Pilotti 10: Vt 14 Laitaatsalmen lähtötietomalli. InfraFINBIM pilottiraportti

Transkriptio

1 1 (19) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti 10: Vt 14 Laitaatsalmen lähtötietomalli InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset (määrittely / toteutus / dokumentointi) Ehdotus Juuso Virtanen (JVi) Tuula Hakkarainen (THa) arviointisapluunateksti, kommentit AP5 hyväksytty kommentein Juuso Virtanen (JVi) Päivitykset kommentien perusteella, liitteen C Hyväksytty AP5

2 InfraFINBIM pilottiraportti 2 (19) SISÄLTÖ 1 Johdanto Tausta Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Pilotin tavoitteet Hankkeessa pilotoiva(t) asia(t) Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Pilotin dokumentointi Pilotin kulku Tietotekninen ympäristö Prosessikuvaus InfraFINBIM-nimikkeistöt ja ohjeet Johtopäätökset Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi /Arviointisabluuna Jatkotoimenpiteet Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Liite B Arviointisapluunan kategoriat ja valmiustasot Liite C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus (sisältää myös hankkeen lähtöaineistoluettelon ja toimenpideselostukset)

3 InfraFINBIM pilottiraportti 3 (19) 1 Johdanto 1.1 Tausta Sito Oy on panostanut jo pidemmän aikaa tietomallipohjaisen suunnittelun laajempaan hyödyntämiseen eri hankkeiden toteutuksessa ja InfraFINBIM-tutkimushankkeessa Sito on mukana useissa pilottihankkeissa. Laitaatsalmen lähtötietomallipilotin tavoitteena oli kerätä kokemuksia hankkeen suunnittelualueen nykytilannetta kuvaavien lähtöaineistojen keskitetystä kokoamisesta, niiden harmonisoimisesta yhdenmukaisempaan muotoon ennen varsinaisen suunnittelutyön alkua sekä näihin aineistoihin liittyvien metatietojen yksityiskohtaisemmasta dokumentoinnista. Tämä tarkoitti muun muassa eriävien tiedostoformaattien ja koordinaattijärjestelmien yhtenäistämistä sekä erilaisten kaksiulotteisten aineistojen mallintamista kolmiulotteiseen muotoon ominaisuustietoineen. Liikennevirasto tilasi Laitaatsalmen lähtötietomallin Sito Oy:ltä syksyllä Hankkeessa oli vahvasti mukana myös Ramboll Finland Oy, jolle Laitaatsalmen lähtötietomalli luovutettiin keväällä Ramboll vastasi jatkosuunnittelusta valtatien 14 tiesuunnitelman osalta. 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Laitaatsalmen lähtötietomalli toteutettiin osana keväällä 2012 käynnistynyttä tiesuunnitelmahanketta koskien valtatien 14 parantamista Savonlinnan Laitaatsalmen kohdalla. Projekti on osa Savonlinnan väyläjärjestelyhanketta, jossa Saimaan syväväylä siirretään kulkemaan nykyisen Kyrönsalmen sijaan Laitaatsalmen kautta. Syväväylän siirrosta aiheutuu vesiväyläjärjestelyiden lisäksi myös tie- ja ratajärjestelyitä, kun Laitaatsalmen yli rakennetaan uudet tie- ja ratasillat. Tämän takia hanke sopi hyvin pilottihankkeeksi.

4 InfraFINBIM pilottiraportti 4 (19) Kuva 1 Suunnittelukohde (Lähde: Savonlinnan liikennejärjestelyt; Laitaatsalmen tie-, rata- ja väyläjärjestelyt, yleissuunnitelma). Lähtötietomallin muodostustyö tilattiin Sito Oy:ltä Liikenneviraston ja Siton välisen puitesopimuksen mukaisesti. Työ toteutettiin lokakuun 2011 ja maaliskuun 2012 välillä. Muodostusprosessi käynnistyi lähtöaineistojen tilaamisella ja niihin liittyvien metatietojen kirjaamisella. Oleellisia metatietoja ovat muun muassa lähtöaineiston lähde ja omistaja, aineiston koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä, aineiston päiväys, sen tarkkuustaso yms. Lähtöaineiston vastaanottamisen ja dokumentaation jälkeen aineistot harmonisoitiin yhdenmukaisempaan muotoon esimerkiksi yhtenäistämällä koordinaattijärjestelmät, yhdistelemällä useammat samankaltaiset tiedostot yhdeksi kokonaisuudeksi ja leikkaamalla suuret aineistot suunnittelualuetta vastaavalla rajauksella. Tämän lisäksi tietyt rakenteet mallinnettiin kolmiulotteiseen muotoon (esim. sillat) ja esimerkiksi kaksiulotteiset putkiaineistot pudotettiin maanpinnasta tiettyyn korkoon. Kaikki suoritetut toimenpiteet dokumentoitiin toimenpideselostuksiin ja lähtötietojen tietomalliselostukseen (liite C). 1.3 Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Tilaaja: Lähtötietomalli: Lähtötietomallin tilasi Liikennevirasto, jonka vastuuhenkilöinä toimivat projektipäällikkö Kari Partiainen ja tiesuunnittelun asiantuntija Matti Ryynänen. Lähtötietomalli muodostettiin Sito Oy:ssä, josta hankkeessa mukana olivat:

5 InfraFINBIM pilottiraportti 5 (19) Jatkosuunnittelu: Kari Kotro, projektipäällikkö Jenna Johansson, suunnitelmatiedon hallinta Juha Liukas, tietomallinnus Kari Tuukkanen, tiedonhallinta Aino Ikäheimo, tiedonhallinta/louhi-portaali Tarja Paavola, mallinnus Juuso Virtanen, lähtötietojen kokoaminen Esa Patjas, geotekniikka Mika Andersson, geotekniikka Tapio Karvonen, kunnallistekniikka Valtatien 14 parantamisen Savonlinnan kohdalla tiesuunnitelmasta vastasi Ramboll Finland Oy, josta vastuuhenkilönä toimivat Niklas von Schantz ja Juha Siitonen. Ohjausryhmän kokouksiin osallistui edustajia Sitosta, Liikennevirastolta ja Rambollilta. Palavereissa esiteltiin lähtötietomallin muodostusprosessia lähtöaineistojen tilaamisesta niiden muokkaamiseen. Jatkosuunnittelusta vastanneilta Rambollin edustajilta Sito sai kommentteja ja toivomuksia liittyen lähtöaineistoon ja siitä jalostettuihin lopputuotteisiin. 2 Pilotin tavoitteet 2.1 Hankkeessa pilotoiva(t) asia(t) Pilottiprojektin pääpaino oli nimensä mukaisesti lähtötietomallin kokoamisessa seuraavaa, keväällä 2012 alkanutta tiesuunnitteluvaihetta varten. Suunnittelun lähtötietoja on perinteisesti hankittu lukuisista eri lähteistä lukuisissa eri muodoissa. Lähtötietomallin muodostamisella halutaan edesauttaa tietomallinnuksen kehitystä infra-alalla saattamalla suunnittelun lähtöaineisto tietomallipohjaista suunnittelua tukevaan muotoon.

6 InfraFINBIM pilottiraportti 6 (19) Lähtötietomallin muodostamisella ennen itse suunnittelutyön alkua tavoitellaan suunnittelun läpivientiajan merkittävää lyhenemistä. Tämä johtuu siitä, että suunnittelija saa käsiinsä valmiiksi jalostetun lähtöaineistopaketin, jolloin suunnittelu voi käynnistyä välittömästi. Kuva 2 Lähtötietomalli osana suunnitteluvaihetta Lähtötietomallia voidaan käyttää myös hankkeiden tarjouskilpailun aineistona, jolloin jokaisella tarjouskilpailuun osallistuvalla on samat lähtökohdat kuin kaikilla muillakin kilpailuun osallistuvilla. 2.2 Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Keskeisimmät kehitysaskeleet olivat lähtöaineiston metatietojen kattavampi dokumentointi sekä lähtöaineiston muokkaaminen ja harmonisoiminen tavallista pidemmälle tietomallipohajista suunnittelua tukevaan muotoon. Lähtötietomallin etukäteisellä kokoamisella tavoitellaan itse suunnittelutyön läpivientiajan lyhenemistä, kun

7 InfraFINBIM pilottiraportti 7 (19) suunnittelijalla on hankkeen alkaessa jo valmiina kattava ja valmiiksi muokattu lähtötietoaineisto. Aineistoihin liittyvien taustatietojen ja suoritettujen toimenpiteiden huolellisella dokumentoinnilla sekä lähtötietomallin tietynlaisella kokoamisella pyritään myös helpottamaan lähtöaineistoon liittyvää tiedonhallintaa. Haasteena hankkeessa oli määritellä, että mikä on esimerkiksi tiettyjen luovutettavien tiedostojen tiedostoformaatti. Tavoitteena on, että aineistot luovutetaan tulevaisuudessa avoimissa formaateissa (Inframodel/LandXML, IFC), mutta siirtymävaiheessa tulee tukeutua olemassa oleviin formaatteihin (mm. dwg, dgn yms.). Haasteena oli myös määritellä mallinnettavien aineistojen tarkkuustaso ja se, miten epätarkat ja epävarmat aineistot esitetään mallissa ja dokumenteissa. Myös erilaiset vastuukysymykset nousivat hankkeessa esille. 3 Pilotin dokumentointi 3.1 Pilotin kulku Lähtötietomallin muodostus aloitettiin tilaamalla tarvittavat lähtöaineistot ja tallentamalla ne projektikansioon ennalta määritettyihin pää- ja alakansioihin. Lähtötietomalli rakentuu neljästä pääkansiosta, joita ovat: Aiemmat vaiheet, joka sisältää aiempien suunnitteluvaiheiden aineistoa Raaka-aine, jonne tallennetaan vastaanotetut lähtöaineistot sellaisenaan ja joka toimii lähtötietomallin työkansiona Lähtöaineisto, jonne kopioidaan lähtötietomallin kannalta oleelliset aineistot aiemmista vaiheista ja raaka-aineesta Lähtötietomalli, joka sisältää muokatut ja mallinnetut lähtötietomalliaineistot Vastaanotetut aineistot sijoitettiin siis pääkansioon Raaka-aine, jonne luotiin alakansiot maastomalliaineistolle, maaperämalliaineistoille, rakenteille ja järjestelmille, kartta- ja paikkatietoaineistoille sekä ns. viiteaineistoille (kuva 3). Samat alakansiot luotiin myös lähtöaineisto- ja lähtötietomalli-kansiolle. Lähtötietomallin sisällön määrittelyssä käytettiin apuna Norjan tiehallinnon vuonna 2010 laatimaa ohjekirjaa HB 138: Tietomallit, jossa lähtöaineisto jaotellaan ryhmiin nykytilanne, topografia, tunnelit, maanalaiset asennukset, maaperäkerrokset ja edellisten projektivaiheiden dokumentointi ja temaattinen paikkatieto. Tätä rakennetta pohdittiin suunnitelmatiedon hallinnan näkökulmasta sekä eräitä ohjeita silmälläpitäen (mm. Liikenneviraston maastotietojen hankkimista käsittelevät ohjeet), minkä perusteella rakennetta jalostettiin vastaamaan paremmin suomalaista käytäntöä.

8 InfraFINBIM pilottiraportti 8 (19) Kuva 3 Pääkansioiden alakansiot Aineistojen vastaanoton yhteydessä näistä kirjattiin hankkeen lähtöaineistoluetteloon (liite C) ylös seuraavat alkuperä- ja metatiedot: Aineiston nimi Hankintavastuu Saantipäivämäärä Vastaanottaja Lähde Omistaja ja omistajan yhteystiedot Lähdejärjestelmä (koordinaatti, korkeusjärjestelmä, rekisteri) Lähdeformaatti Lähtöaineiston päiväys (epävarmat merkitty esim. kursiivilla) Saatavuus- ja käyttörajoitukset Lopputuote (formaatti) Aineiston tarkkuustaso Mahdollinen lisäselite Lähtöaineistojen vastaanoton jälkeen prosessi jatkui aineistojen muokkaamisella. Lähtötietomallin kannalta oleelliset aineistot kopioitiin aiempien vaiheiden kansiosta ja raaka-aine -kansiosta lähtöaineisto-kansioon.

9 InfraFINBIM pilottiraportti 9 (19) Maastomalliaineisto Tarkka maastomalli saatiin gt-formaatissa ja se muunnettiin pilotointia varten myös inframodel-muotoon. Tarkan mallin ympäröivä laserkeilausaineisto ja vesialueluotaus muunnettiin ennalta määrättyyn koordinaatti- ja korkeusjärjestelmään (KKJ4 ja N60). Vesialueluotaus päätettiin olla harventamatta lähtötietomallihankkeen puitteissa. Maaperämalliaineisto GTK:n maaperäkartta-aineisto muunnettiin paikkatietomuodosta dwg-kuvaksi. Aikaisemmat maaperätutkimukset olivat vanhassa Tekla-formaatissa, eikä niitä lähdetty muuttamaan. Näiden tutkimusten ja maastomallin perusteella suunnittelualueelle tulkittiin sekä kallionpintamalli että maakerrosrajapinta (hksi alapinta). Kallionpintamalli eroteltiin tarkkuustasonsa mukaan kolmeen eri osaan: kartoitettuun avokallioon, kairaustietoon perustuvaan kallionpinnan tulkintaan ja arvioituun kallionpintaan. Tulkitut pinnat tulostettiin pilotointia varten myös inframodel-muotoon. Rakenteet ja järjestelmät Kaupungin johdoista ja pumppaamoista rakennettiin johtokartan perusteella inframodelmuotoinen verkkomalli. Suunnittelualueella sijainnut kaukolämpöputki pudotettiin 0,7 metrin syvyyteen maanpinnasta ja teleoperaattoreiden (BLC, Sonera ja Elisa) kaapelit 0,5 metrin syvyyteen. Kaukolämpöputkesta ei huomioitu putkipoikkileikkausta, eli vain referenssiviiva pudotettiin aineistotoimittajalta saatuun peitesyvyyteen. Tämän lisäksi selvitettiin, että sijaitseeko alueella puolustusvoimien salaisia kaapeleita. Silloista ja salmen rannalla sijaitsevasta tukimuurista mallinnettiin (kaksiulotteisten) dwg- ja pdf-piirustusten perusteella kolmiulotteiset, rakenteiden ulkomittojen mukaiset 3D dwg tiedostot. Muista rakenteista tilattiin aineistot liikennevalo-, viitoitus-, valaistus- ja vesiväyläaineistoista. Näille aineistoille ei suoritettu muokkaustoimenpiteitä. Kartta- ja paikkatietoaineistot Peruskartta leikattiin suunnittelualueen rajauksella ja muunnettiin kkj4-kaistaan. Pohjakarttaaineiston formaatiksi muunnettiin dwg. Maakuntakaava ja alueen asemakaavat muunnettiin myös dwg-formaattiin. Yleiskaavatiedostot yhdistettiin yhdeksi tiedostoksi. Muita tilattuja aineistoja olivat tiedot pilaantuneista alueista, pohjavesitiedot ja maanomistajatiedot. Pohjavesiaineisto leikattiin aluerajauksella ja todettiin, ettei pohjavesialueita sijaitse viiden kilometrin säteellä alueesta. Fingis-muotoiset kiinteistörajat muunnettiin dwg-muotoon. Viiteaineisto Viiteaineistoon tallennettiin ortokuvat suunnittelualueelta. Alkuperäiset tif-muotoiset ortokuvat yhdistettiin yhdeksi ecw-pakatuksi tiedostoksi, joka leikattiin sopivalla aluerajauksella. Lähtöaineistoon liittyvät alkuperä- ja metatiedot kirjattiin siis lähtöaineistoluetteloon, jonka lisäksi kaikki suoritetut muokkaustoimenpiteet kirjattiin ylös erillisille toimenpideselostuksille. Hankkeesta laadittiin myös tietomalliselostus.

10 InfraFINBIM pilottiraportti 10 (19) Lähtötietomalliaineistot (kansiot lähtöaineisto ja lähtötietomalli) ja siihen liittyvä dokumentaatio luovutettiin seuraavan vaiheen suunnittelukonsultille kansiorakenteen mukaisesti jäsenneltynä ja DVD:lle poltettuna aineistokokonaisuutena. Pilotissa oli myös tarkoitus kokeilla aineiston jakelua karttakäyttöliittymällä toimivan LOUHI-palvelun kautta, mutta erinäisten sertifikaattiongelmien takia tätä ei lopulta päästy ajoissa kokeilemaan, vaan aineisto toimitettiin suoraan Rambollille. LOUHI-palvelu oli myöhemmin esittelykäytössä. Luovutetusta aineistosta saa paremman käsityksen tutustumalla tämän dokumentin liitteeseen C, eli tietomalliselostukseen, lähtöaineistoluetteloon ja toimenpideselostuksiin. Näistä käy ilmi tilatut aineistot, niiden jäsentely sekä aineistoille suoritetut toimenpiteet. 3.2 Tietotekninen ympäristö Lähtötietomalli koottiin ja mallinnettiin pääosin Citycad-suunnittelujärjestelmään, joka on tietokantapohjainen. Mallinnusta tehtiin lisäksi AutoCAD:llä (sillat, taitorakenteet), Microstationilla (kaapelit) ja Terra Pipe-ohjelmalla (vesihuoltoverkosto). Mallinnetut tiedot siirrettiin dwg-muodossa CityCadiin. Terra Pipesta saatiin myös lähellä Inframodelia oleva verkostomalli, joka luettiin Citycadiin ja täydennettiin. Hankkeessa ei mallinnettu esim. tarkemmin liikennemerkkejä ja kaiteita ja niiden perustuksia. tarkkuudeksi sovittiin maastomallimittauksen mukainen tarkkuus (tai esitystapa): pistemäinen tai viivamainen kohde, joilla on luokitus- ja ominaisuustiedot. LOUHI-palvelu on Siton kehittämään SpatialWeb-teknologiaan selainpohjainen paikkatietopalvelu. LOUHI aineiston katselu- ja jakelupalvelu toteutettiin sen päälle. Piirustuksia ei tarvinnut tuottaa. Citycadin tietomallista tuotetusta 3d dwg-kuvasta tehtiin 3D-PDF-katselumalli. Kuva 4. Louhi- katselu- ja latauspalvelu.

11 InfraFINBIM pilottiraportti 11 (19) Kuva 5. 3D PDF lähtötietomallista. Kuva 6. Kartta-, leikkaus- ja 3D-näkymä Citycad-ohjelmassa. 3.3 Prosessikuvaus Kuvassa 7 on esitetty lähtötietomallin muodostusprosessin prosessikaavio, josta käy ilmi muodostusprosessin eteneminen yleisellä tasolla. Kaaviossa on esitetty mm. eri aineistokokonaisuuksiin liittyviä aineistojen hankintalähteitä ja formaatteja, joissa aineistoa on vastaanotettu sekä ohjelmistoja, joilla vastaanotettua lähtöaineistoa on jatkojalostettu.

12 InfraFINBIM pilottiraportti 12 (19) Kuva 7 Lähtötietomallin kokoaminen, prosessikuvaus. Aineiston jakelua DVD:n lisäksi karttakäyttöliittymällä toimivan LOUHI-pelvelun kautta päästiin kokeilemaan vasta jälkikäteen. 3.4 InfraFINBIM-nimikkeistöt ja ohjeet Lähtötietomallia koskeva ohjeistus syntyi käytännössä Laitaatsalmen pilottihankkeen jälkeen ja osin juuri pilotista saatujen kokemusten ja kommenttien pohjalta. Mallintamisen tai lähtöaineiston kokoamisen ja dokumentoinnin osalta ei siis voitu hyödyntää InfraFINBIMohjeita. Lähtöaineiston hankinnassa noudatettiin sen sijaan olemassa olevia ohjeita, kuten Liikenneviraston ohjetta maastotietojen hankintaan. 4 Johtopäätökset 4.1 Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet Pilotti onnistui pääsääntöisesti hyvin ja sen jatkokäytöstä saatiin paljon hyviä käyttökokemuksia ja kommentteja seuraavan vaiheen suunnittelukonsultilta. Lähtötietojen uuden rakenteen ja johdonmukaisen dokumentoinnin koettiin helpottavan tietomallipohjaiseen suunnitteluun ryhtymistä ja edistävän tiedon hallintaa. Ongelmia ja kehitettävää löytyi seuraavilta osa-alueilta:

13 InfraFINBIM pilottiraportti 13 (19) Kaikki Inframodel-tiedostot luovutettiin LandXML1.1 skeemassa, jota suunnittelukonsultin käyttämä Novapoint-ohjelmisto ei tukenut. Maastomallin osalta suunnittelukonsultti turvautui gt-formaattiin. Maaperä- ja kaupungin johtoaineistot Sito toimitti Rambollille jälkikäteen 1.0 skeemassa. Laserkeilaus- ja vesiluotausaineistojen jatkokäytössä ilmeni ongelmia aineistojen suuresta koosta johtuen. Kallionpintamallin kolmioinnissa esiintyi virhe, joka oli jäänyt huomaamatta aineiston visuaalisessa tarkistuksessa. Kallionpinta nousi paikoin maan pinnalle sellaisissa kohteissa, joissa ei kallion pintaa olisi kuulunut olla. Tässä ongelma liittyi siihen, että kalliopintaa oli louhittu rakentamisen yhteydessä ja tulkintaa tehtiin perustuen vanhoihin kairauksiin. Vaikka siis kairausten tutkimuspäivämäärä on tärkeää metatietoa, tulisi myös rakentamisen toteumatieto, louhittu kalliopinta olla tallennettu esim. johonkin rekisteriin. Kaupungin johtoaineison Inframodel/LandXML-tiedonsiirrossa ainoastaan osa rakenteiden attribuuttitiedoista siirtyi suunnittelukonsultin suunnittelujärjestelmiin, minkä johdosta suunnittelukonsultti oli yhteydessä ohjelmistotoimittajaan (Vianovaan). Kaukolämpöputken kanssa eteen tuli ongelma putken statukseen liittyen. Aineisto sisälsi olemassa olevan putken lisäksi suunnitellun, mutta rakentamattoman putken. Kehitysehdotuksena suunnittelukonsultti mainitsikin, että tällaiset mahdolliset jo rakennetut ja rakentamattomat aineistot tulisi eritellä malliin ja dokumentteihin selkeämmin. Kaukolämpöputkeen liittyen ongelmia ilmeni myös johtuen siitä, että putkesta oli esitetty vain putken referenssiviiva, eikä sen todellista tilavarausta. Asia oli kyllä mainittu dokumentaatiossa, mutta referenssiviivaa voi tästä huolimatta epähuomiossa luulla todelliseksi putkeksi. Kehitysehdotuksena mainittiin siis se, että tällaiset aineistot olisi hyvä mallintaa rakenteen vaatimalla tilavarauksella jo lähtötietomallin muodostusvaiheessa. Operaattoreiden telekaapelitiedot oli pudotettu puolen metrin (0,5 metriä) syvyyteen maanpinnasta. Tämä oli operaattoreilta saatu tieto kaapeleiden peitesyvyyksistä. Visuaalisessa tarkistuksessa havaittiin, että tällä mallinnustavalla kaapeleita puskee esimerkiksi alikulkukäytävissä seinistä läpi, vaikka todellisuudessa kaapelointi kulkee rakenteita myötäillen. Asia herätti pohdintaa siitä, että miten tällaiset aineistot tulisi mallintaa, mikäli niistä ei ole saatavilla tarkempaa tietoa. Kaapeleita ei lähdetty mallintamaan rakenteita myötäileviksi, sillä nämä olisivat olleet oletuksia. Käytetyllä mallinnustavalla ainakin havaitaan, että mitkä kohteet kaapeliaineistoista vaativat jatkosuunnittelussa erityishuomiota. Rakenteista, jotka jätettiin mallintamatta, olisi toivottu suunnittelukonsultin puolelta tarkempaa dokumentaatiota. Miten lähtötietomalli päivitetään seuraavassa suunnitteluvaiheessa? Formaattivaatimukset Voidaanko vaatia tietyn ohjelmistotoimittajan, ei-avointa formaattia (dwg, dgn jne.)?

14 InfraFINBIM pilottiraportti 14 (19) Yleisesti haasteita suunnitteluun toi myös monivaiheiseen tiedonkulkuun ja vastuukysymyksiin liittyvät ongelmat. Esimerkiksi kysymyksiä herätti se, että mitkä ovat lähtötietomallista vastaavan konsultin ja suunnittelusta vastaavan konsultin vastuut aineiston käsittelystä ja miten eri toimenpiteet tulisi dokumentoida. Luovutettavaan aineistoon olisi toivottu mukaan jonkinlaista katselumallia, mihin olisi koottu kaikki lähtötietomalliin liittyvä 3D-aineisto. Hankkeeseen tutustuminen olisi tätä kautta helpompaa ja nopeampaa. Katselumallilla olisi mahdollista myös tarkistaa, että vastaako suunnittelutietokantaan siirretty aineisto luovutettua aineistoa. 4.2 Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi / Arviointisapluuna Infra FINBIM -hanketta varten VTT on kehittänyt arviointisapluunan, jonka avulla arvioidaan pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksia. Arviointisapluuna on jaettu 11 eri kategoriaan ja kussakin kategoriassa on kuusi valmiustasoa. Arviointisapluunaa käytetään eri pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksien vertailuun ja haasteellisuuden arviointiin sekä tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisen todentamisessa. Arviointisapluuna on esitetty liitteessä B. Arviointisapluunatutkimus on tehty pilottihankkeen loppuvaiheessa tai hankkeen päättymisen jälkeen haastattelututkimuksena. Haastattelussa pilotin vastuuhenkilö on arvioinut pilotin tason oman näkemyksensä mukaisesti. Laitaatsalmen pilottikohteessa arvioinnin teki Juha Liukas Sitosta. Haastattelun tulokset on esitetty kuvassa 8. Tämän lisäksi Infra FINBIM hankkeen alussa arviointisapluunan avulla määriteltiin infrarakentamisen nykytila ja hankkeen jälkeinen tavoitetila. Tulokset on esitetty kuvissa 9 ja 10. Määrittely tehtiin esteidenpoistoryhmässä ja ryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Kimmo Laatunen Harri Mäkelä Antti Karjalainen Juha Liukas Tapani Toivanen Rauno Heikkilä Juha Hyvärinen Tarja Mäkeläinen VR Track Oy Innogeo Oy WSP Oy Sito Lemmikäinen Oyj Oulun yliopisto VTT VTT

15 InfraFINBIM pilottiraportti 15 (19) Kuva 8. Laitaatsalmen pilottikohteen tulokset. Kuva 9. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen nykytilasta arviointisapluunan kategorioiden perusteella ennen Infra FINBIM hanketta.

16 InfraFINBIM pilottiraportti 16 (19) Kuva 10. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrakentamisen tavoitetilasta Infra FINBIM hankkeen jälkeen. Tuloksista nähdään, että Laitaatsalmen pilottikohteessa saavutettu taso on erittäin hyvä verrattuna infra-alan yleiseen lähtötilannetasoon. Laitaatsalmen pilottikohteessa kuudessa kategoriassa saavutettiin tai jopa ylitettiin Infra FINBIM ryhmän asettamat tavoitteet (kategoriat A, B, C, D, F ja H). Tämä on signaali siitä, että pilottiin sitoutuneet tahot ovat ottaneet merkittäviä askeleita kohti tietomallinnuspohjaista tulevaisuutta. Tuloksista nähdään myös selvästi, että heikommalla tasolla on lähtötietoaineisto, koska kaikki lähtötietoaineisto tilataan sähköisesti eikä tätä tietoa voi saada automatisoidusti. Kategoriaa G (GIS-BIM Integration) ei voida tässä yhteydessä pitää relevanttina kategoriana, koska VTT:n tekemien haastattelututkimusten perusteella pilottien veturit tulkitsevat kategoriaa hyvin eri tavoin ja tämän takia kategorian kuvausta tulisi tarkentaa. Myöskään kategoria K (As-built information) ei ole relevantti, koska tämä pilotti koski ainoastaan lähtötietomallia. 4.3 Jatkotoimenpiteet Lähtötietomallia, sen rakennetta ja muodostusprosessia, jalostetaan eteenpäin pilotista saatujen käyttökokemusten kautta. Jatkotoimenpiteitä ovat muun muassa: Dokumentaation täsmennys Lähtötietomallin kansiorakenteen vakiointi Tiedostojen sijoittamisen ja nimeämisen periaatteet Katselumallin käyttöönotto ja hyödyntäminen

17 LIITE A 17 (19) Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Taulukko 1. Yhteenveto pilotista Vt 14 Laitaatsalmen lähtötietomalli Pilotin nimi Vt 14 Laitaatsalmen lähtötietomalli Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Pilotti on osa Savonlinnan väyläjärjestelyhanketta, jossa Saimaan syväväylä siirretään kulkemaan nykyisen Kyrönsalmen sijaan Laitaatsalmen kautta. Syväväylän siirrosta aiheutuu vesiväyläjärjestelyiden lisäksi myös tie- ja ratajärjestelyitä. Pilottihankkeessa koottiin keväällä 2012 alkanutta tiesuunnitelmavaihetta varten Laitaatsalmen lähtötietomalli, eli suunnittelualueen nykytilaa kuvaavat lähtöaineistot tilattiin etukäteen ja muokattiin tietomallipohjaista suunnittelua tukevaan formaattiin. Prosessissa asetettiin suuri painoarvo myös lähtöaineiston alkuperä- ja metatietojen sekä muokkaustoimenpiteiden huolelliselle dokumentoinnille. Aikataulu Lokakuu 2011 maaliskuu Toteutusmuoto Pilotoitavat prosessit Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet Tietomallin käyttö hankkeessa Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa tietomallinnukseen Keskeisimmät kehitysaskeleet ja niihin Lähtöaineiston tilaaminen ja vastaanottaminen, lähtöaineistojen ja siihen liittyvien alkuperä- ja metatietojen kattava dokumentointi. Lähtöaineiston kokoaminen tietyn kansiorakenteen mukaisesti ja muokkaaminen tietomallipohjaista suunnittelua tukevaan muotoon. Tilaaja: Liikennevirasto Lähtötietomallin laatija: Sito Oy Seuraavan vaiheen suunnittelukonsultti: Ramboll Finland Oy Siton ohjelmistoina mm.: Citycad, AutoCAD, Microstation Hankkeen lähtötietojen muokkaaminen mahdollisimman pitkälle tietomallipohjaista suunnittelua tukevaan muotoon, lähtöaineiston ja muokkaustoimenpiteiden kattava dokumentointi. Tiettyjen aineistojen muuntaminen ja jakelu LandXML- /Inframodel-formaatissa. Lähtöaineiston muokkaaminen ja valmistelu tietomallipohjaista suunnittelua varten. Lähtöaineiston harmonisoiminen homogeenisempaan muotoon ja tiedonhallinnan tehostaminen lähtöaineiston tietynlaisen

18 LIITE A 18 (19) liittyvät odotukset Keskeisimmät esiin nousseet ongelmat ja kehitystarpeet Pilotoitava(t) tiedonsiirtotapaukset (ER), toimintamallit, ymv. jaottelun ja metatietojen tarkemman dokumentoinnin avulla. Vastuukysymykset Vaatimukset esim. formaateille Katselumallin puute Rakenteiden mallintaminen niiden tilavarauksella tai todelliseen muotoon Aineiston status: rakennettu vs. suunniteltu, mutta rakentamaton Huolellisen dokumentaation merkitys

19 LIITE B 19 (19) Liite B Arviointisapluunan kategoriat ja valmiustasot Lisätietoja arviointisapluunasta: tarja.makelainen@vtt.fi

20 Valtatie 14 Laitaatsalmen kohdalla, tiesuunnitelmavaihe Lähtötietomalliselostus Juuso Virtanen LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset

21 Valtatie 14 Laitaatsalmen kohdalla, tiesuunnitelmavaihe Lähtötietomalli (6) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ LÄHTÖTIETOMALLIN LÄHTÖTIEDOT LÄHTÖTIETOMALLI Yleistä Rakenne Toimenpidekuvaukset Maastomalli Maaperämalli Rakennemalli Temaattiset aineistot Muu aineisto LAADUNVARMISTUS... 5 LIITTEET 1. Aineistoluettelo 2. Toimenpidekuvaukset LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset

22 Valtatie 14 Laitaatsalmen kohdalla, tiesuunnitelmavaihe Lähtötietomalli (6) 1 Yleistä Laitaatsalmen lähtötietomalli on Savonlinnan Laitaatsalmen tie-, rata- ja väyläjärjestelyhankkeen väyläsuunnitteluvaihetta varten laadittava lähtöaineistopaketti. Lähtötietomallihanke on RYM Oy:n PRE tutkimushankkeen Infra FINBIM työpaketin pilottihanke, jolla pilotoidaan keskeneräisen lähtötietomallihankkeen toimintatapoja. PRE ohjelman ja sen Infra FINBIM työpaketin visiona on, että vuodesta 2014 eteenpäin suuret infranhaltijat tilaavat vain tietomallipohjaista palvelua. Lähtötietomallin laatimisella on tarkoitus luoda yhteiset pelisäännöt sekä lähtöaineistojen hankkimiselle että muokkaamiselle, kuten myös nopeuttaa itse suunnittelutyön läpivientiaikaa. Hankkeen tilaajana on Liikennevirasto ja laatijana toimii Sito Oy. 2 Lähtötietomallin lähtötiedot Aineiston hankinta aika on ollut lokakuu 2011 maaliskuu 2012 ja tilatut lähtötiedot on listattu liitteenä olevaan aineistoluetteloon (Liite 1). Aineistoluettelosta käy ilmi seuraavat tiedot lähtöaineistoista: Aineiston nimi Hankintavastuu Saantipäivämäärä Vastaanottaja Lähde Omistaja ja omistajan yhteystiedot Lähdejärjestelmä (koordinaatti- ja/tai korkeusjärjestelmä) Lähdeformaatti Lähtöaineiston päiväys (epävarmat merkitty kursiivilla) Saatavuus- ja käyttörajoitukset Lopputuote (formaatti) Mahdollinen lisäselite. 3 Lähtötietomalli 3.1 Yleistä Aineistojen koordinaattijärjestelmänä on käytetty koordinaattijärjestelmää KKJ4 ja korkeusjärjestelmänä korkeusjärjestelmää N60. Ainoa poikkeus on vesiväylätiedot, jotka esitetään koordinaattijärjestelmässä NN. 3.2 Rakenne Luovutettava aineisto koostuu kahdesta erillisestä aineistokokonaisuudesta: lähtöaineistosta alkuperäisessä muodossaan ja jalostetusta lähtötietomallista. Molempien aineistokokonaisuuksien alle on luotu Kuva 1 mukainen kansiorakenne. LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset

23 Valtatie 14 Laitaatsalmen kohdalla, tiesuunnitelmavaihe Lähtötietomalli (6) LÄHTÖAINEISTO LÄHTÖTIETOMALLI A Maastomalli A Maastomalli B Maaperämalli B Maaperämalli C Rakenteet D Temaattiset aineistot E Muu aineisto C Rakenteet D Temaattiset aineistot E Muu aineisto Kuva 1 Luovutettava aineisto ja sen rakenne Lähtöaineistokansion alle on sijoitettu kaikki lähtötietomallin laatimisen kannalta oleelliset ja tarpeelliset lähtöaineistot oikeisiin kansioihin ja alkuperäisillä nimillään. Nämä aineistot on kuvattu lähtöaineistoluettelossa (liite 1). Lähtötietomallin kansioon on sijoitettu kaikki muokatut ja jalostetut aineistot, jotka muodostavat itse lähtötietomallin. Lähtötiedoille suoritetut toimenpiteet on kuvattu luvussa 3.3 ja liitteessä Toimenpidekuvaukset Lähtöaineistolle suoritetut muokkaustoimenpiteet on kuvattu aineistokohtaisesti liitteessä 2 (taulukot A E). Toimenpidekuvauksiin on liitetty myös selite aineistossa ilmenneistä ongelmista ja puutteista, sekä muista erityismaininnan ansaitsevista havainnoista. Lähtötietomallikansioon tallennetut aineistot on nimetty aineisto- ja projektikohtaisella etuliitteellä. Esimerkiksi peruskartta on tallennettu temaattisten aineistojen (tunnus D) alle kansioon D01-Peruskartta nimellä D01_VT14_Laitaatsalmi_peruskartta.tif Maastomalli Maastomalliaineisto koostuu seuraavista jalostetuista aineistoista: Maastomalli Lopputuote nimetty Koodilista tarkistettu, ja havainnot kirjattu ylös (ks. liite 2) Laserkeilausaineisto Muutettu koordinaattijärjestelmään KKJ4 Muutettu korkeusjärjestelmään N60 Lopputuote nimetty Käsittää maanpinnan pisteistön tarkan mallin ympäriltä Vesialueen pohjaluotaukset Maastomallikäyttöä varten muutettu korkeuslukemiksi LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset

24 Valtatie 14 Laitaatsalmen kohdalla, tiesuunnitelmavaihe Lähtötietomalli (6) Muutettu korkeusjärjestelmään N60 Aineistoa ei ole harvennettu Vesiväyläsuunnittelua varten on aineisto esitetty myös alkuperäisessä muodossaan Maaperämalli Maastomalli on muunnettu pilotointia varten myös Inframodel-/LandXML-formaattiin, joka sisältää kolmiopinnan. Lähtötietomalli sisältää siten myös maastomallin perinteisessä GT-formaatissa. Maastomalleja lähtötietomallissa on siis kolme kappaletta: tarkka maastomalli varsinaiselta suunnittelualueelta, Maanmittauslaitoksen likimalli suunnittelualueen ympäriltä sekä harventamattomat vesialueluotaukset. Maaperämalliaineisto koostuu seuraavista aineistoista: GTK:n maaperäkartta Muutettu.dwg formaattiin Kuvaustekniikka on muuttunut, rasteria ei saatavilla Aiemmat maaperätutkimukset ja laboratoriotutkimukset, jotka ovat kopioitu yleissuunnitelman aineistosta ja säilytetty vanhassa alkuperäisessä Infraformaatissaan Tulkittu kallionpinta Eroteltu tarkkuustason mukaan kolmeen eri ryhmään: - kartoitettu avokallio - kairaustietoon perustuva kalliopinnan tulkinta - muu tulkittu kallionpinta Tulkittu maastomallin ja aiempien maaperätutkimusten perusteella Tulkittu maalajiraja (hksi) Kairaus ja näytetietoon perustuva tulkinta Tulkittu maastomallin ja aiempien maaperätutkimusten perusteella Rakennemalli Tulkittu kallionpinta ja tulkittu maalajiraja on muunnettu pilotointia varten myös Inframodel-formaattiin. Muunnos sisältää kolmioinnin. Lähtötietomalli sisältää kallionpinnan sekä maalajirajan myös perinteisessä GT-formaatissa. Pohjavedenpintaa ei ole mallinnettu havaintopisteiden vähyyden vuoksi. Rakennemalli kuvaa suunnittelualueella sijaitsevia rakenteita sekä maanpinnan yläettä alapuolella. Rakennemalli koostuu seuraavista aineistoista: Kaupungin johdot ja pumppaamot Savonlinnan kaupungin vesihuoltoverkosto on rakennettu johtokartasta Inframodel-/LandXML-verkkomalliksi Oletettavasti virheellisiä johtokorkoja (ks. liite 2) Kaukolämpö Saadut kaukolämpökartat osin yhdistetty, osin esitetään erikseen Johtojen korkeusasemat muutettu maanpinnasta -0,7 metriä Putkipoikkileikkausta ei ole huomioitu Mukaan on liitetty myös suunniteltu johto. Alustava vaaitus otettu maanpinnalta ja putkien yläpinnat tulevat olemaan tämän linjan alapuolella vähintään 0,6m. Putkielementtien halkaisija 560mm, eli putkia kaksi rinnakkain. LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset

25 Valtatie 14 Laitaatsalmen kohdalla, tiesuunnitelmavaihe Lähtötietomalli (6) (C02_VT14_Laitaatsalmi_lähtötietomalli_Kaukolämpö_Siirtoj_biolaitokselle.d wg) Operaattoreiden kaapelit Eri operaattoreiden kaapelitiedot muutettu KKJ4-koordinaatistoon ja dwg formaattiin Kaapeleiden korkeusasemat muutettu maanpinnasta -0,5 metriä On tarkistettu, ettei alueella ole puolustusvoimien kaapeleita Sillat Mallinnettu 3D dwg-muotoon Rantamuuri Mallinnettu 3D dwg-muotoon Liikennevalot Ei suoritettavia toimenpiteitä Koordinaattijärjestelmää ei ole tarkistettu Vesiväylätiedot korkeusjärjestelmässä NN Viitoituksesta ja valaistuksesta ei ole tietoja, joten kyseiset kansiot jätetään tyhjiksi Temaattiset aineistot Temaattiset aineistot koostuvat seuraavista aineistoista: Peruskartta Leikattu aluerajauksella Muutettu KKJ4-koordinaatistoon Pohjakartta Muutettu dwg formaattiin Maakuntakaava Muutettu dwg formaattiin Yleiskaava Saadut kaavatiedostot yhdistetty yhdeksi dwg-tiedostoksi Asemakaava Muutettu dwg formaattiin Asemakaavaehdotus Muutettu dwg formaattiin PIMA-alueet Maanomistaja- ja rajatiedot Maanomistusrajat dwg-muodossa ja ominaisuustiedot excel-taulukossa Yhteisomistusalueista ja kuolinpesistä kolmen suurimman omistajan tiedot Pohjavesialueet Dwg-muodossa 5 km säteellä suunnittelualueesta ei ole pohjavesialueita Muu aineisto Muu aineisto koostuu suunnittelualueen ortokuvasta. Alkuperäiset tif-muotoiset ortokuvat on yhdistetty ja leikattu suunnittelualueen rajauksella. Kuva on ecw-pakattu ja nimetty. 4 Laadunvarmistus Lähtötietojen ja lähtötietomallin laadunvarmistus suoritettiin seuraavin toimenpitein: On varmistettu, että kaikki aineistot löytyvät luovutettavasta aineistosta Kaikki aineistot on avattu, jolloin ne on myös tarkastettu silmämääräisesti LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset

26 Valtatie 14 Laitaatsalmen kohdalla, tiesuunnitelmavaihe Lähtötietomalli (6) LIITTEET Formaattimuunnokset tarkistettiin avaamalla aineistot MicroStation ohjelmalla, jolla ko. aineiston sisällölle ja ulkoasulle suoritettiin visuaalinen tarkistus Koordinaatistot tarkistettiin vertailemalla aineistoja referenssiaineistoihin Alueellisten rajausten sopivuus tarkastettiin taustakartan avulla Aineistoille suoritetut toimenpiteet ja havainnot kirjattiin ylös (liite 2.). 1. Aineistoluettelo 2. Toimenpidekuvaukset Espoossa Juuso Virtanen LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset

27 VT14 LAITAATSALMI LÄHTÖTIETOAINEISTO Hankinta vastuu Saatu pvm Saaja Lähde Omistaja Omistajan yhteystiedot Maastomalli Maastomalli KLA KLA Hannes Mäkinen Pohjois-Savon ELYkeskus Laserkeilausaineisto KLA KLA MML MML Kari-Pekka Karlsson Lähdejärj estelmä Vesialueen pohjaluotaus KLA KTU Liikennevirasto Liikennevirasto Liisa Taavitsainen puh KKJ4 / NN+75,1 Lähdeformaatt i Lähtöaineiston pvm Saatavuus- ja (epävarmat kursiivilla) käyttörajoitukset Lopputuote Selostus Vesa Partanen, puh kkj4 gt gt, inframodel Inframodel pilotointia varten kkj4 XYZ 2010/2011 pdf XYZ Tarkan mallin ulkopuolisen ympäristön maanpinta XYZ rajoitukseton käyttöoikeus VT14 Laitaatsalmi projektissa xyz Vesialueen pohjan syvyysaineisto Maaperämalli GTK:n maaperäkartta KTU KTU GTK GTK Mikko Eklund, p , mikko.eklund kkj4 ESRI dbf pdf dwg gtk.fi Aikaisemmat maaperätutkimukset KKO KKO Ramboll Liikennevirasto? - kkj4 tek - tek Laboratoriotulokset EPA EPA Innogeo Liikennevirasto? - kkj4 tek, pdf - tek, pdf tulkittu kalliopinta EPA - - Sito Liikennevirasto? - kkj gt, Inframodel tulkittu maakerrosrajapinta (hksi) EPA - - Sito Liikennevirasto? - kkj gt, Inframodel Rakenteet Kaupungin johdot ja pumppaamot KKO Savonlinnan kaupusavonlinnan kaupunki dgn/terra pipe xml Kaukolämpö KLA SSOY SSOY antti.luusua@ssoy.fi kkj dwg sähköposti dwg mukana myös suunniteltu kl Operaattoreiden kaapelit BLC KLA KLA BLC BLC , jukka.pulkkinen@blc.fi kkj4 dwg sähköposti dwg Sonera KLA KLA Sonera Sonera kaija.pulkkinen@fi.relacom.com kkj4 dgn sähköposti dwg Elisa KLA KLA Elisa Elisa Elisa, Jukka Otajärvi, jukka.otajarvi@elisa.fi kkj2 dxf sähköposti dwg Puolustusvoimien kaapelit KLA KLA Puolustusvoimat Puolustusvoimat ei kaapeleita alueella Sillat Vanha ratasilta KKO KKO Ramboll VR pdf dwg Patterimäen akk. KKO KKO Ramboll VR dwg dwg Mirrilän akk. KKO KKO Ramboll VR dwg dwg ELY Ins.tsto Pontek tiff dwg Laivamiehentien akk. KKO KKO Ramboll TL dwg dwg Laitaatsalmen nykyinen tiesilta KKO KKO Ramboll VR Rata pdf dwg Rantamuuri KKO KKO LiVi pdf dwg Liikennevalot TPA KKO Ramboll TL dwg dwg Viitoitus TPA Liikennevalosuunnitelmissa Valaistus TPA KKO Ramboll TL dwg/pdf dwg Vesiväylätiedot AIK AIK LiVi LiVi Liikennevirasto, Jukka Kotisalo kkje4/nn dwg/xls/pdf dwg/xls/pdf Temaattiset aineistot Peruskartta KLA KLA SITO MML pekka.karlsson@maanmittauslaitos.fi kkj4 tiff pdf tiff Kaupungin pohjakartta KLA KLA Savonlinnan kaupunki Savonlinnan kaupunki Savonlinnan kaupunki, Pertti Ojalainen, , pertti.ojalainen@savonlinna.fi kkj4 dgn sähköposti dgn Yleiskaava KLA AIK Savonlinnan kaupunki Savonlinnan kaupunki 4659 kkj4 dgn 2007/2010/2011 Asemakaava KLA KLA Savonlinnan kaupunki Savonlinnan kaupunki Savonlinnan kaupunki, Pertti Ojalainen, , pertti.ojalainen@savonlinna.fi p p kkj4 dgn sähköposti dwg asemakaavaehdotus KLA AIK Savonlinnan kaupunki Savonlinnan kaupunki 4659 kkj4 dgn sähköposti dwg Pilaantuneet alueet KLA KKO Ramboll keskus Esa Rouvinen puh dwg tiedot ovat julkisia dwg voidaan tilata, sovittu Maanomistajat/rajat KLA KKO Savonlinnan maanmittaustoimi sto Maanmittauslaitos Tiia Repo-Kajokulma kkj4 dwg/xlsx dwg E-Savon maakuntaliitto a/etelasavon_maakuntakaava/kuntaaineistot shp/pdf - dwg Maakuntakaava KLA KLA E-Sav. Maakuntal. Pohjavesialueet KTU KTU SYKE SYKE kkj3 shp dwg Muut Ortokuvat KLA KLA MML MML Kari-Pekka Karlsson karipekka.karlsson@maanmittauslaitos.fi kkj4 tif,ecw pdf tiff+tfw voidaan tilata, sovittu maksuttomuudesta LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset

28 A Maastomalli Nro Tieto Toimenpide Havainnot / Ongelmat / Riskit Tekijä Pvm Tilanne Laadunvarmistus (pvm, hlö, huom) 1 Maastomalli saatu KLA, jaettu kansioihin ja lopputuote nimetty 1.2. AIK Koodilistan tarkistus,visuaalinen tarkistus (Citycad) Koodilistassa muutama koodi, joita ei ole uusimman maastotietojen mittausohjeessa: 134 Laatoitus, 205 Muu rakenne, 409 Pumppaamo, 5008 Pönkkä. Kolmiointi, visuaalinen tarkistus. Puolirumpujen päät 0-tasolla. AIK valmis JLI JLI Muunnettu Inframodel/LandXML-muotoon Pilotointia varten, sisältää kolmiopinnan. JLI valmis JLI 2 Laserkeilausaineisto Muunntteu kkj4/n KLA, jaettu Maanpinnan pisteistö tarkan mallin ympäriltä. MVI valmis JLI kansioihin, nimetty AIK. Muunnettu erottimeksi pilkku (MVI ) 3 Vesialueen pohjaluotaus Maastomallikäyttöä varten muutettu korkeuslukemiksi ja korkeusjärjestelmän muunnos NN -> N60 (MVI ), siirretty RA & SL 1.2. AIK. Ei karsittu, Vesiväyläsuunnittelua varten aineisto esitetty myös alkuperäisessä muodossa AIK valmis JLI LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset

29 B Maaperämalli Nro Tieto Toimenpide Havainnot / Ongelmat / Riskit Tekijä Pvm Tilanne Laadunvarmistus (pvm, hlö, huom) 1 GTK:n maaperäkartta Muunnos dwg-muotoon ja kopiointi ( MVI) Kuvaustekniikka muuttuu. Rasteria ei saatavilla. MVI valmis Kopio yleissuunnitelman aineistosta; vanha Teklaformaatti JLI 2 Aikaisemmat maaperätutkimukset Ei muutettu EPA valmis 3 Laboratoriotulokset Kopio yleissuunnitelman aineistosta; vanha Teklaformaatti tiedot sisältyvät myös edellisen kohdan aineistoon EPA valmis JLI 4 Tulkittu kalliopinta Tulkinta maastomallin ja pohjatutkimusten Kalliopinnat eroteltu tarkkuustason mukaan kolmeen osaan: EPA valmis JLI perusteella kartoitettu avokallio, kairaustietoon perustuva kalliopinnan tulkinta, arvioitu kalliopinta Tulostettu Inframodel-muodossa. Koko pinta, kolmiot mukana. Pilotointia varten. JLI valmis JLI 5 Tulkittu maakerrosrajapinta (hksi) Tulkinta maastomallin ja pohjatutkimusten Kairaus- ja näytetietoon perustuva tulkinta EPA valmis JLI perusteella (hksi alapinta) Tulostettu Inframodel-muodossa. Kolmiot mukana. Pilotointia varten. JLI valmis JLI LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset

30 C Rakenteet Nro Tieto Toimenpide Havainnot / Ongelmat / Riskit Tekijä Pvm Tilanne Laadunvarmistus (pvm, hlö, huom) 1 Kaupungin johdot ja pumppaamot Rakennetu verkkomalli johtokartasta. Oletettavasti virheellisiä sv johtokorkoja TKA tarkistettavaa JLI x= y= Matala kaivo X= y= Kaukolämpö saatu dwg (17.1.KLA)Tiedostot yhdistetty ( ) Kopioitu RA, LL, SL, nimetty (6.2. AIK) Johtojen korkeusasemat muutettu maanpinnasta - 0.7m. Putkipoikkileikkausta ei ole huomioitu. mukana myös suunniteltu johto. AIK valmis JLI 3 Operaattoreiden kaapelit BLC:n kaapelit Soneran kaapelit saatu (KLA). Kopioitu RA, LL, SL, nimetty 6.2. AIK) Kaapeleiden korkeusasema muutettu maanpinnasta -0.5m. ( ) Saatu ( KLA) Muunnettu dwg:hen ( ), kopioitu RA, LL, SL (6.2. AIK)Kaapeleiden korkeusasema muutettu maanpinnasta -0.5m. ( ) AIK valmis JLI AIK valmis JLI Elisan kaapelit Saatu Muunnettu kkj4, dwg ( ) AIK valmis JLI Kopioitu RA, LL, SL ( AIK)Kaapeleiden korkeusasema muutettu maanpinnasta -0.5m. ( ) Puolustusvoimien kaapelit Tarkistettu, ettei alueella ole puolustusvoimien Ei tule LOUHEEN AIK valmis JLI kaapeleita 4 Sillat Lopputuote kansiossa KKO valmis JLI 5 Rantamuuri Lopputuote kansiossa KKO valmis JLI 6 Liikennevalot Ei toimenpiteitä Koordinaattijärjestelmä? KKO valmis 7 Viitoitus Ei tietoja, jätetään tyhjä kansio valmis JLI 8 Valaistus Ei tietoja, jätetään tyhjä kansio valmis JLI 9 Vesiväylätiedot Ei toimenpiteitä Korkeusjärjestelmä NN AIK valmis JLI LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset

31 D Temaattiset aineistot Nro Tieto Toimenpide Havainnot / Ongelmat / Riskit Tekijä Pvm Tilanne Laadunvarmistus (pvm, hlö, huom) Leikattu aluerajauksella, muunnettu kkj4-kaistaan JLI 1 Peruskartta (MVI, ). Kopioitu RA ( AIK) AIK valmis saatu (KLA), Muunnettu dwg:si ( ) JLI 2 pohjakartta Kopioitu RA ( AIK) AIK valmis 3 yleiskaava Saatu , Yhdistetty tiedostot ( MVI) MVI valmis saatu Muunnettu dwg:ksi ( ) JLI 4 asemakaava Kopioitu RA ( AIK) Tulkittu kaava KLA valmis JLI asemakaavaehdotus saatu Muunnettu dwg:ksi ( AIK) AIK valmis 5 Pilaantuneet alueet Saatu Kopioitu ( AIK). AIK valmis JLI Erillinen dwg kiinteistörajoista + excel ominaisuustiedoista JLI 6 maaomistajat/rajat Saatu , muunnettu fingis -> dwg ( TLA) Yhteisomistusalueista & kuolinpesistä tulee kolmen suurimman omistajan tieto TKA valmis Imuroitu netistä (KLA ) Muunnetu dwg:ksi JLI 7 maakuntakaava ( MVI) MVI valmis 8 Pohjavesialueet Leikattu, muunnettu ( ). 5 km säteellä ei pohjavesialueita KTU valmis JLI LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset

32 F MUUT Nro Tieto Toimenpide Havainnot / Ongelmat / Riskit Tekijä Pvm Tilanne Laadunvarmistus (pvm, hlö, huom) 1 Ortokuva tif -muodossa alkuperäiset, ecw-pakattu yhtenä kuvana, leikattu ja yhdistetty suunnittelualue yhdeksi kuvaksi, laitaansilta_orto.tif (MVI ) MVI valmis JLI LIITE C Laitaatsalmen lähtötietomallin tietomalliselostus, lähtöaineistoluettelo ja toimenpideselostukset