Toiminnan kuvaus kiinteistöllä ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/166/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistöjen sijainnit Kiinteistöjen omistajat Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Liikennevirasto PL Helsinki 1. Metsäpirtintie, Porvoo RN:o Nesteentie, Porvoo RN:o Kiinteistöllä sijaitseva tiealue on Liikenneviraston hallinnoima. 2. Liikenneviraston hallinnoima yleinen tie Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin , , , ja Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Toiminnan kuvaus kiinteistöllä ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta Maksu Kunnostettavat kohteet ovat tiealuetta. Pintakerros on asfalttia. Asfaltin alapuolinen täyttömaa on pilaantunut öljyhiilivedyillä. Kunnostettavat alueet ovat osa Kilpilahden uutta tieyhteyttä. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/166/07.00/2011 2/15 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Tiealueella tehdyt tutkimukset 1. Kunnostettava alue sijaitsee Porvoon kaupungin Kilpilahdessa maantie 11746:n ja Metsäpirtin kompostointikeskuksen liittymäalueella osoitteessa Metsäpirtintie (Liite 1.). Metsäpirtintien suunnittelualueella on voimassa yleiskaava vuodelta Yleiskaavassa suunnittelualueella on kaavamerkintä MT-0 (maa- ja metsätalousalue). 2. Kunnostettava alue sijaitsee Porvoon kaupungin Kilpilahdessa Nesteentiellä (Liite 3.) Sköldvikin rakennuskaavassa kunnostettavalla alueella Nesteentiellä on kaavamerkintä LT (kauttakulku- tai sisääntulotie). Liikennevirasto. Kilpilahden tieyhteys Mt Metsäpirtin kompostointikeskuksen liittymähanke. Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma. Finnish Consulting Group Oy, Maanpinta Metsäpirtin kompostointikeskuksen tutkimusalueella on noin tasolla +26,09-26,25 m mpy. Alueella todettiin pintakerroksessa hiekkaa, soraa sekä osin savea sisältävää maata. Pintamaakerroksen alapuolella noin kahden metrin syvyydestä alkaen vastaan tuli luonnonmaa, joka oli löyhää savea. Nesteentien tutkimusalueella todettiin pintakerroksessa humusta, savea ja hiekkaa sekä osin turvetta sisältävää maa-ainesta. Tutkittu pintamaakerros ulottui noin 0,7 m syvyyteen asti. Näytteenoton yhteydessä ei havaittu merkkejä orsi- tai pohjavedestä. Kohteet eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä pohjavettä käytetä talousvetenä. Pintavedet imeytyvät maastoon. Metsäpirtintie Metsäpirtin kompostointikeskuksen liittymäalueella otettiin kaksi maaperänäytettä keskiraskaalla kairakoneella tehdyistä tutkimuspisteistä (FCG9 ja FCG10). Tutkimuspisteiden sijainnit on merkitty liitteen 2 karttaan. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu jätettä. Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollisia haitta-ainepitoisuuksia koskevat aistinvaraiset havainnot. Kaikista näytteistä määritettiin metallien ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet kenttämittauksella. Kahdesta näytteestä analysoitiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet kenttämittauksella. Laboratoriossa analysoitiin kah-

3 UUDELY/166/07.00/2011 3/15 desta näytteestä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 11 - C 21 ) ja raskaiden jakeiden (>C 22 - C 40 ), BTEX yhdisteiden, metallien (As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Hg, Pb, V, Zn), kloorattujen haihtuvien hiilivetyjen ja PAH - yhdisteiden pitoisuudet. Arseenin kynnysarvo (5 mg/kg) ylittyi näytteessä FCG9/1,0-2,0 m, jossa arseenin pitoisuus oli 5,1 mg/kg. Raskaiden öljyhiilivetyjakeiden (>C 21 - C 40 ) alempi ohjearvo (600 mg/kg) ylittyi näytteessä FCG9/1,0-2,0 m, jossa raskaiden jakeiden pitoisuus oli 830 mg/kg. Nesteentie Nesteentien varrelta otettiin maaperänäytteitä seitsemästä näytepisteestä (FCG1 - FCG7). Näytteenotto ulottui 0,6-0,8 metrin syvyyteen. Näytteitä otettiin yhteensä kahdeksan kappaletta. Kaikista näytteistä tehtiin maalajia ja mahdollista pilaantumista koskevat aistinvaraiset havainnot. Lisäksi kaikista näytteistä määritettiin metallien ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet kenttämittauksella. Yhden näytteen metallipitoisuudet varmistettiin laboratoriossa. Kahden näytteen bensiinihiilivetyjen (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 11 - C 21 ) ja raskaiden jakeiden (>C 22 - C 40 ), BTEX-yhdisteiden ja kloorattujen haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet analysoitiin laboratoriossa. Tutkimuspisteiden sijainnit on merkitty liitteen 3 karttaan. Tutkimuspisteessä LP4 todettiin jätettä. Näytteessä LP3 (0-0,6 m) todettiin laboratorioanalyysissä bentseenipitoisuus 0,04 mg/kg, joka ylittää bentseenin kynnysarvon 0,02 mg/kg. Näytteissä LP4 (0-0,6 m) ja LP6 (0-0,6 m) todettiin öljyhiilivetyjen (>C 11 - C 40 ) kokonaispitoisuudet 390 mg/kg ja 468 mg/kg, jotka ylittävät öljyhiilivetyjen kynnysarvon 300 mg/kg. Näytteessä LP5 (0-0,6 m) todettiin öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden (>C 22 - C 40 ) pitoisuus 950 mg/kg, joka ylittää raskaiden jakeiden alemman ohjearvotason 600 mg/kg. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kunnostustarpeen arviointi on toteutettu laadullisena arviointina. Kriittisiksi haitta-aineiksi kohteessa on tunnistettu keskiraskaat ja raskaat hiilivetyjakeet. Keskiraskaat öljyhiilivedyt liikkuvat raskaita öljyhiilivetyjä helpommin maaperässä. Kohteessa havaitut hiilivedyt ovat pääosin raskaampia jakeita, joiden komponentit ovat lähes liukenemattomia veteen. Haitta-aineiden sadeveden mukana tapahtuvan leviämisen riski on epätodennäköinen, sillä kohteessa todettujen haitta-aineiden liikkuvuus on pääosin huono. Raskaan polttoöljyn komponentit sitoutuvat maaainekseen ja siten raskaat jakeet ovat lähes kulkeutumattomia. Raskas polttoöljy on hitaasti hajoavaa, joten se on maaperässä hyvin pysyvää. Terveysriski öljyjen suhteen ei ole merkityksellinen. Kunnostettava kohde ei ole käyttömuotonsa tai ympäröivän luonnon kannalta erityisen herkkä alue. Ekologisten riskien arviointia ei katsottu

4 UUDELY/166/07.00/2011 4/15 Pilaantuneen maan määrä Esitetty kunnostussuunnitelma tarpeelliseksi, koska kohde sijaitsee ihmisen toimesta vuosikymmeniä muokattuna olleessa ympäristössä. Pilaantuneen alueen laajuutta ei ole tutkimuksilla pystytty tarkasti rajaamaan, mikä tunnistetaan arviointiin liittyväksi epävarmuudeksi. Pilaantuneen maan määräksi on arvioidaan noin 600 m 3. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Rakennettavalla tiealueella on lievästi pilaantunutta maata. Kunnostusmenetelmäksi esitetään massanvaihtoa. Kunnostusalue merkitään lippusiimalla tai väliaikaisella aidalla. Kunnostuksen alkaessa alueelle asennetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovat kyltit. Alueelta poistetaan pilaantuneena maana sellaiset tierakentamisen vaatimusten vuoksi kaivettavat maat, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon. Maaperän kunnostuksen tavoitteena on alentaa maaperän haitta-ainepitoisuuksia siten, että maaperän pilaantuneisuudesta ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittoja kohteen tuleva käyttömuoto huomioiden. Rakentamisen vuoksi kaivettavat jätejakeet (esim. asfaltti, yms.) toimitetaan asianmukaiseen luvalliseen vastaanottopaikkaan. Tiealueen rakentamisen yhteydessä saattaa tulla kaivettaviksi myös sellaisia maita, joissa on kynnys- ja ohjearvon välissä olevia haittaainepitoisuuksia. Tällaisten maiden loppusijoitus maankaatopaikalle pitää tehdä kontrolloidusti ja toimitetut määrät ja vastaanottopaikat esitetään viranomaiselle viimeistään loppuraportissa. Kaivun jälkeiset kaivutasot ja kaivun rajaukset todetaan kaivannoista otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden avulla, ellei kaivu rajaudu kallioon. Kunnostus päätetään, kun maaperän haitta-ainepitoisuus alittaa kunnostuksen tavoitetason tai kunnes kaivun jatkaminen ei ole teknisesti mahdollista tai turvallista tai teknistaloudellisesti kohtuullista. Mahdollisesta tavoitetason ylittäviä pitoisuuksia sisältävän maan jättämisestä sovitaan Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkeen alueelle tehdään tierakenteet. Työn aikainen näytteenotto Kunnostuksen aikana haitta-aineiden pitoisuuksia seurataan kenttämittauksin. Mittauksia tehdään noin 100 m 3 :n kaivumäärää edustavista kokoomanäytteistä. Kenttäanalyysien tuloksista noin 10% varmennetaan

5 UUDELY/166/07.00/2011 5/15 laboratorioanalyysein. Mikäli kaivuvaiheessa havaitaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan osasta näytteistä tarkistusluontoisesti ko. haitta-aineet. Näytemäärissä huomioidaan myös tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Aistinvaraisesti ja kenttäanalyyseilla todetun tavoitetason saavuttamisen jälkeen tutkitaan maaperän jäännöspitoisuudet ottamalla kaivualueen pohjasta 100 m 2 :n alaa edustavia ja kaivannon reunoista enintään noin 20 m:n pituista seinämää edustavia kokoomanäytteitä. Jäännöspitoisuudet analysoidaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa kaivualueelta todetut haitta-aineet, ainakin mineraaliöljyt (>C 10 - C 40 ). Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Massojen kaivu toteutetaan siten, että eri vastaanottopaikkoihin menevät maamassat sekä puhtaat maamassat pidetään erillään. Kaivu toteutetaan siten, että pilaantunutta maata ei leviä ympäristöön. Pilaantuneet ja pilaantumattomat maat toimitetaan pitoisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Täyttöön kelpaamattomat maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuus on alemman ja ylemmän ohjearvon välissä, toimitetaan myös luvan omaavalle vastaanottajalle loppusijoitettavaksi. Pilaantuneen maa-aineksen leviämisen estämiseksi ajoneuvot kulkevat puhtaita ajoreittejä pitkin. Tarvittaessa työkoneiden ja ajoneuvojen renkaat puhdistetaan. Maasta löytyvät jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Maaperässä voi esiintyä esim. tiili-, betoni-, puu- ja metallijätteitä. Rakenteet ja jätteet poistetaan kaivualueilta kunnostuksen yhteydessä ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään tarvittaessa aidoin ja varoituskyltein. Kaivutyö on normaalia maarakennustoimintaa, jonka ympäristövaikutuksia ovat työnaikainen työmaasta aiheutuva melu sekä mahdollinen maan pölyäminen. Pölyämisen estämiseksi kaivettavaa maa-ainesta kostutetaan tarvittaessa. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä työkoneiden tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Mikäli pilaantuneita maita nostetaan väliaikaisesti kasalle, kasat peitetään. Kasan alapuolinen maaperä tutkitaan välivarastoinnin jälkeen. Kunnostustyön aikana noudatetaan työturvallisuus- ja työsuojeluohjeita.

6 UUDELY/166/07.00/2011 6/15 Työsuojelu Työntekijöillä on työvaatteet, jotka vaihdetaan päälle ja säilytetään sosiaalitiloissa. Pilaantuneen maan kanssa työskenneltäessä käsien pesuun kiinnitetään huomiota. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita eli asianmukaisia jalkineita, haalareita tms. työvaatteita, suojakäsineitä ja kypärää. Suojavarusteet vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Hengitysteitse öljyhiilivedyille altistuminen estetään käyttämällä tarvittaessa hengityssuojainta. Pilaantuneen maa-alueen kunnostustyön aikana mahdollisesti sattuvien lievien työtapaturmien varalta työmaalle varataan ensiapuvälineet. Suurempia työtapaturmia varten työmaalle laitetaan näkyville yleiset hälytysnumerot. Pilaantuneen maan kunnostusalueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Kunnostustyön aikana saattaa ilmetä poikkeuksellisia tilanteita. Lieviä työtapaturmia varten työmaalle varataan ensiapuvälineet. Työmaalle laitetaan näkyville yleiset hälytysnumerot. Myrskyjen ja rankkasateiden mahdollisuus otetaan huomioon kuormien peittämisessä ja kaivumaiden tilapäisessä sijoittamisessa. Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos työmaalla todetaan uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Tiedottaminen, kirjapito ja raportointi Kunnostuksesta pidetään päiväkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat: tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) sekä käsitellystä vedestä, tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset, näytepisteiden sijainti), maaperään mahdollisesti jäävien yli tavoitetason olevien maiden määrä, niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti, tiedot työskentelyolosuhteista sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään toimenpideraportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Toimenpideraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus ja aikataulu, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista sekä massamäärät, vesien käsittelytiedot, jäännöspitoisuustiedot, laadunvarmistusmenetelmät, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskiarvio, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista ja arvio tavoitteiden toteutumisesta.

7 UUDELY/166/07.00/2011 7/15 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Liikenneviraston ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Porvoon Kilpilahdessa Metsäpirtintiellä (RN:o ) ja Nesteentiellä (RN:o ), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Metsäpirtintien ja Nesteentien rakennusalueilta on poistettava maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) tai raskaiden jakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot Jos maaperässä todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu tiealueen ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

8 UUDELY/166/07.00/2011 8/15 Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Erottava/eristävä rakenne 5. Mikäli maaperän öljypitoisuudet jatkuvat kunnostettavan tiealueen ulkopuolelle määräyksen 1.1. mukaiset kunnostustasot ylittävinä pitoisuuksina, on kunnostettu alue erotettava haitta-ainepitoisista maa-aineksista maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista erottuvalla värillisellä havainnointikerroksella ja tarvittaessa eristerakenteella. Rakenteista on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä kaivantojen reunoille jäävät haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, aluekohtainen erottava tai eristävä rakenne kartta- ja poikkileikkauskuvin esitettynä sekä käytettävä materiaali ja materiaalin ominaisuudet. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen rakenteiden toteuttamista. Rakenteet on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen niiden peittämistä.

9 UUDELY/166/07.00/2011 9/15 Tiedot toteutuneista havainnointi- ja/tai eristerakenteista on esitettävä määräyksessä 9.3. edellytetyssä raportissa kartta- ja poikkileikkauskuvineen. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 8. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja si-

10 UUDELY/166/07.00/ /15 ten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohon-

11 UUDELY/166/07.00/ /15 Yleiset perustelut neet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden

12 UUDELY/166/07.00/ /15 ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvotasoksi öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) 300 mg/kg ja raskaille jakeille (>C 21 - C 40 ) 600 mg/kg. Kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväksytty tiealueella kunnostuksen tavoitepitoisuuksiksi öljyhiilivetyjen keskitisleille ja raskaille jakeille alemmat ohjearvotasot. Mikäli alueella todetaan kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia muita kuin edellä mainittuja öljyhiilivetyjä, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräykset 1.1 ja 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta tiealueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantu-

13 UUDELY/166/07.00/ /15 mattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Mikäli maaperän öljypitoisuudet jatkuvat kunnostettavan tiealueen ulkopuolella kunnostustasot ylittävinä pitoisuuksina, on haitta-ainepitoiset maa-ainekset edellytetty erotettaviksi ja tarvittaessa eristettäviksi täyttöön tuotavista puhtaista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisten ja puhtaiden maa-ainesten rajapinta havaitaan alueella mahdollisesti myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja jotta haittaainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu puhtaiden täyttömaiden pilaantumista. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen

14 UUDELY/166/07.00/ /15 täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1394/2010) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 22 tuntia.

15 UUDELY/166/07.00/ /15 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Liikennevirasto Jukka Hietaniemi PL Helsinki Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, L-vastuualue Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Porvoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistöt on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 4.). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Sari Penttinen Liitteet Liite 1. Metsäpirtintien kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Metsäpirtintien kunnostusalueella. Liite 3. Nesteentien kunnostettavan alueen ja tutkimuspisteiden sijainnit Liite 4. Valitusosoitus