Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015"

Transkriptio

1 Osa 3 LÄHTÖTIEDOT Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus ja koordinointi Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta Inframallintaminen Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja harmonisointi

2 2 (22) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Juuso Virtanen.

3 3 (22) SISÄLLYS 1 Johdanto esta Lähtötieto- ja nykytilamalli Tarve ja tavoite Rakenne Lähtötietomalliprosessi Raaka-aine Raaka-aineen tilaus Aiemmat suunnitteluvaiheet Alkuperä- ja metatietojen dokumentointi Tiedostojen sijoittelu kansioihin Lähtötieto Tiedostojen ja kansioiden nimeäminen Yleiset vaatimukset nimeämiselle Kansioiden nimeäminen Tiedostojen nimeäminen Tiedostojen sijoittaminen kansioihin Muokkaustoimenpiteet Muokkaustoimenpiteiden dokumentointi Vaatimukset Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Tiedonsiirtoformaatit Aineistojen suunnitelmavaiheen tarkkuustaso Nimikkeistö Aineisto- ja mallikohtaiset vaatimukset Lähtötietojen havainnollistaminen Laatu Dokumentointi Yleistä Tietomalliselostus, lähtötiedot Laadunvarmistus Raaka-aine Lähtötieto Tilaajan rooli laadunvarmistuksessa Luovutettava aineisto... 22

4 4 (22) 1 JOHDANTO 1.1 esta Tässä ohjeessa määritellään infrahankkeita varten muodostettavan lähtötietomallin sisältö sekä sisällölle ja mallin muodostusprosessille asetettavat vaatimukset. Infrahankkeita ovat mm. tie-, katu-, rata- ja vesiväylähankkeet, aluerakennushankkeet, puistot, liikuntapaikat yms. 1.2 Lähtötieto- ja nykytilamalli Tarve ja tavoite InfraBIM-sanastossa määritellään sekä lähtötietomalli että nykytilamalli: Lähtötietomalli: Eri tietolähteistä saadut tai mitatut tuotteiden, toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankitut lähtötiedot jäsenneltynä digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaavamalli, maaperämalli ja nykyisten rakenteiden malli sekä viiteaineisto kuten viranomaisluvat ja päätökset. Lähtötietomalli täydentyy hankkeen edetessä. Nykytilamalli: Tarkasteluhetkeä edustava inframallin tietomäärittelyjen mukainen tietosisältö, joka kuvaa kohteen nykyistä tilaa sellaisena kuin se todellisuudessa on. Lähtötietomalli on kokoelma erilaisia aineistoja, mutta sen lisäksi erityisesti tietynlainen tapa koota, muokata ja hallita hankkeen lähtöaineistoa. Prosessissa on ensiarvoisen tärkeää dokumentoida huolellisesti sekä lähtöaineistoihin liittyvät alkuperä- ja metatiedot että lähtöaineistoille suoritettavat muokkaustoimenpiteet. Tavoitteena on harmonisoida lähtötietomallin lähtöaineisto mahdollisimman pitkälle sellaiseen muotoon, joka tukee tietomallipohjaista suunnittelua. Kuva 1 lähtötietomalli osana suunnitteluvaihetta Tavoitteena on koota lähtötietomalli mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen suunnitteluprosessin alkua, jotta suunnitteluvaiheen suunnittelijalla on välittömästi käytössään kattavat lähtöaineistot suunnittelua varten. Tämän jälkeen lähtötietomalli seuraa hanketta koko sen elinkaaren läpi päivittyen kussakin suunnitteluvaiheessa syntyneiden uusien lähtötietojen osalta (ks. kuvat 1 ja 2 sivulla 5). Päivitykset voivat olla esim. hankkeen aikana laadittuja uusia pohjatutkimuksia tai tarkempia maastomittauksia.

5 5 (22) Kuva 2 lähtötietomalli osana hankkeen elinkaarta Osa lähtöaineistoista on luettavissa suoraan erilaisista tietovarastoista rajapintojen kautta. Näiden osalta ei ole laadittu selkeitä toimintaohjeita. Haasteena on mm. aineiston päivittyminen. Rajapintojen käytöstä sovitaan hankekohtaisesti. Tulevaisuudessa tavoitteena voidaan pitää tilannetta, jossa lähtötiedot päivittyvät automaattisesti hankkeen edetessä erilaisiin rekistereihin ja tietovarastoihin, joista ne voidaan myöhemmin lukea helposti rajapintojen kautta seuraavan hankkeen lähtötietomalliin.

6 6 (22) Rakenne Lähtötietomallia varten luodaan kolme pääkansiota (ks. kuva 3): Kansio aiempien suunnitteluvaiheiden aineistoja varten (AIEMMAT_VAIHEET). Kansio lähtötietomallin lähtöaineistoa varten (RAAKA_AINE). Kansio harmonisoitua raaka-ainetta varten (LAHTOTIETO). Harmonisoinnilla tarkoitetaan aineiston saattamista mahdollisimman pitkälle sellaiseen muotoon, että sitä voidaan hyödyntää tietomallintamisessa. Kuva 3 lähtötietomallin rakenne

7 7 (22) Pääkansioihin luodaan ensimmäisen tason alakansiot kuvan kolme ja taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1 lähtötiedon alakansioiden sisältö Alakansio Esimerkit (suunnitteluvaiheesta riippuen) A_Maastomalli Maanpintamalli Pintavesitiedot ja/tai -malli Tarkentavat maastotiedot (puusto ja muu kasvillisuus) Yms. B_Maaperamalli Pohjatutkimustiedot Tulkittu kalliopinta ja maalajirajapinnat Pohjavesitiedot Maaperäkartat C_Rakenteet Olemassa olevien rakenteiden ja järjestelmien tiedot, esim.: o Vesihuoltoverkostot, kaivot o Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät o Johto- ja laitetiedot o Sillat o Laiturit o Valaistus o Viitoitus ja opastustaulut o Vesiväylien turvalaitteet o Aita- ja kaiderakenteet o Pohjavedensuojaus yms. D_Temaattiset Sisältää sekä fyysisesti olemassa olevia aineistoja (esim. muinaismuistot) että ei-fyysisiä aineistoja (esim. kaavatiedot tai liito-oravien elinalueet aluerajauksena). Aineistoja ovat mm: o Kartta-aineistot (pohjakartat yms.) o Ilmakuvat o Kaava-aineistot o Ympäristöaineistot (luonto, uhanalaiset lajit, kulttuuriperintö yms.) o Liikenneaineistot Nykyinen liikenneverkko Erikoiskuljetusreitit yms. o Pilaantuneet maat o Kiinteistörajat ja maanomistajatiedot o Rakennus- ja huoneistorekisteri o Toteuttamiseen liittyvät alueiden käyttöoikeudet (tie-, katu- ja rata-alueen rajat, läjitysalueet, väliaikaiset käyttöoikeudet, laskuoja-alueet, suoja-alueet ja vyöhykkeet) o Vesiväyläalueet E_Viiteaineisto Muut hankkeeseen liittyvät suunnitelmat Maastokäynnit ja valokuvat HUOM: Aiemmissa ohjeversioissa esimerkiksi ympäristöaiheiset raportit tallennettiin viiteaineistoon (E-kansio) ja näihin liittyvät paikkatietoaineistot kartta- ja paikkatietokansioon (D-kansio), mutta tämä on koettu haastavaksi. Tämän vuoksi muutamissa lähtötietomallihankkeissa on päädytty tallentamaan kaikki ympäristöaiheiset aineistot D-osion alle. Karttaja paikkatiedon alta on näissä hankkeissa poistettu varsinainen paikkatietokansio ja sen tilalle on luotu alakansiot ympäristökohteille ja liikennetiedoille. D-kansion nimestä on saatu ympäristöpuolen ihmisiltä palautetta, että pääkansion nimi on nykyisessä muodossaan epämääräinen. Kansion nimi on tähän ohjeversioon vaihdettu Temaattisiksi aineistoiksi Norjan Tiehallinnon ohjekirjan Håndbok V770 Modellgrunnlag - Krav til grunnlagsdata og modeller mukaisesti. Alakansioihin luodaan tarpeellinen määrä toisen tason alakansioita raaka-aineelle ja lähtötiedolle. Toisen ja kolmannen tason alakansioita ei ole vakioitu ja ohjeen mukaisesta ehdotuksesta (liite 1, lähtöaineistoluettelo) voi poiketa hankkeesta ja tekijöistä riippuen.

8 8 (22) Lähtötietomalliprosessi Lähtötietomallin muodostusprosessi on kuvattu yksinkertaistettuna kuvassa alla (Kuva 4). Toimeksianto Raaka-aineen tilaus Raaka-aineen muokkaus lähtötiedoksi Lähtötietomalli n luovutus Tilaajan hyväksyminen Raaka-aineen laadunvarmistus Dokumentaatio Lähtötiedon laadunvarmistus Dokumentaatio Lähtötietomalliaineisto Dokumentaatio Mallin hyväksyminen tai sen palauttaminen konsultille täydennettäväksi Kuva 4 lähtötietomallin muodostusprosessi Lähtötietomallin laatiminen alkaa toimeksiannosta. Malli voidaan laatia joko suunnitteluhankkeen yhteydessä ennen suunnittelun alkua tai omana suunnittelusta erillisenä toimeksiantonaan. Lähtötietomallia varten tilataan kaikki hankkeen kannalta oleelliset nykytilaa kuvaavat aineistot sekä viiteaineistot (raaka-aine), joista dokumentoidaan kaikki tärkeät alkuperä- ja metatiedot hankkeen lähtöaineistoluetteloon. Raakaaine tarkistetaan ja puutteet ja muut erityishuomiot joko korjataan tai dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon. Raaka-aineen laadunvarmistuksen jälkeen se harmonisoidaan mahdollisimman homogeeniseen ja tietomallipohjaisen suunnittelun mahdollistavaan muotoon. Muokkaustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi koordinaatistomuunnokset tai 2D-aineistojen mallintaminen 3D-muotoon. Toimenpiteet dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon ja muokattu aineisto tarkistetaan. Lähtötietojen osalta laaditaan myös tietomalliselostus, jota täydennetään lähtötietomallin muodostamisen yhteydessä. Kun lähtötiedot ovat valmiita ja dokumentaatio laadittu, voidaan nämä luovuttaa tilaajalle. Koko prosessista on kirjoitettu tarkemmin luvuissa 2 (raaka-aineen hankkiminen), 3 (raaka-aineen harmonisointi lähtötiedoiksi), 5 (laadunvarmistus ja tilaajan rooli siinä) sekä 6 (lähtötietomallin luovuttaminen).

9 9 (22) 2 RAAKA-AINE 2.1 Raaka-aineen tilaus Jo lähtötietomallin raaka-ainetta tilatessa tulee huomioida, että tavoitteena on yhdenmukaistaa aineistot mahdollisimman pitkälle tietomallipohjaisen suunnittelun mahdollistavaan muotoon. Raaka-aine tulee hankkia mahdollisuuksien mukaan valmiiksi: Tietomallipohjaisissa formaateissa Oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä Jos tilattua raaka-ainetta ei saada hankkeessa sovituissa formaateissa ja järjestelmissä, tulee nämä muokata sovittuun muotoon. Erilaisten aineistojen alueellinen laajuus tulee määritellä aineistokohtaisesti. Esimerkiksi melulaskennoissa tarvitaan usein maanpintamallia muuta suunnittelua laajemmalta alueelta. Maastomalliaineistoa tarvitaan ainakin 500 metriä väylän molemmin puolin. Tarkemman maastomalliaineiston ulkopuolisilla alueilla voidaan hyödyntää esimerkiksi Maanmittauslaitoksen korkeusmalliaineistoa. Raaka-aineen tilaamisessa tulee noudattaa olemassa olevia ohjeita, kuten Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet ja Liikenneviraston ohjeita 21/2014 Taitorakenteiden suunnittelun lähtötieto-ohjetta. 2.2 Aiemmat suunnitteluvaiheet Aiempien suunnitteluvaiheiden pääkansiosta kopioidaan kaikki lähtötietomallin kannalta oleelliset aineistot joko raakaaineeseen tai lähtötietoihin riippuen siitä, vaatiiko aineisto työstämistä. Nämä aineistot kirjataan lähtötietoluetteloon normaalin käytännön mukaisesti. 2.3 Alkuperä- ja metatietojen dokumentointi Koska tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa asetetaan suuri painoarvo aineistojen luotettavuudelle ja tarkkuudelle, tulee tilattavista raaka-aineista kirjata ylös tietyt oleelliset alkuperä- ja metatiedot hankkeen lähtöaineistoluetteloon. Nämä tiedot on esitetty taulukossa.

10 10 (22) Taulukko 2 lähtöaineistoluetteloon kirjattavat tiedot Tieto RAAKA-AINE Osa, eli aineistotunnus Aineisto Pyydetty/saatu Vastaanottaja Lähde Koordinaattijärjestelmä Saatu aineisto Kommentit Selite Sarakkeet alkuperä- ja metatiedoille Kirjaimesta ja numeroista koostuva, aineiston tai aineistokokonaisuuden yksilöivä aineistotunnus. Aineistoa kuvaava nimi Koska aineisto on tilattu / Koska aineisto on vastaanotettu ja tallennettu projektikansioon. Kuka aineiston on tilannut/vastaanottanut. Mistä ja keneltä aineisto on saatu: Yritys tai taho, henkilö ja henkilön yhteystiedot, rekisteri tai palvelu. Missä koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä aineisto on vastaanotettaessa ollut. Lyhyt kuvaus aineistosta: Tiedostot ja tiedostoformaatit. Jos aineistokokonaisuus koostuu lukuisista tiedostoista, voi näistä kirjata tarkemman kuvauksen lähtöaineistoluettelon muille välilehdille. Tavoitteena on pitää itse lähtöaineistoluettelo suhteellisen yksinkertaisena ja helppolukuisena, mutta kuitenkin luotettavana. Tilattuun lähtöaineistoon liittyvät erityishuomiot ja riskit. Aiempien suunnitteluvaiheiden tiedot kirjataan lähtöaineistoluettelon loppuun, E-kansion (viiteaineisto) aineistojen jälkeen. 2.4 Tiedostojen sijoittelu kansioihin Tilattu ja aineistotoimittajilta vastaanotettu raaka-aine tallennetaan lähtötietomallijaottelun mukaisesti raaka-aine - pääkansion alle, joka toimii lähtötietomallihankkeen työkansiona. Aineistot tallennetaan alkuperäisillä nimillään niille tarkoitettuihin alakansioihin. Raaka-aine on lähtötietomallin lähtöaineistoa, joten aineistoja tulee pitää koskemattomina. Toisen tason alakansiot nimetään periaatteella mallitunnus, juokseva numero, alaviiva ja aineistotyypin nimi. Toisen tason alakansioihin tallennettavat tiedostot tulisi nimetä joko suoraan tai sijoittaa kolmannen tason alakansioon, joka nimetään yläkansion tunnuksella ja väliviivalla erotellulla toisella juoksevalla numerolla. Esimerkki Tiedot suunnittelualueella sijaitsevista teleoperaattoreiden kaapeleista tallennetaan raaka-aineen alakansioon Cr_rakenteet, toisen tason alakansioon Cr3_johdot_ja_laitteet ja kolmannen tason alakansioon Cr36_tele (ks. Kuva 5 sivulla 11).

11 11 (22) Kuva 5 Hankkeen telekaapelitietojen tallennuspaikka Toisen ja kolmannen tason alakansioita ei ole vakioitu ja ohjeen mukaisesta ehdotuksesta (liite 1, lähtöaineistoluettelo) voi poiketa hankkeen ja tekijöiden mukaan.

12 12 (22) 3 LÄHTÖTIETO 3.1 Tiedostojen ja kansioiden nimeäminen Yleiset vaatimukset nimeämiselle Kansioiden ja tiedostojen nimeämisessä sallitut merkit ovat a-z, A-Z, väliviiva (-) ja alaviiva (_). Välilyöntejä, ääkkösiä ja erikoismerkkejä ei saa käyttää. Kansiot ja tiedostot tulisi nimetä mahdollisimman lyhyesti käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen sisältämien tiedostopolkujen merkkirajoitusten takia. Esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmässä tiedostopolun merkkijono ei saa ylittää 256 merkkiä. Tiedostolle annetaan lyhyt sisältöä kuvaava nimi, mutta siitä jätetään pois kaikki sellainen ylimääräinen tieto, jonka voi kertoa lähtöaineistoluettelossa. Tällainen tieto on esimerkiksi koordinaattijärjestelmä Kansioiden nimeäminen Raaka-aineen kansiot nimetään aineistotunnuksella, tämän perään lisättävällä r-kirjaimella sekä aineistokokonaisuuden nimellä. Lähtötietokansion sisältämiin kansioihin ei lisätä r-tunnusta. Tällä osoitetaan kansiotasolla mikä on raaka-ainetta ja mikä lähtötietomalliaineistoa. Kuva 6 Lähtötietomalliprosessin pääkansiot ja ensimmäisen tason alakansiot Toisen asteen alakansiot nimetään periaatteella mallitunnus, juokseva numero, alaviiva ja aineistotyypin nimi. Toisen asteen alakansioihin tallennettavat tiedostot tulisi nimetä joko suoraan tai sijoittaa kolmannen asteen alakansioon, joka nimetään yläkansion tunnuksella ja väliviivalla erotellulla toisella juoksevalla numerolla.

13 13 (22) Esimerkki Tiedot hankkeen suunnittelualueen nykyisistä silloista tallennetaan raaka-aineen alakansioon Cr_rakenteet ja toisen asteen alakansioon Cr01_sillat. Tänne voidaan luoda omat kansiot hankkeen jokaiselle sillalle (Cr01-1_silta_nro1, Cr01-2_silta_nro2 jne.) Tiedostojen nimeäminen Kuten kansiotkin, nimetään tiedostot pääsääntöisesti alakansion kirjaintunnuksen ja toisen sekä kolmannen asteen alakansioiden numeroinnin mukaan. Tunnuksen ja alaviivan jälkeen aineisto nimetään kuvaavalla nimellä. Mikäli aineistokokonaisuus sisältää paljon yksittäisiä tiedostoja, tai tiedostojen uudelleennimeäminen johtaa tiedoston muuttumiseksi käyttökelvottomaksi, voidaan yksittäiset tiedostot jättää nimeämättä aineistotunnuksella. Tällaisia laajoja, linkityksiä sisältäviä aineistoja voivat olla mm. ympäristöaiheiset paikkatietoaineistot. Kun aineistoa on muokattu lähtötietomallia varten, lisätään aineistotunnuksen perään pieni m-kirjain. Esimerkki Sillasta mallinnetaan PDF-tulosteiden perusteella sillan ulkomuoto 3D dwg -formaattiin, jolle annetaan nimi C01-3m_silta_nro3.dwg. Sekä tiedoston että kansion tunnuksen on täsmättävä lähtöaineistoluetteloon merkityn aineistotunnukseen. 3.2 Tiedostojen sijoittaminen kansioihin Kun raaka-aine on harmonisoitu lähtötiedoksi, se tallennetaan sille tarkoitettuun pääkansioon ja niihin samoihin alakansioihin kuin missä se raaka-aineessa sijaitsee. Toisen ja kolmannen tason alakansioita ei ole vakioitu ja ohjeen mukaisesta ehdotuksesta (liite 1, lähtöaineistoluettelo) voi poiketa hankkeen ja tekijöiden mukaan. 3.3 Muokkaustoimenpiteet Raaka-aineen muokkaamisella aineistot harmonisoidaan ja yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle tietomallipohjaista suunnittelua tukevaan muotoon. Suunnittelun lähtöaineistoa on sekä kaksi- että kolmiulotteisessa muodossa, joten aineistojen mallinnuksella voidaan tarkoittaa eri asioita. Harmonisointitoimenpiteitä ovat mm.: Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien yhdenmukaistaminen Tiedostoformaattien yhdenmukaistaminen Useampien aineistojen tai tiedostojen yhdistäminen yhdeksi tiedostoksi Aineistojen leikkaaminen tietyllä, aineistokohtaisella aluerajauksella Verkosto- ja pintamallien laatiminen (Inframodel) Rakenteiden mallintaminen (esim. sillat vanhoista paperitulosteista) Ympäristöaiheisten rajausten laatiminen ympäristöraporteista. Esimerkki

14 14 (22) Alun perin GT-muodossa oleva maastomalli muunnetaan XML-formaattiin (Inframodel). Esimerkki Monesta DWG-tiedostosta koostuva 2D-kartta vesihuoltoverkostoaineistosta muunnetaan yhdeksi ainoaksi Inframodelmuotoiseksi verkostomalliksi. Esimerkki Useasta tif-muotoisesta ortokuvasta muodostetaan yksi ortokuva, josta leikataan pienempi kuva suunnittelualueen aluerajauksella. Uusi ortokuva nimetään uudella, tunnistettavalla nimellä. Aineistojen yhdistämisessä tulee huomioida uuden tiedoston tiedostokoko. Liian suuria tiedostoja on syytä välttää, sillä ne voivat aiheuttaa tietokoneille suorituskykyongelmia. 3.4 Muokkaustoimenpiteiden dokumentointi Raaka-aineen muokkaustoimenpiteet ja -periaatteet dokumentoidaan sekä lähtöaineistoluettelon lähtötietosarakkeisiin että tietomalliselostukseen. Lähtöaineistoluettelon lähtötietosarakkeisiin kirjattavat tiedot on esitetty taulukossa 3 alla. Taulukko 3 Lähtöaineistoluettelon sarakkeet muokkaustoimenpiteille Tieto LÄHTÖTIETO Tiedostonimi muokkauksen jälkeen Aineiston muokkaustoimenpiteet Tekijä tai vastuuhenkilö Kommentit, havainnot, ongelmat, riskit Yrityskohtaiset merkinnät Selite Sarakkeet muokkaustoimenpiteille ja niiden tarkemmille tiedoille Lähtötiedon nimi muokkausten jälkeen. Kuvaus lähtöaineistolle suoritetuista harmonisoimistoimenpiteistä. Muokkaukset laatinut henkilö(t). Muokattuun lähtöaineistoon liittyvät erityishuomiot, ongelmat ja riskit. Mahdollinen kenttä esimerkiksi yritystenväliseen tiedonsiirtoon, mikäli hankkeella on useampi laatijataho. Lähtöaineistoluettelon lähtötietomallisarakkeisiin kirjataan huolellisesti ylös mitä aineistolle on tehty, miten toimenpide on tehty, millä ohjelmalla tai työkalulla kyseiset muokkaukset on tehty ja mikä versio ohjelmistosta tai työkalusta on ollut käytössä. Esimerkki Operaattorin X telekaapelitiedot vastaanotetaan useassa erillisessä dwg-tiedostossa. Nämä yhdistetään suunnitteluohjelmistolla yhdeksi tiedostoksi, jolle annetaan nimi C36-1m_OperaattoriX.dwg. Tiedostojen yhdistämisen lisäksi telekaapelitiedoista karsitaan suunnittelualueen ulkopuolelle jäävät kaapelit, tiedoston sisällä objektit sijoitetaan CAD-tasojako -ohjeen mukaisille tasoille ja kaapelit pudotetaan taitepisteistään maastomallin maanpintaan nähden tiettyyn oletussyvyyteen ja niille asetetaan tietty tilavaraus arvioituun poikkileikkaukseen perustuen. Lähtöaineistoluetteloon kirjataan yllä mainitut muokkaustoimenpiteet sekä muokkaus- ja mallinnusperiaatteet sekä kaikki tehdyt oletukset ja epävarmuudet.

15 15 (22) 3.5 Vaatimukset Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien osalta noudatetaan YIV-ohjeiden toisessa osassa (yleiset vaatimukset) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia Tiedonsiirtoformaatit Formaattien osalta noudatetaan YIV-ohjeiden toisessa osassa (yleiset vaatimukset) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia Aineistojen suunnitelmavaiheen tarkkuustaso Lähtötietomallin hyödynnettävyyden kannalta aineistojen tarkkuustason tulee olla mahdollisimman korkea. Ongelmaksi nousee lähtötietomallin raaka-aineen heterogeenisuus ja monimuotoisuus. Eri aineistojen tarkkuustaso tulee sopia erikseen malli- ja tekniikkalajeittain hankkeen alussa. Lähtötietomallin luotettavuuden takaamiseksi tulee tarkkuustaso dokumentoida eri aineistojen osalta mahdollisimman huolellisesti niin lähtöaineistoluetteloon kuin lähtöaineistojen malliselostukseenkin. Aineistoista tulee käydä ilmi sen tarkkuustaso ja eri alkuperältään olevat aineistot tulee voida eritellä toisistaan. Esimerkiksi yleispiirteinen maastomalliaineisto tulee olla eroteltavissa maastomalliaineistosta. Koska toistaiseksi ei ole tekniikkaa liittää metatietoja suoraan aineistoihin, tulee aineiston tarkkuus selostaa tarkasti lähtötietomallin dokumentaatioon (lähtöaineistoluettelo, tietomalliselostus) Nimikkeistö Nimikkeistöjen osalta noudatetaan YIV-ohjeiden toisessa osassa (yleiset vaatimukset) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia Aineisto- ja mallikohtaiset vaatimukset Maastomalli Maastomalliaineistolle asetetaan vaatimuksia mm.: mittausperustan pisteille yksikäsitteisten kohteiden mittauksen keskivirheelle pinnan korkeuden interpoloinnin keskivirheelle taiteviivojen ja hajapisteiden pistevälille.

16 16 (22) Maastomallin ja mittausperustan laatimisessa noudatetaan yleisiä tai tilaajakohtaisia ohjeita. Näitä ovat mm. julkaisut Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje ja niiden tilaamisesta Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Vesiväylillä suoritettavista tutkimuksista on kirjoitettu julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2013 Vesiväylätutkimusten yleisohjeet. Maaperämalli ja pohjatutkimukset Pohjatutkimuksia tehdään suunnittelun eri vaiheissa siten, että tutkimusten tarkkuus vastaa kunkin suunnitteluvaiheen vaatimuksia. Koska rakennussuunnitelma tehdään usein juuri ennen rakentamista tai rakentamisen aikana, on tärkeää, että jo aikaisempien suunnitelmavaiheiden yhteydessä tehdään kattavat pohjatutkimukset. Pohjatutkimuksille asetetaan vaatimuksia mm tutkimuspisteiden paikalleen mittaamiselle. Pohjatutkimuksista ja niiden tilaamisesta on noudatetaan yleisiä tai tilaajakohtaisia ohjeita. Näitä ovat mm. julkaisut Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Vesiväylillä suoritettavista tutkimuksista on kirjoitettu julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2013 Vesiväylätutkimusten yleisohjeet. Maaperämallissa maakerrosrajapinnat tulkitaan topografian ja pohjatutkimustuloksien perusteella erillisinä pintoina, esimerkiksi kallion pinta tai saven alapinta. Maakerrosrajapinnat muodostuvat kuten maastomallitkin pisteistä ja viivoista sekä niistä muodostetusta kolmiopinnasta. Kalliopinnan osalta on erotettava avokalliopisteet ja -viivat, varmistetun kallionpinnan pisteet ja tulkitut pisteet ja viivat. Muiden maaperämallin pintojen osalta pohjatutkimuksen kohdalla tehdyt tulkinnat tulee erotella muista lisätulkinnoista. Esimerkki Kalliopinnan tulkintapisteet erotellaan eri koodeilla: avokallio, porakonekairauksella varmistettu kallio ja muussa kairauspisteessä tehty tulkinta. Rakenteet ja järjestelmät Rakenteiden mallintamisessa tulee tasot ja objektit litteroida voimassa olevan Infra-nimikkeistön mukaan. Eri kohteiden tai objektien mallinnustarkkuus ja -tapa kirjataan selkeästi tietomalliselostukseen. Tarkkuudeltaan erilaiset kohteet ja objektit esitetään esimerkiksi eri väreillä. Eri kohteiden kartoituksessa noudatetaan näitä käsitteleviä ohjeita. Tällaisia ovat mm. tie- ja ratahankkeissa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet, Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje sekä Liikenneviraston ohjeita 3/2010 RATO 2 Radan geometria. Kartta- ja paikkatietoaineistot

17 17 (22) Kiinteistötietojen ja pohjakartan tilaamisesta on säädetty mm julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Pohjakartan mittaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje. Muu aineisto llmakuvien tilaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Ortokuvien mittaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje.

18 18 (22) 4 LÄHTÖTIETOJEN HAVAINNOLLISTAMINEN Hankkeen lähtötietoja voidaan havainnollistaa eri tavoin. Lähtötietotaulukko on myös tietyllä tavalla havainnollistava näkymä lähtötietojen kokonaisuuteen. Lähtötietoja tai niiden laajuutta voidaan visualisoida myös karttasovelluksella tai yhdistelmämallilla. Näihin voidaan yhdistää myös aikaisemman vaiheen suunnitelmia että suunnittelualueen nykytilaa kuvaavat tiedot. Käyttötarkoituksen mukaisesti em. yhdistelmämallista voidaan käyttää termiä katselumalli. Katselumalliin on mahdollista luoda erilaisia näkymiä, joilla voidaan esittää mm. suunnitelmia, pelkkää nykytilaa ilman suunnitelmia, ympäristökohteita yms. Katselumallia luotaessa on syytä tunnistaa, mitä tarkoitusta ja ketä varten se luodaan. Lähtötietojen osalta tulee huomioida, että kaikkia lähtötietoja ei voida esittää 3d-näkymässä, osa on luontevaa näyttää esim. karttanäkymässä. Pääpaino lähtötietojen osalta tulee olla teknisessä aineiston jaottelua tukevassa esitystavassa. Erillisen katselumallin laatiminen tuottaa yleensä lisätyötä, minkä vuoksi sen tarpeellisuutta hankkeessa tulee harkita tapauskohtaisesti. Kuva 7 Lähtötietoja voidaan havainnollistaa eri tavoin.

19 19 (22) 5 LAATU 5.1 Dokumentointi Yleistä Huolellisesti toteutettu dokumentointi on edellytys mallin laadulle ja luotettavuudelle. Lähtötietomallin dokumentointia on käsitelty aiemmissa luvuissa ja se koostuu seuraavista asiakirjoista: Lähtöaineistoluettelosta, johon kirjataan ylös sekä kaikki oleelliset alkuperä- ja metatiedot tilatusta sekä vastaanotetusta raaka-aineesta että sille suoritetuista muokkaustoimenpiteistä. Lähtötietomallin tietomalliselostuksesta (ks. luku alla) Tietomalliselostus, lähtötiedot Tietomalliselostuksesta yleisesti on kirjoitettu tarkemmin mallinnusvaatimusten toisessa osassa (yleiset vaatimukset). Tietomalliselostus lähtötietojen osalta on dokumentaatio lähtötietomallin tilasta ja sisällöstä. Selostukseen tulee kirjata kaikki lähtöaineistojen luotettavuuteen ja käyttöön vaikuttavat seikat, sillä se toimii testamenttina seuraavan vaiheen suunnittelijalle. Selostuksesta tulee käydä ilmi: Yleinen osa o Hankkeen tausta ja tavoitteet o Työn sisältö ja ohjaus o Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä o Muuta huomioitavaa Selostus lähtötietomallista o Lähtöaineistoluettelo o Aineistokohtaiset selostukset Mitä on tehty Miten on tehty Mitä ohjelmistoja ja työkaluja on käytetty (myös ko. ohjelmistojen versiot). Dokumentaatiota laadittaessa on syytä tunnistaa, että lähtöaineistoluettelo ja tietomalliselostus ovat kaksi toisiaan täydentävää dokumenttia. Lähtötietoluetteloa voidaan pitää tarkkana kuvauksena lähtötietomallin lähtötiedoista ja tietomalliselostusta enemmän kuvauksena siitä mitä on tehty, millä tavalla ja mitä huomioita sekä riskejä aineistoihin liittyy. Turhia ja päällekkäisiä kirjauksia on syytä välttää dokumentaatiota laadittaessa. 5.2 Laadunvarmistus Raaka-aine Kun lähtötietomallin laatija vastaanottaa raaka-ainetta lähtötietomalliin, tulee aineistolle suorittaa vastaanottotarkastus. On tärkeää, että raaka-aine: On ajantasaista Ei sisällä puutteita (aineistoa puuttuu fyysisesti) Sen tarkkuus vastaa hankkeen vaatimuksia Sen sisältämät virheet, ongelmat ja puutteet on joko korjattu tai selostettu dokumentteihin.

20 20 (22) Lähtöaineistoluettelo tulee tarkistaa, että se sisältää kaikki raaka-aineeseen liittyvät oleelliset alkuperä- ja metatiedot sekä erityishuomiot, puutteet ja riskit Lähtötieto Lähtötiedolle tulee tehdä mm. seuraavanlaisia tarkastustoimenpiteitä: Formaattimuunnokset tarkastetaan avaamalla aineistot suunnitteluohjelmistolla ja tarkastamalla aineistojen sisältö ja ulkoasu visuaalisesti Koordinaatistomuunnokset tarkastetaan vertailemalla aineistoja referenssiaineistoihin Alueellisten rajausten sopivuus tarkastetaan taustakartan avulla Tarkastetaan, että tiedostot ovat sijoiteltuna oikeisiin kansioihin. Kuten raaka-aineenkin osalta, muokatun lähtötiedon laadunvarmistuksen perusta on havaintojen, puutteiden sekä suoritettujen muokkaustoimenpiteiden dokumentointi. Maastomalli Maastomallin laadunvarmistus käynnistyy maastomallin toimittajan suorittamista tarkastuksista, jotka on esitetty mm. julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje. Lähtötietomallin laatijan tulee suorittaa mallille seuraavat tarkistustoimenpiteet: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Pistokokeina muutamien leikkausten tarkistukset Maastomallin koodien tarkistus. Maaperämalli Maaperämallille tulee suorittaa seuraavat tarkastustoimenpiteet: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Leikkausten läpikäynti ja vertailu pohjatutkimuksiin Korkeus- ja syvyyskäyrien muodostus ja tarkistus Maalajirajapintojen ja kallionpinnan rajapintojen törmäys- sekä leikkaustarkastelut. Rakenteet ja järjestelmät Rakenteille ja järjestelmille tulee suorittaa seuraavia tarkastustoimenpiteitä: Alustavat törmäystarkastelut Nimikkeiden ja termien tarkistus Geometrioiden tarkistus Törmäystarkasteluissa havaittuja rakenteiden päällekkäisyyksiä ei lähdetä korjaamaan, sillä rakenteiden todellista sijaintia voi olla mahdoton selvittää. Päällekkäisyydet hyväksytään raaka-aineen sijainnin epätarkkuutena ja se dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon ja tietomalliselostukseen.

21 21 (22) Temaattiset aineistot Formaattimuunnoksen läpikäyneet tiedostot avataan ja tarkistetaan visuaalisesti. Korkeus- ja/tai koordinaattimuutoksen läpikäyneet aineistot tarkistetaan vertailemalla niitä referenssiaineistoihin. Muu aineisto Formaattimuunnoksen läpikäyneet tiedostot avataan ja tarkistetaan visuaalisesti. Korkeus- ja/tai koordinaattimuutoksen läpikäyneet aineistot tarkistetaan vertailemalla niitä referenssiaineistoihin Tilaajan rooli laadunvarmistuksessa Vastuu lähtötietomallista ja sen luotettavuudesta on ensisijaisesti lähtötietomallin laatijalla. Tilaajan tehtäväksi prosessissa jää mallin laatijan laadunvarmistusdokumentaation tarkastaminen, minkä perusteella tilaaja joko hyväksyy lähtötietomalliaineiston tai palauttaa sen mallin laatijalle täydennettäväksi. Tarvittaessa esim. laajemmissa hankkeissa voidaan käyttää ulkopuolista tarkastajaa. Laadunvarmistusdokumentaatiota on edellä mainitut lähtöaineistoluettelo ja lähtötietomallin tietomalliselostus.

22 22 (22) 6 LUOVUTETTAVA AINEISTO Lähtötietomallin luovuttaminen ja julkaisu on projektikohtaista ja siitä sovitaan hankkeen alussa. Luovutettavia aineistoja ovat harmonisoitu raaka-aine, eli lähtötietokansio sekä laadunvarmistusdokumentaatio (lähtöaineistoluettelo ja tietomalliselostus). Aiempien vaiheiden aineistot sekä lähtötietomallin raaka-aine jäävät hankkeelle ja ne arkistoidaan hankkeen normaalien käytäntöjen mukaisesti, mikäli niitä vielä jatkossa tarvitaan. Lähtötietoluettelon ja tietomalliselostuksen yhdessä lähtötietokansion kanssa on tarkoitus muodostaa luotettava kokonaisuus, jolloin raaka-aineeseen ei ole tarvetta palata. Tulevaisuudessa edellisen suunnitteluvaiheen aineistot (edellisen suunnitteluvaiheen lähtötietomalli) käytännössä muodostavat pohjan seuraavan vaiheen lähtötietomallille, jolloin kansioiden raaka-aine ja aiemmat suunnitteluvaiheet merkitys vähenee. Luovutusmuodosta sovitaan erikseen. Lähtötietomalli voidaan luovuttaa esimerkiksi DVD:llä, ulkoisella kovalevyllä tai internetin yli erilaisten palveluiden kautta. Lähtötietomallin luovutusaineisto dokumentoidaan tilaajan ohjeistuksen, kuten esimerkiksi Liikenneviraston ohjeen Suunnitelmatiedon hallinta, Toimintaohjeen 23/2012 mukaisesti.

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet Osa 2.0 LÄHTÖTIEDOT 8.10.2013 PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 1 (19) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 24.8.2012

Lisätiedot

Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2

Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Osa 3 Liite 2 LÄHTÖTIEDOT 5.5.2015 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 2 (8) SISÄLLYS 1 Yleistä... 4 1.1 Tausta ja tavoitteet... 4 1.2 Työn sisältö ja ohjaus...

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 3.0 LÄHTÖTIEDOT 28.11.2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 1 (21) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 28.11.2014

Lisätiedot

InfraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet, osa 2: Lähtötietomalli 1 Kirjoittaja Juuso Virtanen, Sito Oy

InfraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet, osa 2: Lähtötietomalli 1 Kirjoittaja Juuso Virtanen, Sito Oy InfraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet, osa 2: Lähtötietomalli 1 LUONNOS 24.8.2012 Osa 2. LÄHTÖTIETOMALLIN VAATIMUKSET JA OHJEET 1 LÄHTÖTIETOMALLIN TAVOITTEET Lähtötietomallin muodostamisprosessin määrittäminen

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun

Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun Kiviaines- ja murskauspäivä 19.1.2018 Juha Liukas Johtava asiantuntija, InfraBIM Dokumenttien hallinnasta

Lisätiedot

Kruunusillat joukkoliikenneyhteys

Kruunusillat joukkoliikenneyhteys Kruunusillat joukkoliikenneyhteys Tiedonhallinta Ville Alajoki Kruunusillat, joukkoliikenneyhteys Keskustan raitiotien päätepysäkki Katu-, raitiotieyhteydet Nihdissä Katu-, raitiotieyhteydet keskustasta

Lisätiedot

HANKKEEN NIMI LÄHTÖAINEISTOLUETTELO Suunnitelman koordinaatisto ETRS-GK27 (Euref-FIN) / N2000 (esimerkki)

HANKKEEN NIMI LÄHTÖAINEISTOLUETTELO Suunnitelman koordinaatisto ETRS-GK27 (Euref-FIN) / N2000 (esimerkki) Suunnitelman koordinaatisto ETRS-GK27 (Euref-FIN) / (esimerkki) A A1 A11 Maastomalli Maastomalli Perusmittaukset A11-1 Maastomalli Seppo Suunnittelija ELY-keskus Henkilö X Maastomalli.gt USB-muistilla.

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen

Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet

Lisätiedot

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa

Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Kehto foorumi 10.11.2016 10.11.2016 Heikki Myllymäki / Tiina Perttula 10.11.2016 Heikki Myllymäki 2 Heikki Myllymäki 3 10.11.2016 Heikki Myllymäki

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 7 28.4.2014 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 7 20.9.2013 1 (22) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty

Lisätiedot

Sillat ja taitorakenteet

Sillat ja taitorakenteet Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Prosessimuutos kohti laajamittaista tietomallintamisen hyödyntämistä Tiina Perttula Built Environment Process

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 11.1 Infran hallinta Tieverkon kunnossapidon mallivaatimukset 23.4.2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 1 (9) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria

Lisätiedot

YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa

YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5.5.2015 Niko Janhunen Ohjeen rajaukset Ohje käsittelee: Teiden, katujen, puistojen ja ratojen mallinnusta Suunnitteluvaiheet ennen

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

Viasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy

Viasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy Mallipohjaista projektinhallintaa Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy Web-pohjainen projektiportaali, mikä tarjoaa tehokkaat työvälineet hankkeen tietojen hallintaan, aineiston

Lisätiedot

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja yhteistyön paranemista

Lisätiedot

Suunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje

Suunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Suunnitteluohje HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1.9.2014 Kadunsuunnittelun inframalliohje 2/20 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Liittyvät ohjeet... 4 3 Ohjeen

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa INFRAMALLINLAADUNVARMISTUS 3.4.2013 1 (21) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A- Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 27.6.2014 2 (16) Dokumentin

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 3 29.11.2013 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013 Niko Janhunen Eri suunnitteluvaiheiden lyhyet kuvaukset

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.0 Tietomallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Tieverkon ylläpidon mallivaatimukset 5.4.2014

Lisätiedot

Rauli Hämäläinen TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRAHANKKEES- SA

Rauli Hämäläinen TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRAHANKKEES- SA Rauli Hämäläinen TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRAHANKKEES- SA TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRAHANKKEES- SA Rauli Hämäläinen Opinnäytetyö Kevät 2014 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pilotti 10: Vt 14 Laitaatsalmen lähtötietomalli. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti 10: Vt 14 Laitaatsalmen lähtötietomalli. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (19) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti 10: Vt 14 Laitaatsalmen lähtötietomalli InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty)

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen

Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen 4.2.2016 Viimeaikaisia mallinnuksia CityPlanner Online on selaimella (WebGL)käytettävä 3D-visualisointipalvelu ja vuorovaikutustyökalu. Leppävaarasta

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 6 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A-Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 12.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere

MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2009 lähes 1200 työntekijää 23 paikkakunnalla Liikevaihto 89,9 M (2009)

Lisätiedot

Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen

Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen Rakennusvalvontamittaus 15.02.2010-> Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen Ongelmat suurimmillaan parin vuoden kuluttua, kun maastossa on yhtä paljon uuden korkeusjärjestelmän

Lisätiedot

Vaatimukset johtokartoituksille

Vaatimukset johtokartoituksille Vaatimukset johtokartoituksille, paikkatietoaineistot 26.2.2014 Päivitetty 7.11.2014: luku 2, Mittauksen suorittaja Päivitetty 19.9.2016: Johtokarttapalvelun osoite ja poistettu luku 2, Mittauksen suorittaja

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

Laadunhallinta Infratyömaalla

Laadunhallinta Infratyömaalla Laadunhallinta Infratyömaalla Mittaamaalla, mallintamalla, yhteensovittamalla 6.11.2018 BIM KEHITYS 2 TERMIT JA FORMAATIT Mallipohjaiset formaatit tukevat geometrian lisäksi laajan ominaisuustiedon välitystä.

Lisätiedot

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata Infra FINBIM Pilottipäivä 9 Pisararata 6.2.2014 Pisararata: - Helsingin keskustan alle suunniteltava lähijunien kaupunkiratalenkki - Kolme asemaa: Töölö, Keskusta, Hakaniemi - Rata- ja rakentamissuunnittelu

Lisätiedot

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

HS-Veden tarkemittausohje versio 1.9.2014

HS-Veden tarkemittausohje versio 1.9.2014 HS-VESI HS-Vedentarkemittausohjeversio1.9.2014 Jarno Laine 1.9.2014 REV. 1.9.2014 lisätty tonttijohtojen päiden mittausohje, sekä mittaustietojen sähköpostiosoite HS-Vedentarkemittausohjeversio1.9.2014

Lisätiedot

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella 1.2.2017 Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Yleistä hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet, ratahanke Tampere-Jyväskylä,

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Infra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006

Infra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006 Tiepiirit 1 (1) 15.11.2007 15977/2006/30/5 Infra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006 Tiehallinto, Ratahallintokeskus; Inframodel-ohje

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta

Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinnassa on neljän tyyppisiä dokumentteja: Tilaukset, laskut, lähetykset ja hyvityslaskut, Tilaus on ensimmäinen dokumentti, jonka joko ostaja on luonnut

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Pasi Seppänen 21.4.2016 Seuraavilla sivuilla on käyty lävitse tyypillisiä tilanteita ja huomioitavia asioita, joita tulee esiin investointihankkeissa.

Lisätiedot

Työkoneohjauksen perusteet

Työkoneohjauksen perusteet Työkoneohjauksen perusteet TIETOMALLIRAKENTAMINEN NOVATRON - TUOTTEILLA Petteri Palviainen Petteri 19.4.2016 13.6.2016 Palviainen Infrarakentamisen työkoneautomaatio Työkoneet varustetaan koneohjausjärjestelmillä

Lisätiedot

Asemakaavoituksen lähtötiedot Kuntapilotti visiotyöpaja Anssi Savisalo ja Arla Hillner

Asemakaavoituksen lähtötiedot Kuntapilotti visiotyöpaja Anssi Savisalo ja Arla Hillner Asemakaavoituksen lähtötiedot Kuntapilotti visiotyöpaja 20.9.2018 Anssi Savisalo ja Arla Hillner Miksi vakioidut lähtötiedot Lähtötietojen ymmärrettävyys paranee. Yhtenäiset lähtötiedot lisäävät myös suunnitelmien

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 5, 3.10.2012 Nissolan ratasuunnitelma SITO / Juha Liukas Built Environment Process

Lisätiedot

Kela Kanta-palvelut Terveydenhuollon todistusten välitys Toiminnalliset prosessit

Kela Kanta-palvelut Terveydenhuollon todistusten välitys Toiminnalliset prosessit Kela Kanta-palvelut 19.5.2016 Terveydenhuollon todistusten välitys Toiminnalliset prosessit Kela Kanta-palvelut 19.5.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Todistuksen välitys vastaanottokäynnin yhteydessä (perusprosessi)3

Lisätiedot

Kalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje

Kalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje Kalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje Louhinta- ja kalliotekniikanpäivät 17.1. - 18.1.2019 Väylävirasto / Sitowise Oy Kalliotunnelin elinkaaren ohjeistusta 3 Väylävirastolta puuttuu kalliotunnelin

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 KÄYTTÖOHJEEN HYVÄKSYTTÄMINEN... 4 4 KÄYTTÖOHJEEN JAKELU... 4 5 KÄYTTÖOHJEEN ARKISTOIMINEN... 5

1 YLEISTÄ... 3 3 KÄYTTÖOHJEEN HYVÄKSYTTÄMINEN... 4 4 KÄYTTÖOHJEEN JAKELU... 4 5 KÄYTTÖOHJEEN ARKISTOIMINEN... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 UUDEN KÄYTTÖOHJEEN LUOMINEN TAI VANHAN PÄIVITTÄMINEN... 3 2.1 Vaikutus muihin käyttöohjeisiin... 3 2.1.1 Vanhojen dokumenttien poistaminen...

Lisätiedot

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet Osa 4 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA Destia Oy / Sami Snellman 3.9.2013 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 1 (30) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria

Lisätiedot

Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa

Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa KÄYTTÖOHJE Valuma-alueen määritys 1 (10) Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa Sisällys Sisällys... 1 Alustus... 1 Käyttöönotto... 2 Toimintopainikkeet... 2 Karttatasot...

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

HSY paikkatietoseminaari, 16.3.2016 Ari Purhonen kehittämisinsinööri Tekninen ja ympäristötoimi / Hallinto- ja kehittäminen

HSY paikkatietoseminaari, 16.3.2016 Ari Purhonen kehittämisinsinööri Tekninen ja ympäristötoimi / Hallinto- ja kehittäminen Tavoitteena nykytilamalli - Saadaanko nykyisestä kantakartasta 3D-nykytilamalli ja mitkä ovat valmiudet tällä hetkellä? Mihin nykytilaa tarvitaan Espoossa? HSY paikkatietoseminaari, 16.3.2016 kehittämisinsinööri

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 5.3 Koekäyttöön ja pilotointiin 5.5.2015 1 (23) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.9 21.4.2015 Petteri Palviainen pilotointia varten 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus 7.4.2015, Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen

InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen V. 0.6 Työpajojen 2013 2014 mukaiset päivitykset Kalle Serén, Eurostep Oy, 1.8.2014 Taustaa Yhteisen määritellyn sanaston

Lisätiedot

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen PRE/Inframallin vaatimukset ja ohjeet, osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen 1 Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen SISÄLLYSLUETTELO Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen...

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0

PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0 Kari Alatalo Senaatti-kiinteistöt Projektipankki-tehtäväluettelo 1 (9) PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0 1. Omien tietojen päivitys ja ylläpito 2. Koulutus- ja konsultointipalvelut

Lisätiedot

GEOENERGIAKARTTA (6) GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.0

GEOENERGIAKARTTA (6) GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.0 5.7.2012 1 (6) GEOENERGIAKARTTA Prosessikuvaus Jussi Lehtinen 1.0 5.7.2012 5.7.2012 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 4 INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAI- HEISSA Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu

Lisätiedot

Työskentelyosuuksien tulokset Kuntapilotti-projektin 2. työpajaseminaari

Työskentelyosuuksien tulokset Kuntapilotti-projektin 2. työpajaseminaari Työskentelyosuuksien tulokset Kuntapilotti-projektin 2. työpajaseminaari 7.2.2019 1 Kuntapilotti 2. työpajaseminaari 7.2.2019 Työpajan työskentelyosuudessa pohdittiin seuraavia aiheita: 1) Kaavan visualisointi:

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli henkilötietojen käsittelyn/henkilörekisterin

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Vt 25 parantaminen

Lisätiedot