Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Toiminta kiinteistöillä. Asian vireilletulo.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/956/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kiinteistöillä Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Neste Markkinointi Oy PL NESTE OIL Loviisan kaupunki Länsikaari 3 RN:o Loviisan kaupunki Kiinteistöllä on harjoitettu polttoaineen jakelutoimintaa 1990-luvun alusta lähtien. Nykyisin kiinteistöllä toimii Neste Markkinointi Oy:n huoltoasema. Kiinteistöllä sijaitsee kahvila- ja myymälärakennus. Lisäksi alueella on ollut pesuhalli. Huoltoasemalla tehdään muutostöitä vuonna Nykyiset säiliöt, mittarikenttä, dieselpiste sekä öljynerotin puretaan aseman uudisrakentamisen vuoksi. Polttoaineen jakelutoiminta kiinteistöllä jatkuu. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Maksu 960 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/956/07.00/2010 2/15 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Kiinteistön maaperää koskevat aikaisemmat päätökset Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 146/ , joka koski kiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamista muutostöiden yhteydessä. - Kunnostussuunnitelma, Neste Loviisa Länsikaari 3. Golder Associates Oy Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Kunnostettava kohde sijaitsee Loviisassa osoitteessa Länsikaari 3 (liite 1.). Kiinteistön eteläpuolella sijaitsee huoltoasema. Kiinteistön pohjoisja itäpuolella on tiealueita. Kohteen länsipuolella on rakentamatonta aluetta. Kiinteistö on kaavoitettu huoltoasemarakennusten korttelialueeksi. Huoltoaseman piha-alueen keskimääräinen korkeustaso on noin metriä. Korkeusero piha-alueella on vähäinen. Luonnollinen maanpinta kiinteistön länsi- ja pohjoispuolella on hieman kiinteistön pihan tasoa korkeammalla. Maanpinta laskee kohti koillista. Kohde sijaitsee maaperäkartan mukaan moreenialueella. Kohteessa tehdyissä maaperätutkimuksissa todettiin 3 4 metrin paksuisen täyttömaakerroksen alla tiivis maakerros, todennäköisesti moreenia. Osassa tutkimuspisteitä kairaus päättyi joko suureen kiveen tai kallioon. Kohde sijaitsee Panimonmäen I-luokan pohjavesialueen rajalla. Panimonmäen vedenottamo sijaitsee koin kilometrin päässä kohteesta koilliseen. Pohjaveden pinta huoltoaseman alueella on noin tasolla +15,4 +15,9 metriä. Pohjaveden arvioitu virtaussuunta on koilliseen. Kiinteistöllä tehdyt kunnostustoimenpiteet Jakeluaseman alueella tehtiin muutostöitä vuonna Tuolloin uusittiin mittarikentän ja säiliöalueen imuputket ja täyttöputket sekä asennettiin suojamuovi uusien imuputkien alle. Kaivusyvyys oli noin 0,5-1,0 metriä. Muutostöiden yhteydessä poistettiin noin 18 tonnia pilaantunutta maa-ainesta. Kaivantojen pohjista ja seinämistä otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä ei todettu kunnostustavoitteet ylittäneitä hiilivetypitoisuuksia.

3 UUDELY/956/07.00/2010 3/15 Kiinteistöllä tehdyt maaperätutkimukset Vuonna 1997 tutkittiin mittarikentän ja säiliöalueen maaperää sekä liikenneasemalla että erillisellä dieselpisteellä. Maaperänäytteitä otettiin yhteensä viidestä tutkimuspisteestä. Korkein todettu öljyhiilivetypitoisuus C 10 C 39 oli 111 mg/kg. Vuoden 2001 muutostöiden yhteydessä otettiin yhteensä 30 maanäytettä. Kohteesta poistetuissa massoista korkein todettu öljyhiilivetyjen C 10 C 39 pitoisuus oli mg/kg. Jäännöspitoisuusnäytteiden pitoisuudet olivat pääasiassa alle laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan. Vuonna 2004 otettiin maaperänäytteitä kahdeksasta tutkimuspisteestä mittarikentän, säiliöiden ja polttoaineenerottimen alueilla. Tutkimuksissa ei todettu laboratorion analyysimenetelmän määritysrajat ylittäviä hiilivetypitoisuuksia. Vuonna 2008 tutkittiin erillisen dieselpisteen ja entisen pesuhallin aluetta yhteensä neljästä tutkimuspisteestä. Maaperätutkimuksissa ei todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvoja ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Lisäksi otettiin vesinäytteet kolmesta alueelle asennetusta pohjavesiputkesta. Vesinäytteissä ei todettu kohonneita haittaainepitoisuuksia. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi perustuu valtioneuvoston asetukseen 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Kohteen maaperässä todettiin öljyhiilivetyjä muutostöiden yhteydessä vuonna Muulloin tutkimuksissa ei ole todettu öljyhiilivetyjä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia. Riskitarkastelu on kuitenkin tehty sillä olettamuksella, että nyt tehtävien muutostöiden yhteydessä kohteen täyttömaakerroksessa todetaan hiilivetyjä. Riskitarkastelussa on tarkasteltu maaperästä mahdollisesti löytyvien haitta-aineiden aiheuttamaa riskiä pohjavedelle, koska kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueen rajalla noin kilometrin päässä vedenottamolta. Öljyhiilivetyjen jakeet C 10 C 39 ovat veteen niukkaliukoisia. Bensiinijakeet ovat joko hieman kulkeutuvia, heikosti kulkeutuvia tai kulkeutumattomia. BTEX-yhdisteet ja MTBE ovat helposti tai erittäin helposti kulkeutuvia. Kohteen maaperä on täyttömaakerroksen alla tiivistä, todennäköisesti moreenia. Haitta-aineet eivät yleensä kulkeudu helposti huonosti vettä läpäisevässä moreenissa. Haitta-aineiden kulkeutumista vedenottamon suuntaan saattaa rajoittaa myös maaperäkartan mukaan kohteen ja vedenottamon välillä sijaitseva savi- ja silttialue. Kohteesta otetuissa pohjavesinäytteissä ei todettu haitta-aineita.

4 UUDELY/956/07.00/2010 4/15 Esitetty kunnostussuunnitelma Kulkeutumista tarkasteltiin myös SOILRISK-mallilla. Laskennassa kohteen maaperässä oletettiin olevan öljy- ja bensiinihiilivetyjä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempien ohjearvojen tasolla olevia pitoisuuksia. Tarkastelun perusteella haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan haitallisina pitoisuuksina kohteen ulkopuolelle, kun maaperässä mahdollisesti todettavien haitta-aineiden pitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot tai maaperä kun kunnostetaan näihin tavoitepitoisuuksiin. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Mikäli kohteessa tehtävien muutostöiden yhteydessä todetaan pilaantunutta maata, kunnostetaan pilaantunut maaperä massanvaihdolla. Kunnostuksen tavoitepitoisuuksiksi esitetään valtionneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Asfaltti sekä betonilaatat poistetaan ja perustukset puretaan tarvittavassa laajuudessa. Pilaantuneen maan kaivu tehdään muutostöihin liittyvän maankaivun yhteydessä. Kaivua jatketaan, kunnes valvontamittausten perusteella saavutetaan kunnostuksen tavoitepitoisuudet tai niin kauan, kun se kaivuteknisesti on toteutettavissa. Mikäli massanvaihdon lopetusnäytteissä todetaan kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittäviä pitoisuuksia, eikä kyseistä aluetta ole mahdollista puhdistaa massanvaihdolla, esitetään erillinen eristyssuunnitelma kyseisten alueiden osalta. Massanvaihdon yhteydessä maa-aineksesta erotellaan mahdollisuuksien mukaan rakennusjätteet seulomalla. Kohteessa mahdollisesti välivarastoitavat pilaantuneet maa-ainekset peitetään muovikalvolla tai pressulla. Ympäristötekninen asiantuntija on kohteessa paikalla, kun pilaantuneiksi todettuja massoja kaivetaan tai käsitellään. Työn aikainen näytteenotto Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneiden maiden poistamista kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Poistettavista massoista otetaan kokoomanäyte noin 100 m 3 :ä poistettavaa maa-ainesta kohti. Kenttäteisteillä määritetään maanäytteistä kokonaishiilivetypitoisuus (HNU- tai Petroflag-testi). Lisäksi näytteistä mitataan tarvittaessa haihtuvien hiilivetyjen suhteellista esiintymistä (PID-mittaus). Kenttämittausten tuloksista vähintään 10 % varmistetaan laboratorioanalyysillä. Laboratorionäytteistä analysoidaan öljyhiilivetypitoisuudet C 5 C 40 ja BTEXyhdisteiden, MTBE:n, TAME:n ja ETBE:n pitoisuudet. Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivannon pohjasta ja seinämistä. Kunnostuksen lopetusnäytteiksi otetaan vähintään yksi edustava näyte jokaista 200 m 2 :n aluetta kohti. Kenttätestien

5 UUDELY/956/07.00/2010 5/15 tulosten varmistamiseksi edustava määrä massanvaihtokaivannon rajoilta otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan myös laboratoriossa. Laboratorionäytteistä analysoidaan öljyhiilivetypitoisuudet C 5 C 40 ja BTEX-yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n ja ETBE:n pitoisuudet. Kohteeseen on asennettu kolme pohjavesiputkea (GA1, GA2 ja GA3). Pohjavesiputkista otetaan vesinäytteet ennen ja jälkeen kunnostustoimenpiteiden. Näytteistä analysoidaan TVOC-pitoisuus, MTBE, TAME, BTEX-yhdisteet, öljyhiilivedyt C 10 C 40 sekä tri- ja tetrakloorieteeni. Lisäksi kohteessa on huoltoaseman ympäristöluvan mukaisesti pohjaveden tarkkailuvelvoite pohjavesiputkista GA1 ja GA2 kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan edellä mainitut yhdisteet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Kaivettu maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet, käytetään kohteen alueella kaivantojen täyttöön. Kaivettu maaaines, joka ei sovellu täyttöön ja jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet sekä maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät kunnostustavoitteet, toimitetaan sijoituspaikkaan, jolla on lupa vastaavan maa-aineksen vastaanottoon. Ongelmajätteeksi luokiteltava pilaantunut maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ongelmajätemaata. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottajalle. Maa-aineksista laaditaan tarpeen mukaan sijoituskohteisiin kaatopaikkakelpoisuuslausunnot. Kaivun aikana muodostuvat mahdolliset muut jätteet toimitetaan asianmukaisiin jätteiden vastaanotto- ja kierrätyspaikkoihin. Kaivantoihin kertyvän veden käsittely Mikäli kaivutöiden yhteydessä kaivantoihin kerääntyy orsi-/pohjavettä, otetaan siitä näyte. Vesinäytteestä analysoidaan öljyhiilivedyt C 5 C 40, MTBE, TAME, BTEX-yhdisteet sekä raskasmetallit. Kaivantoihin suotautunut vesi pumpataan viemäriin paikallisen viemärilaitoksen ohjeiden mukaan, tarvittaessa öljynerottimen kautta. Veden laatua valvotaan öljynerottimelta säännöllisesti kunnostuksen ajan. Vaihtoehtoisesti vesi poistetaan imuautolla. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kaivanto eristetään aidoilla ja merkitään pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä varoittavin kyltein. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus, jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamis-

6 UUDELY/956/07.00/2010 6/15 ta ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin suunnitelmassa esitettyjä haitta-aineita, ilmoitetaan asiasta Uudenmaan ELY-keskukselle. Odottamattomia haitta-aineita sisältävät maa-ainekset välivarastoidaan kiinteistön alueelle odottamaan käsittelyä tai ne toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa. Mikäli työn kuluessa ilmenee jotain muuta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Uudenmaan ELY-keskukselle. Kohteeseen laaditaan pilaantuneen maaperän kunnostustöiden työsuojelusuunnitelma tai ohje. Pilaantuneen maaperä kunnostustyöhön osallistuvilla tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneilta alueilta poistettujen maamassojen määrät ja haittaainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivantojen ja näytepisteiden sijainnit. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Uudenmaan ELYkeskukselle sekä Loviisan kaupungille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä. Mikäli maaperään jää puhdistuksen tavoitepitoisuudet ylittäviä haittaainepitoisuuksia, tehdään alueelle tarvittaessa erillinen riskitarkastelu. Mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve määritetään riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Uudenmaan ELY-keskukselle.

7 UUDELY/956/07.00/2010 7/15 Tiedotus ja aikataulu Pilaantuneen maan määrä Maanomistajan kuuleminen Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Puhdistustöiden aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan viranomaisille ennen töihin ryhtymistä. Jakeluaseman muutostyöt on suunniteltu aloitettavaksi heinäkuun 2010 alussa. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa ei todettu pilaantunutta maa-ainesta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varasi kirjeellään kiinteistön maanomistajalle, Loviisan kaupungille, tilaisuuden vastineen antamiseen tehdystä ilmoituksesta. Loviisan kaupunki ei esittänyt asiasta vastinetta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Neste Markkinointi Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Loviisassa osoitteessa Länsikaari 3 (RN:o ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 11 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 22 C 40 ), MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin tai ksyleenien ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

8 UUDELY/956/07.00/2010 8/ Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava

9 UUDELY/956/07.00/2010 9/15 laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirto-

10 UUDELY/956/07.00/ /15 asiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).

11 UUDELY/956/07.00/ /15 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuutta ja pilaantumisen astetta on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä.

12 UUDELY/956/07.00/ /15 Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C 5 C 10 ) 100 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 C 21 ) 300 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 C 40 ) 600 mg/kg, bentseenille 0,2 mg/kg, tolueenille 5 mg/kg, etyylibentseenille 10 mg/kg ja ksyleeneille 10 mg/kg sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 5 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin mukaan alempi ohjearvotaso on kohteessa riittävä kunnostustavoite. (Määräys 1.1.) Ilmoitusasiakirjoissa esitetyssä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on huomioitu bensiini- ja öljyhiilivetyjakeet. Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kunnostusalueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle, Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Pilaantuneen maan kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maaainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten

13 UUDELY/956/07.00/ /15 perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)

14 UUDELY/956/07.00/ /15 Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2., ) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., ja 6. 7.) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset ja ) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän

15 UUDELY/956/07.00/ /15 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Neste Markkinointi Oy PL NESTE OIL Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Loviisan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Loviisan kaupunki, PL 77, Loviisa Golder Associates Oy, Ruosilankuja 3 E, Helsinki Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Loviisan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 2.). Ylitarkastaja Pirkko Kekoni Ylitarkastaja Vesa Suominen Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Valitusosoitus