoisuus 960 mg/kg. Lisäksi näytteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä antimonipitoisuus 12 mg/kg. Tutkimuspisteissä P7, KK1 ja P17 todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät sinkkipitoisuudet (450 mg/kg, 570 mg/kg ja mg/kg). Alempi ohjearvo ylittyi myös tutkimuspisteessä KK3 sinkin osalta ja tutkimuspisteessä P21 kuparin osalta. Lähes kaikissa tutkimuspisteissä todettiin lisäksi kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia ja raskasmetalleja (mm. Co, Cr, Pb, Ni, Zn). PAH-yhdisteitä todettiin ylemmän ohjearvotason ylittävä fluoranteenipitoisuus 17 mg/kg tutkimuspisteissä P7 ja KK4. Näytteissä ylittyi lisäksi alempi ohjearvotaso mm. bentso(a)pyreenin, fenantreenin, bentso(a)antraseenin, bentso(k)fluoranteenin ja PAH-yhdisteiden summapitoisuuden osalta. Kynnysarvotaso ylittyi myös muiden PAH-yhdisteiden osalta kyseisissä näytepisteissä sekä useassa muussa tutkimuspisteessä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Pilaantuneisuutta arvioitaessa on käytetty vertailuarvoina valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia kynnys- ja ohjearvoja. Saatuja mittaustuloksia on verrattu alempaan ohjearvoon kohteen käyttötarkoituksen perusteella. Alempi ohjearvo esitetään asetettavaksi kunnostustavoitteeksi. Kellokosken juhlatalon maaperässä on todettu metalleja ja PAHyhdisteitä. PAH-yhdisteistä naftaleeni aiheuttaa suurimman kulkeutumis- ja altistumisriskin, koska se voi olla maan olosuhteissa haihtuva. Muiden PAH-yhdisteiden kulkeutuvuus on heikkoa. Tutkimuspisteessä KK4 todettiin alemman tai ylemmän ohjearvon ylittäviä bentso(a)pyreenin, fenantreenin ja fluoranteenin pitoisuuksia. Näiden kulkeutuminen on heikkoa ja todetut korkeimmat pitoisuudet olivat 0,3-0,6 metrin syvyydellä, joten ne eivät aiheuta riskiä pölyämisen kautta. Naftaleenin pitoisuudet olivat tutkituissa näytteissä alle kynnysarvon.

4 UUDELY/1030/07.00/2010 4/16 Esitetty kunnostussuunnitelma Metalliset haitta-aineet kupari, sinkki, lyijy, koboltti ja antimoni ovat maaperässä heikosti kulkeutuvia. Tiettyinä yhdisteinä koboltti ja antimoni saattavat kuitenkin olla kohtalaisesti kulkeutuvia. Vaikka haittaaineiden ei arvioida olevan erityisen liikkuvia maaperässä, läheisyydessä virtaavan Keravanjoen eliöstölle saattaa muodostua altistumisriski, mikäli maaperässä on korkeita pitoisuuksia metalleja. Kunnostuksen jälkeen kohteessa ei arvioida olevan altistumisriskiä kohteessa todettujen haitta-aineiden osalta kulkeutumisen tai pölyämisen kautta. Juhlatalon alueelle tehtyjen tutkimuspisteiden pintamaassa eivät ylittyneet alempien ohjearvojen tasot tutkittujen haitta-aineiden osalta, joten maan syömisen, maapölyn hengittämisen tai ihokosketuksen kautta altistumista ei tapahdu. Juhlatalon alueella ei kasvateta ravintokasveja eikä alueella ole käytössä talousvesikaivoja. Kiinteistö ei myöskään sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kun alueen maaperästä poistetaan maamassat, joissa haitta-aineet ylittävät alemmat ohjearvot, ei kohteessa katsota olevan terveysriskejä sen käyttäjille tai naapurikiinteistöille. Johtopäätöksinä arvioinnissa todetaan mm., että haitta-aineiden levinneisyys on rajattu ulottumaan syvyyssuunnassa täyttökerrokseen syvyydelle noin 0,5..0,7 metriä. Alkuperäisen luonnonsavimaa ei sisällä merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia lukuun ottamatta vanadiinia, jonka pitoisuudet ovat useassa näytteessä lähellä alempaa ohjearvoa, kuitenkin sen alapuolella. Juhlatalon ympäristössä ranta-, puisto- ja piha-alueella on useassa kohtaa todettu kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Nämä eivät aiheuta kunnostustoimenpiteitä. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Kunnostettava alue aidataan ja varustetaan pilaantuneen maan poistosta kertovin kyltein. Kunnostus aloitetaan rakennuksen ja Keravanjoen väliseltä sorakentältä ja kaivua jatketaan tarkkailunäytteiden osoittamassa laajuudessa. Kaivussa eriasteisesti pilaantuneet maamassat ja puhtaat maa-ainekset pidetään erillään. Maanpoiston jälkeen alueelle tuodaan puhdasta maata tarvittavissa määrin. Kunnostusalueelta poistetaan kaikki jätejakeet niiltä osin, kun massanvaihto on tarpeen haitta-ainepitoisuuksien osalta. Alueen historian perusteella voidaan olettaa, että jätejakeita on alueella maaperässä useassa kohdassa. Tässä kunnostuksessa tullaan kaivu rajoittamaan kuitenkin haitta-aineita sisältävän maan poistoon. Kunnostustyö pyritään tekemään ilman välivarastointia. Jos massoja joudutaan välivarastoimaan työmaalla esimerkiksi laboratoriotulosten

5 UUDELY/1030/07.00/2010 5/16 odottamisen ajaksi tai jätteiden seulonnan takia, ne peitetään varastoinnin ajaksi. Mikäli kaikkia kunnostustavoitteita ylittäviä maita ei saada alueelta poistettua, esimerkiksi pilaantuneisuuden jatkuessa rakennuksen alle, erotellaan vaihdetut puhtaat maat ja pilaantuneet maat huomioverkolla ja mahdollisesti muovikalvolla. Pilaantuneita maita jätettäessä ilmoitetaan niistä viipymättä viranomaiselle, kiinteistön omistajalle ja tilaajalle. Kunnostukselle nimetään valvoja, jonka tehtäviä ovat näytteenotto, massojen kuljetuksen ohjaaminen käsittelypaikkoihin ja kunnostuksen ohjeiden ja viranomaisen määräysten noudattamisen valvonta. Työn aikainen näytteenotto Kunnostuksen aikaisilla kenttämittauksilla tarkkaillaan pilaantumisen laajuutta ja ohjataan maamassat oikeisiin käsittely- ja loppusijoituspaikkoihin. Kenttämittaukset tehdään Niton XRF-kenttäanalysaattorilla. Tarkkailunäytteistä analysoidaan laboratoriossa metallien ja PAHyhdisteiden osalta 20 % otetuista näytteistä. Näytteitä otetaan sillä tiheydellä, että massat voidaan luotettavasti ohjata oikeisiin paikkoihin. Mikäli kunnostuksen aikana on syytä epäillä maaperässä esiintyvän muita haitta-aineita, tutkitaan niiden pitoisuuksia kenttämittareilla ja/tai laboratorioanalyyseillä. Työmaalla voidaan tarpeen mukaan käyttää PID-kenttämittaria haihtuvien yhdisteiden määrittämiseen ja Petro- Flag-kenttämittaria kokonaisöljyhiilivetypitoisuuksien määrittämiseen. Kunnostuksen lopputulos varmistetaan jäännöspitoisuusnäytteillä. Kaivannon pohjasta ja reunoista otetaan näytteet, jotka analysoidaan laboratoriossa metallien ja PAH-yhdisteiden osalta. Pohjasta otetaan näyte vähintään 10 osanäytteen kokoomanäytteenä jokaista alkavaa 100 m 2 :ä kohden ja reunoista enintään 1 metrin paksuudelta maalajikerroksittain näyte 20 metrin välein. Mikäli kunnostuksen aikana alueella todetaan muita haitta-aineita, analysoidaan jäännöspitoisuusnäytteistä myös niiden pitoisuudet laboratoriossa. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Poistettavat maamassat toimitetaan soveltuviin vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneen maan kuljetuksista laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Maaperässä todettiin useassa kohtaa jätejakeita kuten tiilenpaloja, maalilastuja, rautanauloja ja styroksia. Jätejakeet pyritään lajittelemaan niin hyvin kuin se teknisesti on mahdollista. Jätteet toimitetaan jakeittain vastaanottopaikkoihin. Maankaatopaikalle ei kuljeteta jätettä sisältävää maa-ainesta.

6 UUDELY/1030/07.00/2010 6/16 Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi. Kunnostuksen melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyön aiheuttamaa melua ja tärinää ja niiltä suojaudutaan normaaliin maanrakennustyöhön liittyvillä toimenpiteillä. Kunnostuksen aikana kaivettavia maa-aineksia kastellaan tarpeen mukaan, jos niiden todetaan pölyävän häiritsevästi. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Jos kunnostustyön yhteydessä havaitaan aiemmista tutkimuksista poikkeavaa, esimerkiksi pilaantuminen jatkuu naapurikiinteistön puolelle tai maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin ilmoitetuilla haittaaineilla, ilmoitetaan siitä välittömästi Uudenmaan ELY-keskukseen. ELY-keskukselle esitetään suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta. Kaikilla kunnostukseen osallistuvilla on oltava henkilökohtaiset suojavälineet (jalkineet, haalarit/työvaatteet, suojakäsineet, tarvittaessa hengityssuojain), jotka tulee vaihtaa niiden likaannuttua ja rikkouduttua. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Melulta ja tärinältä suojaudutaan normaaliin maanrakennustyöhön liittyvillä toimenpiteillä. Kirjanpito ja raportointi Jälkiseuranta Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Otetuista kontrollinäytteistä pidetään kirjaa ja näytteet säilytetään kolme kuukautta työmaan päättymisen jälkeen. Kunnostustyön päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan ELYkeskukselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Kunnostuksen päätyttyä jälkiseurannalle ei ole tarvetta. Alueelle jäävien kynnysarvojen ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet on otettava huomioon tulevia maanmuokkaustöitä tehtäessä. Kynnysarvon ylittävät maat eivät aseta rajoitteita tontin käytölle. Alueella on syytä varautua maanmuokkaustöiden yhteydessä siihen, että maa-aineksen seassa saattaa esiintyä jätejakeita.

7 UUDELY/1030/07.00/2010 7/16 Pilaantuneen maan määrä Maanomistajan kuuleminen Tarkastukset ja neuvottelut Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Pilaantuneen alueen laajuudeksi on arvioitu 580 m 2. Alemmat ohjearvot ylittävää maa-ainesta arvioidaan olevan noin 500 m 3 ktr. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varasi kirjeellään kiinteistöjen maanomistajalle, Helsingin seurakuntayhtymälle, tilaisuuden vastineen antamiseen tehdystä ilmoituksesta. Helsingin seurakuntayhtymä ei esittänyt asiasta vastinetta. Tuusulan kunnan, Vahanen Environmental Oy:n ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajat tutustuivat kunnostettavaan kiinteistön. Tarkastuksesta on laadittu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päivätty muistio. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Tuusulan kunnan ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Tuusulassa Kellokosken Juhlatalon alueella, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostusalueelta on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka epäorgaanisten haitta-aineiden tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

8 UUDELY/1030/07.00/2010 8/16 Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava kunnostusalueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Erottava/eristävä rakenne ja riskitarkastelu 5.1. Jos kaikkea määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot ylittävää maa-ainesta ei ole mahdollista poistaa säilytettäviä rakenteita, säilytettäviä puita tai rakennusta vaurioittamatta, on tavoitetasot ylittävä maa-aines erotettava alueelle tuotavasta puhtaasta

9 UUDELY/1030/07.00/2010 9/16 maa-aineksesta tarkoitukseen soveltuvalla erottavalla ja tarvittaessa eristävällä rakenteella Erottavasta/eristävästä rakenteesta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä käytettävä materiaali, materiaalin ominaisuudet, rakenteen toteuttaminen, työn laadun varmentaminen ja rakenteen sijainti kartta- ja poikkileikkauskuvissa esitettynä. Suunnitelma on toimitettava ennen erottavan/eristävän rakenteen asentamista tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakenne on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettavaksi ennen sen peittämistä. Tiedot toteutuneista rakenteista on esitettävä määräyksessä 9.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkauskuvineen Jos kiinteistölle jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät määräyksen 1.1. mukaiset tavoitetasot, on maaperän haittaaineiden terveys- ja ympäristöriskit selvitettävä seikkaperäisesti. Riskitarkastelussa on lisäksi arvioitava maaperän jatkokunnostusja/tai tarkkailutarve. Riskitarkastelu on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet.

10 UUDELY/1030/07.00/ /16 Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 8. Kaivantoihin kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitet-

11 UUDELY/1030/07.00/ /16 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut tävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen

12 UUDELY/1030/07.00/ /16 alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi mm. antimonille 10 mg/kg, elohopealle 2 mg/kg, kuparille 150 mg/kg, lyijylle 200 mg/kg, sinkille 400 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuudelle 30 mg/kg. Lisäksi asetuksessa on säädetty alemmat ohjearvot (2 mg/kg tai 5 mg/kg) joillekin yksittäisille PAH-yhdisteille. Päätöksessä on kunnostustavoitteeksi asetettu ilmoituksessa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso kohteessa todetuille epäorgaanisille haitta-aineille ja PAH-yhdisteille. Alempi ohjearvotaso on katsottu riittäväksi kunnostustasoksi kohteen käyttö ja ympäristöolosuhteet huomioiden. (Määräys 1.1.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä ko-

13 UUDELY/1030/07.00/ /16 honneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Mikäli kaikkea kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittävää maa-ainesta ei ole mahdollista poistaa säilytettävien rakenteiden tai puiden vaurioitumisvaaran tai esim. rakennusten sortumavaaran vuoksi, on maaainekset edellytetty erotettaviksi ja tarvittaessa eristettäviksi puhtaista maa-aineksista soveltuvalla materiaalilla ja riskitarkastelulla arvioitavaksi maaperän jatkopuhdistus- ja/tai tarkkailutarve. Eristävä rakenne voi olla tarpeen silloin, kun haitta-aineet voivat kulkeutua takaisin jo kunnostetulle alueelle. Erottavasta/eristävästä rakenteesta laadittu suunnitelma on edellytetty toimitettavaksi ennen rakenteen asentamista tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (Määräykset 5.1. ja 5.2.) Tarvittaessa tehtävällä haitta-ainepitoisten maa-ainesten erottamisella/ eristämisellä ja riskitarkastelulla varmistetaan, että kiinteistöille jäävistä kunnostustavoitteet ylittävistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei pitkälläkään aikavälillä aiheudu terveys-, viihtyvyys- tai ympäristöhaittaa. (Määräykset ) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.)

14 UUDELY/1030/07.00/ /16 Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset ) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset ja 7. 8.) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset ja 4., 5.2., )

15 UUDELY/1030/07.00/ /16 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 23 tuntia. Tuusulan kunta Hyryläntie Tuusula Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas linja 22, Helsinki Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.

16 UUDELY/1030/07.00/ /16 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus