Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Toiminta kunnostusalueella

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/1524/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Motoforum Oy Takoraudantie Helsinki Vantaan kaupunki Nuolitie 1 Rn:o Motoforum Oy Toiminta kunnostusalueella Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Maksu 816 Kohteessa on toiminut huoltoasema vuodesta 1979 lähtien. Asemalla tehdään polttonesteiden jakelulaitteisiin liittyviä muutostöitä säiliöiden, polttonesteiden imuputkistojen ja dieselpisteen jakelumittareiden alueilla. Kohteessa on myymälä, kahvio ja ajoneuvojen pesuhalli. Maanalaisia säiliöitä on kuusi. Polttonesteiden jakelutoiminta kiinteistöllä jatkuu. Kohteen mahdollinen maaperän pilaantuminen on tapahtunut polttoaineen jakelutoiminnan seurauksena. Yksittäisistä vahingoista tai onnettomuuksista ei ole tietoa. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/1524/07.00/2010 2/15 Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti - Motoforum Oy, ST1 Nuolitie 1, Vantaa. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group HOK-Elanto, Esso Voutila, Vantaa. Maaperän haitta-ainetutkimus. FCG Planeko Oy Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Kunnostettava kohde sijaitsee Vantaalla osoitteessa Nuolitie 1 (liite 1.). Kohteen ympäristössä on autoliikkeitä sekä toimisto- ja varastokiinteistöjä. Kiinteistö on merkitty asemakaavaan teollisuus- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Maaperä kohteen alueella muodostuu pääasiassa täyttökerroksista. Luontainen maaperä täytön alla on savea. Kohteen ympäristössä on kalliopaljastumia. Täyttökerroksen paksuus oli tutkimuskairauksissa noin 1 3 metriä. Kohteen maanpinta on likimain tasainen ja alue on asfaltoitu. Pintavedet kulkeutuvat tontin sadevesikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Maaperätutkimuksissa todettiin pohja- tai orsivettä osassa tutkimuspisteistä 3 4 metrin syvyydellä. Alueella tehdyt maaperä- pohjavesitutkimukset Huoltoasemalla tehtiin maaperätutkimuksia joulukuussa Maaperänäytteitä otettiin kairaamalla seitsemästä tutkimuspisteestä. Näytteenotto ulotettiin 3 5 metrin syvyyteen asti. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Jakelumittareiden ja säiliökaivannon alueiden maaperää ei päästy tutkimaan.

3 UUDELY/1524/07.00/2010 3/15 Maanäytteistä tutkittiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Seitsemästä maanäytteestä tutkittiin kokonaisöljypitoisuus Petroflagkenttätestillä. Viidestä maanäytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen C 4 C 40, BTEX-yhdisteiden, MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Tutkimuspisteestä NP3 syvyydeltä 3 4 metriä, tutkimuspisteestä NP5 syvyydeltä 1 2 metriä sekä tutkimuspisteestä NP7 syvyydeltä 2-3 metriä otetuissa näytteissä todettiin laboratorioanalyyseissä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon (0,1 mg/kg) ylittävät MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudet 1,5 mg/kg, 0,3 mg/kg ja 0,15 mg/kg. Tutkimuspisteessä NP3 todettiin lisäksi bentseeniä kynnysarvon tasolla oleva pitoisuus 0,02 mg/kg. Korkein kenttätestillä mitattu kokonaishiilivetypitoisuus oli 706 mg/kg tutkimuspisteestä NP2 0-1 metrin syvyydeltä otetussa näytteessä. Kyseistä näytettä ei analysoitu laboratoriossa. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Alue on merkitty asemakaavaan teollisuus- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Polttonesteiden jakelutoiminta kiinteistöllä jatkuu. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueella ole muitakaan ns. herkkiä toimintoja. Tämän perusteella arviointi on tehty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin ohjearvoihin (ylempi ohjearvo) perustuvana perusarviointina. Tutkimustulosten ja maaperän koostumuksen perusteella haittaaineiden ei arvioida levinneen lähdealueelta maaperässä laajalle alueelle. Maaperässä olevat haitta-aineet voivat levitä kiinteistön ulkopuolelle pohjaveden mukana. Tutkimusten ja kohteen maaperän perusteella haitta-aineiden ei kuitenkaan arvioida kulkeutuvan merkittävinä määrinä ja pitoisuuksina pohjaveden mukana alueen ulkopuolelle. Kohteessa ei tutkimusten perusteella todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, minkä johdosta alueella ei todettu pilaantuneita maa-aineksia. Kohteessa ei sen nykyisellä käytöllä ole tarvetta maaperän kunnostukselle. Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla alueilta, joilla uusitaan polttoaineen jakeluun liittyviä laitteita tai rakenteita. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja.

4 UUDELY/1524/07.00/2010 4/15 Kunnostuksen toteuttaminen Ennen kunnostusta työmaa-alue aidataan ulkopuolisilta sekä merkitään pilaantuneen maan kunnostustyöstä kertovin kyltein. Kohteessa olevat asfaltit ja mahdollisesti maan pinnalle näkyvät perustukset yms. puretaan mahdollisuuksien mukaan ennen varsinaista kunnostusta. Vastaan tulevat mahdolliset muut maanalaiset rakenteet poistetaan kunnostustyön edetessä. Maankaivutöitä tehdään perusparannustöiden laajuudessa. Jos kaivantojen jäännöspitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot, poistetaan pilaantunut maa tarpeen mukaan tai kunnostustavoitteet ylittävien pitoisuuksien riskiä terveydelle tai ympäristölle arvioidaan erillisellä riskinarviolla. Tarpeen mukaan pilaantuneet maat eristetään tai kohteen kunnostamista jatketaan muilla menetelmillä. Perusparannustöiden arvioidaan kestävän enintään 3 4 viikkoa. Työn aikainen näytteenotto Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteet tutkitaan aistinvaraisesti ja Petroflagkenttäanalyysein. Kaivetuista maa-aineksista otettujen näytteiden kenttätestituloksista vähintään noin 10 % varmistetaan laboratoriossa. Laboratorionäytteistä analysoidaan hiilivetyjakeiden C 5 C 40 pitoisuudet eri jakeittain (bensiinijakeet, kevyet tisleet ja raskaat öljyjakeet) sekä BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit (MTBE ja TAME). Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista noin 100 m 2 :n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Muutaman neliömetrin kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte. Jäännöspitoisuusnäytteet tutkitaan kenttätestein. Kenttätestien perusteella laboratorioon toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden (suuremmat kaivannot). Näytteistä tutkitaan hiilivetyjakeiden C 5 C 40 pitoisuudet eri jakeittain sekä BTEXyhdisteet, MTBE ja TAME. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Kohteesta poistettavat, täyttöön sopimattomat öljyhiilivetypitoisuudeltaan alemman ja ylemmän ohjearvon ylittävät maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto. Kohteesta kaivettavat, täyttöön kelpaavat maa-ainekset, joiden öljyhiilivetypitoisuudet alittavat ylemmät ohjearvot, voidaan käyttää kaivualueilla täyttömaina.

5 UUDELY/1524/07.00/2010 5/15 Vesien käsittely Pilaantuneet maat kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma- tai rekkaautoilla. Kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat vastaanottopaikkaan. Työmaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvanvaraisiin jätteen vastaanotto- ja keräyspisteisiin. Kaivantoon kertyvien työnaikaisten vesien johtamisesta viemäriverkostoon sovitaan paikallisen vesilaitoksen kanssa. Ennen mahdollista veden johtamista vesi käsitellään tarpeen mukaan painovoimaisen erottimen avulla tai muulla vedenkäsittelylaitteistolla (esim. stripperi, aktiivihiilisuodatin). Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kaivantoon kertyvistä vesistä pyritään ottamaan työnaikaisia edustavia vesinäytteitä. Viemäriin johdettavien vesien näytteenotosta sovitaan HSY Veden kanssa. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aidoin ja varoituskyltein. Kaivutyö toteutetaan niin, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä kaivun puhtaalle alueelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Tarvittaessa renkaat puhdistetaan. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti välivarastoimaan alueella, kasat peitetään. Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maanrakennustyöhön verrattavaa melua. Kaivutyön aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa maata kastelemalla. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Ympäristötekninen valvoja seuraa työn aikana työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, valvoja informoi tarpeen mukaan tilaajaa, maan omistajaa ja/tai ympäristöviranomaisia. Em. tahojen kanssa päätetään tarpeen mukaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Jos kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneen alueen levinneen naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle, kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristöviranomaisille. Kunnostuksen jatkamisesta naapurikiinteistön puolelle sovitaan kiinteistön omistajan kanssa. Jos kaivantojen alueella havaitaan merkittävää polttoaineen hajua, vältetään kaivantoihin menemistä ja annetaan kaivantojen tuulettua. Ilman

6 UUDELY/1524/07.00/2010 6/15 hiilivetypitoisuuksia seurataan tarpeen mukaan PID-mittarilla. Tarvittaessa käytetään hengityssuojainta. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Työntekijöiden on käytettävä työmaa-alueella henkilökohtaisina suojavarusteina asianmukaisia työvaatteita, heijastinliivejä, jalkineita ja kypärää. Tarpeen mukaan on käytettävä myös suojakäsineitä, -laseja ja kuulosuojaimia. Kaivannot luiskataan työn aikana turvalliseen kaltevuuteen. Kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maan määrä Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään mm. tiedot alueelta poistetuista maista, tiedot otetuista näytteistä, näytepisteiden paikat, maaperään mahdollisesti jäävien maiden haittaainepitoisuudet ja sijainti sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Pilaantuneen maan kunnostuksesta tehdään loppuraportti kunnostuksen päätyttyä. Loppuraportissa esitetään mm. kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, jäännöspitoisuustiedot, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista, tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet. Tutkimusten perusteella kohteessa ei todettu pilaantuneita maaaineksia. Alueilla, joille tutkimuspisteitä ei voitu sijoittaa, voi olla ylemmät ohjearvot ylittäviä maa-aineksia. Mahdollisesti pilaantuneita maaaineksia arvioidaan olevan korkeintaan 300 m 2 :n alla noin 300 tonnia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Motoforum Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Vantaalla osoitteessa Nuolitie 1 (Rn:o ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostettavilta alueilta on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka bensiinijakeiden C 5 C 10, öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 C 21, raskaiden öljyjakeiden >C 21 C 40, MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin tai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut ylemmät ohjearvotasot.

7 UUDELY/1524/07.00/2010 7/ Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C10), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10 C21), raskaiden öljyjakeiden (>C21 C40) ja BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.

8 UUDELY/1524/07.00/2010 8/ Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet ja riskitarkastelu 4.1. Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C10), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10 C21), raskaiden öljyjakeiden (>C21 C40) ja BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet Jos kunnostettavien alueiden ulkopuolelle jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot, on maa-aineksen ympäristö- ja terveysriskit arvioitava tarkennetulla riskinarvioinnilla. Riskitarkastelussa on lisäksi arvioitava maaperän jatkokunnostus- ja/tai tarkkailutarve. Riskitarkastelu on liitettävä määräyksessä 8.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet.

9 UUDELY/1524/07.00/2010 9/15 Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden välillä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on maaainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin Pilaantuneen veden käsittely 7. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

10 UUDELY/1524/07.00/ / Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu-

11 UUDELY/1524/07.00/ /15 Yleiset perustelut det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuutta ja pilaantumisen astetta on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi mm. bensiinijakeille C 5 C mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille >C 10 C mg/kg, raskaille öljyjakeille >C 21 C mg/kg, MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 50 mg/kg, bent-

12 UUDELY/1524/07.00/ /15 seenille 1 mg/kg, tolueenille 25 mg/kg, etyylibentseenille 50 mg/kg ja ksyleeneille 50 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi muutostöiden edellyttämillä kaivualueilla on hyväksytty kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti ylempi ohjearvo bensiini- ja öljyperäisille hiilivedyille. Kunnostustavoite on katsottu riittäväksi, koska kiinteistö ei sijaitse ympäristön- tai terveydensuojelullisesti herkällä alueella ja polttoaineen jakelutoiminta kiinteistöllä jatkuu. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haittaaineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakennustöiden vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistön ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)

13 UUDELY/1524/07.00/ /15 Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.1.) Mikäli kunnostettavien alueiden ulkopuolelle jää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvotasot, on päätöksessä edellytetty tarkennettua riskinarviointia näiden maiden osalta. Arvioinnilla varmennetaan, ettei haitta-ainepitoisuuksista aiheudu pitkälläkään aikavälillä ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.2.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.1.) Ilmoituksen mukaan alueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja kunnostuksen tavoitepitoisuuksien välissä olevia maa-aineksia voidaan sijoittaa takaisin kaivantojen täyttöihin. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta haitta-ainepitoisten maa-ainesten sijainti on tiedossa ja jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran-

14 UUDELY/1524/07.00/ /15 omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 17 tuntia.

15 UUDELY/1524/07.00/ /15 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Motoforum Oy Takoraudantie Helsinki Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) HSY Vesi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Näytteenottopisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus