Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus"

Pertti Salminen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Case: Puuterminaali-alueen lisäosa Maastotarkastelu 18.4. ja 14.5.2018 Henna Arkko, ins.

1 Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Case: Puuterminaali-alueen lisäosa Maastotarkastelu ja Henna Arkko, ins.amk YKS 599 Kuva: Tarkastelualue on pääosin mäntyvaltaista, harvapuustoista isovarpurämettä. KARTTAAKO OY HEIKINKATU KOTKA PUH jarmo.makela@karttaako.fi

MAASTOTARKASTELU Johdanto Lapaskankaan teollisuusalue sijaitsee Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella, Jyväskyläntien ja Pieksämäentien välisellä alueella.

2 MAASTOTARKASTELU Johdanto Lapaskankaan teollisuusalue sijaitsee Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella, Jyväskyläntien ja Pieksämäentien välisellä alueella. Teollisuusaluetta on laajennettu Kangasniemen kunnanvaltuuston ( 27) hyväksymällä asemakaavan muutoksella ja laajennuksella. Tämä teollisuusalueen laajennus sijoittuu olemassa olevien alueiden pohjoispuolelle ja on noin 24 ha:n kokoinen. Alueelle on mahdollista sijoittaa esim. puu- ja energiaterminaali, sahalaitos tms. toimintoja. Kaavoitettava alue laajeni prosessin aikana, ja osa alueesta jäi silloin tehdyn luontotarkastelun ulkopuolelle (alue A). Kunnan elinkeinotoimessa vireillä olevien suunnitelmien yhteydessä on ilmennyt tarve entisestään laajentaa uutta teollisuusalueen aluevarausta ja siksi on meneillään asemakaavan laajennus (alue B) koskien kunnan omistamia noin 1,6 ha:n ja 4,8 ha:n osa-alueiden liittämisestä teollisuusalueeseen. Tämä maastotarkastelu koskee molempia laajennusalueita ja kaavoittajan tekemillä maastokäynneillä selvitettiin alueiden luonto-ominaisuuksia pohjaten osittain aiemmin lähiympäristöön tehtyjen maastokatselmusten myötä saatuihin tietoihin alueesta. Lisäksi tässä selvityksessä esitellään laajennusalueiden maaperäominaisuuksia olemassa olevien maaperätietojen pohjalta. Kuva: Lapaskankaan alueen kaavamuutos- ja laajennus Kaavaehdotus Karttaako. Laajennusosa on esitetty kuvaan punaisella rajauksella.

3 MAAPERÄKARTTA tarkastelualueilta A ja B

4 Tarkastelualue A, osa-alueet 6-10,

Hakkuuaukko rajautuu pohjoisessa ja idässä avoojiin.

5 OSA-ALUE 6. Avohakkuumäki Alue on osa laajaa avohakattua mäkialuetta. Maasto on pääosin kuivaa tai melko kuivaa. Hakkuuaukko rajautuu pohjoisessa ja idässä avoojiin. Lännessä hakkuaukko rajautuu kapeaan puustoiseen vyöhykkeeseen, jonka taustalla on jälleen täysin avoimeksi hakattu, tuleva 110kWsähkölinjan kulkureitti.

6 OSA-ALUE 7. Koivumetsä Avo-ojan takana on pienialainen, koivuvaltainen metsikkö. Metsäalueen pohjoispuolella on pieni peltoaukea, joka ei vaikuta olevan kovin aktiivikäytössä. Vanhojen koivujen lisäksi alueella kasvaa nuorempia kuusia ja maanpeitteenä mustikkaa. Lisäksi maanpeitteenä kasvaa Riidenliekoa, joka viihtyy vanhoissa, tuoreissa, korpimaisissa tai lehtomaisissa metsissä.

7 OSA-ALUE 8. Avohakkuumäki ja avo-ojat Avohakkuualueiden ja rämäisten suoalueiden väleissä sekä ojien varsilla kasvaa puustoa hieman runsaammin. Muutoin tarkastelualue on varsin avointa, sillä myös rämeiset suoalueet ovat harvapuustoisia.

8 OSA-ALUE 9. ja 10. Rämeellä Valtaosa tarkastelualueesta on ojitettua rämettä. Maasto on avointa, melko helppokulkuista. Paikoin kivikkoisempaa pintakasvillisuuden alla. Maata peittää paksu sammal, varpuina kasvaa mustikkaa ja suopursua. Valtapuuna mänty. Alue on ojitettu, tarkastelualueen ulkopuolella on pieni lampi.

9 Tarkastelualue B, osa-alueet 1-5,

vyöhyke. Puusto on selkeästi suoalueen mäntyjä kookkaampaa havusekametsää. OSA-ALUE 2.

10 OSA-ALUE 1. Reunametsä Tarkastelualueen pohjoissivu on metsäinen, suoalueen ja ojan takaisten peltoalueiden välinen vyöhyke. Puusto on selkeästi suoalueen mäntyjä kookkaampaa havusekametsää. OSA-ALUE 2. Isovarpuräme Valtaosa tarkastelualueesta on isovarpurämettä, jossa kasvaa harvakseltaan ohutrunkoisia mäntyjä. Aluskasvillisuudessa lumenkin alta näkyy suopursut ja pienempinä varpukasveina puolukkaa ja mustikkaa.

luonnonsuojelulailla suojeltuja kohteita. Kaava-alue ja sen reuna-alueet ovat tavanomaista talousmetsää. Suot on ojitettu ja ne ovat pääosin kasvillisuudeltaan muuttuneita muuttumia tai turvekankaita.

11 OSA-ALUE 3. Mäntykangaskumpare Arvokkaat luontokohteet ja suojeltavien lajien esiintymät sekä lajistoselvitysten tarpeen arviointi Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura alueita tai luonnonsuojelulailla suojeltuja kohteita. Kaava-alue ja sen reuna-alueet ovat tavanomaista talousmetsää. Suot on ojitettu ja ne ovat pääosin kasvillisuudeltaan muuttuneita muuttumia tai turvekankaita. Kaavaalueella ei ole uhanalaisille tai luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainituille lajeille soveliaita elinympäristöjä. Kaava-alueelle ei ole tarpeen tehdä erityisiä lajistoselvityksiä, koska kaava-alueen suot ja metsät eivät ole missään muodossa luonnontilaisia tai siellä ei ole uhanalaisille tai suunnitteluun vaikuttaville lajeille soveliaita elinympäristöjä. Lisäksi kaava-alueen lähellä ei ole suojeltuja alueita tai muutoin arvokkaita luontokohteita. Isovarpurämeen keskellä on pienialainen, muodoltaan varsin pyöreä kivikkoinen kumpare, jolla kasvaa harvakseltaan suoaluetta kookkaampia mäntyjä. Maaperää peittää jäkälät, sammaleet ja puolukanvarvut. Varsin tuoreet metsäkanalinnun papanat kertovat lintujen vierailleen tarkastelualueella.

12 OSA-ALUE 4. Louheikkoinen moreenimäki Tarkastelualueen lounaissivulla on louheikkoinen moreeniharjanne, jossa kasvaa muusta alueesta poiketen valtapuuna melko kookkaita kuusia. Vaikka harjanne ei ole kovin korkea, erottuu se muutoin tasaisessa suomaastossa selkeästi. Paikoin harjanteessa on kookkaita kivenlohkareita.

13 OSA-ALUE 5. Täytemaapengermät tarkastelualueen rajalla Tarkastelualue rajautuu idässä Takojantiehen ja Sorvikujaan sekä Sorvikujan länsipuolella oleviin täytemaapengerryksiin. Teiden yhteyteen ei ole vielä rakentunut teollisuustoimintaa. Täytemaata on huomattavan korkeat penkat verrattuna luontaiseen maanpinnan korkeuteen.

Tikka-havaintoja Tarkastelualueella on muutamia yksittäisiä

joissa on runsaasti tikan tekemiä koloja.

14 Tikka-havaintoja Tarkastelualueella on muutamia yksittäisiä tai muutaman yksittäisen puun ryhminä lahoja kolopuita, joissa on runsaasti tikan tekemiä koloja. Myös yhden lahokoivun ympäriltä löytyneet kävyt ilmaisevat tikan ruokailleen. Maastoinventoinnin aikana kuviin ikuistettu käpytikka ahersi työssään. Käpytikka ei ole riippuvainen lahopuista, kuten useat muut tikkalajit. Se tosin suosii havumetsiä, mutta pesii myös lehtimetsissä, puistoissa ja villiintyneissä puutarhoissa.

Samankaltaiset tiedostot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO