Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Toiminnan kuvaus. Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/207/07.00/2010 Uusimaa Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminnan kuvaus Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Oy Shell Ab PL Vantaa Vantaan kaupunki Teletie 4 RN:o Suomen valtio/ilmailulaitos Finavia Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Asian vireilletulo Kohteessa on toiminut huoltoasema vuodesta Huoltoasematoiminta kohteessa loppuu vuonna Alueelle rakennetaan kehärataan liittyvä tunnelirakenne. Kohteen maaperä on pilaantunut polttoaineen jakelutoiminnan seurauksena. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Maksu /28003 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/207/07.00/2010 2/18 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 :n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 :n 1 momentin kohta 3 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Kunnostusalueella tehdyt tutkimukset Kunnostettava alue sijaitsee Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella osoitteessa Teletie 4 (liite 1.). Kohteen lähiympäristössä on pysäköinti- ja liikennöintialueita. Kiinteistö on kaavoitettu lentoasemakäyttöön. - Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, Shell Airport ID URS Nordic Ab Phase II Ympäristöarviointi, Shell Airport. URS Nordic Ab Kohteessa ja sen lähialueilla maaperä on maaperäkartan mukaan hienoa tai keskikarkeaa silttiä. Maaperätutkimuksissa lähes koko kohteen alueella todettiin louhe- ja sepelitäyttöä keskimäärin 1,5 metrin syvyyteen asti. Säiliöiden täyttömaana on käytetty osittain sepelipitoista hiekkaa 1,8 metrin syvyydelle asti. Maaperätutkimuksissa täytön alapuolinen luonnonmaa oli hiekkaa tai savea. Kallion pinta on lähellä maanpintaa ja osittain näkyvissä. Kohteen pihaalue on luultavasti louhittu kallioon. Kallion pinnan arvioidaan laskevan länteen/luoteeseen. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Lentokenttä, I-luokka) sijaitsee noin 250 metriä kohteesta itään. Pohjaveden pinnan arvioidaan olevan noin neljän metrin syvyydellä maanpinnasta. Kohteessa pohjavettä todettiin vain kalliopohjavetenä, kallion yläpuolisissa maakerroksissa ei esiintynyt pohjavettä. Pinnanmuotojen perusteella pohjaveden virtaussuunnaksi on arvioitu etelä/lounas. Huoltoaseman alueella on tehty maaperä- ja pohjavesitutkimuksia marraskuussa Maaperänäytteitä otettiin kairaamalla 13 tutkimuspisteestä. Lisäksi asennettiin kaksi pohjavesiputkea. Maaperänäytteistä

3 UUDELY/207/07.00/2010 3/18 tutkittiin öljyhiilivetyjen esiintymistä Petroflag-kenttätestillä sekä PIDmittarilla. Laboratoriossa analysoitiin öljyhiilivedyt C 4 C 40, BTEXyhdisteet, MTBE, TAME, TBA, ETBE, DIPE ja etanoli 20 maanäytteestä, metallit 15 maanäytteestä sekä klooratut yhdisteet neljästä maanäytteestä. Pohjavesiputkista otetuista vesinäytteistä analysoitiin edellä mainitut haitta-aineet etanolia lukuun ottamatta. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Tutkimuksia ei voitu ulottaa mittarikentälle. Huoltoasemarakennuksen alapuolista maaperää ei myöskään ole tutkittu. Maaperätutkimuksissa todettiin säiliöalueella kahdessa tutkimuspisteessä (SB5 ja SB7) raskaita öljyjakeita C 22 C 40 valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittävät pitoisuudet 680 mg/kg ja 830 mg/kg. Näytteet oli otettu noin puolen metrin syvyydestä. Muita tutkittuja hiilivety-yhdisteitä ei todettu analyysimenetelmän määritysrajoja ylittävinä pitoisuuksina. Yhdessä tutkimuspisteessä mittarikentän vieressä todettiin arseenia alemman ohjearvotason ylittävä pitoisuus 78 mg/kg. Lisäksi arseenin kynnysarvo (5 mg/kg) ylittyi useassa näytepisteessä eri puolilla aluetta. Yhdessä tutkimuspisteessä ylittyi myös vanadiinin kynnysarvotaso ja yhdessä kadmiumin kynnysarvotaso. Pohjavesiputkesta MW1 otetussa näytteessä todettiin MTBE:ä 0,01 mg/l ja TAME:a 0,002 mg/l. Lisäksi näytteessä todettiin sinkkiä 0,12 mg/l ja arseenia 0,012 mg/l. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Alueelle laaditun kohdekohtaisen riskinarvioinnin mukaan nykytilanteessa haitta-aineiden kulkeutumisriski pohja-/orsiveden mukana on merkityksetön. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alue kuuluu kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piiriin eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä. Alueen maaperässä todetut metallipitoisuudet eivät johdu huoltoasematoiminnasta, vaan ovat todennäköisesti peräisin täyttömaan luontaisista pitoisuuksista. On epätodennäköistä, että merkittäviä määriä metalleja liukenisi maaperästä pohjaveteen ja kulkeutuisi alueen ulkopuolelle. Myöskään alueen pohjavedessä todetut hieman kohonneet metallipitoisuudet (arseeni ja sinkki) eivät johdu huoltoasematoiminnan, vaan esim. alueen kallioperän luonnollisista pitoisuuksista. Kohde tulee osittain jäämään tunnelialueelle, josta maa-aines kaivetaan rakennustöiden vuoksi mahdollisesti kallionpintaan asti. Alueella ei ole havaittu haihtuvia yhdisteitä, joten altistujia haihtuville yhdisteille ei ole. Kohteen maaperässä tai pohjavedessä todettujen haitta-aineiden aiheuttamat riskit maaeliöstölle, kasveille ja eläimille kohteessa ja sen ulkopuolella on arvioitu merkityksettömiksi.

4 UUDELY/207/07.00/2010 4/18 Esitetty kunnostussuunnitelma Maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään öljyperäisille hiilivedyille valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Metallien osalta ei ole tarpeen asettaa kunnostustavoitteita (todettu vain yksi alemman ohjearvon ylitys arseenille). Riskinarvioinnin perusteella kohteen maaperässä ja/tai pohjavedessä todetut haitta-ainepitoisuudet eivät aiheuta terveys-, kulkeutumis- tai ekologisia riskejä, alue ei ole maankäytöltään eikä luonnonarvoiltaan erityisen herkkä eikä kohde sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Maaperän kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvopitoisuuksia öljyhiilivetyjakeille C 5 C 10, C 11 C 21, C 22 C 40, bentseenille, tolueenille, etyylibentseenille, ksyleeneille, MTBE:lle ja TAME:lle sekä PAH-yhdisteille. Maaperän kunnostus toteutetaan kohteessa sijaitsevien rakennusten ja polttoaineen jakeluun liittyvien rakenteiden poistamisen yhteydessä. Työn kokonaiskestoksi arvioidaan yksi kuukausi. Rakenteiden ja pilaantuneen maan poistamisen jälkeen kaivannot joko täytetään puhtaalla maa-aineksella tai jätetään täyttämättä, jos tulevien tunnelitöiden kaivusyvyys ei vaadi täyttöä. Mikäli maaperään jää kunnostuksen jälkeen maa-ainesta, jossa todetaan haitta-aineille asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä pitoisuuksia, eikä kyseisiä maa-aineksia ole mahdollista poistaa esimerkiksi kohteessa olevien rakenteiden vaurioitumisvaaran vuoksi tai kaivuteknisistä syistä, asennetaan puhtaan ja pilaantuneen maa-aineksen väliin huomioverkko tai muu eristysrakenne (esim. HDPE-kalvo tai bentoniittimatto). Lisäksi laaditaan erillinen riskinarvio, jossa arvioidaan maaperään jäävien haitta-aineiden aiheuttamat haitat ja riskit. Ympäristötekninen valvoja valvoo kaivutöitä ottamalla näytteitä kaivannoista ja purettavien rakenteiden alapuolelta. Ennen kunnostuksen aloittamista valvojan yhteystiedot ja kunnostuksen aloitusajankohta ilmoitetaan Uudenmaan ely-keskukselle, Vantaan kaupungin ympäristöviranomaiselle ja Finavialle. Työn kestoksi arvioidaan yksi kuukausi. Työn aikainen näytteenotto Kunnostustyön aikaisilla kenttä- ja laboratorioanalyyseillä varmistetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet. Näytteitä otetaan yksi näyte noin 100 m 3 kaivettua pilaantunutta maata kohden. Kaikista näytteistä määritetään kenttäanalyyseilla maaperän kokonaishiilivetypitoisuus Petroflagkenttätestillä sekä haihtuvat yhdisteet PID-mittarilla. Noin 10 % kaivumassoista tehtyjen kenttämittausten tuloksista varmennetaan laborato-

5 UUDELY/207/07.00/2010 5/18 riossa. Laboratorionäytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt C 5 C 40, MTBE, TAME ja BTEX-yhdisteet. Polttoainesäiliöiden, mittarikentän ja huoltoasemarakennuksen alapuolisesta maaperästä otetaan näytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Näytteet tutkitaan kenttämittareilla. Kenttämittausten tulokset varmennetaan laboratoriossa. Maaperän kunnostuksen lopputulos varmennetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäytteitä kaivantojen pohjalta ja seinämistä. Näytteitä otetaan kaivannon pohjalta vähintään yksi kokoomanäyte jokaista alkavaa 100 m 2 :n aluetta kohden. Kaivantojen seinämistä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista 100 m 2 :n aluetta kohden siten, että yksi näyte edustaa korkeintaan 40 metrin pituista aluetta. Jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt C 5 C 40, MTBE, TAME ja BTEX-yhdisteet. Jos kunnostuksen aikana maaperässä todetaan muita kuin edellä mainittuja haitta-aineita, analysoidaan myös nämä jäännöspitoisuusnäytteistä. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Puhtaat maa-ainekset (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen), ylijäämämaat (haitta-ainepitoisuudet kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä), pilaantuneet maa-ainekset (pitoisuudet yli alempien ohjearvojen) ja ongelmajätteet (pitoisuudet yli ongelmajäteraja-arvojen) pidetään erillään kaivun, käsittelyn ja kuljetuksen aikana. Mikäli kaivetun maan pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot, maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on niiden sijoittamiseen voimassa oleva ympäristölupa. Haittaainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon alittavat täyttöihin kelpaavat massat voidaan sijoittaa takaisin kaivantoihin. Mikäli kaivettavat massat ovat märkiä, kuivatetaan niitä kasalla ennen niiden lastaamista kuorma-auton lavalle. Tarvittaessa käytetään vesitiiviitä lavoja. Kaivetut massat seulotaan tarvittaessa kaivualueen läheisyydessä. Pilaantuneiden maiden välivarastointia pyritään välttämään. Jos välivarastointi on välttämätöntä, tehdään se pilaantuneella alueella tai asfalttikentällä ja kasat peitetään esimerkiksi pressuilla. Maat pyritään toimittamaan vastaanottopaikkoihin heti niiden kaivamisen jälkeen. Mahdollinen rakennusjäte erotellaan maamassoista ja toimitetaan ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

6 UUDELY/207/07.00/2010 6/18 Veden käsittely Jälkiseuranta Mikäli kaivantoon kertyy vettä, siitä otetaan riittävä määrä vesinäytteitä, joista analysoidaan öljyhiilivetyjen C 10 C 40, haihtuvien hiilivetyjen C 4 C 10, MTBE:n, TAME:n ja BTEX-yhdisteiden pitoisuudet. Kaivannon kuivana pitämisen vuoksi pumpattava vesi kerätään tarvittaessa esim. säiliöön tai öljynerottimeen. Analyysitulosten perusteella vesi johdetaan kaupungin viemäriverkostoon, toimitetaan käsittelyyn tai johdetaan maastoon. Toimenpiteistä sovitaan erikseen Vantaan kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen kanssa. Aistinvaraisesti pilaantuneeksi arvioitu vesi voidaan poistaa myös imuautolla ja toimittaa käsittelyyn. Kunnostuksen päätyttyä otetaan pohjavesiputkista MW1 ja MW2 vesinäytteet, joista analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt C 5 C 40, MTBE, TAME ja BTEX-yhdisteet. Erillisille pohjaveden tarkkailulle ei kunnostuksen jälkeen ole tarvetta. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aitamaalla alue. Lisäksi työmaa varustetaan kunnostustyöstä varoittavilla kylteillä. Kuljetuskaluston renkaat puhdistetaan tarvittaessa ennen yleisille teille siirtymistä pilaantuneen maa-aineksen leviämisen estämiseksi. Massojen pölyämistä seurataan työn aikana ja tarvittaessa maa-ainesta kastellaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Alueelta poiskuljetettavat pilaantuneita maita sisältävät kuormat peitetään. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Työsuojelu Mikäli kunnostuksen aikana maaperässä tai pohjavedessä todetaan muita kuin Shellin toiminnan aiheuttamia haitta-aineita, aikaisemmin arvioidusta poikkeavaa laajamittaista pilaantumista tai haitta-aineiden leviämistä naapurikiinteistöjen puolelle, asiasta ilmoitetaan välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Finavialle. Tällöin ensisijaisena tavoitteena on määrittää tutkimuksesta poikkeavan pilaantumisen laajuus ja määrittää riskinarvioinnilla kohteeseen sopiva riskinhallintajärjestelmä. Työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisia suojavarusteita (suojajalkineet, haalarit/työvaatteet, suojakäsineet), jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Jos pölyn määrä muodostuu häiritseväksi tai pölyn arvioidaan sisältävän merkittävästi haitta-aineita, käytetään

7 UUDELY/207/07.00/2010 7/18 suojavälineitä. Kunnostuksen valvojalla tulee olla käytössään haihtuvista yhdisteistä varoittava mittari. Kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maan määrä Maanomistajan kuuleminen Kunnostuksen aikana työmaalla pidetään työmaapöytäkirjaa, johon merkitään työmaan päätapahtumat, kunnostuksen eri työvaiheet ja mahdolliset muutokset alkuperäiseen suunnitelmaan. Lisäksi pidetään kirjaa kaivetun maa-aineksen laadusta, maa-ainesten sijoituspaikoista sekä työn aikaisesta näytteenotosta. Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm. kaivutyön toteuttaminen, piirros kunnostetuista alueista, kaivusyvyyksistä ja jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnista, näytteenottomenetelmät ja tulokset, tiedot kaivetuista pilaantuneista maista ja loppusijoituspaikoista sekä yhteenveto siirtoasiakirjoista. Lisäksi esitetään kunnostuksen aikana ja sen jälkeen otettujen vesinäytteiden tulokset ja yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ely-keskukselle, Vantaan kaupungin ympäristöviranomaiselle sekä Finavialle kolmen kuukauden kuluessa maaperän kunnostuksen päättymisestä. Kohteessa arvioidaan olevan 300 m 3 ktr maamassoja, joiden haittaainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. Lisäksi tutkimattomilla alueilla (mittarikentän ja huoltoasemarakennuksen alapuoli) mahdollisesti olevan pilaantuneen maa-aineksen määräksi arvioidaan noin m 3 ktr. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varasi päivätyllä kirjeellään kunnostettavan alueen maanomistajalle, Ilmailulaitos Finavialle, tilaisuuden vastineen antamiseen esitetystä kunnostussuunnitelmasta. Ilmailulaitos Finavian päivätyssä vastineessa todetaan mm., että rakenteiden poistamisen yhteydessä on tarkkailtava ja tutkittava maaperän pilaantuneisuutta, erityisesti pesuhallin, öljynerotuskaivojen, viemäri- ja muiden putkilinjojen kohdilla. Näytteistä on tutkittava vähintään kunnostussuunnitelmassa esitetyt haitta-aineet ja arvioitava mahdollisten muiden haitta-aineiden tutkimisen tarve. Finavian vastineessa todetaan, että kaivetut haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävät maa-ainekset on kuljetettava luvanvaraiseen paikkaan. Kynnysarvon ylittäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdollisiin täyttöihin Finavian hallinnoimilla alueilla.

8 UUDELY/207/07.00/2010 8/18 Ilmoituksen tekijän vastine Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Lisäksi Finavia toteaa, että mikäli maaperän pilaantuneisuus jatkuu Oy Shell Ab:n vuokra-alueen ulkopuolelle, on pilaantuneisuudesta ilmoitettava Finavialle ja kunnostustyötä mahdollisuuksien mukaan jatkettava, kunnes kunnostustavoitteet on saavutettu. Mikäli kunnostusta ei ole mahdollista jatkaa vuokra-alueella tai sen ulkopuolella ja maaperään jää haitta-aineita, on riskinarviointi ja mahdollinen huomio-/eristerakenne esitettävä hyväksyttäväksi myös Finavialle. Mikäli maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot, edellytetään vastineessa, että niistä ilmoitetaan välittömästi Finavialle ja Kehärataprojektille. Mikäli kehäradan tunnelirakennustöiden vuoksi joudutaan poistamaan kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia, on kyseiset maaainekset kuljetettava paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä maaaineksia. Oy Shelll Ab:n ja Kehärata-projektin on sovittava mahdollisista jatkokunnostustoimenpiteistä ja kustannuksista. Finavian näkemyksen mukaan alueelle asennetuista pohjavesiputkista MW1 ja MW2 on otettava vesinäytteet myös ennen kunnostuksen aloittamista tai mahdollisimman pian kunnostuksen alettua sekä kunnostuksen päätyttyä. Vesinäytteiden tulosten perusteella on arvioitava jatkotarkkailutarve. Lisäksi vastineessa edellytetään kunnostustyön aloitus- ja lopetusilmoitusten ja urakoitsijan kaivusuunnitelman sekä loppuraportin toimittamista myös Finavialle. Loppuraportti edellytetään toimitettavaksi myös Kehärata-projektille. Vastineenaan Ilmailulaitos Finavian päivättyyn vastineeseen, Oy Shell Ab toteaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toimittamassaan sähköpostissa, että Shell Airportin pilaantuneen maaperän kunnostamisessa tullaan noudattamaan Suomen ympäristölainsäädäntöä Shellin toiminnan aiheuttamien vaikutusten osalta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Oy Shell Ab:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Vantaalla osoitteessa Teletie 4, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Huoltoasematoiminnasta pilaantuneelta alueelta on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 11 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 22 C 40 ), MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksy-

9 UUDELY/207/07.00/2010 9/18 leenien ja/tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina sellaisia haittaaineita, joita ei alueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa ole todettu, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Ilmailulaitos Finavialle Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu huoltoasemakäytössä olleen alueen ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kunnostuksen yhteydessä on tarkastettava poistettavien huoltoasematoimintaan liittyvien rakenteiden (huoltoasemarakennus, säiliöt, putkistot, mittarikorokkeet, jne.) alapuolisen maaperän pilaantuneisuus edustavin maaperänäyttein. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n sekä mahdollisten muiden kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

10 UUDELY/207/07.00/ /18 Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet sekä mahdollisten muiden kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haittaaineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.

11 UUDELY/207/07.00/ /18 Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, aiotaan hyödyntää alueella, on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista arviointia täydennettävä hyötykäytön osalta. Lisäksi on laadittava hyötykäytön toteuttamisesta tarkennettu suunnitelma, josta käy ilmi vähintään hyödynnettäväksi aiottujen massojen kohonneiden haitta-aineiden pitoisuudet, massojen sijoituspaikka ja massojen määrä. Täydennetty arviointi ja suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Ilmailulaitos Finavialle ennen aiottua hyödyntämisen aloittamista. Pilaantuneen veden käsittely 7. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet sekä mahdollisten muiden kunnostuksen aikana tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan

12 UUDELY/207/07.00/ /18 Pohjavesitarkkailu jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. 8. Pohjavesiputkista MW1 ja MW2 on otettava vesinäytteet ennen pilaantuneen maaperän kunnostustöiden aloittamista ja pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkeen. Näytteistä on analysoitava bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet sekä mahdollisten muiden kunnostuksen aikana tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Näytteenottotulokset ja arvio pohjaveden jatkotarkkailutarpeesta sekä mahdollinen jatkotarkkailusuunnitelma on esitettävä määräyksessä 9.3. edellytetyssä kunnostuksen loppuraportissa. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Ilmailulaitos Finavialle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviran-

13 UUDELY/207/07.00/ /18 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut omaiselle ja Ilmailulaitos Finavialle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty,

14 UUDELY/207/07.00/ /18 puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat välttämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C 5 C 10 ) 100 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 C 21 ) 300 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 C 40 ) 600 mg/kg, bentseenille 0,2 mg/kg, tolueenille 5 mg/kg, etyylibentseenille 10 mg/kg ja ksyleeneille 10 mg/kg, MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 5 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuudelle 30 mg/kg. Lisäksi asetuksessa on säädetty alempi ohjearvo joillekin yksittäisille PAH-yhdisteille. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista poikkeavia haittaaineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei

15 UUDELY/207/07.00/ /18 kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. rakentamisen tai määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta huoltoasema-alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa

16 UUDELY/207/07.00/ /18 vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.1.) Ilmoituksen mukaan alueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia maa-aineksia voidaan sijoittaa takaisin kaivantojen täyttöihin. Alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa ei kuitenkaan ole todettu öljyperäisiä hiilivetyjä kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia pitoisuuksia. Näin ollen myöskään ilmoitusasiakirjoihin sisältyvässä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisessa arvioinnissa ei ole arvioitu soveltuvatko kaivetut, pitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välillä olevat massat hyötykäyttöön alueella. Massojen hyötykäyttö alueella edellyttää asetuksen 214/2007 mukaisen arvioinnin täydentämistä koskien hyötykäyttöä ja tarkennetun hyötykäyttösuunnitelman laatimista, josta käyvät ilmi mm. massojen määrät ja sijoituspaikat sekä haitta-ainepitoisuudet. Tarkennetun arvioinnin ja suunnitelman viranomaiskäsittelyyn kuuluu myös asianosaisten kuuleminen tarvittavassa määrin. (Määräys 6.3.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Ennen maaperän kunnostusta ja kunnostuksen jälkeen otettavilla pohjavesinäytteillä sekä jatkotarkkailutarpeen arvioimisella seurataan maaperän kunnostuksen vaikutuksia pohjaveden haitta-ainepitoisuuksiin ja varmistetaan, ettei kunnostustoimenpiteistä aiheudu haitta-aineiden kulkeutumista laajemmalle tai muuta riskiä alueen pohjavedelle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.)

17 UUDELY/207/07.00/ /18 Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2., ) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., , ) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset ja ) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 25 tuntia.

18 UUDELY/207/07.00/ /18 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi URS Nordic Ab Myyrmäentie 2 b Vantaa Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Vantaan Vesi Ilmailulaitos Finavia, PL 50, Vantaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus