TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE

2 1 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite

3 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. tulokset Kasvillisuus ja luontotyypit Linnut ja liito-orava 9

4 3 1. JOHDANTO Smart Windpower Oy on suunnittelemassa tuulivoimalahanketta Kalajoen Torvenkylään. Tuulivoimapuiston ulkoisen sähkönsiirron linjausehdotus (noin 4,1 km) on suunniteltu kulkemaan pääosin Kurun metsäautotien vartta rakennettavalle sähköasemalle. Suunniteltu reitti kulkee noin 1,2 km:n matkan rakentamattomalla metsäalueella ja loput 2,9 km nykyisen Kurun metsäautotien vartta rakennettavalle sähköasemalle (ks. kuvat 1 ja 2). Kurun metsäautotien kohdalla maakaapeli on tarkoitus sijoittaa tierakenteeseen. Maakaapelin rakennustyön ajaksi metsäalueelle raivataan noin 10 metrin levyinen kaapelikaivannon työalue, josta johtoalueen osuus on noin 5 metriä. Kaapelikaivannon työalueen puusto poistetaan ennen kaapelin asentamista. Maakaapeli rajoittaa jatkossa maan käyttöä noin 7-10 metrin leveydeltä. Maakaapeleiden päällä ei saa kasvaa isoja puita. Maastokäynnillä klo suunniteltu sähkönsiirtoreitti käveltiin maastossa läpi niiltä osin, kun se kulkee rakentamattomassa metsämaastossa (kuva 2). Maastokäynnillä tarkistettiin, ettei reitin varrelle sijoitu luonnon monimuotoisuudeltaan tärkeitä kohteita tai luonnonsuojelullisesti arvokasta lajistoa. Selvityksessä keskityttiin kasvillisuus- ja luontotyyppeihin, liito-oraviin ja pesimälinnustoon. Reitin varrelta etsittiin myös mahdollisia isojen petolintujen risupesiä ja liito-oravan papanoita suurten kuusten ja haapojen tyviltä. Maastotyöt ja raportin on laatinut luontokartoittaja EAT, ins. AMK Ville Yli-Teevahainen Ramboll Finland Oy:stä. Kuva 1. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti kokonaisuudessaan.

5 4 Kuva 2. Maastossa tarkistettu reittiosuus (punainen viiva). 2. TULOKSET 2.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Kurun metsäautotien päätepisteeltä suunniteltu sähkönsiirtoreitti kulkee ensimmäiset 500 metriä nuoressa taimikossa (kuvat 3,4), jossa kasvaa mäntyä, kuusta ja hieskoivua (keskipituus noin 1,5 4,0 metriä). Metsätyyppinä on puolukkatyypin ja kanervatyypin kangasmetsää (VT ja CT). Pohja on hyvin kivinen. Kenttäkerroksessa vallitsevat mm. puolukka, kanerva, mustikka ja metsälauha. Kuva 3. Reitin alkuosan taimikkoa.

6 5 Kuva 4. Taimikkovaiheen loppupäätä. Taimikkovaiheen jälkeen reitti etenee Anturarämeen eteläosassa, joka on hyvin pitkälle ojitusten vuoksi muuttunutta mäntyvaltaista turvekangasta (kuva 5). Varttuneen männyn lisäksi puustossa tavataan kuusta ja hieskoivua. Kenttäkerroksessa esiintyvät mm. puolukka, metsäalvejuuri, tupasvilla, mustikka, suopursu, vadelma, korpikarhunsammal pohjalla on yleinen.

7 6 Kuva 5. Mäntyvaltaista turvekangasta. Turvekangas osuuden jälkeen maasto kuivahtaa ja muuttuu jälleen puolukkatyypin kuivahkoksi kangasmetsäksi (VT). Tämän jälkeen alkaa nuori taimikko-osuus vajaan 200 metrin matkan, jossa kasvaa matalaa (1-2 m) mäntyä ja hieskoivua (kuva 6). Metsätyyppinä vallitsee puolukkatyypin kuivahko kangas (VT). Taimikossa kenttäkerroksessa valtalajeina ovat puolukka, metsälauha, kevätpiippo, variksenmarja ja suopursu.

8 7 Kuva 6. Reitin loppuosan taimikkoa. Viimeinen reilu sata metriä reitti kulkee osin tuoreen kankaan ja kuivahkon kankaan (VT, MT) varttuneessa metsässä (kuvat 7, 8), jossa on mänty-kuusi-hieskoivu sekapuustoa. Pohja on kivinen. Kenttäkerroksen valtalajit ovat puolukka, mustikka, kevätpiippo ja suopursu. Pohjakerroksessa esiintyvät mm. seinä-, kerros-, sulkasammal.

9 8 Kuva 7. Reitin loppuosan kangasmetsää. Kuva 8. Reitin loppuosan kangasmetsää.

10 9 2.2 Linnut ja liito-orava Pesimälinnusto reitin varrella koostui valtaosin tavanomaisista ja yleisistä havu- ja sekametsille ominaisista lintulajeista. Reitin varrelta ei tavattu valtakunnallisesti uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja eikä suurten petolintujen vakituisesti käyttämiä pesäpaikkoja. Suomen vastuulajeista leppälintu lauloi kahdella reviirillä reitin tuntumassa. Metsokukon (dir-laji, vastuulaji), ulosteita löytyi metsäautiotien päästä Anturankankaalta sekä parista muusta kohtaa alueelta. Alueen metsät kuuluvatkin metson päiväreviiriin. Metson soidinpaikasta ei tehty havaintoja, kuten ei itse lintujakaan tavattu maastosta käynnin aikana. Reitin loppuosan taimikosta lähti lentoon kuusi teerikukkoa (dir-laji). Lisäksi peukaloinen lauloi reviirillään Anturankankaan luoteislänsilaidalla. Maakaapelireitin toteuttaminen ja rakentaminen ei aiheuta merkittäviä linnustovaikutuksia alueelle. Liito-oravan esiintymisestä ei tehty havaintoja eivätkä kohteen metsät ole liitooravalle soveltuvia. Kuva 9. Huomionarvoiset lintuhavainnot reitin tuntumassa.