Kotona asumisen kehittäminen teemaryhmä

Transkriptio

1 Kotona asumisen kehittäminen teemaryhmä Väliraportti versio

2 Kotona asumisen kehittäminen teemaryhmän tehtäväksi anto ja eteneminen, resursointi Päätehtävänä tehdä esitys kotona asumisen kehittämisestä ja integroiduista palvelukokonaisuuksista 1. Ikäihmisten kotona asumista tukevat palvelukokonaisuudet 2. Vammaisten kotona asumista tukevat palvelukokonaisuudet 3. Omaishoidon palvelukokonaisuudet 4. Ikäihmisten ja vammaisten asumispalvelut (ei valmistelussa vielä) 5. I & O kärkihanke ja KAAPO yhteistyö Valmistelun tilanne: alustavaa kuvausta ja hahmotelmaa tehty lukuunottamatta asumispalveluita (ei alkuperäisessä toimeksiannossa). Konkreettinen big picture palvelukokonaisuuksista tavoitteena loppuraporttiin. Palveluverkkoa, valinnan vapautta ja tuotantotapoja hahmotellaan jatkotyöskentelyssä. Resursointi: Tarve nykyistä suuremmalle sihteerin työpanokselle. Lisäksi teemaryhmän ja sen alatyöryhmien toimesta voi syntyä karkean tason kuvausta palvelukokonaisuuksista, mutta nykyinen resurssi ei riitä asioiden syvällisempään kuvaamiseen, suunnitteluun tai toteutukseen, vaatii oman henkilöresurssinsa. Erityisen iso haaste muuttuva lainsäädäntö (erityisesti vammaispalveluissa) sekä uusi lainsäädäntö koskien soteuudistusta, erityisesti valinnan vapaus ja mm. siihen liittyvä henkilökohtainen budjetti uusina asioina

3 Kotona asumisen kehittäminen -teemaryhmän työskentely Teemaryhmän jäsenet: Päivi Tryyki puheenjohtaja (Sastamala) Tuulikki Parikka, varapj (PSHP) Sirpa Hiltunen (Hämeenkyrö), Sirkka-Liisa Kaistinen (Tampere), Lauri Seinelä (Tay), Sari Suokas (Tampere), Aila Rantanen (Sastamala), Katja Uitus-Mäntylä (Nokia), Mika Kallunki (Pirkanmaan srk), Salla Pyykkönen (Soste), Päivi Mattila (Tampere), Sonja Vuorela (Ikaalinen), Riitta Heinonen (AVI), Kristiina Harsu (Kela), Mari Patronen (as.tuntijasihteeri, Pirkanmaan liitto) Ryhmä kokoontunut: vuoden 2016 aikana 3 kertaa (2.11, 23.11, 16.12) vuoden 2017 aikana 3 kertaa (13.1, 27.1, 10.2) Kevään 2017 aikataulutus: , , , ,

4 Kotona asumisen kehittäminen -teemaryhmän työskentely Alatyöryhmät ja jäsenet: - Vammaiset: Tuulikki Parikka (pj, PSHP), Päivi Mattila (varapj, Tampere), Salla Pyykkönen (Soste), Sonja Vuorela (Ikaalinen), Päivi Kaltio (Tampereen kehitysvammaisten tuki ry), Jukka Kaukola (Tampere), Tea Kärnä (Kangasala), Johanna Vesanen (Lempäälä), Leena Köykkä (Tampere), Marjaterttu Kaisko (PSHP), Susanna Lehtonen (Sastamala), Tia Salminen (Valkeakoski), Liisa Lindberg (PSHP), Milla Ilonen (Tampereen vammaisneuvosto) - Ikäihmiset: Katja Uitus-Mäntylä (pj, Nokia), Lauri Seinelä (Tay), Sirkka-Liisa Kaistinen (Tampere), Eeva Päivärinta (Tampere), Sirpa Hiltunen (Hämeenkyrö), Sari Suokas (Tampere), Aila Rantala (Sastamala), Mari Patronen (Pirkanmaan liitto) - Kuljetukset ja tuet: Kristiina Harsu (pj, Kela), Satu Astor (Kela), Sirpa Hiltunen (Hämeenkyrö), Päivi Höglund (Tuomilogistiikka Oy), Esko Jantunen (vammaisneuvoston pj, Tampere), Sanna Koivukangas (Tampere), Eeva Muurinen (Parkano) - Osallisuus: Mika Kallunki (pj, Pirkanmaan srk:t), Tuomo Kaarakainen ((Tampereen seudun invalidit), Arja Lehtonen (Pirkanmaan lihastautiliitto), Olli-Pekka Rättäri (Näkövammaisten liitto), Johanna Sola (Elonpolkuja verkosto), Minna Ågren ( Tampereen srk), Riina Viitala (siht., Ylöjärven srk), Mari Patronen (Pirkanmaan liitto) - Omaishoidon tuki yli 65-v: Sirpa Hiltunen (pj, Hämeenkyrö), Sirkka-Liisa Penttilä/Ylöjärvi, Anu Lehtinen/Nokia, Elina Lintunen/Kangasala, Teija Suuniittu/Sastamala, Tiina Hankala/Ikaalinen, Arja Salonen/Hämeenkyrö - Omaishoidontuki alle 65-v: Päivi Tryyki (pj, Sastamala), Marita Jantunen (Sastamala), Paula Mäkinen (Nokia), Anna-Mari Laitinen (Pirkkala), Kaisa Taimi (Tampere), Heli Minkkinen (Kangasala), Anni Mäkelä (Ylöjärvi) - Asumisen turvallisuus: (pj, Riitta Heinonen, AVI), Jaana Lehtinen (Tampere), Aila Rantanen (Sastamala), Pekka Saarivirta (Tampere), Tytti Oksanen/Markku Suominen (Pirkanmaan Aluepelastuslaitos), Eija Kallio (Koskelantalot Oy, vuokrataloyhtiö, Mänttä-Vilppula), Sari Suokas (Tampere)

5 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Taustamateriaaleja: Nykytila kuvaus kevät 2016 Kehitysvammahuollon Kehas alueellinen suunnitelma 2015 Vammaispalvelujen kustannusten vertailu sairaanhoitopiireittäin THL: Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2015 NHG:n raportti säästöpotentiaalista suhteessa perusuran mukaiseen kasvuun vuoteen 2029 mennessä

6 Yhdyspintoja ja rajapintoja, erityiskysymyksiä Tiivis yhteys kaikkiin teemaryhmiin ja niiden tehtäväkenttiin Tiivis yhteys kuntiin; asuminen, infra, liikkuminen, palvelut, osallisuus Tiivis yhteys järjestöihin ja 3. sektoriin; palvelut, osallisuus Tiivis yhteys Kela, Kuohke, julkinen liikenne; tuet, liikkuminen Tiivis yhteys yrityksiin; kotiin vietävät palvelut, asumispalvelut Kunnissa yhdistetty vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia koulukuljetusten kanssa Mahdollisuutta maakunnan ja Kelan matkojen (SVL, VPL/SHL) yhteiskilpailutukseen ja yhdistelyyn pitää myös arvioida. Kunnissa yhdistetty kehitysvammaisten lasten kouluajan ulkopuolista hoitoa koulujen ap / iphoidon kanssa + kesähoito (sama henkilökunta) Jatko turvattava Vanhusneuvostot ja vammaisneuvostot jatkossa sekä kunnissa että maakunnissa

7 Nostoja taustatiedoista Ikäihmisten palvelujen käyttö vähentynyt viime vuosien aikana, yli 75-v. 25% 22%. Onko toimintakyky parantunut vai myönnetyt palvelut vähentyneet suhteessa ikäryhmään? Ikäihmisten määrä kasvaa, yli 75-v. nyt 8.8% 15.1% (2040) Kehitysvammaisten laitospalveluiden käyttö vähentynyt %. Käytännössä Pirkanmaalla laitoshoito purettu siltä osin kuin se purettavissa on. Kehitysvammaisten määrä n. 1% väestöstä määrä kasvaa samassa suhteessa kuin asukaslukukin. Palvelujen tarve suurta ja voi kestää useita vuosikymmeniä. Asumispalveluista 48 % yksityisen + 3. sektorin tuottamaa (2015). Millä tasolla tarve turvata julkinen tuotanto? NHG- raportin säästöpotentiaalista; onko kaikilta osin realistinen: laitoshoito jo pitkälti purettu ikäihmisten osalta Pirkanmaalla, kehitysvammaisten osalta selvitys vuodelta 2012 toteaa avohoidon olevan 1.4 kertaa kalliimpaa kuin laitoshoidon

8 Lainsäädännöstä yleensä Kotona asumista tukevia palveluja koskien ikäihmisiä, vammaisia, kehitysvammaisia ja omaishoitoa säätelee jo nyt suurempi määrä lakeja kuin esim. terveydenhuoltoa (esiselvitys 2016) Kaikki sote uudistukseen liittyvät lait vaikuttavat myös Kotona asumisen järjestämiseen ja tuottamiseen Lisäksi muutoksessa yleislakien ja erityislakien suhde ja lakeja ollaan myös yhdistämässä, myös uusia lakeja tulossa tähän teema-alueeseen Erityinen haaste voi olla valinnanvapaus lainsäädäntö, koska ikäihmisiä ja erityisesti vammaisia palvelunkäyttäjiä kuvaa suuri integraation ja yhteensovituksen tarve miten tämä turvataan uudistuksessa? Henkilökohtaisesta budjetista ei kokemuksia, mutta lakiluonnosten mukaan tulisi koskemaan heti edellä mainittuja asiakasryhmiä

9 Pirkanmaan väestö Yli 65-vuotiaiden osuus vuonna 2020 Pirkanmaalla väestönkasvu keskittynyt etenkin Tampereen seutukunnalle ja keskittymisen odotetaan jatkuvan maakunnan reuna-alueet ovat kärsineet negatiivisesta väestönkehityksestä väestönrakenne muuttuu ikääntymisen myötä. Väestöllinen huoltosuhde vaihtelee 45:n (Tampere) ja 78:n (Ruovesi) välillä. vähentyneen väkiluvun alueilla myös väestöllinen huoltosuhde heikkenee jatkossakin. koko Pirkanmaan huoltosuhde vuoden 2014 alussa oli 55,6. Vuoteen 2040 mennessä huoltosuhteen ennustetaan kasvavan 67,

10 Pirkanmaan nettokäyttömenojen jakautuminen sotessa 2014 Puolet menoista sosiaalitoimessa, jossa merkittävin määrä palveluja joiden myöntämistä laki edellyttää myös jatkossa

11 Tilanne kuvassa 2014 (esiselvitys 2016). Vanhusten ja vammaisten palvelujen sisällä suhdeluvut ovat nyt muuttuneet, mutta edelleen suurin osa euroista menee heidän palveluihinsa

12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Luonnos JÄRJESTÄJÄ PROSESSIT / PALVELUT / TUOTTAJAVERKOSTO H u KUNTA Koti Julkinen liikenne Asumisturvallisuus Maakunnan liikelaitos (julkinen rahoitus) (viranomaistoiminta) Palvelulupaus Palvelutarpeen arviointi Asiakasneuvonta/ -ohjaus Palvelujen myöntäminen Palvelujen Integrointi Yksityinen (yksityinen rahoitus) 24/7 HOIVA JA ASUMI- NEN YKSIKÖS- SÄ Perhehoito Tehostettu palveluasuminen Keva asumisp. Vamm. asumisp. Infra 3. sektori (asiakkaalle maksuton) O S A L L I S U U S

13 Alatyöryhmä: Ikäihmiset Pohdittu asiakkaan ja järjestäjän näkökulmasta palveluita nimenomaan siinä vaiheessa, kun asiakas on jo järjestäjän rahoittamien palveluiden piirissä Pohdittu mitä tapahtuu tätä ennen; mm. ennaltaehkäisevät palvelut, asiakkaan palvelutarpeen kartoittaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Työskentelyn vaiheet: Vaihe 1: Palvelukentän kartoitus case Martan kautta Vaihe 2: Palveluprosessin tarkempi analyysi; palvelut kevyemmästä raskaimpaan ja läpileikkaavat palvelut Vaihe 3: Luonnos kotona asumisen viitekehyksestä palveluiden järjestämisen näkökulmasta sekä keskustelua keskeisistä käsitteistä

14 Ikäihmisten palveluprosessi Palveluiden myöntäminen Palvelutarpeen arviointi Asiakasohjaus; asiakassegmentointi palvelut Tukipalvelut Päivätoiminta Omaishoidon tuki Terv.huoltoL:n mukaiset perustason palvelut palvelut Säännöllinen kotihoito Lyhytaikaishoito Perhehoito LUONNOS Palvelu- ja hoitosuunnitelma (Huom! Geriatrisen arvioinnin tuottama tieto) Omaishoidon tuki ml. palvelut Perustason lääkärin kotikäynti palvelut Säännöllinen kotihoito (tehostettu) Erikoislääkärin konsultaatio/kotikäynnit Saattohoito, ml. kotisairaala 24/7 hoiva Läpileikkaavat palvelut; sosiaalityön, muistihoito, kuntoutus, pth/esh sairaalahoito, ESH, akuuttihoito

15 Alatyöryhmä: Vammaispalvelut Nykytilan kuvausta täydennetty Kehittämistarpeita kartoitettu Kehas Pirkanmaan alueellisen suunnitelman seurantaraportti 2015 Vammaispalveluiden kustannuksen sairaanhoitopiireittäin 2014 Kelan vammaisetuisuuden saajaa kohti Työryhmän jäsenten verkostoja hyväksi käyttäen: - Hyvää ja säilytettävää - Kehitettävää Prosessikuvausta ikäkaarimallin mukaan laadittu Rajapinnat muihin palveluihin Muutostekijöitä pohdittu Muuttuvan lainsäädännön vaikutuksia VPL + KVL Palvelutarpeeseen vaikuttavia muutostekijöitä Säästöpotentiaalit Vammaispalvelut 2019 kesken Perhehoitoyksikkö Keskitetty apuvälineyksikkö Asunnon muutostöiden yksikkö Henkilökohtaisen avun keskus Omatiimi JNE. Yhteensovitus mm. Lapeteemaryhmän työskentelyyn

16 Lisäysesitys Pirkanmaan nykytilankuvaukseen Vammaispalveluiden vaihtoehtoiset säästöt. Selvitysmiehen raportti. STM 2016:58

17 Keskeisiä esiin nousseita haasteita vammaispalveluissa Vammaiskäsityksen muutos; toimenpiteiden kohteesta toimivaksi subjektiksi, asiakkaasta kansalaiseksi; haastaa tulevaisuuden palvelujärjestelmän Vammaisten henkilöiden palvelu järjestetään ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää; sosiaalihuoltolain ensisijaisuus sosiaalipalveluissa Vammaispalvelulainsäädännön uudistuksella 2019 eroon kehitysvammaisten ja muiden vammaisten palvelujärjestelmän erillisyydestä Moninaiset avun ja tuen tarpeet edellyttävät pitkälle vietyä palvelujen räätälöintiä, monialaista yhteistyötä ja verkostomaista työotetta; palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnittelu ja ohjaus korostuu Pirkanmaan alueelliset erot palveluiden järjestämisessä ja saatavuudessa Ennaltaehkäisy ja varhainen tukeminen ei tällä hetkellä riittävää, korostuu etenkin lapsiperheiden palveluissa Rajanveto-ongelmia ja pallottelua; esim. vanhuspalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu ja perhepalvelut, työvoimapalvelut Väliinputoajat; mm. ADHD ja nepsy lapset, ei kehitysvammaiset autistiset Kehitettävää mm.: Yhden luukun periaate, kotiin vietävien palvelujen kehittäminen, perheiden tukeminen, tilapäishoito, uudenlaiset asumisratkaisut, opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet, päiväaikaisen toiminnan monimuotoisuus, esteettömyys ja saavutettavuus, osallisuuden edistäminen

18

19 Luonnos

20 Lainsäädäntöön liittyvää pohdintaa Sosiaalihuoltolaki ensisijainen palveluita järjestettäessä Omatyöntekijän nimeäminen varhaisessa vaiheessa tärkeää Sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen sisältö ja järjestäjä? Kotihoidon roolin vahvistaminen vammaisten kuntalaisten ja perheiden tukemisessa Liikkumisen tuki; rajankäyntiongelmia shl ja vpl Vammaispalvelulaki ja Erityishuoltolaki yhdistyy 2019 Asiakkuuden hahmottaminen kehitysiässä tapahtuneen ja muun vammautumisen mukaan poistuu Erityishuoltopiirit poistuu Asiakaslähtöisyys, osallisuus, kommunikointi korostuu Vahva oikeus palveluasumiseen, henk.koht. apuun ja liikkumisen tukee säilyy Kehitetään: valmennus ja tuki, lyhytaikainen huolenpito uudenlaisina palveluina, henk. kohta apu ja liikkumien tuen monipuolistaminen Valmennus subjektiiviseksi oikeudeksi, mitä tarkoittaa? Vrt sos. ohjaus Kehitysvammaisten ilmaisia palveluita muuttuu maksullisiksi? Esim. matkat, maksuton päivähoito? Asiakasmaksujen alentamisen tarve lisääntyy? Työelämäosallisuuteen liittyvä uudistus ja lainsäädäntö valmisteilla TE-keskuksen päävastuu tulevaisuudessa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisestä, osallisuuden edistäminen jää sosiaalihuollon tehtäväksi Vammaispalvelulainsäädännön alaisesta toiminnasta osa siirtyy TE-keskukselle? Vammaisten ja vammattomien työtoiminta yhdistyy? Vain vaikeavammaisten päivätoiminta jää sosiaalipalveluihin? Vanhuspalvelulaki Koskee myös vammaisia, yli 75 v. palvelut ensisijaisesti tämän lain mukaan; kehitysvammaisten vanhuuden määrittelyn haasteet Vanhuspalveluiden sisällön kehittämisen vaade Henkilökohtainen budjetti Jatkuva avun ja tuen tarve ja kyky itse tai tuettuna hallinnoida omaa palvelukokonaisuutta. Kehitysvammaisen kyky hallita? Sisältö ja tuottaja valitaan itse, ei maakunnan palveluita Määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva päätös maakunnasta Sote-palveluiden markkinat eripuolella Pirkanmaata? Hankintalaki Määräaikaiset kilpailutukset, tuottajan vaihtuminen koettu ongelmaksi Jäykistääkö kilpailutus palvelua? Asiakkaiden osallistaminen kilpailutukseen Valinnanvapaus lainsäädäntö lausunnolla Vammaispalveluiden järjestämisessä henkilökohtainen budjetti ja asiakassetelit Tuettu päätöksenteko merkittävä uudistus: ei voi olla palvelussuhteessa tuottajaan tai järjestäjään, riittävän osaamisen varmistaminen? Maakunta tekee päätöksen vammaisen päätöksenteon tukemisesta Ns. iso IMO-lainsäädäntö valmistuu kevään aikana, syksyllä lausunnolle Käytännöt hiottava lain mukaisiksi, esim. päätöksenteossa tarvittava asiantuntijuus Korostaa ennaltaehkäisyä, asiakkaan kuulemista, kirjaamista, päätöksentekoa, jne. Byrokratia ja työn määrä lisääntyy merkittävästi Tuleeko yhtä liberaali tulkinta kuin Erityishuoltolaissa tällä hetkellä?; jopa omaan vuokra-asuntoon voi periaatteessa toteuttaa tahdosta riippumatonta hoitoa, mikäli riittävästi asiantuntijuutta käytössä

21 Alatyöryhmä: Omaishoidon tuki yli 65-v. Tyypillisesti omaishoidettava on vanhus, myös hoitaja monesti vanhus Tuetaan kahta ikääntyvää, jakso kuukausista muutamaan vuoteen Kuvattu pohjaa asiakkaan/omaishoitoperheen palvelupoluksi Avattu palvelujen sisältöjä Kartoitettu kuntien omaishoidon tuen prosessikaaviot, kriteerit, maksuluokat- ja taksat, soveltamis/toimintaohjeet, kuvaus kuntien hyvistä käytänteistä ja kehittämistarpeista Määritelty hyviä käytäntöjä liittyen omaishoitoon Yhteistyö Ikäneuvo-hankkeen työryhmä3 kanssa

22 Alatyöryhmä: Omaishoidontuki alle 65-v. Tyypillisin omaishoidettava on vammainen henkilö tai vammainen / pitkäaikaissairas lapsi. Tyypillinen hoitaja oma vanhempi tuettavana koko perhetilanne, usein vuosikymmeniä Valmistelussa / kartoitettu: Keskeinen käsitteistö Omaishoidon vapaiden toteuttamismallit Omaishoidon tuen palkkioiden toteuttamismallit Muu tuki omaishoitajalle ja hoidettavalle Omaishoidontuen prosessit

23 Omaishoidon tukeen liittyvät keskeiset käsitteet Omaishoito: Vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Jakaantuu Pirkanmaalla yleisesti alle 65-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden omaishoidon tueksi. Omaishoitosopimus: Hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välinen toimeksiantosopimus omaishoidon järjestämisestä. Omaishoitaja: Hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen. Omaishoidon tuki: Kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen tukimuoto ja myönnetään kuntien varaamien määrärahojen puitteissa. Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta. Hoitopalkkio: Omaishoitajalle kuukausittain maksettava palkkio. Palkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoito- ja palvelusuunnitelma: Suunnitelma, johon kirjataan omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö, hoidettavan ja hoitajan tarvitsemat palvelut sekä selvitys hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Omaishoitajalle järjestettävä vapaa: Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, on omaishoitajalla oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Omaishoidettavalle annettavat palvelut: Omaishoidettavalle annettavat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Omaishoitajalle annettava tuki: Kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten (voimaan alkaen)

24 Alatyöryhmä: Kuljetukset ja tuet Kartoitetaan: Lainsäädäntö (SVL, VPL, SHL ) Kuntien tapa toimia (kysely kunnille) Välityskeskuksen toiminta (KUOHKE) Asiakkaiden kannanotot (Vammaisneuvosto) Tiedossa olevat muutokset Liikennekaaren vaikutukset SVL, VPL ja SHL matkojen yhdistely Kelan ja maakuntien kesken Arvioidaan mahdollisuudet yhteishankintoihin Ensihoidon kuljetukset siirretään maakuntien järjestämis- ja rahoitusvastuun piiriin Arvioidaan valinnanvapauslainsäädännön vaikutukset

25 Alatyöryhmä: Osallisuus Määritelty käsitteitä osallisuus/osallistaminen/osallistuminen Kysely osallistumisen mahdollisuuksista Pirkanmaalla Kartoitettu hyviä käytäntöjä ja yhteistyömahdollisuuksia Oleellista mikä meitä kaikkia toimijoita yhdistää, ei se mikä erottaa Kaikki toiminta ei ole organisoitua; naapuriavun ja läheisten merkitys asenteisiin vaikuttaminen Kansalaisyhteiskunta vahvistuu yhdistysten, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyöstä ja edellä mainittujen yhteisöjen avoimesta yhteistyöstä järjestäjän ja eri palveluntuottajien kanssa

26 Alatyöryhmä: Asumisturvallisuus Asumisturvallisuutta hahmotetaan eri tyyppisessä asumisessa maaseutu / kaupunki / kerrostalo / omakotitalo jne PaloRAI: Toimintakyky EVAC arvio kompensaatiokeinot: Kotona asuvien (ikäihmisten) paloturvallisuuden parantaminen

27 KAAPO ja Ikäneuvo Kotona asumisen kehittäminen- teemaryhmä seuraa ja ohjaa omalta osaltaan, hyödyntää hankkeen kehitystyötä integroituja palvelukokonaisuuksia kuvatessaan KAAPO = keskitetty alueellinen asiakas- ja palveluohjaus. STM:n määrittelemä malli, joka tulee käyttöön kansallisesti Ikäneuvo = Pirkanmaalla toimiva asiakasohjaus hanke, jossa määritellään asiakasohjauksen malli KAAPO:n reunaehtojen mukaisesti Ikäneuvo mallinnetaan ikäihmisten palveluihin, mutta tavoitteena skaalata malli laajemmin käyttöön kaikkiin soveltuviin sotepalveluihin

28 28 KAAPO = keskitetty, alueellinen asiakas- /palveluohjaus - toimintamalli

29 Ikäneuvon rautalankamalli (1. luonnos) Asiakasohjaaja on asiakkaan ääni Neuvonta Asiakasohjaus (ml. palveluohjaus) Koordinointi ja seuranta Yhteinen palvelu Maakunnan yhteinen neuvontanumero, joka on osana asiakasohjausyksikköä tai omana toimintonaan Nettisivut Palveluvalikko Sähköiset palvelut (ml. ensivaiheen arviointilomake) Yhteinen asiakasohjausyksikkö ja kaikki asiakasohjaajat tämän yhteisen organisaation työntekijöitä Asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelman laatiminen sekä päätöksenteko asiakkaan palvelukokonaisuudesta (alueelliset vastuut asiakasohjaajittain) Yhteinen asiakasohjaus ja sen asiakasohjaajalla lopullinen vastuu asiakkaan palvelukokonaisuudesta Asiakkaiden toimintakyvyn uudelleenarviointi Palvelutuottajien palveluiden laadunvalvonta ja vaikuttavuuden todentaminen Lähi-palvelu Neuvontaa lähipalvelupisteissä (esim. SOTE-keskus, lähitori, päiväkeskus/ palvelukeskus) Erikoisosaamista tarvitsevissa asioissa yhteisen neuvonnan/asiakasohjauksen konsultointi Yhteisen asiakasohjausyksikön asiakasohjaajat jalkautuvat oman alueensa lähipalvelupisteisiin ja asiakkaiden koteihin sovittuina aikoina (esim. 3-4pv /vk) 29 Asiakkaan päivittäisestä palveluiden koordinoinnista ja toimintakyvyn seurannasta vastaa alueen omatyöntekijä, joka toimii yhteistyössä alueen asiakasohjaajan kanssa lopullinen vastuu kuitenkin asiakasohjaajalla