PÄÄTÖS. Laiturikatu 14/Laurinkatu Lohja. Kiinteistö Oy Laiturikulma/Lemminkäinen talo Oy. Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/592/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kiinteistöllä Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Lemminkäinen Talo Oy Uudenmaankatu Hyvinkää Laiturikatu 14/Laurinkatu Lohja RN:o Kiinteistö Oy Laiturikulma/Lemminkäinen talo Oy Kohteessa on toiminut kaksi nyt jo lopettanutta polttoaineenjakeluasemaa: vuodesta 1939 Nobel Standard Oy:n asema, jolla oli yksi maanalainen bensiinisäiliö Laurinkatu 28:ssa ja vuodesta 1968 Oy Gulf Oil Ab, jolla oli maanalaiset bensiini- ja polttoöljysäiliöt Laiturikatu 14:ta. Kiinteistöllä on aiemmin toiminut Uudenmaan Auto Oy:n autoliike. Nykyisin kiinteistöllä sijaitsee kaksi öljylämmitteistä liikerakennusta, jotka on suunniteltu purettaviksi vuoden 2011 aikana. Liikerakennuksissa on toiminut ainakin autovaraosaliike, työkaluliike, sisustus- ja vesijohtoliike, kopiopalvelu, autokoulu ja ravintola. Kohteeseen on suunnitteilla asuinkerrostalo, jonka katutasoon tulee liiketilaa. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Maksu 1056 Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/592/07.00/2011 2/15 Asian vireilletulo Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. - Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma. Lohja, Laiturikatu 14/Laurinkatu 28. Lemminkäinen Talo Oy. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, liite 1. Sito Oy Maaperän haitta-ainetutkimus. As Oy Lohjan Laituri, Laiturikatu 14, Lohja. G Geo-Juva Oy Öljyalan palvelukeskus Oy, Maaperän kunnostusohjelma Soili, Perusselvitys. Suljettu huoltoasema, Lohja, Laiturikatu Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kiinteistö rajautuu etelässä ja idässä katualueisiin. Pohjoisessa ja lännessä naapurit ovat asuinkiinteistöjä. Kiinteistön sijainti on esitetty liitteessä 1. Alue on voimassaolevassa asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialuetta. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Maaperätutkimusten mukaan kohteen maanpinnan korkeus vaihtelee tasolla +45,7 +50,0 ja maanpinnassa on asfaltti, jonka alla on alle metrin paksuinen, hiekkaa, soraa ja kiviä sisältävä täyttömaakerros. Täyttömaakerroksen alapuolella luonnonmaa on hiekkaa noin 3 8 metrin paksuudelta ja sen alla savea noin 5 9 metrin paksuudelta. Savikerroksessa on ohuita hiekkaa sisältäviä välikerroksia. Kallionpinnan taso ei ole tiedossa. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, mutta tontti rajautuu Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueeseen (tunnus A). Pohjaveden pinnan tason on tutkimusten yhteydessä arvioitu olevan noin tasolla +42,0 +43,5 eli noin 5 6 metrin syvyydessä maanpinnasta. Vuoden 1999 tutkimuksessa on todettu pohjaveden gradientin tutkimusalueella olevan länteen päin kohti Lohjanjärven Aurlahtea. Lohjanjärvi sijaitsee noin 370 metriä kohteesta länteen. Kiinteistöllä tehdyt maaperä- ja pohjavesitutkimukset Kohteessa on tehty kaksi pilaantuneisuustutkimusta, vuonna 1999 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n ja vuonna 2011 Geo-Juva Oy:n toimesta.

3 UUDELY/592/07.00/2011 3/15 Näytteiden otto ja analysointi Vuoden 1999 tutkimuksessa näytteitä otettiin kairaamalla syvimmillään seitsemän metrin syvyyteen maanpinnasta. Maanäytteitä otettiin yhdeksästä tutkimuspisteestä sekä havaintoputkien asentamisen jälkeen huokosilmanäytteet kahdeksasta pisteestä ja vesinäyte yhdestä pisteestä. Maanäytteitä otettiin täyttökerroksesta sekä täytön ja luonnonmaan rajapinnasta eri syvyyksistä noin 30 cm paksuisina kerroksina yhteensä 13 kappaletta. Näytteenottopisteiden sijainti on esitetty liitteessä 2. Maanäytteistä analysoitiin laboratoriossa mineraaliöljyjen kokonaispitoisuuksia. Kaikki otetut huokosilmanäytteet tutkittiin Dägerkenttämittausputkilla ja kaksi aktiivihiiliputkeen otettua näytettä lisäksi laboratoriossa, jossa analysoitiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) sekä MTBE-, TAME- ja BTEX-ryhmien yhdisteitä. Vesinäytteestä analysoitiin laboratoriossa TVOC sekä MTBE-, TA- ME- ja BTEX- ryhmien yhdisteitä. Vuoden 2011 tutkimuksessa maanäytteitä otettiin kairaamalla syvimmillään kahdeksan metrin syvyyteen maanpinnasta. Näytteitä otettiin neljästä tutkimuspisteestä täyttömaakerroksesta ja luonnonmaasta koko näytesyvyydeltä noin puolen metrin paksuisina kerroksina yhteensä 30 kappaletta. Näytteenottopisteiden sijainti on esitetty liitteessä 3. Näytteistä tutkittiin alkuaineiden pitoisuuksia XRF-kenttäanalysaattorilla ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia PetroFlag-kenttämittarilla. Kenttämittausten perusteella neljä näytettä lähetettiin laboratorioon, jossa niistä analysoitiin öljyhiilivetyjen (C 5 C 40 ), PAH-yhdisteiden ja alkuaineiden pitoisuuksia. Lisäksi näytteistä analysoitiin aromaattisia ja kloorattuja alifaattisia hiilivety-yhdisteitä: MTBE, TAME, bentseeni, tolueeni, ksyleeni, etyylibentseeni, tetrakloorieteeni. Näytteiden analyysitulokset Vuoden 1999 tutkimuksessa maanäytteissä todettiin mineraaliöljypitoisuus 490 mg/kg vanhan bensiinisäiliön eli nykyisen polttoöljysäiliön kohdalta 2,5 2,7 metrin syvyydestä pisteestä P7 otetussa näytteessä ja säiliön läheisyydessä 18 mg/kg mineraaliöljypitoisuus 2,9 3,2 metrin syvyydestä pisteestä P3 otetussa näytteessä. Pisteestä P3 otetussa laboratorioon lähetetyssä huokosilmanäytteessä todettiin tolueenin pitoisuus 0,58 mg/m 3. Muissa huokosilmanäytteissä eikä vesinäytteessä todettu määritysrajan ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Vuoden 2011 tutkimuksessa todettiin antimonia 2,3 mg/kg näytepisteestä 4 noin 0,4 0,6 metrin syvyydestä maanpinnasta täyttömaasta otetussa näytteessä. Pitoisuus ylitti kynnysarvon 2,0 mg/kg. Muiden tutkittujen maanäytteiden alkuainepitoisuudet eivät ylittäneet tutkittujen aineiden osalta niille valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä kynnysarvoja.

4 UUDELY/592/07.00/2011 4/15 Öljyhiilivetyjä todettiin kolmesta näytepisteestä, joissa kaikissa ylittyi kokonaishiilivetypitoisuuden (C 10 C 40 ) kynnysarvo 300 mg/kg. Näytepisteessä 1 noin 0,3 0,6 metrin syvyydessä täyttömaasta otetussa näytteessä kokonaishiilivetypitoisuus oli 2520 mg/kg, jossa kevyen polttoöljyn jakeiden osuus (C 10 C 21 ) oli 270 mg/kg ja voiteluöljyjakeiden osuus (C 21 C 40 ) 2250 mg/kg, mikä on yli alemman ohjearvon 600 mg/kg. Samassa pisteessä 2,0 2,2 metrin syvyydessä öljyhiilivetypitoisuuksia ei todettu. Näytepisteessä 3 noin 2,0 2,2 metrin syvyydessä maanpinnasta kokonaishiilivetypitoisuus oli 1020 mg/kg, jossa kevyen polttoöljyn jakeiden osuus oli 90 mg/kg ja voiteluöljyjakeiden osuus 930 mg/kg, mikä on yli alemman ohjearvon 600 mg/kg. Näytepisteessä 4 noin 8,0 8,2 metrin syvyydeltä maanpinnasta, pohjavedenpinnan tason alapuolelta, otetussa näytteessä kokonaishiilivetypitoisuus oli 640 mg/kg, jossa kevyen polttoöljyn jakeiden osuus oli 70 mg/kg ja voiteluöljyjakeiden osuus 570 mg/kg. Näytepisteestä 1 syvyydeltä 0,3 0,6 metriä maanpinnasta otetussa näytteessä todettiin ksyleeniä 0,01 mg/kg sekä kynnysarvotasolla oleva pitoisuus 0,01 mg/kg tetrakloorieteeniä. Samassa näytteessä oli viitteitä PAH-yhdisteistä, mutta summapitoisuus 0,76 mg/kg alitti kynnysarvopitoisuuden. Kaikkien yksittäisten tutkittujen PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat alle kynnysarvojen. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kohteessa todettiin alemmat ohjearvot ylittäviä raskaiden öljyhiilivetyjen (C 21 C 40 ) pitoisuuksia sekä kynnysarvon ylittävä antimonin pitoisuus. Alue on merkitty asemakaavaan asuinkerrostalojen korttelialueena. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella, eikä alueella ole tai alueelle ole suunnitteilla erityisen herkkiä toimintoja tai maankäyttöä. Tämän perusteella arviointi on toteutettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisena perusarviointina. Rakentamisen yhteydessä maaperästä poistetaan massat, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvotason. Rakennuksen alta tullaan poistamaan maata, jolloin pisteiden 1 ja 3 haitta-ainepitoiset maamassat poistetaan alueelta. Pisteessä 4 noin 5,5 metriä tulevan autohallin lattiatason alapuolella todettu kynnysarvon ylittävä öljyhiilivetypitoinen maa-aines ei ole kaivualueella, mutta jää joko rakennuksen kellarin/ autohallin alapuolelle tai piha-alueelle metrien syvyyteen, jolloin öljyhiilivedyille altistuminen ihokontaktin, pölyämisen tai syömisen kautta ei ole mahdollista. Raskaat öljyhiilivetyjakeet eivät ole haihtuvia, joten altistuminen hengitysteitse ei ole mahdollista. Myös niiden vesiliukoisuus on vähäistä, mutta on mahdollista, että pieniä määriä öljyä on kulkeutunut veden mukana pohjavedenpinnan alapuolella sijaitsevasta haitta-aineesiintymästä pisteestä 4. Pohjavettä ei kuitenkaan käytetä talousvetenä, joten altistuminen veden kautta ei ole mahdollista.

5 UUDELY/592/07.00/2011 5/15 Pilaantuneen maan määrä Esitetty kunnostussuunnitelma Alemmat ohjearvot ylittäviä raskailla öljyhiilivetyjakeilla (C 21 C 40 ) pilaantuneita maa-aineksia arvioidaan olevan kiinteistön alueella noin tonnia. Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla rakennustöiden vaatimassa laajuudessa. Maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Kunnostuksen toteuttaminen Kunnostettava alue aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Ennen kunnostusta pidetään aloituskokous ja laaditaan työmaasuunnitelma. Kunnostustyön alkamisesta tehdään aloitusilmoitus Uudenmaan ELY-keskukseen. Pilaantuneiden massojen kaivu aloitetaan pilaantuneeksi todettujen tutkimuspisteiden kohdalta. Kaivu tehdään kerroksittain. Massat läjitetään kaivualueen viereen. Kaivettuja pilaantuneita maita voidaan tilapäisesti varastoida kiinteistön alueella peitettyinä odottamassa sitä, että maata saadaan kasalle tarpeeksi kuljetusta varten. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Työn aikainen näytteenotto Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä PetroFlag-kenttäanalyyseillä ja havainnoilla. Mittaus tehdään noin 50 m 3 kokoomanäytteestä. Kaivetuista maaaineksista otettujen näytteiden kenttätestituloksista noin 10 % varmistetaan laboratoriossa. Laboratorionäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Kunnostuksen lopputuloksen varmistamiseksi kaivantojen pohjilta ja seinämistä otetaan edustavat maanäytteet, vähintään kaksi näytettä jokaisesta kaivannosta. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Kiinteistöltä poistettavat pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto.

6 UUDELY/592/07.00/2011 6/15 Vesien käsittely Työn aikana kaivantoihin mahdollisesti kertyvä öljyinen vesi poistetaan imuautolla tai pumpataan öljynerottimen kautta kaupungin viemäriverkkoon. Vesien johtamisesta viemäriverkostoon sovitaan Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen kanssa. Tarvittaessa vedestä otetaan näyte ja näytteestä analysoidaan mineraaliöljyjen ja TVOC-pitoisuudet sekä MTBE-, TAME- ja BTEX-yhdisteiden pitoisuudet. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja varoituskyltein. Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Tarvittaessa renkaat puhdistetaan. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti välivarastoimaan alueella, kasat peitetään. Kaivutyön aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa maata kostuttamalla. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu On mahdollista, että kiinteistön alueella esiintyy haitta-aineita muuallakin kuin tiedossa olevissa näytepisteissä. Mikäli kaivuvaiheessa havaitaan viitteitä muista haitta-aineista kuin öljyhiilivedyistä, analysoidaan osasta maanäytteitä tarkistusluontoisesti ko. haitta-aineet. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Työntekijöiden on käytettävä työtilanteen vaatimusten mukaisia henkilökohtaisia suojavarusteita: kypärä, jalkineet, työvaatteet, suojakäsineet. Työmaalle järjestetään työmaaparakki ja peseytymismahdollisuus. Kaivantoon ei mennä yksin ja kaivu keskeytetään näytteenoton ajaksi. Kirjanpito ja raportointi Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta työmaapäiväkirjaa, johon merkitään mm. tiedot alueelta poistetuista maista, tiedot otetuista näytteistä, näytepisteiden paikat, maaperään mahdollisesti jäävien yli tavoitetason olevien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti kunnostuksen päätyttyä. Loppuraportissa esitetään mm. kohteen tunnistetiedot ja työn vastuuhenkilöt, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus ja aikataulu, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, jäännöspitoisuustie-

7 UUDELY/592/07.00/2011 7/15 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet dot, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, piirustukset näytteenottopaikkojen sijainnista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Lemminkäinen Talo Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Lohjalla osoitteessa Laiturikatu 14/Laurinkatu 28 (RN:o ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) pitoisuus ylittää 300 mg/kg tai raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuus ylittää 600 mg/kg Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

8 UUDELY/592/07.00/2011 8/15 Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Pilaantuneen maan kaivualueet on aidattava ja kaivannot on varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla kiinteistöllä tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueen maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet

9 UUDELY/592/07.00/2011 9/15 - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pohjavesitarkkailu Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteen otettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. 8. Kaivutyön aikaisten maaperä- ja muiden havaintojen perusteella on tehtävä selvitys pohjaveden jatkotutkimus- ja jatkotarkkailutarpeesta alueella. Selvitykseen on tarvittaessa liitettävä suunnitelma pohjavesiputkien asentamisesta ja pohjaveden jatkotarkkailusta. Suunnitelmassa on esitettävä asennettavien pohjavesiputkien sijainnit ja näytteenottotiheys perusteluineen, kuvaus pohjavesiputkien asentamisesta, näytteenotto- ja analysointimenetelmät ja tulosten raportointi. Selvitys ja mahdollinen suunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle määräyksessä 9.3. edellytetyn raportin liitteenä. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk-

10 UUDELY/592/07.00/ /15 sen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat

11 UUDELY/592/07.00/ /15 Yleiset perustelut valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen

12 UUDELY/592/07.00/ /15 pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) alemmaksi ohjearvoksi on säädetty 300 mg/kg ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) alemmaksi ohjearvoksi 600 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti öljyhiilivetyjen alempi ohjearvotaso. Alempi ohjearvotaso on katsottu riittäväksi kunnostustavoitteeksi rakennusalueella öljyjakeiden sijainti, alueen ympäristöolosuhteet ja maankäyttö huomioon ottaen. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään poistettavien rakenteiden ympäristön maaperän haitta-ainepitoisuudet, tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haittaainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-

13 UUDELY/592/07.00/ /15 aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Kunnostettava alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueen rajalla. Kunnostussuunnitelmassa on esitetty, että öljyn kulkeutuminen kiinteistöltä veden mukana on mahdollista, koska yhdessä näytepisteessä kohonneet pitoisuudet sijaitsevat pohjavedenpinnantason alapuolella. Kunnostustyön aikana on mahdollisuus tehdä tarkempia havaintoja sitä, onko olemassa riskiä pohjaveden pilaantumisesta. Kunnostuksen aikaisten havaintojen perusteella arvioidaan pohjaveden jatkotarkkailutarve. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta:

14 UUDELY/592/07.00/ /15 suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html ja 9.3.) (Määräykset Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 22 tuntia.

15 UUDELY/592/07.00/ /15 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Lemminkäinen talo Oy Uudenmaankatu Hyvinkää Lohjan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lohjan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistön maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 4. Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Leea Fraktman Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Näytteenottopisteiden sijainti vuonna 1999 Liite 3. Näytteenottopisteiden sijainti vuonna 2011 Liite 4. Valitusosoitus