PÄÄTÖS. Tuusulan kunta/ tekninen toimi Hyryläntie Tuusula. RN:ot ja Rn:o , omistaja Coolmatic Oy

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/66/07.00/2010 Uusimaa Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistajat Toiminta kiinteistöillä Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Tuusulan kunta/ tekninen toimi Hyryläntie Tuusula Tuusulan kunta Ristikiventie Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Asian vireilletulo RN:ot ja Rn:o , omistaja Coolmatic Oy RN:o , omistaja Tuusulan kunta Kiinteistöt ovat rakentamatonta aluetta. Alueelle on suunniteltu teollisuustoimintaa. Kohteen pintamaakerroksissa on todettu jätetäyttöä, jonka seassa on öljyllä pilaantunutta maata. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Maksu /28003 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/66/07.00/2010 2/15 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 :n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 :n 1 momentin kohta 3 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Kunnostusalueella tehdyt tutkimukset Kunnostettavat kiinteistöt sijaitsevat Tuusulassa Ristikiventiellä (liite 1.). Kiinteistöt rajoittuvat pohjoisessa ja idässä katualueisiin. Kiinteistöjen eteläpuolella on rakentamatonta aluetta. Kiinteistöjen länsipuolella on teollisuusaluetta. Kiinteistöt on kaavoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi ja pysäköintialueeksi. -Tuusulan kunta, Ristikiventie (Coolmatic Oy), Tutkimusraportti. Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta, Ristikiventie (Coolmatic Oy), Kunnostuksen yleissuunnitelma. Ramboll Finland Oy Kohteen pintamaa on humusta ja hiekkaa, jonka seassa on jätetäyttöä (mm. betonia, tiiltä, metallia, asfalttia, eristevillaa). Pintamaa- ja jätetäyttökerroksen paksuus on 0,2 1,6 metriä. Alueen perusmaa on silttiä ja hiekkaa. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, mutta Lahelan I-luokan pohjavesialueen raja kulkee kiinteistöjen pohjoisrajan kohdalla. Pohjaja pintaveden virtauksen arvioidaan kulkeutuvan pohjavesialueelta poispäin. Alueelle kaivetuissa koekuopissa havaittiin täytön sisäistä vettä. Alueella tehtiin maaperätutkimuksia lokakuussa 2009, jolloin tonteille kaivettiin yhteensä kahdeksan koekuoppaa. Koekuoppien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Koekuopat ulotettiin perusmaahan asti. Koekuopista otetuista maanäytteistä analysoitiin laboratoriossa raskasmetallit (9 näytteestä), elohopea (2 näytteestä), öljyhiilivedyt (2 näytteestä) sekä PAH- ja PCB-yhdisteet (1 näytteestä).

3 UUDELY/66/07.00/2010 3/15 Koekuopasta KK3 syvyydeltä 0 1 metriä otetussa näytteessä todettiin öljyhiilivetyjen C 10 C 40 pitoisuus 880 mg/kg, josta 840 mg/kg oli raskaita öljyhiilivetyjakeita C 21 C 40. Pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetun raskaiden öljyjakeiden alemman ohjearvon. Aistinvaraisesti kyseissä näytteessä ei todettu merkkejä öljyhiilivedyistä. Koekuopassa KK4 todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon luokkaa oleva arseenipitoisuus 7 mg/kg. Muita tutkittuja haitta-aineita ei todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Alueella todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin. Tutkimuspisteessä KK4 todettiin juuri kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia. Kynnysarvon ylitys jää kuitenkin mittausepävarmuuden (± 30 %) piiriin. Tutkimuspisteessä KK3 ylittyy raskaiden öljyjakeiden alempi ohjearvo. Nyt tehtyjen tutkimusten perusteella on vaikea arvioida haitta-aineiden kokonaismäärää. Kyseessä arvioidaan kuitenkin olevan pistemäinen pilaantuma, jonka pinta-ala on pieni. Tutkimuskohteen pintamaa, jossa öljyhiilivetyjä havaittiin, sisältää soraisen täyttömaan lisäksi tiiltä, raudan kappaleita ja asfalttia. Tässä kerroksessa hiilivetyjen kulkeutumista on vähäisissä määrin voinut tapahtua. Täytön alapuolella on humusta sisältävä perusmaan pinta, johon mahdollisesti kulkeutuneet raskaat öljyjakeet ovat pidättyneet. Alue on tällä hetkellä metsittynyt. Alue sijaitsee teollisuusalueen vieressä ja lisäksi alueen läheisyydessä on asutusta. Mahdolliset altistujat tällä hetkellä ovat alueen eliöt ja alueella satunnaisesti vierailevat eliöt ja ihmiset. Altistumisen merkitystä ei tässä tapauksessa arvioitu tarkemmin, koska pilaantuma on alueelle tuodussa täytössä ja kosketus mahdollisiin altistujiin arvioidaan vähäiseksi. Alueella on havaittu puhdistustarve, sillä alueella todettiin jätetäyttöä, jonka seassa on raskaita öljyhiilivetyjä. Alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi, jossa vertailuarvoksi soveltuvat ylemmät ohjearvot. Koska alueelta tullaan poistamaan jätetäyttöä sisältävä maa, on luontevaa samalla poistaa täytön mukana myös pilaantunut maa-aines. Mikäli alueella saavutetaan alemmat ohjearvot alittavat öljyhiilivetyjen pitoisuudet, ei tonteille jää käyttörajoitetta.

4 UUDELY/66/07.00/2010 4/15 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja öljyhiilivedyille C 10 C 21 (300 mg/kg) ja C 22 C 40 (600 mg/kg). Alueen kunnostus aloitetaan poistamalla kohteesta pilaantunut maaaines. Tämän jälkeen poistetaan jätettä sisältävä maa-aines. Osa jätteestä voidaan erotella puhtaaksi todetusta maa-aineksesta koneellisesti työmaalla kaivun yhteydessä. Jätetäyttö poistetaan kokonaisuudessaan. Kaivetut massat voidaan hetkellisesti läjittää työmaa-alueelle kaivun sujuvuuden varmistamiseksi ja lastauksen helpottamiseksi. Muodostuneet kasat lastataan kuorma-autoihin ja kuljetetaan pois. Pilaantuneen maan välivarastointia ei tehdä. Kaivutyötä ohjaa ympäristötekninen valvoja. Ennen kunnostuksen aloittamista tehdään aloitusilmoitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Samalla ilmoitetaan pilaantuneen maa-aineksen käsittelypaikat ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot. Työn aikainen näytteenotto Työn aikana kaivettavan maa-aineksen kokonaishiilivetypitoisuuksia mitataan Petroflag-kenttäanalysaattorilla. Haitta-ainepitoisuuksien alittaessa kunnostuksen tavoitearvot, otetaan kunnostusalueen kaivupohjasta ja seinämistä edustavat jäännöspitoisuusnäytteet. Näytteitä otetaan vähintään yksi jokaisesta kaivannosta. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Veden käsittely Poistetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsittely- tai loppusijoituspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Kaivettu jätetäyttö seulotaan jätemäärästä riippuen joko koneellisesti kaivun yhteydessä tai paikassa, jolla on voimassa oleva lupa käsitellä kyseisiä massoja. Täyttömaakerrosten sisäisiä vesiä havaittiin vain vähäisiä määriä, joten niiden ei arvioida aiheuttavan haittaa kunnostustyön toteuttamiselle. Veden käsittelylle ei ole tarvetta.

5 UUDELY/66/07.00/2010 5/15 Jälkiseuranta Mikäli kunnostus voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti, ei alueelle jää jälkitarkkailutarvetta. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kunnostuskohteen lähiympäristössä ei ole erityisen herkkiä tai häiriintyviä kohteita. Kaivu ja kuormaus suunnitellaan ja toteutetaan siten, ettei liikennöintiä pilaantuneen maan yli tapahdu. Kuormausalue puhdistetaan, mikäli pilaantunutta maata varisee kuormauksen aikana. Kunnostustyöhön liittyvästä rakennustyöstä ei aiheudu normaalista maanrakennustyöstä poikkeavaa melua työmaalle tai lähiympäristöön. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Jos kunnostustyön aikana havaitaan aikaisemmista tutkimuksista poikkeavia haitta-aineita tai pilaantuneisuuden laajuus on merkittävästi arvioitua suurempi, tiedotetaan asiasta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskusta. Tarvittaessa kunnostussuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia. Syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty massanvaihdon kohteena olevalla alueella muualla kuin näitä tarkoituksia varten erityisesti osoitetuilla alueilla. Sivullisten pääsy työmaalle estetään merkitsemällä ja tarvittaessa aitaamalla alue. Mikäli kohteessa tehdään seulontaa, estetään maa-aineksen pölyäminen. Kaivualueella käytetään henkilökohtaisia suojaimia (suojavaatteet, -kengät ja -käsineet) sekä tarvittaessa hengityssuojaimia. Kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maan määrä Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kunnostuksen toteutus, kunnostuksen aikainen työmaakirjanpito, poistetut massamäärät ja sijoituspaikat, jäännösnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset. Raportti toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle noin kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä. Käsiteltävien massojen yhteismääräksi arvioidaan noin tonnia, jos pilaantunutta maa-ainesta arvioidaan olevan noin 500 tonnia.

6 UUDELY/66/07.00/2010 6/15 Maanomistajan kuuleminen Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varasi päivätyllä kirjeellään kiinteistön Rn:o maanomistajalle, Coolmatic Oy:lle, tilaisuuden vastineen antamiseen esitetystä kunnostussuunnitelmasta. Coolmatic Oy ei esittänyt asiasta vastinetta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Tuusulan kunnan ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Tuusulan Ristikiventiellä kiinteistöillä RN:ot ja , ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöiltä on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden (<C 10 C 21 ) tai raskaiden öljyjakeiden (<C 21 C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina sellaisia haittaaineita, joita ei alueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa ole todettu, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistöjen ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen ja jätetäytön kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

7 UUDELY/66/07.00/2010 7/15 Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) sekä arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten esikäsittely 5. Alueella saa tarvittaessa esikäsitellä pilaantunutta maa-ainesta seulomalla. Maa-aineksen esikäsittelystä on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä muun muassa käytettävä laitteisto, laitteiston sijainti, laitteistosta aiheutuva ympäristökuormitus ja sen ehkäisy, käsitellyn ja käsiteltävän materiaalin mahdollisen välivarastoinnin toteuttaminen ja käsittelyyn toimittaminen sekä toiminnan aikainen näytteenotto ja kirjanpito.

8 UUDELY/66/07.00/2010 8/15 Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen esikäsittelyn aloittamista. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely Maaperästä poistetut hyödynnettäväksi kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäviksi laitokselle tai kiinteistölle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Maaperästä poistetut hyötykäyttöön kelpaamattomat jätejakeet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai kiinteistölle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 8. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

9 UUDELY/66/07.00/2010 9/15 Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kunnostusalueen maanomistajille sekä kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen ja jätteiden määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, mahdollisen esikäsittelyn toteuttaminen, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä ja muista jätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kunnostusalueen maanomistajille kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.

10 UUDELY/66/07.00/ /15 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kun-

11 UUDELY/66/07.00/ /15 nostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat välttämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 C 21 ) 300 mg/kg ja raskaille öljyjakeille (>C 21 C 40 ) 600 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista poikkeavia haittaaineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistöjen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.)

12 UUDELY/66/07.00/ /15 Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Näytteitä on edellytetty otettavaksi ennakkotutkimuksissa pilaantuneeksi todetun alueen lisäksi myös muualla jätetäytön alueella kaivun yhteydessä, jotta jätteen sekaisen maa-aineksen haittaainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on edellytetty tutkittavaksi öljyhiilivetyjen lisäksi myös arseeni ja raskasmetallit, joita usein todetaan jätetäyttöalueiden maaperässä. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Esikäsittelyllä mahdollistetaan erilaisten jätejakeiden lajittelu ja toimittaminen mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Esikäsittelystä on edellytetty laadittavaksi suunnitelma, jotta voidaan varmistua, ettei esikäsittelystä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa alueella. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.)

13 UUDELY/66/07.00/ /15 Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Jätejakeet toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön ja toissijaisesti käsiteltäväksi asianmukaiseen laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2., ) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., , ) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset , 6., 7.1. ja )

14 UUDELY/66/07.00/ /15 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 22 tuntia. Tuusulan kunta/tekninen toimi Hyryläntie Tuusula Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Coolmatic Oy, Knaapilantie 8, Tuusula Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti.

15 UUDELY/66/07.00/ /15 Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Vesa Suominen Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus