PÄÄTÖS. Vihdin kunta Vanha Porintie 1371, Otalampi. Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti. Asemapäällikönkatu Helsinki

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/1115/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistaja Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Neste Markkinointi Oy PL Neste Oil Vihdin kunta Vanha Porintie 1371, Otalampi RN:o Siippoon Tikini Oy Vanha Porintie Otalampi Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Asian vireilletulo Kiinteistön maaperä on pilaantunut jakeluaseman toiminnan seurauksena. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Maksu UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/1115/07.00/2010 2/18 Toiminnan kuvaus Kiinteistöllä toimii polttonesteiden jakeluasema, D-piste ja kahvio. Toiminta on aloitettu vuonna Lisäksi alueella on autonpesuhalli, joka on valmistunut vuonna Jakeluasemasta ja kahviosta vastaa kiinteistön omistaja, Siippoon Tikini Oy. Alueella olevasta D-pisteestä vastaa Neste Markkinointi Oy. Jakelukatos sekä D-piste puretaan täyttöpaikkoineen, säiliöineen ja varusteineen. Kiinteistölle on tarkoitus rakentaa uusi Neste Express konseptin mukainen kahden jalan mittarikatos, joka palvelee toiselta mittarilta raskasta liikennettä ja toiselta mittarilta henkilöautoliikennettä automaattiperiaatteella. Kahvilatoimintaan ei ole tarkoitus tehdä muutoksia. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Vihdissä osoitteessa Vanha Porintie 1371 (Liite 1.). Kiinteistö rajautuu pääosin tiealueisiin. Kiinteistön läheisyydessä on asutusta ja mm. koulu. Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa yleiskaavassa sekä osayleiskaavaehdotuksessa huoltoasema-alueeksi. Aikaisemmat päätökset ja viranomaisasiakirjat Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 428/ (0101Y0446), joka koski pilaantuneen maaperän puhdistamista huokosilmaimutekniikalla. - Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje No YS 59/ (0101Y0446) maaperä- ja pohjavesinäytteenottosuunnitelman tarkastamisesta. - Neste Markkinointi Oy. Neste Vihti, Siippoo, Maaperän puhdistustyö , Loppuraportti. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Neste Markkinointi Oy. Ympäristöarviointi, Neste Vihti Siippoo, Vanha Porintie Golder Associates Oy Neste Markkinointi Oy. Kunnostussuunnitelma, Neste Vihti Siippoo. Golder Associates Oy Siippoon Tikini Oy. Kunnostussuunnitelman täydennys, Neste Vihti Siippoo, (Kiinteistönumero ). Golder Associates Oy

3 UUDELY/1115/07.00/2010 3/18 Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Jakeluaseman piha on noin tasolla + 69 m. Maanpinta laskee alueella etelästä pohjoiseen. Kiinteistö sijaitsee I Salpausselän reunamuodostuman alueella. Maaperä kiinteistöllä on hiekkavaltaista. Kiinteistön itäpuolella on kiviä tai kallio noin viiden metrin syvyydellä maanpinnasta. Kiinteistö sijaitsee Siippoon II-luokan pohjavesialueella ( ). Lähin vedenottamo, Siippoon koulun vedenottamo, sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä kiinteistöstä koilliseen. Vedenottamo on paikallinen eikä se ole enää käytössä. Kiinteistön pohjoispuolella sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kiinteistöt on liitetty kunnallistekniikkaan. Pohjaveden arvioitu virtaussuunta on pohjoiseen. Pohjaveden pinta on noin tasolla + 59 m. Maaperätutkimusten yhteydessä ei havaittu pohjatai orsivettä. Asfaltoidun piha-alueen pintavedet johdetaan sadevesiviemäriin. Kiinteistön lähistöllä ei ole pintavesistöjä. Alueella tehdyt kunnostukset ja tutkimukset Aikaisemmat kunnostukset Pohjavesitarkkailu Kiinteistöllä aiemmin sijainneen dieselpisteen alueelta poistettiin syksyllä 1999 muutostöiden yhteydessä 51,6 tonnia öljyllä pilaantunutta maaainesta. Säiliöalueella ja mittarikentällä puhdistettiin bensiinihiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta huokosilmatekniikalla Kunnostuksen aikana bensiinihiilivetyjä poistettiin laskennallisesti yhteensä 335 kg. Mittarikentällä saavutettiin lopetusnäytteiden perusteella Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessä No YS 428/ asetetut kunnostustavoitteet. Säiliöalueella jäi täyttöputken kohdalle kunnostustavoitteen ylittävä helposti haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus (TVOC). Kiinteistöllä aloitettiin säännöllinen pohjavesitarkkailu huokosilmakunnostuksen yhteydessä. Vesinäytteitä on otettu tarkkailuputkista Hp16 ja HP19 sekä kaivosta K2. Vuoden 2005 jälkeen tarkkailupisteissä ei ole todettu laboratorion analyysimenetelmän määritysrajat ylittäviä pitoisuuksia bensiinihiilivetyjä.

4 UUDELY/1115/07.00/2010 4/18 Vuoden 2009 maaperätutkimukset Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia Näytteitä otettiin kairaamalla 15 näytepisteestä (S1 - S10 ja S100 - S104) yhteensä 90 kpl. Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Näytteistä tutkittiin helposti haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus mitattiin PetroFlag-kenttätestillä 26 näytteestä. Laboratoriossa analysoitiin 19 näytteestä bensiinihiilivetyjen C 4 - C 10, öljyhiilivetyjen keskitisleiden C 10 - C 21, raskaiden öljyjakeiden C 22 - C 40, BTEX-yhdisteiden, MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Vanhan dieselpisteen alueella näytepisteessä S5 todettiin syvyydellä 3-4 metriä öljyhiilivetyjen keskitisleitä mg/kg ja raskaita öljyjakeita mg/kg. Muissa näytteissä tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat kenttämittauksissa ja/tai laboratorioanalyyseissä valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt kynnysarvopitoisuudet. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kohteessa tehdyissä tutkimuksissa todettiin valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyn ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 - C 21 ) ja alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus raskaita öljyjakeita (>C 21 - C 40 ). Koska kyseessä on huoltoasema, jossa on harjoitettu bensiinin ja dieselin jakelutoimintaa, ja näytteitä ei voitu ottaa rakenteita vaurioittamatta mittarikentän ja säiliöalueen ympäristön maaperästä, valittiin riskinarvioinnissa kriittisiksi aineiksi myös bensiinijakeet (C 5 - C 10 ), bensiinin lisäaineet (BTEX-yhdisteet), MTBE, TAME ja ETBE. Arvioinnissa on huomioitu haitta-aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä kiinteistöllä vallitsevat olosuhteet. Haitta-aineita todettiin asfalttipäällysteen alla syvyydellä 3-4 metriä, joten suoraa kosketusta haitta-ainepitoiseen maaperään ei synny. Haittaaineet eivät voi myöskään kulkeutua pölyämisen tai pintavalunnan kautta. Asfalttipäällyste rajoittaa lisäksi tehokkaasti haihtumista. Kohteessa oleelliset kulkeutumisreitit ovat kulkeutuminen pohjaveteen ja kulkeutuminen kahvilarakennuksen sisäilmaa. Riskinarvioinnissa tarkasteltiin tilannetta, jossa kiinteistö kunnostetaan öljyhiilivetyjen keskitisleiden ja raskaiden öljyjakeiden osalta ylempiin ohjearvopitoisuuksiin ja bensiinijakeiden, BTEX-yhdisteiden, MTBE:n ja TAME:n osalta alempiin ohjearvopitoisuuksiin. Laskennallisella arvioinnilla arvioitiin em. pitoisuuksien kulkeutumista pohjaveteen sekä niiden aiheuttamaa terveysriskiä ihmisille pohjaveden tai rakennuksen sisäilman kautta. Alueella ei arvioitu olevan eritystä ekologista suojelutarvetta, koska alue voidaan käyttötarkoituksensa perusteella rinnastaa teollisuusalueeseen, jolla ihmistoiminnan vaikutus maaperän ekologiaan on hyväksytty jo maankäyttömuodosta päätettäessä.

5 UUDELY/1115/07.00/2010 5/18 Esitetty kunnostussuunnitelma Riskinarvioinnin perusteella tarkastelun kohteena olevista maaperän haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu merkittävää kulkeutumista pohjaveden mukana kiinteistön ulkopuolelle eikä terveysriskiä ihmisille pohjaveden tai sisäilman kautta. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Jakeluaseman muutostyöt on suunniteltu aloitettavaksi lokakuussa 2010, missä yhteydessä puretaan nykyisen liikenneaseman mittarikenttä ja säiliöalue sekä kunnostetaan massanvaihdolla alueella mahdollisesti todettava pilaantunut maaperä. Nykyinen D-piste puretaan ja aiemmin puretun D-pisteen kohdalla todettu pilaantunut maaperä kunnostetaan massanvaihdolla uuden aseman valmistumisen jälkeen, arvion mukaan joulukuussa Riskinarvioinnin perusteella maaperän kunnostustavoitteiksi esitetään ylempiä ohjearvoja öljyhiilivetyjen keskitisleille (1 000 mg/kg) ja raskaille öljyjakeille (2 000 mg/kg) sekä alempia ohjearvoja bensiinijakeille (100 mg/kg), bentseenille (0,2 mg/kg), tolueenille (5 mg/kg), etyylibentseenille (10 mg/kg), ksyleenille (10 mg/kg) ja MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle (5 mg/kg). Mikäli töiden yhteydessä todetaan aineita, joiden aiheuttama pohjaveden pilaantumisriski on tavanomaista suurempi (Vna 214/2007 ns. p- aineet), käytetään niiden tavoitepitoisuuksina alempia ohjearvoja tai ne tarkistetaan riskinarvioinnin perusteella. ETBE on ominaisuuksiltaan ja ympäristökäyttäytymiseltään samankaltainen MTBE:n ja TAME:n kanssa, joten MTBE-TAME:n tavoitepitoisuutta sovelletaan myös ETBE:lle. Massanvaihdon yhteydessä maa-aineksesta erotellaan mahdollisuuksien mukaan purkujätteet seulomalla. Mikäli pilaantuneiden maiden kaivu laajenee rakennuksen alle tai muulle sellaiselle alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasta kaivaa (esim. viemärit), pilaantuneet maat varaudutaan eristämään puhtaista täyttömaista eristysrakenteella. Eristerakenteena esitetään käytettäväksi HDPE-kalvoa (paksuus vähintään 0,5 mm) tai bentoniittimattoa. Eristävä rakenne estää haittaaineiden kulkeutumisen pilaantuneelta alueelta puhtaisiin täyttömaihin. Eristyksestä ollaan yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ennen toimenpiteiden suorittamista. Ympäristötekninen asiantuntija (valvoja) on paikalla, kun pilaantuneiksi todettuja massoja kaivetaan tai käsitellään.

6 UUDELY/1115/07.00/2010 6/18 Työn aikainen näytteenotto Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa pilaantuneiden massojen poistamista kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Poistettavista massoista otetaan kokoomanäyte noin 100 m 3 :n massamäärä kohti. Kenttämittausten tuloksista vähintään 10 % varmistetaan laboratorioanalyyseillä. Kenttätesteillä määritetään kokonaishiilivetypitoisuus (PetroFlag tai HNU) ja tarvittaessa mitataan haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä (PIDmittari). Laboratorionäytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt C 5 - C 40, BTEXyhdisteet, MTBE, TAME ja ETBE. Kaivantojen pohjalta ja seinämistä otetaan kokoomanäytteitä. Kunnostuksen lopetusnäytteiksi otetaan vähintään yksi edustava näyte jokaista 200 m 2 :n aluetta kohti. Kenttätestien tulosten varmentamiseksi edustava osa jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan laboratoriossa. Laboratorionäytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt C 5 - C 40, BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME ja ETBE. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Puhdistustyön yhteydessä kiinteistöltä poistettavat haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittavat maa-ainesjätteet ovat pilaantumattomia. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävät ja alemman ohjearvon alittavat maa-ainesjätteet ovat pilaantumattomia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittävät maa-ainesjätteet ovat pilaantuneita. Pilaantunut maa-aines on jätettä, joka luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi tai ongelmajätteeksi. Kaivettu maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alle kunnostuksen tavoitepitoisuuksien, voidaan käyttää kaivantojen täyttöön, mikäli se on siihen rakennusteknisesti soveltuvaa. Täyttöön soveltumaton maa-aines toimitetaan sijoituspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maaaineksia. Pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät kunnostuksen tavoitepitoisuudet, toimitetaan käsiteltäväksi tai sijoitettavaksi laitokseen tai sijoituspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä maaainesjätettä. Ongelmajätteeksi luokiteltava maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä ongelmajätemaata. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottajalle. Tarvittaessa laaditaan kaatopaikkakelpoisuuslausunnot. Rakennusjäte toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopisteeseen mahdollisista haitta-ainepitoisuuksista riippuen. Mahdolliset muut jätteet toimitetaan asianmukaisiin jätteiden vastaanotto- tai kierrätyspaikkoihin.

7 UUDELY/1115/07.00/2010 7/18 Pilaantuneen veden käsittely Pohjavesitarkkailu Mikäli kaivutöiden aikana kaivantoihin kertyy orsi-/pohjavettä, otetaan siitä näyte. Vesinäytteestä analysoidaan öljyhiilivetyjen C 5 - C 40, MTBE:n, TAME:n ja BTEX-yhdisteiden pitoisuudet. Kaivantoihin kertyvä vesi pumpataan viemäriin paikallisen viemärilaitoksen ohjeiden mukaan. Tarvittaessa vesi johdetaan öljynerottimen kautta viemäriin. Veden laatua valvotaan öljynerottimelta säännöllisesti kunnostuksen ajan. Vaihtoehtoisesti vesi poistetaan imuautolla. Kohteessa on meneillään pohjaveden seuranta. Kohteessa ei arvioida olevan tarvetta pohjaveden erilliseen tarkkailuun kunnostuksen aikana. Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy Kaivanto merkitään pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä varoittavin kyltein. Kaivanto suojataan aidoin, maakasoin tai koneiden avulla siten, ettei kiinteistön mahdollisella sisäisellä liikenteellä ole vaaraa joutua kaivantoon. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus, yms.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneita maita kuljetettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin kunnostussuunnitelmassa esitettyjä haitta-aineita, ilmoitetaan asiasta Uudenmaan ELY-keskukselle. Odottamattomia haitta-aineita sisältävät maa-ainekset välivarastoidaan kiinteistön alueelle odottamaan käsittelyä tai ne toimitetaan käsiteltäväksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa. Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Uudenmaan ELY-keskukselle. Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä on henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella ympäristötekninen asiantuntija ja työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

8 UUDELY/1115/07.00/2010 8/18 Kohteeseen laaditaan pilaantuneen maaperän kunnostustyön työsuojelusuunnitelma tai -ohje. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Puhdistustöiden aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan viranomaisille ennen töihin ryhtymistä. Kunnostettava alue merkitään pilaantuneen maaperän kunnostustyöstä kertovin kyltein. Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat sekä muut kunnostuksen dokumentoinnin kannalta tärkeät tiedot. Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneilta alueilta poistettujen massojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain, massanvaihtokaivantojen ja näytepisteiden sijainnit, yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä ja näytteiden analyysitulokset sekä arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Mikäli maaperään jää puhdistuksen jälkeen tavoitepitoisuudet ylittävää maata, tehdään alueelle tarvittaessa erillinen riskitarkastelu. Mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve määritetään riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Uudenmaan ELY-keskukselle. Massanvaihdon loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vihdin kunnalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Neste Markkinointi Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Vihdissä osoitteessa Vanha Porintie 1371 (RN:o ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava bensiinijakeita (C 5 - C 10 ) yli 100 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 11 - C 21 ) yli mg/kg, raskaita öljyjakeita (>C 22 - C 40 ) yli mg/kg, MTBE:ä ja TAME:a yhteensä yli 5 mg/kg, bentseeniä yli 0,2 mg/kg, tolueenia yli 5 mg/kg, etyylibentseeniä yli 10 mg/kg ja/tai ksyleeniä yli 10 mg/kg sisältävä maaaines Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtio-

9 UUDELY/1115/07.00/2010 9/18 neuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maaainekset kuitenkin poistetaan alueelta määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Kiinteistöllä tehtäville maaperän kunnostustoimenpiteille on oltava kiinteistön omistajan suostumus tai valtakirja ennen töiden aloittamista Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kunnostuksen yhteydessä on tarkastettava poistettavien jakeluasematoimintaan liittyvien rakenteiden (säiliöt, putkistot, jne.) alapuolisen maaperän pilaantuneisuus edustavin maaperänäyttein. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa

10 UUDELY/1115/07.00/ /18 kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Eristävä rakenne ja riskitarkastelu 5.1. Mikäli kaikkea määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot ylittävää maa-ainesta ei ole mahdollista poistaa säilytettäviä rakenteita tai rakennuksia vaurioittamatta, on tavoitetasot ylittävä maa-aines erotettava alueelle tuotavasta puhtaasta maa-aineksesta tarkoitukseen soveltuvalla eristävällä rakenteella Eristävästä rakenteesta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä käytettävä materiaali, materiaalin ominaisuudet, rakenteen toteuttaminen, työn laadun varmentaminen ja rakenteen sijainti kartta- ja poikkileikkauskuvissa esitettynä. Suunnitelma on toimitettava ennen eristävän rakenteen asentamista tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakenne on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettavaksi ennen sen peittämistä. Tiedot toteutuneista rakenteista on esitettävä määräyksessä 9.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkauskuvineen Mikäli kiinteistöille jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät määräyksen 1.1. mukaiset tavoitetasot, on maa-aineksen ympäristö- ja terveysriskit arvioitava tarkennetulla riskinarvioinnilla. Riskitarkastelussa on lisäksi arvioitava maaperän jatkokunnostus- ja/tai tarkkailutarve.

11 UUDELY/1115/07.00/ /18 Riskitarkastelu on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maaainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haittaainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten pitoisuuksien välillä, aiotaan hyödyntää kaivantojen täytöissä, on haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 8. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet.

12 UUDELY/1115/07.00/ /18 Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).

13 UUDELY/1115/07.00/ /18 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-

14 UUDELY/1115/07.00/ /18 kus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat välttämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C 5 - C 10 ) 100 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) 300 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) 600 mg/kg, bentseenille 0,2 mg/kg, tolueenille 5 mg/kg, etyylibentseenille 10 mg/kg ja ksyleeneille 10 mg/kg sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 5 mg/kg. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C 5 - C 10 ) 500 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) mg/kg, bentseenille 1 mg/kg, tolueenille 25 mg/kg, etyylibentseenille 50 mg/kg ja ksyleeneille 50 mg/kg sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 50 mg/kg. Kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväksytty kunnostuksen raja-arvoksi öljyhiilivetyjen keskitisleille ja raskaille öljyjakeille ylemmän ohjearvot sekä bensiinijakeille, BTEX-yhdisteille, MTBE:lle ja TAME:lle alemmat ohjearvot. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haittaaineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.)

15 UUDELY/1115/07.00/ /18 Ennen maaperän kunnostustoimenpiteiden aloittamista on edellytetty pyydettäväksi kiinteistön omistajalta ja haltijalta suostumus tai valtakirja. (Määräys 1.3.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.4.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. (Määräys 4.) Mikäli kaikkea kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittävää maa-ainesta ei ole mahdollista poistaa säilytettävien rakenteiden vaurioitumisvaaran tai esim. rakennusten sortumavaaran vuoksi, on maa-ainekset edellytetty eristettäviksi puhtaista maa-aineksista soveltuvalla materiaalilla ja riskitarkastelulla arvioitavaksi maaperän jatkopuhdistus- ja/tai tarkkailutarve. Eristävästä rakenteesta laadittu suunnitelma on edellytetty toimitettavaksi ennen rakenteen asentamista tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (Määräykset 5.1. ja 5.2.) Kunnostustavoitteet ylittävän maa-aineksen riskinarviointia on edellytetty tarkennettavaksi, koska maa-ainesten määrä ja haitta-aineiden määrä maaperässä tarkentuvat vasta kunnostuksen aikana. Kunnostuksen jälkeen voidaan arvioida tarkemmin haitta-ainepitoisen maa-aineksen mahdollisesti aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit ja varautua mahdollisesti tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. (Määräys 5.3.)

16 UUDELY/1115/07.00/ /18 Tarvittaessa tehtävällä haitta-ainepitoisten maa-ainesten eristämisellä ja riskitarkastelulla varmistetaan, että kiinteistöille jäävistä kunnostustavoitteet ylittävistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei pitkälläkään aikavälillä aiheudu terveys-, viihtyvyys- tai ympäristöhaittaa. (Määräykset ) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on v oimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Ilmoituksen mukaan alueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja kunnostuksen tavoitetasojen välissä olevia maa-aineksia voidaan sijoittaa alueen täyttöihin. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.)

17 UUDELY/1115/07.00/ /18 Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2. ja ) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., ja ) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset ja ) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1097/2009) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 23 tuntia.

18 UUDELY/1115/07.00/ /18 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Neste Markkinointi Oy PL Neste Oil Vihdin kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Vihdin vesihuoltolaitos Siippoon Tikini Oy, Vanha Porintie 1371, 1371 Otalampi Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vihdin kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Näytepisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus