Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:
|
|
- Katariina Hilkka Juusonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä häiritä tarvita 5 6 -itä paeta vanheta -eta
2 Verbi 3 Perusmuodon lopussa: -ra, -na, -la, -sta -rä, -nä, -lä, -stä Esim. purra mennä kuunnella nousta
3 purra ra na la sta panna (turvavyö kiinni) nousta kävellä urheilla opiskella pestä tulla mennä pyöräillä kiroilla
4 pur- ra e-verbi Minä Sinä Hän Me Te He pur e n. pur e t. pur e e. pitkä vokaali pur e mme. pur e tte. pur e vat.
5 ASTEVAIHTELU: vahva: heikko: pur- ra kk k pp p tt t k -ra/-rä - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje Minä puren. Sinä puret. Hän puree. Me puremme. Te purette. He purevat.
6 men- nä Minä Sinä Hän Me Te He men e n. men e t. men e e. pitkä vokaali men e mme. men e tte. men e vät.
7 ASTEVAIHTELU: vahva: heikko: men- nä kk k pp p tt -na/-nä t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje Minä menen. Sinä menet. Hän menee. Me menemme. Te menette. He menevät.
8 pes- tä Minä Sinä Hän Me Te He pes e n. pes e t. pes e e. pitkä vokaali pes e mme. pes e tte. pes e vät.
9 ASTEVAIHTELU: vahva: heikko: pes- tä kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje -sta/-stä Minä pesen. Sinä peset. Hän pesee. Me pesemme. Te pesette. He pesevät.
10 riidellä Astevaihtelu: -la -lä valehdella ommella tapella kätellä kuunnella suudella ajatella jutella
11 riidel- lä Minä Sinä Hän Me Te He riitel e n. riitel e t. riitel e e. pitkä vokaali riitel e mme. riitel e tte. riitel e vät.
12 ASTEVAIHTELU: vahva: heikko: riidellä (heikko) kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) Minä riitelen. Sinä riitelet. Hän riitelee. Me riitelemme. Te riitelette. He riitelevät.
13 -la -lä perusmuoto: minä sinä hän me te he VAHVA riitelen riitelet riitelee riitelemme riitelette riitelevät HEIKKO riidellä
14 kuunnel- la Minä Sinä Hän Me Te He kuuntel e n. kuuntel e t. kuuntel e e. kuuntel e mme. kuuntel e tte. kuuntel e vat.
15 ASTEVAIHTELU: vahva: heikko: kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) kuunnella (heikko) Minä kuuntelen. Sinä kuuntelet. Hän kuuntelee. Me kuuntelemme. Te kuuntelette. He kuuntelevat.
16 -la -lä perusmuoto: minä sinä hän me te he VAHVA kuuntelen kuuntelet kuuntelee kuuntelemme kuuntelette kuuntelevat HEIKKO kuunnella
17 ajatel- la Minä Sinä Hän Me Te He ajattel e n. ajattel e t. ajattel e e. ajattel e mme. ajattel e tte. ajattel e vat.
18 ASTEVAIHTELU: vahva: heikko: ajatella (heikko) kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) Minä ajattelen. Sinä ajattelet. Hän ajattelee. Me ajattelemme. Te ajattelette. He ajattelevat.
19 -la -lä perusmuoto: minä sinä hän me te he VAHVA ajattelen ajattelet ajattelee ajattelemme ajattelette ajattelevat HEIKKO ajatella
20 Lopussa -ra -na -la -sta -rä -nä -lä -stä e verbi purra panna kuunnella nousta Verbi 3 Astevaihtelu: -la/-lä Heikko: perusmuoto Vahva: minä, sinä, hän, me, te, he
21 VT 3 astevaihtelu ra/rä na/nä la/lä sta/stä
22 2 vokaalia -da / -dä ra-na-la-sta oppia Minä opin. Sinä opit. Hän oppii. syödä Minä syön. Sinä syöt. Hän syö. ajat ella Minä ajattelen. Sinä ajattelet. Hän ajattelee. Me opimme. Me syömme. Me ajattelemme. Te opitte. Te syötte. Te ajattelette. He oppivat. He syövät. He ajattelevat.
23 Poikkeus: olla Minä olen Heidi. Sinä olet opiskelija. Hän on nainen. Me olemme kurssilla. Te olette kotona. He ovat kaupassa. juosta Minä juoksen. Sinä juokset. Hän juoksee. Me juoksemme. Te juoksette. He juoksevat.
24 Poikkeus: kävellä Minä. Sinä Hän Me Te He.
25 ajatella Negatiivinen lause Minä ajattele n. Minä en ajattele. Sinä et ajattele. Hän ei ajattele. Me emme ajattele. Te ette ajattele. He eivät ajattele.
26 oppia syödä ajatella Minä opin. Minä en opi. Sinä et opi. Hän ei opi. Me emme opi. Te ette opi. He eivät opi. Minä syön. Minä en syö. Sinä et syö. Hän ei syö. Me emme syö. Te ette syö. He eivät syö. Minä ajattelen. Minä en ajattele. Sinä et ajattele. Hän ei ajattele. Me emme ajattele. Te ette ajattele. He eivät ajattele.
27 urheilla opiskella tulla mennä tapella riidellä valehdella jutella voimistella ulkoilla hymyillä luistella suunnitella ommella ajatella telttailla tuulla pyöräillä olla vitsailla kuunnella suudella surra ratkaista lakaista kiroilla pelleillä lenkkeillä Kävellä (ei astevaihtelua!) Rukoilla (ei astevaihtelua!)
28 Pariporina Miksi sinä opiskelet suomen kieltä? Mitä sinä opiskelit aiemmin? Urheiletko sinä? Mitä? Kuinka paljon? Minne sinä menet tänään kurssin jälkeen? Naiset ajattelevat liikaa; oletko samaa mieltä? Mitä ajattelet juuri nyt? Milloin sinä riitelit viimeksi? Miksi? Kenen kanssa? Valehteletko sinä joskus? Onko OK sanoa joskus valkoinen valhe? Mistä asioista sinä juttelet kavereiden/vanhempien/työkavereiden kanssa?
29 Pariporina Osaatko sinä voimistella? Osaatko luistella? Tykkäätkö suunnitella asioita vai tykkäätkö tehdä asioita spontaanisti? Tykkäätkö telttailla? Missä telttailit viimeksi? Tuuleeko tänään? Pyöräiletkö vai ajatko mieluummin autoa? Lenkkeiletkö paljon? Koskaan? Mitä/millaista musiikkia kuuntelet? Panetko sinä aina turvavyön kiinni, kun menet autoon? Opitko tänään mitään?
30 Pariporina Osaatko ratkaista tämän arvoituksen? Mies asuu kahdennessatoista (12.) kerroksessa. Joka aamu mies lähtee töihin. Hän menee hissillä alas ensimmäiseen (1.) kerrokseen, kävelee bussipysäkille ja nousee bussiin. Kun mies tulee iltapäivällä töistä kotiin. Hän kävelee bussipysäkiltä hissiin. Hän menee hissillä ensin kahdeksanteen (8.) kerrokseen ja kävelee sieltä kahdenteentoista (12.) kerrokseen. Miksi mies ei mene hissillä suoraan kahdenteentoista kerrokseen?
Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:
Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä
LisätiedotSuomen kielessä on 6 verbityyppiä:
Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 karata herätä kadota haluta -ata -ätä
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotPassiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään
Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än
Lisätiedot- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)
Passiivi Milloin käytät passiivia? 1.) Passiivi-lause - Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) - Esimerkiksi: Suomessa juodaan paljon kahvia. Talo myytiin
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotVERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä
VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.
Lisätiedot------lmltätieltä Te pu h utte?)
N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero
LisätiedotLAUSETREENEJÄ. Kysymykset:
LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?
LisätiedotAakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotSEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ
SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.
LisätiedotKappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.
Lisä- harjoituksia Kappale 2 Olla-verbi Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Te Helsingissä. Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti nainen. Minä opiskelija.
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LisätiedotKun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.
AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,
LisätiedotHaluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
LisätiedotAIKAMUODOT. Perfekti
AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit
Lisätiedot2 historian aikaa samassa lauseessa,2 tekemistä loppu -> vanhempi tekeminen voi olla pluskvamperfektissa
MITÄ HÄN OLI TEHNYT ENNEN KUIN HÄN TULI TÄNNE? 2 historian aikaa samassa lauseessa,2 tekemistä loppu -> vanhempi tekeminen voi olla pluskvamperfektissa Kun hän oli syönyt, hän meni nukkumaan. Naapuri kertoi,
LisätiedotHARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4
HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotPuhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives
0 Puhu suomea! Suomen kielen perusteita Vihko 5 Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives 1 Mitä sinun täytyy tehdä? Nesessiivilause genetiivi -n täytyy pitää - ei tarvitse on pakko - ei ole pakko kannattaa
LisätiedotKappale 3. Hyvää ruokahalua!
Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
Lisätiedot6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?
5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän
LisätiedotSuomi 2A. Tiistai
Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
Lisätiedot6. ÓRA. Finn nyelvi előkészítő 1. Buzgó Anita Finnugor Nyelvtudományi Tanszék buzgo.anita@gmail.com IGEI CSOPORTOK
Finn nyelvi előkészítő 1. Buzgó Anita Finnugor Nyelvtudományi Tanszék buzgo.anita@gmail.com 6. ÓRA IGEI CSOPORTOK 1. puhua-típusú igék: az ide tartozó igék infinitívusza -a/-ä, ragozáskor levágjuk az igéről,
LisätiedotSANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS
SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?
LisätiedotVerbit tarinoissa
330192 Verbit tarinoissa Tavoitteet: Tärkeiden ja yleisten verbien oppiminen ja niiden sujuva käyttäminen. Verbien persoonamuotojen hallitseminen preesensissä. Jokapäiväisten tilanteiden kuvaileminen.
LisätiedotVnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen
Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin
Lisätiedot8. lecke. AZ IGÉK CSOPORTJAI Igeragozáskor is érvényesül a fokváltakozás,! kivéve E/3., ill. T/3. személyben
FINN NYELVI ELŐKÉSZÍTŐ 1. 2014/15. I. FÉLÉV KÓKAI KRISZTINA FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK krisztina.kokai87@gmail.com 8. lecke AZ IGÉK CSOPORTJAI Igeragozáskor is érvényesül a fokváltakozás,! kivéve
LisätiedotOSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause
OSA 1 Peruslause + konjunktio + omistuslause Esim. Tänään Anita kirjoittaa nopeasti töissä, koska hänellä on tärkeää asiaa. Milloin? AIKA Viime yönä Lauantaina Tänään Päivisin Iltaisin Aamuisin Joka vuosi
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotPERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA
PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotMILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.
MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo
LisätiedotVerbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti
Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila
LisätiedotMinä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa.
4 4 5 Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa. Minä puhun thain kieltä ja vähän suomea. Minä en ymmärrä
LisätiedotHullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Minä nuorena oppi, sen vanhana taitaa. Työ tekijäänsä kiittää. Tehtävä 1 Mitä asioita kirjoitetaan ansioluetteloon? Kirjoita CV = ansioluettelo tietokoneella.
LisätiedotJuha Mäkirinta Vanajaveden opisto, Hämeenlinna. Piirroskuvat Papunetin kuvapankista
4 Juha Mäkirinta juha.makirinta@kktavastia.fi 040-8696413 Vanajaveden opisto, Hämeenlinna Piirroskuvat Papunetin kuvapankista 4 5 Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa.
LisätiedotKappale 2. Tervetuloa!
Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.
LisätiedotKappale 7. Oppia ikä kaikki
Kappale 7 Oppia ikä kaikki Yläkoulun vanhempainillassa Leilan ja Saidin postiluukku kolahtaa. Heille tulee kirje. Hyvät 8 A -luokkalaisen vanhemmat! Tervetuloa vanhempainiltaan Kissalan koululle tiistaina
LisätiedotKysyminen & vastaaminen (Asking & Answering)
Kysyminen & vastaaminen (Asking & Answering) Persoonapäätteet (personal endings/suffix) Jos A, O, U -vat. Jos ei -vät (If A, O, U -vat. If not -vät) Minä olen. Sinä olet. Hän on. (I am. You are. He/She
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotMUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa
Lämmittely Millaista musiikkia vanhassa kotimaassasi kuunnellaan paljon? Nimeä lempiartistisi ja kerro, millaista hänen musiikkinsa on. Missä tilanteessa vanhassa kotimaassasi kuunnellaan musiikkia (kotona,
LisätiedotPane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).
Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään
LisätiedotOpiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta
Opiskelijan materiaali Juha Mäkirinta 4 4 5 1. Kuka sinä olet? Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa.
LisätiedotGenetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.
Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen
LisätiedotVANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
Lisätiedot-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta
! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat
LisätiedotLähdetkö kahville minun kanssani? Uskallatko kertoa tunteistasi? Jaksatko valvoa yli puolenyön? Käytätkö mielelläsi lankapuhelinta?
NOPEANNOKKELA NOSTATUS Kerro kiero kysymys, vedä villi vastaus Kysymyksissä on K-kirjain ja vastauksissa V-kirjain. Ne voi tulostaa myös eri sävyisille papereille. Leikkaa suikaleiksi. Yksi osallistuja
LisätiedotSANATYYPIT JA VARTALOT
SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.
Lisätiedottarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa
Lämmittely HYVINVOINTI ALIAS pystyä + tekemään ajatella positiivisesti tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti dieetti tottumus muuttaa elämää muuttua väsymys nukun huonosti ruokavalio säännöllisesti
LisätiedotKappale 3. Hyvää ruokahalua!
Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on neljä haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotMitä teet viikonloppuna?
Mitä teet viikonloppuna? On sunnuntai ja Saidin ja Leilan perhe menee uimahalliin. He harrastavat uimista ja saunomista usein viikonloppuisin. Tänään he pakkaavat uimapuvut, pyyhkeet, shampoot, saippuat,
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
Lisätiedotjoulu joulut jouluissa jouluihin jouluja joulujen jouluineni, jouluinesi, jouluineen
Monikko- ja verbiharjoituksia harjoitus harjoitukset harjoituksissa harjoituksiin harjoituksia harjoituksien harjoitella harjoittelen harjoittelin olen harjoitellut harjoittelemassa harjoittelisin harjoittele!
LisätiedotKappale 7. Oppia ikä kaikki
Kappale 7 Oppia ikä kaikki Yläkoulun vanhempainillassa Leilan ja Saidin postiluukku kolahtaa. Heille tulee kirje. Hyvät 8 A -luokkalaisen vanhemmat! Tervetuloa vanhempainiltaan Kissalan koululle tiistaina
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
Lisätiedot4.1 Samirin uusi puhelin
4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
LisätiedotKappale 4. Mitä saisi olla?
Kappale 4 Mitä saisi olla? Kauppareissulla On perjantai. Halimo ja Abdi menevät ruokakauppaan. Halimo tekee tänään sambuuseja. Sambuusit ovat somalialaista ruokaa. Abdi hakee ostoskärryt. Maija Virtanen
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotSUOKI TOIMINTA PASSI
I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:
LisätiedotKappale 2 Tervetuloa!
Kappale 2 Tervetuloa! 19 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 20 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Abdi: Hei, kuka sinä olet? Joonas: Minä olen Joonas
LisätiedotInessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?
KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
LisätiedotPuhelu hätäkeskukseen
Puhelu hätäkeskukseen Lue dialogit parin kanssa. - hätäkeskus. miten voimme auttaa? - hei, olen alex samoilov turusta. täällä on tulipalo. - pystytkö kertomaan osoitteen? - en tunne paikkaa. - mikä palaa?
LisätiedotTaivuta alleviivattua sanaa. SANOA Minä sanon sinulle vastauksen tähän kysymykseen.
Taivuta alleviivattua sanaa. SANOA Minä sanon sinulle vastauksen tähän kysymykseen. Minä Me Sinä Te Hän He KERTOA Minä kerron jännittävän tarinan mustekaloista. Minä Me Sinä Te Hän He NUKKUA Nukun mielelläni
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotMISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?
1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.
LisätiedotYMPÄRISTÖ. Lämmittely
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotKÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?
MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä
LisätiedotAutismiosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Autismiosamäärä AQ Nimi: ******************************************************************************** Lue jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai sen kanssa. 1. Teen mieluummin
LisätiedotKESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? RyhmäRenki Kirsi Alastalo
KESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? TAVOITE Omien toiveiden ilmaiseminen, myönteisten kesäodotusten herättely, kesäsuunnitelmien kertominen ryhmälle, yhteisten kiinnostuksen kohteiden löytäminen VALMISTELU
LisätiedotGod dag, herr/fru! Guten Tag, Herr/Frau...! Buenos días, señor/señora. Bonjour, madame/ monsieur! , господин/госпожа
God dag, herr/fru! Guten Tag, Herr/Frau...! Buenos días, señor/señora! Bonjour, madame/ monsieur!, господин/госпожа! Mitä lapsesi tekee kahden tunnin aikana viikossa? istuu tietsikalla? näprää kännykkää?
LisätiedotSOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,
LisätiedotSuomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita
1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi
LisätiedotMarjukka Kenttälä SUOMI SUJUVAKSI 1. Harjoitusten vastauksia
Marjukka Kenttälä SUOMI SUJUVAKSI 1 Harjoitusten vastauksia KAPPALE 1 Harjoitus 1 sivu 20 1. Isabelita on filippiiniläinen. 2. Halvar on islantilainen. 3. Pavel on tšekkiläinen. 4. Susanne on sveitsiläinen.
LisätiedotKyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin
Olli Toivonen / WWF Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Think If Laboratories / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 1 Kohderyhmä
LisätiedotKirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.
Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa
LisätiedotPERFEKTI. 1. YLEENSÄ kun asia on tapahtunut joskus menneisyydessä, mutta tarkkaa aikaa ei sanota
PERFEKTI 1. YLEENSÄ kun asia on tapahtunut joskus menneisyydessä, mutta tarkkaa aikaa ei sanota Tiesitkö, että on Eve asunut Thaimaassa? Minä olen käynyt usein Ruotsissa. Naapurit ovat ostaneet uuden auton.
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotPARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte
LisätiedotMin demhewê sefer kem bo Îngilîstan_ê. Detanhewê: Haluatte / Demhewê: Haluan
I ف ربوونی زمانی کوردی O [ BO KIWÊ? / LE KIWÊ? / LEKIWÊ ŘA ] / [ بۆ کوێ / له کوێ / له کوێ ڕا ] / [ (MINNE? / MIHIN) / MISSÄ / MISTÄ ] Le ç wiļatêk?: Missä maassa? FERHENGOK / فهرههنگۆک / SANASTO : Le kiwêy?
LisätiedotSuomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni
Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotOSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.
OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin
LisätiedotNukkuva karhu = karhu, joka nukkuu -va/-vä-muoto
Nukkuva karhu = karhu, joka nukkuu -va/-vä-muoto Muodostetaan monikon 3. (he)- muodosta: (he) nukku/vat nukku/va, nukku/van, nukku/valla, nukku/vaa jne. 1. Mitä alleviivattu osa tarkoittaa? Kirjoita koko
LisätiedotMONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)
MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten
Lisätiedot