PÄÄTÖS. Vantaan kaupunki/yrityspalvelut Kielotie Vantaa. RN:ot ja

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/1535/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Vantaan kaupunki/yrityspalvelut Kielotie Vantaa Vantaan kaupunki Myllymäki RN:ot ja RN:o : Vantaan kaupunki RN:o : Suomen valtio/liikennevirasto Alueen läpi rakennetaan kehärata. Rata-alue on lunastettu ja sitä hallinnoi Liikennevirasto. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Maksu UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/1535/07.00/2010 2/17 Muut alueen maaperää koskevat viranomaispäätökset Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Toiminta kunnostusalueella - Uudenmaan ympäristökeskus antoi Tiehallinnolle päätöksen No YS 504 pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän parannustöiden yhteydessä. Päätöksen mukaisiin kunnostettaviin tiealueisiin kuuluu kiinteistön RN:o poikki rakennettavan tieyhteyden alue. - Vantaan kaupunki, Vehkala, Maaperän kunnostussuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Kiinteistöllä on toiminut betonielementtivalimo 1970-luvun alusta vuoteen Elementtitehtaalla oli oma lämpökeskus, jossa sijaitsi kaksi höyrykattilaa ja erillisessä rakennuksessa sijainnut öljysäiliö. Elementtitehtaan jälkeen aluetta on käytetty ainakin rakennusliikkeen varikkona erilaisten rakennuskoneiden ja työmaakonttien varastoitiin. Kiinteistöllä oleva Myllyniityntien pohjoispuolinen alue on vuokrattuna yksityisille yrityksille. Alueella on mm. varastoitu piha- ja puutarharakentamisessa tarvittavia materiaaleja. Alueen etelä- ja länsiosassa on varastoitu erilaisia koneita ja laitteita. Kiinteistöllä on toiminut tielaitoksen varikko. Varikkoalueen rakennukset on rakennettu tai tuotu alueelle 1980-luvun alussa. Alueella on ollut nykyisten toimisto- ja varastorakennusten lisäksi majoitusrakennuksia ja sauna- ja ruokarakennus. Alueella olevan öljysäiliöiden suojarakennuksen edessä on ollut autojen tankkauspaikka mittareineen. Tankkauspaikka poistettiin ilmeisesti 2000 luvun alussa. Alueella on ilmeisesti lastattu erilaisia suolaliuoksia useamassa paikassa. Kunnostusalueelle rakennetaan Kehärata. Lisäksi kunnostusalueeseen kuuluu Kehärataa ympäröiviä alueita, joille on suunniteltu mm. junaasema ja työpaikkarakentamista. Kunnostusalueen poikki rakennetaan myös tieyhteys. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Vantaalla Myllymäen alueella (liite 1.). Alueen eteläpuolella on Kehä III. Alueen itäpuolella on teollisuusaluetta. Alueen länsi- ja pohjoispuolella on rakentamatonta aluetta. Alueen läpi kulkee Myllyniityntie. Tuleva rata-alue on asemakaavassa merkitty raideliikennealueeksi tai liikenneaseman alueeksi. Rata-aluetta ympäröivillä alueilla ei ole asemakaava. Marja-Vantaan osayleiskaavassa ympäröivät alueet on merkitty työpaikka-alueeksi.

3 UUDELY/1535/07.00/2010 3/17 Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Maaperän pintakerros on lähes koko alueella 0,5-1,5 metrin paksuudelta hiekkaa tai soraa. Varikkoaluetta lukuun ottamatta hiekan ja soran seassa on vaihtelevia määriä betonilohkareita, tiiltä ja muuta rakennusjätettä. Pintakerroksen alla on siltti-/savikerros, jonka paksuus vaihtelee välillä 0,5 6 metriä. Kallionpinta on 1,5 8 metrin syvyydessä. Alueen pohjoisosassa varastokentällä on 3 5 metriä korkeita kivi- ja betonilohkarekasoja. Betonilohkareiden seassa on myös muuta rakennusjätettä, kuten tiiltä, keraamisia laattoja, muovia ja eristevillaa. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Osassa tutkimuspisteistä koekuoppiin kertyi vettä 1 3 metrin syvyydellä. Alueella tehdyt maaperän kunnostustoimenpiteet Alueella tehdyt maaperätutkimukset Tien rakentamisen yhteydessä syksyllä 2010 tehtiin pilaantuneen maaperän kunnostustöitä tiealueella kiinteistöllä Kunnostustyöt tehtiin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 504/ Kunnostuksen ympäristötekniseltä valvojalta saatujen tietojen mukaan tielinjauksen alueelta poistettiin öljyllä pilaantuneita maa-aineksia kahdesta kohtaa, paaluväliltä PL ja paaluvälin 255 kohdalta. Pilaantuneita maa-aineksia poistettiin yhteensä 17 kasettikuormaa. Jäännöspitoisuusnäytteisiin ei jäänyt merkittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Näytteiden otto ja analysointi Kunnostettavalla alueella tehtiin maaperätutkimuksia kesäkuussa Maaperänäytteitä otettiin 27 kaivinkoneella kaivetusta koekuopasta sekä yhdestä alueella olleesta kasasta. Koekuoppien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Maanäytteistä analysoitiin raskasmetallien pitoisuuksia XRFkenttäanalysaattorilla. Haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä tutkittiin PIDmittarilla. Kymmenestä maanäytteestä analysoitiin öljyhiilivetypitoisuus Petroflag-kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin raskasmetallit kuudesta maanäytteestä, PAH-yhdisteiden pitoisuudet kuudesta maanäytteestä, PCB-yhdisteet neljästä maanäytteestä sekä öljyhiilivetyjen pitoisuudet kolmesta maanäytteestä. Kahdesta koekuopasta otettiin lisäksi vesinäytteet, joista analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetypitoisuudet sekä lähempää varikkoaluetta otetusta vesinäytteestä myös kalsium- ja kloridipitoisuudet.

4 UUDELY/1535/07.00/2010 4/17 Analyysitulokset Koekuopasta KK16B 0,1 4 metrin syvyydeltä otetussa näytteessä todettiin laboratorioanalyysissä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet öljyhiilivetyjen keskitisleitä C 10 C mg/kg ja raskaita öljyjakeita C 21 C mg/kg. Koekuopissa KK2, KK18 ja KK22 laboratorioanalyysissä todetut sinkkipitoisuudet, 200 mg/kg, 230 mg/kg ja 250 mg/kg, ylittivät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai olivat sen tasalla. Muita haitta-aineita ei todettu kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia. Useassa tutkimuspisteessä todettiin merkittäviä määriä rakennusjätettä. Jätekerroksen paksuus vaihteli 0,5 metristä lähes neljään metriin ja koostumus puhtaasta betonista lähes sekajätteeseen. Betonikappaleiden koko vaihteli betonimurskeesta kokoon 1 m x 1 m. Koekuopista KKK13 ja KK16B otetuissa vesinäytteissä todettiin öljyhiilivetyjä 0,44 mg/kg ja 13,6 mg/kg. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Näytepisteen 16B aluetta lukuun ottamatta tutkittua aluetta ei voida pitää pilaantuneena haitallisten aineiden pitoisuuksien perusteella. Näytepisteessä 16B todettu alemman ohjearvon ylitys on tulevalla rataalueella, jossa tavoitetasoksi hyväksytään ylemmät ohjearvot. Haittaainepitoisuus ei siis aiheuttaisi puhdistustarvetta tällä alueella. Sinkin kynnysarvojen ylittymisen perusteella alueella on muutamassa kohdassa kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mutta ne eivät aiheuta puhdistustarvetta. Alueelle tullaan rakentamaan kehärata, mahdollisesti kehäradan asema sekä myöhemmin asemakaavan mukaisesti muita rakennuksia. Rakentamisen yhteydessä alueelta poistetaan pintamaat ns. rakennustekniseen kaivutasoon saakka. Koska poistettavat pintamaat sisältävät alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyjakeita, on kohde kunnostettava ja kaivumaita käsiteltävä pilaantuneina tai mahdollisesti pilaantuneina maina. Alueen laajuuden ja aiemman käyttötarkoituksen perusteella on mahdollista, että pilaantuneita alueita löytyy kaivutöiden yhteydessä lisää. Betonielementtitehtaan varastokenttien täytöissä on käytetty rakennusjätettä. Alueen muutostöiden yhteydessä rakennusjäte joudutaan poistamaan ainakin rakennettavilta alueilta. Suurin osa täytöissä käytetystä jätejakeesta on todennäköisesti hyödyntämiskelpoista betonia tai tiiltä. Todennäköisesti hyödyntäminen edellyttää kuitenkin muovin, eristevillan, yms. erottelemista betonista.

5 UUDELY/1535/07.00/2010 5/17 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet Kunnostuksessa alueelta poistetaan kaivamalla ympäristölle haitalliset jätteet ja maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Yli kahden metrin syvyydessä mahdollisesti todettavien epäorgaanisten haittaaineiden suhteen tavoitetasoksi esitetään kuitenkin ylempää ohjearvoa. Kunnostuksen toteuttaminen Lisätutkimukset Maaperän kunnostustyö tehdään rakennusten purkamisen jälkeen. Ennen maaperän kaivua kaadetaan puut, poistetaan romut, kannot, risut ja mahdolliset maan pinnalla olevat roskat. Massojen kaivu toteutetaan siten, että eri vastaanottopaikkoihin menevät maamassat sekä puhtaat maamassat saadaan pidettyä selvästi erillään. Maaperässä on osin suuria betonikappaleita, jotka on todennäköisesti rikottava esim. iskuvasaralla ennen kaivua. Maaperään voidaan jättää betonimurskaa, jos sen osuus maan joukossa on alle 10 % ja kappalemitta alle 300 mm. Maaperässä olevan jätteen erottelussa hyödynnetään erilaisia menetelmiä, esim. seulakauha, välppäys, seulonta, käsin erottelu, jotka valitaan tilanteen mukaan. Ympäristötekninen asiantuntija valvoo kunnostusta ja huolehtii, että työssä noudatetaan ilmoituspäätöstä. Rakennuksien purkamisen ja raivauksen jälkeen tontin aikaisemmin tutkimattomilla alueilla tehdään koekuoppatutkimuksia vähintään tiheydellä 1 näyte/1 000 m 2. Maaperän raskasmetallipitoisuudet tutkitaan kenttämittauksilla ja öljyhiilivetypitoisuus Petroflag-kenttätestillä. Noin 20 % kenttämittaustuloksista varmennetaan laboratoriossa. Tutkimusten aikana tarkkaillaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisten muiden haittaaineiden esiintymisestä ja tarvittaessa suoritetaan lisäanalyysejä. Kunnostuksen aikainen näytteenotto Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteenotto tehdään niin, että seurantanäytteet edustavat korkeintaan noin 500 m 3 :n tilavuutta. Näytteistä tutkitaan kyseisessä kaivannossa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikista näytteistä tutkitaan alkuaineet As, Cu, Pb ja Zn XRF-kenttäanalysaattorilla. Noin 10 % näytteistä tutkitaan laboratoriossa, jossa niistä tutkitaan em. haitta-aineiden lisäksi tarvittaessa öljyhiilivetyjen C 10 C 40 pitoisuudet. Lisäksi kaivun aikana tarkkaillaan mahdol-

6 UUDELY/1535/07.00/2010 6/17 listen muiden haitta-aineiden esiintymistä ja tarvittaessa tehdään lisäanalyysejä. Kaivun päätyttyä kaivannon seinämistä ja pohjasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, jotka tutkitaan laboratorioanalyysein. Pilaantuneilla alueilla jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista 500 m 2 :n aluetta kohti. Reunanäyte otetaan niin, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 50 metrin osuutta kaivannon seinämästä. Haitta-aineista vapailla jätealueilla jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi jokaista m 2 :n pinta-alaa kohti. Näytteistä tutkitaan laboratoriossa kyseisessä kaivannossa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki näytteet tutkitaan XRF-kenttäanalysaattorilla alkuaineiden As, Cu, Pb ja Zn toteamiseksi. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Vesien käsittely Pilaantuneet maat luokitellaan lievästi pilaantuneisiin maa-aineksiin, voimakkaasti pilaantuneisiin ei ongelmajätteiksi luokiteltaviin maaaineksiin sekä ongelmajätteiksi luokiteltaviin maa-aineksiin. Pilaantuneet maat kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maita. Pilaantuneet maat kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma- tai rekkaautoilla. Kuormat peitetään ja niiden mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Rakennus- ja yhdyskuntajätteet toimitetaan yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Öljyiset ja muuten likaantuneet betonit pidetään erillään puhtaista ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Puhdas betoni ja tiili toimitetaan vastaanottajalle, jolla on lupa hyödyntää materiaalia esim. maanrakentamisessa. Jos kaivantoon tulee työn aikana vettä, poispumpattava vesi käsitellään tarvittaessa ennen viemäriin johtamista tai pumpataan säiliöön ja toimitetaan käsiteltäväksi. Jos kaivantovesiä johdetaan viemäriin, pyydetään sille lupa Vantaan vesilaitokselta. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja varoituskyltein. Kaivutyö toteutetaan siten, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Haitta-aineiden leviäminen estetään välttämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Ajoneuvojen renkaat puhdistetaan alueelta poistuttaessa. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti nostamaan kasalle, ka-

7 UUDELY/1535/07.00/2010 7/17 sat peitetään. Läjitysalue puhdistetaan välittömästi, kun kasat on poistettu. Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaalia maanrakennustyötä vastaavaa melua. Kaivutyön aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa maata kostuttamalla. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Työsuojelu Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Myrskyjen ja rankkasateiden mahdollisuus otetaan huomioon kuormien peittämisessä, kaivumaiden tilapäisessä sijoittamisessa ja kaivantojen kuivatuspumppauksessa. Kaivantovedet varaudutaan käsittelemään esim. öljynerotuslaitteistolla. Voimakkaalla rankkasateella kaivutyö keskeytetään. Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Pilaantuneen maan kunnostustyön tekijät suojautuvat haitta-aineilta asianmukaisesti. Kirjanpito ja raportointi Tiedottaminen Pilaantuneen maan määrä Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään mm. kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista ja mallit siirtoasiakirjoista. Kunnostuksen aloittamisajankohta ja kunnostuksen ympäristöteknisen valvojan nimi ja yhteystiedot ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen ennen työn aloittamista. Ennen kunnostusta alue merkitään pilaantuneen maan kunnostustyöstä kertovin kyltein. Kiinteistön naapureita tiedotetaan etukäteen työn alkamisesta. Öljyllä pilaantuneen maan määräksi arvioidaan muutamia satoja kuutioita. Rakennusjätteen sekaisia massoja arvioidaan kaivettavan noin m 3.

8 UUDELY/1535/07.00/2010 8/17 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Vantaan kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Vantaalla kiinteistöillä RN:ot ja , hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 C 21, raskaiden öljyjakeiden >C 21 C 40 tai epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos kaivun aikana todetaan, että maaperän pilaantuneisuus jatkuu kunnostettavan alueen ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Alueen yleinen hoito ja järjestys 2.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

9 UUDELY/1535/07.00/2010 9/17 Maaperätutkimukset Lisätutkimukset 3.1. Kunnostusalueen aikaisemmin tutkimattomilla alueilla on tehtävä lisätutkimuksia maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maaperänäytteitä on otettava siten, että aikaisemmin tutkimattomien alueiden maaperän haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty, kuitenkin vähintään ilmoitusasiakirjoissa esitetyllä näytteenottotiheydellä (1 näyte/1 000 m 2 ). Näytteistä on tutkittava vähintään raskasmetallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet sekä mahdolliset muut kyseisellä alueella harjoitetusta toiminnasta maaperän päässeiden haitta-aineiden pitoisuudet. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittausmenetelmiä, on kenttämittaustuloksista vähintään 20 % tarkastettava laboratoriomittauksin. Kaivuntyön aikaiset tutkimukset 3.2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä kunnostettavien alueiden laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet 3.3. Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi, kuitenkin vähintään yksi näyte jokaista 200 m 2 :n kunnostusaluetta ja yksi näyte jokaista 20 metrin seinämäosuutta kohti. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

10 UUDELY/1535/07.00/ /17 Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 4. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 5. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 6. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.

11 UUDELY/1535/07.00/ /17 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 7.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kunnostetun alueen maanomistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Maanomistajan suostumus 8. Vantaan kaupungin omistamien alueiden ulkopuolisilla alueilla mahdollisesti tehtäville pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteille on oltava kyseisen kiinteistön omistajan suostumus tai valtakirja.

12 UUDELY/1535/07.00/ /17 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-

13 UUDELY/1535/07.00/ /17 kus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi mm. öljyhiilivetyjen keskitisleille >C 10 C mg/kg, raskaille öljyjakeille >C 21 C mg/kg ja sinkille 250 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso öljyhiilivedyille. Kunnostussuunnitelmasta poiketen epäorgaanisille haitta-aineille on asetettu kunnostustavoitteeksi alempi ohjearvotaso riippumatta haitta-aineen esiintymissyvyydestä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan kunnostussuunnitelmassa ei ole esitetty riittäviä perusteita ylemmän ohjearvon käyttämiselle kunnostustavoitteena syvemmissä maakerroksissa eikä esitys perustu riittävän yksityiskohtaisiin tietoihin tulevasta maankäytöstä ja rakentamisesta rata-alueen ympäristössä. Alempi ohjearvotaso on katsottu riittäväksi kunnostustavoitteeksi todetut haitta-aineet, alueen ympäristöolosuhteet ja maankäyttösuunnitelmat huomioon ottaen. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haittaaineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakennustöiden vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistön ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

14 UUDELY/1535/07.00/ /17 tökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 2.1., 2.2. ja 4.) Kiinteistöllä on laajoja alueita, joille ei ole tehty tutkimuspisteitä tai joilla niitä on harvassa. Ottaen huomioon kiinteistön aiemman ja nykyisen käytön sekä kiinteistön maaperässä todetut jätejakeet, on mahdollista, että pilaantuneita maa-aineksia on kiinteistöllä myös näillä aiemmin tutkimattomilla alueilla. Kiinteistön aiemmin tutkimattomien alueiden maaperän haitta-aineiden tutkimisella varmistetaan, että kaikki kiinteistöllä olevat haitta-ainepitoiset maa-ainekset tulevat selvitetyiksi ja kunnostetuiksi ja käsittelyksi päätöksessä edellytetyn mukaisesti. (Määräys 3.1.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräys 3.2.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. Päätöksessä on edellytetty kunnostussuunnitelmassa esitettyä tiheämpää jäännöspitoisuusnäytteiden ottamista, jotta maaperän haitta-ainepitoisuudet kunnostamisen jälkeen tulevat riittävällä tarkkuudella selvityiksi siten, että kunnostustavoitteiden saavuttaminen voidaan luotettavasti todentaa. (Määräys 3.3.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 4.)

15 UUDELY/1535/07.00/ /17 Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 4.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 5.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 6.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 7.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 7.2. ja 7.3.) Kunnostusalueeseen kuuluu alueita, jotka eivät ole ilmoituksen tekijän hallinnassa. Kyseisillä alueilla tehtäville pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteille on edellytetty hankittavaksi kyseisen alueen omistajan lupa. (Määräys 8.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

16 UUDELY/1535/07.00/ /17 Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Betonijätteen jättäminen maaperään Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Kunnostussuunnitelmassa on esitetty myös maaperään jätettävän betonijätteen laatuun ja betonijätteen tutkimiseen liittyviä seikkoja. Ne eivät ole pilaantuneen maaperän puhdistamispäätöksessä käsiteltäviä asioita, eikä niihin voida tässä päätöksessä ottaa kantaa. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 25 tuntia. Vantaan kaupunki/yrityspalvelut Kielotie Vantaa Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Liikennevirasto, PL 33, Helsinki Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)

17 UUDELY/1535/07.00/ /17 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistön maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Näytteenottopisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus