Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kiinteistön sijainti. Kiinteistön omistaja. Kiinteistön haltija

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/962/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistaja Kiinteistön haltija Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoituksen johdosta annetun Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 1685/ määräyksen 1.1. muuttamisesta ja määräysten 8.1. ja 8.2. lisäämisestä. Porvoon kaupunki Katuosasto Rihkamatori B Porvoo Porvoon kaupunki Hirvipolku 9, Porvoo RN:o Porvoon kaupunki Pirkko Nummelin Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Porvoon kaupunki toimitti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle päätöstä No YS 1685/ koskevan muutosesityksen. Muutosesitystä täydennettiin Maksu 336 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/962/07.00/2010 2/8 Toiminnan kuvaus Kiinteistöllä on omakotitalo. Kiinteistön maaperässä on todettu jätettä jo vuonna 1994, jolloin asuinrakennus on rakennettu. Tätä ennen tontti on ollut tyhjä ja rakentamaton. Tontille ei ole tuotu uutta maata kasvimaata lukuun ottamatta. Naapureiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on saatu selville, että kiinteistöllä on ennen vuotta 1978 asunut romualan yrittäjä. Romukauppias on ilmeisesti purkanut akkuja ja sulattanut lyijyä tms. samalla tontilla noin 30 vuotta sitten. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Aikaisemmat päätökset ja lausunnot Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee omakotitaloalueella Porvoon Huhtisen asuinalueella, osoitteessa Hirvipolku 9. Asuinrakennuksen länsipuolella on kasvimaa. Itäpuolella asuinrakennusta on havupuuvaltaista puustoa. Koirien maapohjainen ulkotarha sijaitsee itäpuolella noin 10 m etäisyydellä asuinrakennuksesta. Hirvipolun muut rakennukset ovat 1950-luvulla rakennettuja. Kiinteistön länsipuolella sijaitsee A-asuntojen Kesätuulentien kerrostalon leikkipaikka ja piha-alue ja pohjoispuolella uudempaa 1990-luvun omakotitaloasutusta. Eteläpuolella omakotitaloa on asfalttipintainen katualue. Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa erillispientalojen korttelialueeksi (AO). - Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoituspäätös No YS 1685/ Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen lausunto (UUDELY/1199/07.00/2010). Lausunto koski kunnostuksen jatkamista kiinteistölle Porvoon kaupunki. Hirvipolku 9, Porvoo, Riskinarvio. FCG Finnish Consulting Group Oy Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Tehdyn maaperätutkimuksen perusteella alueen maaperä on hiekkaa, jonka päällä on humuskerros. Alueella kasvaa luonnontilaista havupuuvaltaista puustoa. Maanpinnan korkeus vaihtelee tutkimusalueella välillä + 38, ,70 mpy. Tutkimuksissa ei havaittu kallionpintaa.

3 UUDELY/962/07.00/2010 3/8 Rakennuksen alapuolisessa maaperässä todettiin tutkimuksissa täyttöhiekkaa ja noin 0,8-1,0 m syvyydestä alkaen luonnonmaata. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue on B Porvoo, joka sijaitsee kohteesta noin 1,0 km länteen. Alueella tehdyissä tutkimuksissa ei ole todettu orsivettä. Koekuopissa ei esiintynyt orsivettä. Lähin pintavesistö on Porvoon joki, joka sijaitsee noin 1,5 km kohteesta länteen. Alueella on kunnallistekniikka. Rakennuksen salaojista vedet johdetaan maastoon. Alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet ja kunnostuksen jälkeinen tutkimus Päätöksen muutosesitys Riskinarviointi Kiinteistöllä on tehty maaperän kunnostustoimenpiteitä kesällä Kunnostuksen jälkeen asuinrakennuksen alapuoliseen maaperään jäi päätöksen No YS 1685/ mukaiset metallien kunnostustavoitteet (lyijy 60 mg/kg, antimoni 10 mg/kg ) ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Rakennuksen pohjoissivulla jäi salaojan alapuoliseen maaperään (T22/0,5-0,9 m) lyijyä 190 mg/kg. Eteläsivulla jäi sokkelin alapuoliseen maaperään (T66/0,8-1,0 m) lyijyä 78 mg/kg ja (T63/0,8-0,9 m) 480 mg/kg. Itäpäädyn sokkelin alapuoliseen maaperään jäi (T57/0,7-0,9 m) antimonia 570 mg/kg ja lyijyä mg/kg. Elokuussa 2010 otettiin maanäytteitä rakennuksen alta yhteensä neljästä tutkimuspisteestä (FCG1T - FCG4T). Tutkimuspisteessä FCG1T todettiin lyijyä syvyydellä 0,8-0,9 m 292 mg/kg (kenttämittaus) ja syvyydellä 1,0-1,1 m 320 mg/kg (laboratorio). Tutkimuspisteessä FCG2T todettiin kenttämittauksissa lyijyä syvyydellä 0,4-0,6 m 235 mg/kg ja syvyydellä 0,6-0,7 m 406 mg/kg. Laboratorioanalyysissä todettiin syvyydellä 0,8-0,9 m lyijyä mg/kg ja antimonia 77 mg/kg. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Päätöstä No YS 1685/ esitetään muutettavaksi siten, että asuinrakennuksen alapuolisen maaperän kunnostustavoitteeksi asetetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvo (200 mg/kg). Muutosesityksen liitteenä on esitetty riskinarviointi. Tutkimusten perusteella rakennuksen alapuoliseen maaperään arvioidaan jääneen 20 m 3 ktr haitta-aineita sisältävää maa-ainesta noin

4 UUDELY/962/07.00/2010 4/8 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet 60 m 2 :n alueelle. Lyijyn määräksi maaperässä arvioidaan 155 kg ja antimonin määräksi 3 kg. Alueelle laaditussa riskinarvioinnissa on huomioitu todettujen haittaaineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä kiinteistön ympäristöolosuhteet. Haitta-aineiden ainoaksi kulkeutumisreitiksi rakennuksen ja sen salaojien alta todettiin liukenemisen maaperässä olevaan veteen ja kulkeutuminen veden mukana laajemmalle ympäristössä tai pohjaveteen. Haittaaineita sisältävät maakerrokset eivät ole suoraan kosketuksissa pohjaveden kanssa. Rakennuksen alla haitta-aineet eivät joudu kosketuksiin sade- ja suotovesien kanssa. Pieni osa haitta-aineista on salaojan tasossa ja salaojatason alla. Metallien aineominaisuudet huomioiden niiden kulkeutumista sade- ja suotovesien mukana ei pidetä merkittävänä. Metallit eivät myöskään todennäköisesti kulkeudu pohjaveteen tai laajemmalle pohjaveden mukana. Alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Koska haitta-aineet sijaitsevat rakennuksen ja sen salaojien alapuolissa maakerroksissa, ei suoraa ihokosketusta eikä maaperän tarttumista ihoon ja haitta-aineiden kulkeutumista pesemättömien käsien mukana suuhun voi tapahtua. Rakennustöiden yhteydessä (esim. putkityöt) altistumista haitta-aineille voi tapahtua. Altistumista voidaan vähentää suojatoimenpitein. Koirat voivat kaivaa maata syvältäkin, minkä vuoksi pilaantuneiden kerrosten esiinkaivu tulee koirilta estää. Jos koira pääsee satunnaisesti tekemisiin haitta-aineita sisältävän kerroksen kanssa, ei riskinarvioinnin mukaan haittoja todennäköisesti aiheudu. Haitta-aineiden ekologiset riskit arvioidaan vähäisiksi, koska haittaaineita on suppealla alueella eikä niiden arvioida kulkeutuvan laajemmalle. Mikäli rakennus puretaan, tulisi haitta-ainepitoiset maa-ainekset poistaa ja toimittaa käsittelypaikkaan, tai peittää/käsitellä kerrokset niin, ettei niistä myöhemmin aiheudu terveys tai ympäristöriskiä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Porvoon kaupungin esityksen päätöksen No YS 1685/ määräyksen 1.1. muuttamiseksi. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus muuttaa päätöksen määräystä 1.1. ja lisää määräykset 8.1. ja 8.2. Muilta osin päätös No YS 1685/ on voimassa Kiinteistön piha-alueilta on poistettava maa-aines, jonka lyijypitoisuus ylittää 60 mg/kg ja muiden epäorgaanisten haitta-aineiden pi-

5 UUDELY/962/07.00/2010 5/8 toisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot. Rakennuksen ja sen salaojalinjojen alapuolisesta maaperästä on poistettava maa-aines, jonka epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot. Erottavarakenne ja riskitarkastelu 8.1. Mikäli kaikkea määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot ylittävää maa-ainesta ei ole mahdollista poistaa säilytettäviä rakenteita tai rakennuksia vaurioittamatta, on tavoitetasot ylittävä maa-aines erotettava alueelle tuotavasta puhtaasta maa-aineksesta tarkoitukseen soveltuvalla rakenteella. Tiedot toteutuneista erottavista rakenteista on esitettävä määräyksessä 7. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkauskuvineen Mikäli kiinteistöille jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät määräyksen 1.1. mukaiset tavoitetasot, on maa-aineksen ympäristö- ja terveysriskit arvioitava tarkennetulla riskinarvioinnilla. Riskitarkastelussa on lisäksi arvioitava maaperän jatkokunnostus- ja/tai tarkkailutarve. Päätöksen perustelut Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Perustelut muutosesityksen hyväksymiselle Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan-

6 UUDELY/962/07.00/2010 6/8 tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty antimonille alempi ohjearvo 10 mg/kg, arseenille 50 mg/kg, kuparille 150 mg/kg, lyijylle 200 mg/kg ja sinkille 250 mg/kg. Päätöksessä kiinteistön piha-alueille on asetettu kunnostustavoitteeksi lyijylle kynnysarvopitoisuus 60 mg/kg ja muille epäorgaanisille haittaaineille alemmat ohjearvopitoisuudet. Lyijylle on asetettu tiukempi kunnostustavoite, koska alueelle laaditussa kunnostussuunnitelmassa ja siinä olevassa riskinarvioinnissa ei ole arvioitu lyijyn aiheuttamia riskejä kiinteistöllä oleville koirille. Koirilla on jo todettu merkkejä lyijymyrkytyksestä, eikä alempi ohjearvo ole välttämättä riittävä kunnostustavoite kiinteistön nykyisessä käyttötarkoituksessa. Lyijyn ja antimonin alemmat ohjearvot on määritetty terveysperusteisesti ja muiden epäorgaanisten haitta-aineiden ekologisin perustein. Kynnysarvo on asetettu pitoisuuteen, jolla maaperän haitta-ainesta ei aiheudu ympäristö- tai terveysriskiä missään maankäyttömuodossa. (Määräys 1.1.) Rakennuksen ja sen salaojalinjojen alapuolisen maaperän kunnostustavoitteiksi on asetettu laaditun riskinarvioinnin perusteella kaikille epäorgaanisille haitta-aineille alemmat ohjearvopitoisuudet. Koirat eivät pääse kosketuksiin rakenteiden alapuisen maaperän kanssa, minkä vuoksi kunnostustavoite voi olla piha-aluetta korkeampi. (Määräys 1.1.) Mikäli kaikkea kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittävää maa-ainesta ei ole mahdollista poistaa säilytettävien rakenteiden vaurioitumisvaaran tai esim. rakennusten sortumavaaran vuoksi, on maa-ainekset edellytetty erotettaviksi puhtaista maa-aineksista soveltuvalla materiaalilla ja riskitarkastelulla arvioitavaksi maaperän jatkopuhdistus- ja/tai tarkkailutarve. Haitta-aineita sisältävän maa-aineksen erottamisella varmistetaan, että rajapinta puhtaaseen maa-ainekseen havaitaan myöhempien rakennustöiden yhteydessä. FCG Finnish Consulting Group Oy:n laaditussa riskinarvioinnissa on arvioitu kattavasti alueelle jääneiden haitta-aineiden aiheuttamat ympäristö ja terveysriskit sekä jatkotoimenpidetarve eikä uutta riskinarviointia ole tarpeen laatia, mikäli alue jätetään nykyiseen tilaan. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkastaa riskinarvioinnin kokonaisuudessaan määräyksen 7. mukaisen loppuraportin tarkastamisen yhteydessä. (Määräykset 8.1. ja 8.2.)

7 UUDELY/962/07.00/2010 7/8 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 7 tuntia. Porvoon kaupunki Katuosasto Rihkamatori B Porvoo Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Pirkko Nummelin, Hirvipolku 9, Porvoo Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään päivittäminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Porvoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistön tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.

8 UUDELY/962/07.00/2010 8/8 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 2.). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Liitteet Liite 1. Rakennuksen alapuolisten näytepisteiden sijainnit Liite 2. Valitusosoitus