PÄÄTÖS. Lohjan kaupunki Rajamäenkatu (lähin osoite Rajamäenkatu 23) RN:o (osa kiinteistöstä)

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/1399/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistaja Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Fortum Oyj Asemarinne Lohja Lohjan kaupunki Rajamäenkatu (lähin osoite Rajamäenkatu 23) RN:o (osa kiinteistöstä) Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Kiinteistötoimi PL Lohja Toiminnan kuvaus ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta Asian vireilletulo Kunnostuskohteessa sijaitsee Fortum Oyj:n muuntaja. Muuntajapalon yhteydessä pääsi maaperään noin 300 kg muuntajaöljyä. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Maksu UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/1399/07.00/2010 2/13 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Lohjalla Rajamäenkadulla (lähin osoite Rajamäenkatu 23, Liite 1.). Kunnostettavan alueen pohjoispuolella noin 30 metrin etäisyydellä on omakotitalokiinteistöjä. Noin 100 metriä alueesta kaakkoon on urheilukenttä. Muuntajan läheisyydessä kulkee sähkölinja ja käytöstä poistettu vesiputki. Muuntaja sijaitsee katualueella. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Alueella tehdyt toimenpiteet Verkonrakentaja Wire Oy. Tutkimusraportti ja pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma: Muuntajapalo, Rajamäenkatu, Lohja. Envimetria Oy Kohteen maaperä on pintakerroksen jälkeen pääosin savea. Kohde sijaitsee Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella Kaivolan vedenottamon arvioidulla valuma-alueella. Vedenottamo sijaitsee noin 850 metriä kohteesta koilliseen. Välittömästi muuntajapalon jälkeen pelastuslaitos kuori maaperän pintakerroksen noin 4 x 4 metrin alueelta ja 0,5 metrin syvyydeltä. Alueella tehtiin lisätutkimuksia Tutkimusten yhteydessä poistettiin pilaantunutta maa-ainesta noin 6 x 14 metrin alueelta. Kaivu oli lopetettava, koska muuntaja oli vaarassa kaatua. Yhteensä alueelta on poistettu 132,95 tonnia pilaantuneita maa-aineksia. Maat toimitettiin Soilrem Oy:n Virkkalan maanpuhdistuskeskukseen. Öljyjakeiden (>C 10 - C 40 ) pitoisuus maaperässä kaivutöiden jälkeen alitti pääosin kynnysarvon 300 mg/kg. Kaivantoon jäi kuitenkin myös maaainesta, jonka öljyjakeiden pitoisuus on noin mg/kg. Öljyisten maiden ja puhtaiden täyttömaiden väliin asennettiin pressu. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kohteessa kulkeva sähkölinja siirretään kulkemaan maaperään ja samalla vanha muuntaja vaihdetaan nk. puistomuuntajaksi. Maaperän kunnostusta voidaan jatkaa tässä yhteydessä vuonna Öljyisen maa-aineksen mahdollisesti aiheuttamia riskejä ennen kunnostuksen jatkoa on arvioitu kuvailevalla arvioinnilla.

3 UUDELY/1399/07.00/2010 3/13 Esitetty kunnostussuunnitelma Vaikka kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, on riski pohjaveden pilaantumiselle erittäin pieni, koska alueen maaperä on savea. Pilaantunut maaperä sijaitsee myös hyvin pienellä ja rajatulla alueella. Pilaantunut maa-aines sijaitsee yli metrin syvyydellä maanpinnasta ja se on erotettu pressulla puhtaista täyttömaista. Riski öljyn kulkeutumiseen ja pilaantumisen leviämiseen on hyvin pieni eikä pilaantuma aiheuta riskiä ihmisen terveydelle tai alueen eliöstölle ja muulle luonnolle. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Alueen kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyä öljyjakeiden >C 10 - C 40 kynnysarvopitoisuutta, koska kohde on I-luokan pohjavesialueella ja sen läheisyydessä on asutusta. Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan jatkokäsittelyyn, jonka luonne määräytyy öljypitoisuuksien mukaan. Kuljetuskalusto on sellainen, ettei pilaantunutta maata pääse vapautumaan esim. kuljetuslavalta (vesitiiviys). Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi pressulla. Pilaantuneiden maiden kuljetuksista laaditaan siirtoasiakirjat, joissa on ilmoitettu valtioneuvoston päätöksen 659/96 mukaiset asiat. Työn aikainen näytteenotto Työsuojelu Kaivun yhteydessä maaperän öljypitoisuuksia seurataan ja kaivua ohjataan aistinvaraisesti (haju, väri, kosteus, jne.) ja PetroFlag-kenttätestein. Vähintään joka kymmenes näyte analysoidaan laboratoriossa. Kenttätestien tulokset kirjataan näytteenottopöytäkirjaan. Maaperän puhtaus varmistetaan laboratoriossa analysoitavilla lopetusnäytteillä. Kaikki näytteet otetaan muovisiin näytepusseihin ja niitä säilytetään pimeässä ja viileässä (kylmälaukku). Alueella työskenneltäessä noudatetaan normaaleja maarakennuksen ja rakennustyömaiden työsuojelukäytäntöjä ja käytetään asianmukaisia suojavarusteita. Lisäksi huolehditaan, ettei alueella toimiville aiheudu vaaraa kunnostustyöstä.

4 UUDELY/1399/07.00/2010 4/13 Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Jos kaivun yhteydessä maasta löytyy kiinteää jätettä, toimitetaan ne sellaiseen jatkokäsittelyyn, josta ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jos kaivantoon kertyy mahdollisesti pilaantunutta vettä, pumpataan se erilliseen säiliöön tai poistetaan imuautolla jatkokäsittelyä varten. Mikäli kunnostuksen yhteydessä löydetään merkittäviä määriä uusia haitta-aineita tai viitteitä niistä, kunnostus keskeytetään ja asiasta ilmoitetaan viranomaisille. Tiedottaminen, kirjapito ja raportointi Maanomistajan kuuleminen Kunnostuksen edistymisestä tiedotetaan säännöllisesti kiinteistön omistajalle ja viranomaisille. Kunnostuksen aikana pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään mm. tiedot alueelta poistetuista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikat ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), tiedot maaperään jäävistä massoista (haitta-ainepitoisuus ja sijainti), tiedot työskentelyolosuhteista, erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin. Kirjanpidosta vastaa kunnostuksesta vastaava henkilö. Kirjanpito pidetään ajantasalla ja viranomaisten saatavilla. Kunnostuksen päätyttyä laaditaan raportti, jossa esitetään mm. vastuuhenkilöt ja muut hankkeeseen osallistuneet tahot, yhteenveto työn suorittamisesta, käytetyt tutkimus- ja työskentelymenetelmät, poistettujen massojen määrä, pilaantumisen aste ja loppusijoituspaikka, työn kokonaiskustannukset sekä kartta kunnostetusta alueesta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varasi (UUDELY/1399/07.00/2010) päivätyllä kirjeellä kiinteistön omistajalle, Lohjan kaupungille, tilaisuuden esittää vastine kunnostussuunnitelmasta. Lohjan kaupunki toimitti vastineensa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Vastineessa todetaan, että kaikki alueella olevat putkistot ja pilaantuneisuuden leviäminen niihin tulee selvittää. Lisäksi tulee selvittää lähinaapuruston kaivot ja päätöksessä huomioida alueen sijainti Kaivolan vedenottamon arvioidulla valumaalueella. Kohteeseen liittyvät päätökset ja raportit tulee toimittaa Lohjan kaupungin kiinteistötoimelle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

5 UUDELY/1399/07.00/2010 5/13 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Fortum Oyj:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Lohjan Rajamäenkadulla (RN:o ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-aines, jonka öljyjakeiden (>C 10 - C 40 ) pitoisuus ylittää 300 mg/kg Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maaainekset kuitenkin poistetaan alueelta määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Pilaantuneen alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien putki- ja kaapelikaivantojen öljyhiilivetypitoisuudet on selvitettävä edustavalla näytteenotolla. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet. Näytteet on otettava siten, että eriasteisesti pilaantuneet maa-alueet tulevat luotettavasti selvitetyiksi ja että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

6 UUDELY/1399/07.00/2010 6/13 Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maaainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haittaainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti:

7 UUDELY/1399/07.00/2010 7/13 - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot

8 UUDELY/1399/07.00/2010 8/13 Päätöksen perustelut Käsitteet poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Maaperän tutkimustulosten ja kunnostuksenaikaisten havaintojen perusteella loppuraporttiin on liitettävä selvitys pohjaveden tarkkailutarpeesta ja tarvittaessa tarkkailusuunnitelma. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.

9 UUDELY/1399/07.00/2010 9/13 Yleiset perustelut Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty öljyjakeiden (>C 10 - C 40 ) kynnysarvoksi 300 mg/kg. Kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväksytty kiinteistön maaperän kunnostuksen raja-arvoiksi edellä mainittu öljyjakeiden kynnysarvo.

10 UUDELY/1399/07.00/ /13 Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haittaaineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Pilaantuneen alueen läheisyydessä sijaitsevien putki- ja kaapelikaivantojen mahdollinen pilaantuneisuus on edellytetty selvitettäväksi, koska kyseiset rakenteet voivat toimia öljyhiilivetyjen kulkeutumisreitteinä. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakir-

11 UUDELY/1399/07.00/ /13 ja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Loppuraporttiin on edellytetty liitettäväksi selvitys pohjaveden tarkkailutarpeesta. Mikäli kunnostuksen aikana todetaan, että öljyhiilivetyjä on voinut päästä pohjaveteen, varmistetaan tarkkailulla pohjaveden tila. (Määräys 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai

12 UUDELY/1399/07.00/ /13 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1097/2009) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 21 tuntia. Fortum Oyj Asemarinne Lohja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Lohjan kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus, Vesi- ja viemärilaitos, Kaupunkisuunnittelukeskus, PL 71, Lohja Lohjan kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus, Kiinteistötoimi, PL 71, Lohja

13 UUDELY/1399/07.00/ /13 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lohjan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 2.). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Valitusosoitus