Työskentelyosuuksien tulokset Kuntapilotti-projektin 2. työpajaseminaari

Transkriptio

1 Työskentelyosuuksien tulokset Kuntapilotti-projektin 2. työpajaseminaari

2 Kuntapilotti 2. työpajaseminaari Työpajan työskentelyosuudessa pohdittiin seuraavia aiheita: 1) Kaavan visualisointi: 2) Digitaalinen kaava-aineisto: 3) Tietomallin hyödyntäminen: Keskustelussa esiintyneet ajatukset on esitetty seuraavilla kalvoilla. Katso myös videot 2

3 Digitaalinen kaava-aineisto Millainen on tietomallipohjainen kaava-aineisto prosessin eri vaiheissa? Suunnittelualueen rajaus tarvitaan heti tietomallin Miten vaihtoehdot käsitellään tietomallissa? Tietomalliin voisi viedä mahdollisuuksien mukaan myös luonnosvaiheen aineistoja. Selvitys aineisto linkitetään (hyväksymisvaiheessa? Vai jo ennen sitä?) Aineisto tarkentuu prosessin edetessä. Kaavaselostus jollain tasolla rakenteelliseksi tekstiksi (esim. prosessin kuvaus) Tyvi-lomakkeen tiedot tulee löytyä. Missä on älykäs kaupunkimalli? Millainen kaava-aineisto hyväksytään? 1) Valtuusto hyväksyy vain tietomallin. Valmistelijat visualisoivat aineiston tarkoituksen mukaisella tavalla. 2) Hyväksytään valtakunnallisesti harmonisoitu kaava-aineisto. 3) Hyväksytään yhdistelmä, joka sisältää tietomallin ja jonkinlaisen visualisoinnin. Mutta ei paperikaavaa! Löytyykö maailmalta ratkaisuja? Mitä aineistoa lainsäädännän tulisi edellyttää tuotettavan? Lainsäädännön tulee olla joustava eli edellyttää tuotettavan mahdollisimman vähän aineistoa. Päätöstieto + sisältö (min. käyttökartoitukset ja määräykset) Tuotettavan datan tulee olla koneellisesti analysoitavaa. Kaavaa ei saa tyhmentää paperille. Aineiston tulee olla ymmärrettävää ns. tavallisille ihmisille Miten huolehditaan erityisesti pienissä kunnissa, että valitusten jälkeen saadaan päivitys ajantasakaavaan? 3

4 4

5 Tietomallipohjaisen kaavan visualisointi Miltä näyttää tietomallipohjainen asemakaava? Tietomalli mahdollistaa useita eri visualisointeja. Nykyinen on toiminut, mutta tietomalli tuo mukanaan uusia käyttömahdollisuuksia, joita kannattaa hyödyntää. 3D-mallinnus tuo myös uusia mahdollisuuksia visualisoinnille ja kaavan hyödyntämiseen. Mitä eri tarpeita visualisoinnille on, esim. vuorovaikutuksen näkökulmasta? Tunnistetaan käyttäjäryhmät (esim. kaavoittajat, kuntalaiset, päättäjät, virnaomaiset ) ja mitkä ovat eri käyttäjäryhmien tarpeet. Nykyisessä esitystavan hyviä asioita ei kannata hävittää, mutta sitä on tarve selkiyttää. Kaavaa ei tehdä kaavoittajille. 3D:n mahdollistaminen (esim. katunäkymiä, näkymät kerrostalon ikkunan korkeudelta) Tietomalli mahdollistaa myös sen, että kaiken ei tarvitse olla visuaalisessa muodossa, vaan lisätietoa voidaan linkittää kohteisiin. Oleellinen tieto tulee kuitenkin olla havaittavissa ja lisätietoihin tulee olla näkymässä jokin vihje, jotta tieto ei huku. Kaavasta tulkittavat asiat tulee näkyä Muutosten korostaminen visualisoinnilla, eli tuodaan esille se mikä muuttuu nykytilasta Tuleeko kaavalla olla vakioitu esitystapa? Yksi tai muutama vakiintunut esiintymistapa! Vakiintunut esiintymistapa helpottaa kartan lukemista ja vähentää tulkittavuutta. Eri kuntien kaavat on luettavissa samalla tavoin. Määritetään standardivärit Esitystapa ei saa vääristää tai luoda virheellisiä mielikuvia. Ei tulkinnanvaraisia asioita. Visualisoinnilla tulee sopia yhteinen minitaso, johon kaikkien kaavojen tulee yltää. 5

6 6

7 Tietomallin hyödyntäminen kunnan ja muiden alan toimijoiden prosesseissa Kuka kaavan tietomallia käyttää? Kansalaiset, viranomaiset, elinkeinoelämä, infran ja rakennusten rakentajat, verkko-operaattorit, kaupan ala, yleiskaavoitus, selvityksien laatijat, verottaja, metsäsektori jne. (Voisi melkein kysyä, että kuka ei käytä?) Tietomallin käyttö voidaan yleistää valtakunnan kaavan tasolle. Olisivatko jopa EU-tason analyysit aineistosta mahdollisia? Vielä ei edes tiedetä kaikkia mahdollisia tietomallimuotoisen kaavatiedon hyödyntäjiä -> paljon potentiaalia. Mihin tietomallia käytetään? Analyysit: esim. energia-, varjo- ja tuulianalyysit, palveluverkko Hakutoiminnot oleellisia: esim. millaiset tontit sopivat liiketoimintaan? Tutkimus ja tilastointi: esim. aluevarauksien, varannon ja toteuman seuranta Vuorovaikutus: Kommenttien ja palautteen kerääminen, kaavan kansantajuistaminen 3D:n hyödyntäminen lisää ymmärrettävyyttä. -> Saadaanko myös aikaperspektiivi mukaan (4D)? Mitä rakentumassa ja milloin? Voisiko vahvistuneen kaavan upottaa kaupunkimalliin? Kaava on suunnitelma, joka ohjaa toteuttamista -> oikeusvaikutteinen Yhdyskuntarakenteen ohjaaminen ja hallinta, liikennejärjestelmien suunnittelu, johtoverkot Kaava vahvistaa elinvoimaa ja luo omaisuutta Rakennusluvan (puoli-)automaattinen tulkinta Miten tietomallia käytetään? Kaavoittajille lopputuote - rakennusten suunnittelijoille lähtötieto Ajantasakaavaa hyödynnetään palasina ja kokonaisuutena, erilaisilta tarkkuustasoilta -> linkitys ja seurattavuus tärkeää! Tietoa käytetään kunnan rekistereissä ja muissa järjestelmissä (esim. Lupapiste, kuntarekisterit, validointiohjelmat), joten tiedon pitää liikkua helposti eri järjestelmien välillä. Rajapinnat! Helppokäyttöisyys on tärkeää! Virtuaalilasien hyödyntäminen? 7

8 8