Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014
|
|
- Pirjo Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 3.0 LÄHTÖTIEDOT
2 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Juuso Virtanen päivitetty muotoon, jossa se lähtee lausuntokierrokselle marras- /joulukuussa 2014.
3 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) SISÄLLYS 1 Johdanto esta Lähtötieto- ja nykytilamalli Rooli suunnitteluprosessissa Rakenne Lähtötietomalliprosessi Lähtöaineiston hankkiminen Aineiston tilaus Alkuperä- ja metatietojen dokumentointi Tiedostojen sijoittelu kansioihin Lähtöaineiston harmonisointi Tiedostojen ja kansioiden nimeäminen Yleiset vaatimukset nimeämiselle Kansioiden nimeäminen Tiedostojen nimeäminen Tiedostojen sijoittaminen kansioihin Muokkaustoimenpiteet Muokkaustoimenpiteiden dokumentointi Vaatimukset Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Formaatit Aineistojen tarkkuustaso Nimikkeistö Aineisto- ja mallikohtaiset vaatimukset Katselumalli Laatu Dokumentaatio Yleistä Tietomalliselostus, lähtötiedot Laadunvarmistus Lähtöaineisto Lähtötietomalli, muokatut aineistot Tilaajan rooli laadunvarmistuksessa... 20
4 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) 6 Luovutettava aineisto Keltaisella korostevärillä on merkitty sellaiset kohdat, joihin kaivataan lausuntoja ja kommentteja.
5 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) 1 JOHDANTO 1.1 esta Tässä ohjeessa määritellään tie-, katu-, rata- ja vesiväylähankkeita varten muodostettavan lähtötietomallin sisältö sekä sisällölle ja mallin muodostusprosessille asetettavat vaatimukset. 1.2 Lähtötieto- ja nykytilamalli Rooli suunnitteluprosessissa InfraBIM- sanastossa määritellään sekä lähtötietomalli että nykytilamalli: Lähtötietomalli: Eri tietolähteistä saadut tai mitatut tuotteiden, toiminnan ja palveluiden suunnittelua var- ten hankitut lähtötiedot jäsenneltynä digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaa- vamalli, maaperämalli ja nykyisten rakenteiden malli sekä viiteaineisto kuten viranomaisluvat ja päätökset. Lähtötietomalli täydentyy hankkeen edetessä. Nykytilamalli: Tarkasteluhetkeä edustava inframallin tietomäärittelyjen mukainen kuvaus/malli/tietosisältö kohteen todellisista, olemassa olevista rakenteista (kuvaa kohteen nykyistä tilaa sellaisena kuin se todelli- suudessa on). Lähtötietomallilla tarkoitetaan siis tietynlaista tapaa koota, muokata ja hallita hankkeen nykytilaa kuvaavaa lähtöaineistoa. Prosessissa on ensiarvoisen tärkeää dokumentoida huolellisesti sekä lähtötietoihin liittyvät alkuperä- ja metatiedot että lähtöaineistoille suoritettavat muokkaustoimenpiteet. Tavoitteena on harmo- nisoida nykytilaa kuvaavat lähtötiedot mahdollisimman pitkälle sellaiseen muotoon, joka tukee tietomalli- pohjaista suunnittelua. Tavoitteena on koota lähtötietomalli mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen suunnitteluprosessin alkua, jotta suunnitteluvaiheen suunnittelijalla on välittömästi käytössään kattavat lähtöaineistot suunnitte- lua varten. Tämän jälkeen lähtötietomalli seuraa hanketta koko sen elinkaaren läpi päivittyen kussakin suunnitteluvaiheessa syntyneiden uusien lähtötietojen osalta (ks. kuva 1 ja kuva 2). Päivitykset voivat olla esim. hankkeen aikana laadittuja uusia pohjatutkimuksia tai tarkempia maastomittauksia. Osa lähtöaineistoista on luettavissa suoraan erilaisista tietovarastoista rajapintojen kautta. Näiden osalta ei ole laadittu selkeitä toimintaohjeita. Haasteena on aineiston mm. päivittyminen. Rajapintojen käytöstä sovitaan hankekohtaisesti.
6 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Kuva 1 lähtötietomalli osana suunnitteluvaihetta Kuva 2 lähtötietomalli osana hankkeen elinkaarta Tulevaisuudessa tavoitetilanteena voidaan pitää tilannetta, jossa lähtötiedot päivittyvät automaattisesti hankkeen edetessä erilaisiin rekistereihin ja tietovarastoihin, joista ne voidaan myöhemmin lukea helposti rajapintojen kautta seuraavan hankkeen lähtötietomalliin Rakenne Lähtötietomalli koostuu hankkeen suunnittelualueen nykytilannetta kuvaavista aineistoista (nykytilamalli), hankkeen suunnittelun kannalta oleellisista viiteaineistoista sekä lähtöaineiston dokumentaatiosta. Viiteai- neistolla tarkoitetaan esimerkiksi viranomaismääräyksiä, suunnitteluun liittyviä muita suunnitelmia yms. Koska lähtötietomalli kuvaa hankkeen suunnittelualueen nykytilaa, se ei sisällä esimerkiksi edellisen suun- nitteluvaiheen suunnitelma- aineistoja. Lähtötietomallihanketta varten luodaan yksiselitteinen nimi, jota käytetään kansion nimeämiseen. Hanke- kansion alle luodaan kolme pääkansiota (ks. Kuva 3): AIEMMAT_VAIHEET: Aiempien suunnitteluvaiheiden aineistoja. RAAKA_AINE: Kansio toimii työkansiona lähtötietomallin muodostamisessa. Kansioon tallennetaan aineistotoimittajilta tilatut ja vastaanotetut lähtöaineistot sellaisinaan. LAHTOTIETO: Kansioon kopioidaan lähtötietomallin kannalta oleelliset aineistot raaka- aineesta ja aiemmista suunnitteluvaiheista. Kansion tiedostot nimetään ohjeiden mukaan ja ne harmonisoidaan mahdollisimman homogeeniseen ja tietomallipohjaista suunnittelua tukevaan muotoon.
7 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) AIEMPI SUUNNITTELUVAIHE RAAKA- AINE A. Maastomalli- aineisto A. Maastomalli- aineisto LÄHTÖTIETO NYKYTILAMALLI B. Maaperämal- liaineisto B. Maaperämal- liaineisto C. Rakenteet ja järjestelmät C. Rakenteet ja järjestelmät D. Kartta- ja paikka- tietoaineisto D. Kartta- ja paikka- tietoaineisto E. Viiteaineisto E. Viiteaineisto LÄHTÖTIETOMALLI Dokumentaatio: Lähtöaineistoluettelo Tietomalliselostus Kuva 3 lähtötietomallin rakenne Pääkansioihin luodaan alakansiot yllä olevan kuvan (Kuva 3) ja alta löytyvän taulukon (Taulukko 1) mukai- sesti. Taulukko 1 lähtötiedon alakansioiden sisältö Alakansio Esimerkit (suunnitteluvaiheesta riippuen) A_maastomalli Maanpintamalli Pintavesitiedot ja/tai -malli Tarkentavat maastotiedot (puusto ja muu kasvillisuus) B_maaperamalli Olemassa olevat pohjatutkimustiedot Avokalliot Tulkitut maalajirajapinnat Pohjavesitiedot Maaperäkartat C_rakenteet Olemassa olevien rakenteiden ja järjestelmien tiedot, esim.:
8 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) o Vesihuoltoverkostot o Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät o Johto- ja laitetiedot o Sillat o Laiturit o Valaistus o Viitoitus ja opastustaulut o Vesiväylien turvalaitteet D_kartta_ja_paikkatieto Kartta-aineistot (pohjakartat yms.) Kaavoitus, museo yms.) Ympäristöaineistot (luonto, kulttuuriperintö yms.) Nykyinen liikenneverkko Pilaantuneet maat Kiinteistörajat ja maanomistajatiedot Toteuttamiseen liittyvät alueiden käyttöoikeudet (tie-, katu- ja rata-alueen rajat, läjitysalueet, väliaikaiset käyttöoikeudet, laskuoja-alueet, suoja-alueet ja vyöhykkeet) Vesiväyläalueet E_viiteaineisto Muut hankkeeseen liittyvät suunnitelmat Maastokäynnit ja valokuvat HUOMIO: Aiemmissa ohjeversioissa esimerkiksi ympäristöaiheiset raportit tallennettiin viiteaineistoon ja näihin liittyvät paikkatietoaineistot tallennettiin kartta- ja paikkatietokansioon, mutta tämä on koettu haas- tavaksi. Tämän vuoksi muutamissa lähtötietomallihankkeissa on päädytty tallentamaan kaikki ympäristöai- heiset aineistot D- osion alle. Kartta- ja paikkatiedon alta on näissä hankkeissa poistettu varsinainen paikka- tietokansio ja sen tilalle on luotu alakansiot esimerkiksi ympäristökohteille ja liikennetiedoille. D- kansion nimestä on saatu ympäristöpuolen ihmisiltä palautetta, että pääkansion nimi on nykyisessä muodossaan epämääräinen. Alakansioihin luodaan tarpeellinen määrä toisen tason alakansioita kaikille aineistoille Lähtötietomalliprosessi Lähtötietomallin muodostusprosessi on kuvattu yksinkertaistettuna kuvassa alla (Kuva 4). Toimeksianto LähtöRetojen Rlaus LähtöRetojen muokkaus LähtöRetomallin luovutus Tilaajan tarkistus Lähtö`etojen laadunvarmistus Dokumentaa`o Laadunvarmistus Dokumentaa`o Lähtö`etomalliaineisto Dokumentaa`o Mallin hyväksyminen tai sen palauaaminen konsul`lle täydenneaäväksi Kuva 4 lähtötietomallin muodostusprosessi Lähtötietomallihanke alkaa toimeksiannosta. Malli voidaan laatia joko suunnitteluhankkeen yhteydessä ennen suunnittelun alkua, tai omana ja suunnittelusta erillisenä toimeksiantonaan. Lähtötietomallia varten tilataan kaikki hankkeen kannalta oleelliset nykytilaa kuvaavat aineistot sekä viiteaineistot, joista dokumen- toidaan kaikki tärkeät alkuperä- ja metatiedot hankkeen lähtöaineistoluetteloon. Aineisto tarkistetaan ja puutteet ja muut erityishuomiot joko korjataan tai dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon. Tämän jälkeen
9 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) aineisto harmonisoidaan mahdollisimman homogeeniseen ja tietomallipohjaisen suunnittelun mahdollista- vaan muotoon. Muokkaustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi koordinaatistomuunnokset tai 2D- aineistojen mallintaminen 3D- muotoon. Toimenpiteet dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon ja aineisto tarkistetaan. Lähtötietojen osalta laaditaan myös tietomalliselostus, jota täydennetään lähtötietomallin muodostamisen yhteydessä. Kun lähtöaineistot ovat valmiita ja dokumentaatio laadittu, voidaan nämä luovuttaa tilaajalle tarkistettavaksi.
10 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) 2 LÄHTÖAINEISTON HANKKIMINEN 2.1 Aineiston tilaus Jo lähtötietomallin lähtöaineistoja tilatessa tulee huomioida se, että tavoitteena on yhdenmukaistaa aineis- tot mahdollisimman pitkälle tietomallipohjaisen suunnittelun mahdollistavaan muotoon. Aineistoja tilates- sa tulee tavoitteena olla: Tilata aineistot valmiiksi tietomallipohjaisissa formaateissa Tilata aineistot valmiiksi oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä Jos tilattuja aineistoja ei saada hankkeessa sovituissa formaateissa ja järjestelmissä, tulee nämä aineistot muokata sovittuun muotoon. Erilaisten aineistojen alueellinen laajuus tulee määritellä aineistokohtaisesti. Esimerkiksi pohjavesialueet tulee selvittää suunnittelualuetta laajemmalta alueelta. Aineistojen tilaamisessa tulee noudattaa olemassa olevia ohjeita, kuten Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet ja taitorakenteiden lähtötieto- ohjetta. 2.2 Alkuperä- ja metatietojen dokumentointi Koska tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa asetetaan suuri painoarvo aineistojen luotettavuudelle ja tarkkuudelle, tulee tilattavista lähtöaineistoista kirjata ylös tietyt oleelliset alkuperä- ja metatiedot hank- keen lähtöaineistoluetteloon. Nämä tiedot on esitetty taulukossa 2 alla. Taulukko 2 lähtöaineistoluetteloon kirjattavat tiedot Tieto RAAKA-AINE Osa, eli aineistotunnus Aineisto Pyydetty/saatu Vastaanottaja Lähde Lähdejärjestelmä Saatu aineisto Selite Sarakkeet alkuperä- ja metatiedoille Kirjaimesta ja numeroista koostuva, lähtöaineiston tai lähtöaineistokoko- naisuuden yksilöivä aineistotunnus. Aineistoa kuvaava nimi Koska aineisto on tilattu / Koska aineisto on vastaanotettu ja tallennettu projektikansioon. Kuka aineiston on tilannut/vastaanottanut. Mistä ja keneltä aineisto on saatu: Yritys tai taho, henkilö ja henkilön yh- teystiedot, rekisteri ja palvelu. Missä koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä aineisto on vastaanotettaes- sa ollut. Lyhyt kuvaus aineistosta: Tiedostot ja tiedostoformaatit. Jos aineistokokonaisuus koostuu lukuisista tiedostoista, voi näistä kirjata tarkemman kuvauksen lähtöaineistoluettelon muille välilehdille. Tavoit- teena on pitää itse lähtöaineistoluettelo suhteellisen yksinkertaisena ja
11 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Kommentit helppolukuisena, mutta kuitenkin luotettavana. Tilattuun lähtöaineistoon liittyvät erityishuomiot ja riskit. Lähtöaineistoluettelon lopusta löytyy oma osio aiempien suunnitteluvaiheiden alkuperä- ja metatietojen kirjaamista varten. 2.3 Tiedostojen sijoittelu kansioihin Tilatut ja aineistotoimittajilta vastaanotetut lähtöaineistot tallennetaan lähtötietomallijaottelun mukaisesti RAAKA- AINE - pääkansion alle, joka toimii lähtötietomallihankkeen työkansiona. Aineistot tallennetaan al- kuperäisillä nimillään niille tarkoitettuihin alakansioihin. Raaka- aine on lähtötietomallin lähtöaineistoa, jo- ten aineistoja tulee pitää koskemattomina. Toisen tason alakansiot nimetään periaatteella mallitunnus, juokseva numero, alaviiva ja aineistotyypin nimi. Toisen tason alakansioihin tallennettavat tiedostot tulisi nimetä joko suoraan tai sijoittaa kolmannen tason alakansioon, joka nimetään yläkansion tunnuksella ja väliviivalla erotellulla toisella juoksevalla nume- rolla. Esimerkki Tiedot suunnittelualueella sijaitsevista teleoperaattoreiden kaapeleista tallennetaan raaka- aineen alakansi- oon Cr_rakenteet, toisen tason alakansioon C03_johto_ja_kaapelitiedot ja kolmannen tason alakansioon C03-6_tele. Tavoitteena on määritellä vielä toisen ja kolmannen tason alakansiot sellaiseen muotoon, että ne olisivat aina vakiot. Kommentit tervetulleita.
12 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) 3 LÄHTÖAINEISTON HARMONISOINTI 3.1 Tiedostojen ja kansioiden nimeäminen Yleiset vaatimukset nimeämiselle Tiedostojen nimeämisessä sallitut merkit ovat a- z, A- Z, väliviiva (- ) ja alaviiva (_). Välilyöntejä, ääkkösiä ja erikoismerkkejä ei saa käyttää. Kansiot ja tiedostot tulisi nimetä mahdollisimman lyhyesti käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen sisältämien tiedostopolkujen merkkirajoitusten takia. Esimerkiksi Windows- käyttöjärjestelmässä tiedostopolun merkki- jono ei saa ylittää 256 merkkiä Kansioiden nimeäminen RAAKA- AINE - kansion ensimmäisen tason alakansiot nimetään aineistotunnuksella, tämän perään lisättäväl- lä r- kirjaimella sekä aineistokokonaisuuden nimellä. Lähtötietokansion ensimmäisen tason alakansioista r- tunnus jätetään pois. Tällä osoitetaan mikä on raaka- ainetta ja mikä lähtötietomalliaineistoa. Kuva 5 Lähtötietomalliprosessin pääkansiot ja ensimmäisen tason alakansiot Toisen asteen alakansiot nimetään periaatteella mallitunnus, juokseva numero, alaviiva ja aineistotyypin nimi. Toisen asteen alakansioihin tallennettavat tiedostot tulisi nimetä joko suoraan tai sijoittaa kolmannen
13 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) asteen alakansioon, joka nimetään yläkansion tunnuksella ja väliviivalla erotellulla toisella juoksevalla nu- merolla. Esimerkki Tiedot hankkeen suunnittelualueen nykyisistä silloista tallennetaan raaka- aineen alakansioon Cr_rakenteet ja toisen asteen alakansioon C01_sillat. Tänne voidaan luoda omat kansiot hankkeen jokaiselle sillalle (C01-1_silta_nro1, C01-2_silta_nro2 jne.) Tiedostojen nimeäminen Kuten kansiotkin, nimetään tiedostot alakansion kirjaintunnuksen ja toisen sekä kolmannen asteen alakan- sioiden numeroinnin mukaan. Tunnuksen ja alaviivan jälkeen aineisto voidaan nimetä kuvaavalla nimellä. Kun aineisto on mallinnetussa muodossa, lisätään aineistotunnuksen perään pieni m- kirjain. Esimerkki Sillasta mallinnetaan PDF- tulosteiden perusteella sillan muoto 3D dwg - formaattiin, jolle annetaan nimi C01-3m_silta_nro3.dwg. Sekä tiedoston että kansion tunnuksen on täsmättävä lähtöaineistoluetteloon merkityn aineistotunnuk- seen. Yksittäiset tiedostot nimetään aineistotunnuksella 3.2 Tiedostojen sijoittaminen kansioihin Lähtötietomallin muodostavat muokatut aineistot tallennetaan LAHTOTIETO- kansiossa samoihin pää- ja alakansioihin kuin missä ne ovat RAAKA- AINE - kansiossa. Tavoitteena on määritellä vielä toisen ja kolmannen asteen alakansiot sellaiseen muotoon, että ne olisivat aina vakiot. Kommentit tervetulleita. 3.3 Muokkaustoimenpiteet Lähtöaineiston muokkaamisella aineistot harmonisoidaan ja yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle tietomallipohjaista suunnittelua tukevaan muotoon. Suunnittelun lähtöaineistoa on sekä kaksi- että kolmi- ulotteisessa muodossa, joten aineistojen mallinnuksella voidaan tarkoittaa eri asioita. Harmonisointitoi- menpiteitä ovat mm.: Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien yhdenmukaistaminen Tiedostoformaattien yhdenmukaistaminen Useampien aineistojen tai tiedostojen yhdistäminen yhdeksi tiedostoksi Aineistojen leikkaaminen tietyllä, aineistokohtaisella aluerajauksella Verkosto- ja pintamallien laatiminen (Inframodel- /LandXML - formaatti) Rakenteiden mallintaminen (esim. sillat vanhoista paperitulosteista) Ympäristöaiheisten rajausten laatiminen ympäristöraporteista. Esimerkki
14 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Alun perin GT- muodossa oleva maastomalli muunnetaan Inframodel- formaattiin. Esimerkki Monesta DWG- tiedostosta koostuva 2D- kartta vesihuoltoverkostoaineistosta muunnetaan yhdeksi ainoaksi Inframodel- muotoiseksi verkostomalliksi. Esimerkki Useasta tif- muotoisesta ortokuvasta muodostetaan yksi ortokuva, josta leikataan pienempi kuva suunnitte- lualueen aluerajauksella. Uusi ortokuva nimetään uudella, tunnistettavalla nimellä. Aineistojen yhdistämisessä tulee huomioida uuden tiedoston tiedostokoko. Liian suuria tiedostoja on syytä välttää, sillä ne voivat aiheuttaa tietokoneille suorituskykyongelmia. 3.4 Muokkaustoimenpiteiden dokumentointi Lähtöaineiston muokkaustoimenpiteet ja - periaatteet dokumentoidaan sekä lähtöaineistoluettelon lähtö- tietosarakkeisiin että tietomalliselostukseen. Lähtöaineistoluettelon lähtötietosarakkeisiin kirjattavat tiedot on esitetty taulukossa 3 alla. Taulukko 3 Lähtöaineistoluettelon sarakkeet muokkaustoimenpiteille Tieto LÄHTÖTIETO Tiedostonimi muokkauksen jälkeen Aineiston muokkaustoimenpi- teet Tekijä / vastuuhenkilö Kommentit / havainnot / on- gelmat /riskit Yrityskohtaiset merkinnät Selite Sarakkeet muokkaustoimenpiteille ja niiden tarkemmille tiedoille Lähtöaineiston nimi muokkausten jälkeen. Kuvaus lähtöaineistolle suoritetuista harmonisoimistoimenpiteistä. Muokkaukset laatinut henkilö/henkilöt. Muokattuun lähtöaineistoon liittyvät erityishuomiot, ongelmat ja riskit. Mahdollinen kenttä esimerkiksi yritystenväliseen tiedonsiirtoon, mikäli hankkeella on useampi laatijataho. Lähtöaineistoluettelon lähtötietomallisarakkeisiin kirjataan huolellisesti ylös mitä aineistolle on tehty, miten toimenpide on tehty, millä ohjelmalla tai työkalulla kyseiset muokkaukset on tehty ja mikä versio ohjelmis- tosta tai työkalusta on ollut käytössä. 3.5 Vaatimukset Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien osalta noudatetaan mallinnusvaatimusten toisessa osassa (yleiset vaatimukset) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia.
15 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Formaatit Formaattien osalta noudatetaan mallinnusvaatimusten toisessa osassa (yleiset vaatimukset) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia Aineistojen tarkkuustaso Lähtötietomallin hyödynnettävyyden kannalta aineistojen tarkkuustason tulee olla mahdollisimman korkea. Ongelmaksi nousee lähtötietomallin lähtöaineiston heterogeenisuus ja monimuotoisuus. Eri aineistojen tarkkuustaso tulee sopia erikseen malli- ja tekniikkalajeittain hankkeen alussa. Lähtötietomallin luotettavuuden takaamiseksi tulee tarkkuustaso dokumentoida eri aineistojen osalta mahdollisimman huolellisesti niin lähtöaineistoluetteloon kuin lähtöaineistojen malliselostukseenkin. Aineistoista tulee käydä selvästi ilmi ovatko ne tarkemitattua tietoa vai arvioitua tietoa. Koska toistaiseksi ei ole tekniikkaa liittää metatietoja suoraan aineistoihin, tulee aineiston tarkkuus selostaa tarkasti lähtötietomallin dokumentaatioon (lähtöaineistoluettelo, tietomalliselostus) Nimikkeistö Nimikkeistöjen osalta noudatetaan mallinnusvaatimusten toisessa osassa (yleiset vaatimukset) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia Aineisto- ja mallikohtaiset vaatimukset Maastomalli Maastomalliaineistolle asetetaan vaatimuksia mm.: mittausperustan pisteille yksikäsitteisten kohteiden mittauksen keskivirheelle pinnan korkeuden interpoloinnin keskivirheelle taiteviivojen ja hajapisteiden pistevälille. Maastomallin ja mittausperustan laatimisesta on kirjoitettu mm. julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje ja niiden tilaamisesta julkaisussa Liikenneviras- ton ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Vesiväylillä suoritettavista tutkimuksista on kirjoitettu julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2013 Vesiväylätutkimusten yleisohjeet. Maaperämalli ja pohjatutkimukset
16 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Pohjatutkimuksia tehdään suunnittelun eri vaiheissa siten, että tutkimusten tarkkuus vastaa kunkin suun- nitteluvaiheen vaatimuksia. Koska rakennussuunnitelma tehdään usein juuri ennen rakentamista tai raken- tamisen aikana, on tärkeää, että jo aikaisempien suunnitelmavaiheiden yhteydessä tehdään kattavat pohja- tutkimukset. Pohjatutkimuksille asetetaan vaatimuksia mm tutkimuspisteiden paikalleen mittaamiselle. Pohjatutkimuksista ja niiden tilaamisesta on kirjoitettu julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maas- totietojen hankinta Toimintaohjeet. Vesiväylillä suoritettavista tutkimuksista on kirjoitettu julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2013 Vesiväylätutkimusten yleisohjeet. Maaperämallissa maakerrosrajapinnat tulkitaan topografian ja pohjatutkimustuloksien perusteella erillisinä pintoina, esimerkiksi kallion pinta tai saven alapinta. Maakerrosrajapinnat muodostuvat kuten maastomal- litkin pisteistä ja viivoista sekä niistä muodostetusta kolmiopinnasta. Kalliopinnan osalta on erotettava avo- kalliopisteet ja - viivat, varmistetun kallionpinnan pisteet ja tulkitut pisteet ja viivat. Muiden maaperämallin pintojen osalta pohjatutkimuksen kohdalla tehdyt tulkinnat muista lisätulkinnoista. Rakenteet ja järjestelmät Rakenteiden mallintamisessa tulee tasot ja objektit litteroida voimassa olevan Infra- nimikkeistön mukaan. Raiteen kartoitukselle asetetaan vaatimuksia mm. radan keskilinjan ja korkeusviivan taso- ja korkeuskoor- dinaattien maksimivirheelle. Raiteen kartoituksen tilaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet ja mittaamisesta julkaisuissa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahank- keiden maastotiedot Mittausohje sekä Liikenneviraston ohjeita 3/2010 RATO 2 Radan geometria. Kartta- ja paikkatietoaineistot Kiinteistötietojen ja pohjakartan tilaamisesta on säädetty mm julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Pohjakartan mittaamisesta on säädetty julkaisussa Liikennevi- raston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje. Muu aineisto llmakuvien tilaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Ortokuvien mittaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje.
17 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Sito Oy / Juha Liukas, Juuso Virtanen 4 KATSELUMALLI Hanketta voidaan esitellä havainnollisella katselumallilla, johon voidaan yhdistää sekä suunnitelmia että suunnittelualueen nykytilaa kuvaavat tiedot. Katselumalliin on mahdollista luoda erilaisia näkymiä, joilla voidaan esittää mm. suunnitelmia, pelkkää nykytilaa ilman suunnitelmia, ympäristökohteita yms. Katselumallia luotaessa on syytä pitää mielessä mitä tarkoitusta ja ketä varten se luodaan. Asukas- ja yleisö- tilaisuuksia varten luotava malli on usein visuaalisesti näyttävämpi (ks. kuva 6), kuin teknistä suunnittelua tai rakentamista varten luotavat mallit. Näiden mallien pääpainon tulisi olla teknisemmässä esitystavassa. Kuva 6 Katselumalli, jossa on esitetty mm. uusia tie- ja katujärjestelyitä sekä ympäristökohteita erivärisinä alueina Luonnosversio
18 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Erillisen katselumallin laatiminen tuottaa yleensä lisätyötä, minkä vuoksi sen tarpeellisuutta hankkeessa tulee miettiä tapauskohtaisesti. Jos mahdollista, voidaan malleja esitellä esimerkiksi suunnittelupalavereis- sa suoraan suunnittelutietokannasta (kuva 7). Kuva 7 Kuvakaappaus suunnitteluohjelmiston 3D- näkymästä
19 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) 5 LAATU 5.1 Dokumentaatio Yleistä Huolellisesti toteutettu dokumentaatio luo pohjan mallin laadulle ja luotettavuudelle. Lähtötietomallin dokumentaatiota on käsitelty aiemmissa luvuissa ja se koostuu seuraavista asiakirjoista: Lähtöaineistoluettelo, johon kirjataan ylös sekä kaikki oleelliset alkuperä- ja metatiedot tilatuista ja vastaanotetuista lähtöaineistoista että lähtöaineistolle suoritetut muokkaustoimenpiteet. Lähtöaineistojen tietomalliselostus (ks. luku alla) Tietomalliselostus, lähtötiedot Tietomalliselostuksesta yleisesti on kirjoitettu tarkemmin mallinnusvaatimusten toisessa osassa (yleiset vaatimukset). Tietomalliselostus lähtötietojen osalta on dokumentaatio lähtötietomallin tilasta ja sisällöstä. Selostukseen tulee kirjata kaikki lähtöaineistojen luotettavuuteen ja käyttöön vaikuttavat seikat, sillä se toimii testamenttina seuraavan vaiheen suunnittelijalle. Selostuksesta tulee käydä ilmi: Yleinen osa o Hankkeen tausta ja tavoitteet o Työn sisältö ja ohjaus o Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä o Muuta huomioitavaa Selostus lähtötietomallista o Lähtöaineistoluettelo o Aineistokohtaiset selostukset Mitä on tehty Miten on tehty Mitä ohjelmistoja ja työkaluja on käytetty (myös ko. ohjelmistojen versiot). Dokumentaatiota laadittaessa on syytä pitää mielessä, että lähtöaineistoluettelo ja tietomalliselostus ovat kaksi toisiaan täydentävää dokumenttia. Lähtötietoluetteloa voidaan pitää tarkkana kuvauksena lähtötie- tomallin aineistoista ja tietomalliselostusta enemmän kuvauksena siitä mitä on tehty, millä tavalla ja mitä huomioita sekä riskejä aineistoihin liittyy. Turhia ja päällekkäisiä tuplakirjauksia on syytä välttää dokumen- taatiota laadittaessa. 5.2 Laadunvarmistus Lähtöaineisto Lähtöaineistolle tulee suorittaa aina vastaanottotarkastus. On tärkeää, että: aineisto on ajantasaista aineistossa ei ole puutteita
20 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) aineiston tarkkuus vastaa hankkeen vaatimuksia aineistossa ei ole selkeitä virheitä ja ongelmia, tai ko. virheet ja puutteet on selostettu dokumenttei- hin Lähtöaineistoluettelo tulee tarkistaa, että se sisältää kaikki lähtöaineistoon liittyvät oleelliset alkuperä- ja metatiedot sekä erityishuomiot, puutteet ja riskit Lähtötieto, muokatut aineistot Lähtötiedolle on syytä suorittaa mm. seuraavanlaisia tarkastustoimenpiteitä: Formaattimuunnokset tarkistetaan avaamalla aineistot suunnitteluohjelmistolla ja tarkistamalla ai- neistojen sisältö ja ulkoasu visuaalisesti Koordinaatistomuunnokset tarkistetaan vertailemalla aineistoja referenssiaineistoihin Alueellisten rajausten sopivuus tarkastetaan taustakartan avulla Tarkastetaan, että tiedostot ovat sijoiteltuna oikeisiin kansioihin. Kuten raaka- aineenkin osalta, muokattujen lähtötietojen laadunvarmistuksen perusta on havaintojen, puutteiden sekä suoritettujen muokkaustoimenpiteiden dokumentointi. Maastomalli Maastomallin laadunvarmistus käynnistyy maastomallin toimittajan suorittamista tarkastuksista, jotka on esitetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje. Lähtötietomallin laatijan tulee suorittaa mallille seuraavat tarkistustoimenpiteet: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Pistokokeina muutamien leikkausten tarkistukset Maastomallin koodien tarkistus. Maaperämalli Maaperämallille tulee suorittaa seuraavat tarkastustoimenpiteet: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Leikkausten läpikäynti ja vertailu kairauksiin Korkeus- ja syvyyskäyrien muodostus ja tarkistus Maalajirajapintojen ja kallionpinnan rajapintojen törmäys- sekä leikkaustarkastelut. Rakenteet ja järjestelmät Rakenteille ja järjestelmille tulee suorittaa seuraavia tarkastustoimenpiteitä: Törmäystarkastelut
21 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Nimikkeiden ja termien tarkistus Geometrioiden tarkistus Kartta- ja paikkatietoaineistot Formaattimuunnoksen läpikäyneet tiedostot avataan ja tarkistetaan visuaalisesti. Korkeus- ja/tai koordinaattimuutoksen läpikäyneet aineistot tarkistetaan vertailemalla niitä referenssiai- neistoihin. Muu aineisto Formaattimuunnoksen läpikäyneet tiedostot avataan ja tarkistetaan visuaalisesti. Korkeus- ja/tai koordinaattimuutoksen läpikäyneet aineistot tarkistetaan vertailemalla niitä referenssiai- neistoihin Tilaajan rooli laadunvarmistuksessa Vastuu lähtötietomallista ja sen luotettavuudesta on lähtötietomallin laatijalla. Tilaajan tehtäväksi proses- sissa jää mallin laatijan laadunvarmistusdokumentaation läpikäyminen, minkä perusteella tilaaja joko hy- väksyy lähtötietomalliaineiston tai palauttaa sen mallin laatijalle täydennettäväksi. Laadunvarmistusdoku- mentaatiota on edellä mainitut lähtöaineistoluettelo, toimenpideselostukset sekä lähtötietomallin mal- liselostus.
22 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) 6 LUOVUTETTAVA AINEISTO Lähtötietomallin luovuttaminen ja julkaisu on projektikohtaista ja siitä sovitaan hankkeen alussa. Luovutet- tavia aineistoja ovat kuvan 3 mukaiset raaka- aine, lähtötiedot (nykytilamalli + viiteaineisto) sekä näihin liittyvä dokumentaatio (lähtöaineistoluettelo ja tietomalliselostus). Luovutusmuodosta sovitaan erikseen. Lähtötietomalli voidaan luovuttaa esimerkiksi DVD:llä, ulkoisella ko- valevyllä tai internetin yli erinäisten palveluiden kautta.
PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet
PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet Osa 2.0 LÄHTÖTIEDOT 8.10.2013 PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 1 (19) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 24.8.2012
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV 2015
Osa 3 LÄHTÖTIEDOT Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus ja koordinointi Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta Inframallintaminen Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta
LisätiedotInfraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet, osa 2: Lähtötietomalli 1 Kirjoittaja Juuso Virtanen, Sito Oy
InfraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet, osa 2: Lähtötietomalli 1 LUONNOS 24.8.2012 Osa 2. LÄHTÖTIETOMALLIN VAATIMUKSET JA OHJEET 1 LÄHTÖTIETOMALLIN TAVOITTEET Lähtötietomallin muodostamisprosessin määrittäminen
LisätiedotTietomalliselostus, lähtötiedot liite 2
Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Osa 3 Liite 2 LÄHTÖTIEDOT 5.5.2015 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 2 (8) SISÄLLYS 1 Yleistä... 4 1.1 Tausta ja tavoitteet... 4 1.2 Työn sisältö ja ohjaus...
LisätiedotMaa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys
Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5
LisätiedotDigitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun
Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun Kiviaines- ja murskauspäivä 19.1.2018 Juha Liukas Johtava asiantuntija, InfraBIM Dokumenttien hallinnasta
LisätiedotKruunusillat joukkoliikenneyhteys
Kruunusillat joukkoliikenneyhteys Tiedonhallinta Ville Alajoki Kruunusillat, joukkoliikenneyhteys Keskustan raitiotien päätepysäkki Katu-, raitiotieyhteydet Nihdissä Katu-, raitiotieyhteydet keskustasta
LisätiedotHANKKEEN NIMI LÄHTÖAINEISTOLUETTELO Suunnitelman koordinaatisto ETRS-GK27 (Euref-FIN) / N2000 (esimerkki)
Suunnitelman koordinaatisto ETRS-GK27 (Euref-FIN) / (esimerkki) A A1 A11 Maastomalli Maastomalli Perusmittaukset A11-1 Maastomalli Seppo Suunnittelija ELY-keskus Henkilö X Maastomalli.gt USB-muistilla.
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -
LisätiedotYIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa
YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5.5.2015 Niko Janhunen Ohjeen rajaukset Ohje käsittelee: Teiden, katujen, puistojen ja ratojen mallinnusta Suunnitteluvaiheet ennen
LisätiedotAvoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014
Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja
LisätiedotTietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa
Tietomallityöskentelyn hyödyntäminen Liikennevirastossa Kehto foorumi 10.11.2016 10.11.2016 Heikki Myllymäki / Tiina Perttula 10.11.2016 Heikki Myllymäki 2 Heikki Myllymäki 3 10.11.2016 Heikki Myllymäki
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV2015
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 11.1 Infran hallinta Tieverkon kunnossapidon mallivaatimukset 23.4.2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 1 (9) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria
LisätiedotSillat ja taitorakenteet
Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa
LisätiedotMaastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen
Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet
LisätiedotKokemuksia tietomallipohjaisen
Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997
LisätiedotPRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet
PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa INFRAMALLINLAADUNVARMISTUS 3.4.2013 1 (21) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus
LisätiedotPilotti 10: Vt 14 Laitaatsalmen lähtötietomalli. InfraFINBIM pilottiraportti
1 (19) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti 10: Vt 14 Laitaatsalmen lähtötietomalli InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty)
LisätiedotTietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet
Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit
LisätiedotPRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet
Osa 7 28.4.2014 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty
LisätiedotLiite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen
LisätiedotPRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet
Osa 7 20.9.2013 1 (22) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin laadunvarmistus 0.5 03.04.2013 Erkki Mäkinen Täydennyksiä, lähetetty
LisätiedotSiltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat
Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)
LisätiedotInframodel tiedonsiirto 23.8.2006
Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon
LisätiedotInfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi
InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen
LisätiedotPRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet
PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.0 Tietomallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Tieverkon ylläpidon mallivaatimukset 5.4.2014
LisätiedotSuunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje
Suunnitteluohje HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1.9.2014 Kadunsuunnittelun inframalliohje 2/20 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Liittyvät ohjeet... 4 3 Ohjeen
LisätiedotTIETOMALLIPOHJAISEN PROJEKTIN KULKU KATUSUUNNITTELUSSA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA TIETOMALLIPOHJAISEN PROJEKTIN KULKU KATUSUUNNITTELUSSA T E K I J Ä : Arttu Santala SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä
LisätiedotInframallit Liikennevirastossa 10.9.2014
Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä
LisätiedotTietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015
Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella
LisätiedotINBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan
INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena
LisätiedotKaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen
Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen 4.2.2016 Viimeaikaisia mallinnuksia CityPlanner Online on selaimella (WebGL)käytettävä 3D-visualisointipalvelu ja vuorovaikutustyökalu. Leppävaarasta
LisätiedotINFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA
INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille
LisätiedotDigitaalinen luovutusaineisto
Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke
LisätiedotRauli Hämäläinen TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRAHANKKEES- SA
Rauli Hämäläinen TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRAHANKKEES- SA TIETOMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRAHANKKEES- SA Rauli Hämäläinen Opinnäytetyö Kevät 2014 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu
LisätiedotPilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma
LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus
LisätiedotMallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014
Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja yhteistyön paranemista
LisätiedotInframallintamisen mahdollisuudet
Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon
LisätiedotVaatimukset johtokartoituksille
Vaatimukset johtokartoituksille, paikkatietoaineistot 26.2.2014 Päivitetty 7.11.2014: luku 2, Mittauksen suorittaja Päivitetty 19.9.2016: Johtokarttapalvelun osoite ja poistettu luku 2, Mittauksen suorittaja
LisätiedotLiite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen
LisätiedotSiltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat
Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)
LisätiedotLiite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös
LisätiedotViasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy
Mallipohjaista projektinhallintaa Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy Web-pohjainen projektiportaali, mikä tarjoaa tehokkaat työvälineet hankkeen tietojen hallintaan, aineiston
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV 2014
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A- Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 27.6.2014 2 (16) Dokumentin
LisätiedotYleisten inframallivaatimuksien mukaisen lähtöaineiston tutkimus Imatran kaupungille
Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka Lappeenranta Rakennustekniikan koulutusohjelma Infratekniikan suuntautumisvaihtoehto Mikko Lonka Yleisten inframallivaatimuksien mukaisen lähtöaineiston tutkimus Imatran
LisätiedotPRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet
Osa 3 29.11.2013 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013 Niko Janhunen Eri suunnitteluvaiheiden lyhyet kuvaukset
LisätiedotKieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä
Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc
LisätiedotPRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit
Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA?
MISSÄ MENNÄÄN TIETOMALLINNUKSESSA? 12.01.2016 Juha Liukas Sito Oy, johtava asiantuntija Infran tiedonhallinta ja tietomallinnus buildingsmart Finland Infra-toimialaryhmän pj Sisältö - tietomallinnus infra-alalla
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Prosessimuutos kohti laajamittaista tietomallintamisen hyödyntämistä Tiina Perttula Built Environment Process
LisätiedotLaadunhallinta Infratyömaalla
Laadunhallinta Infratyömaalla Mittaamaalla, mallintamalla, yhteensovittamalla 6.11.2018 BIM KEHITYS 2 TERMIT JA FORMAATIT Mallipohjaiset formaatit tukevat geometrian lisäksi laajan ominaisuustiedon välitystä.
LisätiedotTie- ja ratahankkeiden inframalliohje. Liikenneviraston ohjeita 12/2017
Liikenneviraston ohjeita 12/2017 Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje Liikenneviraston ohjeita 12/2017 Liikennevirasto Helsinki 2017 Kannen kuvat: Sito Oy Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV2014
Osa 5.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 3.12.2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 1 (25) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 3.12.2014
LisätiedotAsemakaavoituksen lähtötiedot Kuntapilotti visiotyöpaja Anssi Savisalo ja Arla Hillner
Asemakaavoituksen lähtötiedot Kuntapilotti visiotyöpaja 20.9.2018 Anssi Savisalo ja Arla Hillner Miksi vakioidut lähtötiedot Lähtötietojen ymmärrettävyys paranee. Yhtenäiset lähtötiedot lisäävät myös suunnitelmien
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Vt 25 parantaminen
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV 2015
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu
LisätiedotLiikenneviraston tavoitteita 15.1.2014
Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 5, 3.10.2012 Nissolan ratasuunnitelma SITO / Juha Liukas Built Environment Process
LisätiedotRiikka-Mari Määttä MAAPERÄN MALLINTAMINEN
Riikka-Mari Määttä MAAPERÄN MALLINTAMINEN MAAPERÄN MALLINTAMINEN Riikka-Mari Määttä Opinnäytetyö Kevät 2015 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-toteutus, esimerkkitiedostot 1.3.2013 Built Environment Process Innovations Reengineering Esimerkit
LisätiedotToteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu
Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella 1.2.2017 Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Yleistä hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet, ratahanke Tampere-Jyväskylä,
LisätiedotMallipohjaisen hankkeen hyödyt
Mallipohjaisen hankkeen hyödyt Tilaajan mietteitä 1.12.2015 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin
LisätiedotBIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala
BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV 2015
Osa 5.3 Koekäyttöön ja pilotointiin 5.5.2015 1 (23) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.9 21.4.2015 Petteri Palviainen pilotointia varten 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0
1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen
LisätiedotSÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset
04.02.2005 1 (15) SÄHKE-hanke Tekninen mallintamisen Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala
LisätiedotSuunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa
Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa CityGeoModel seminaari 1.4.2016 klo 11:00-11:15 Matti Kalliomäki ja Kalle Hollmén / Saanio & Riekkola Oy 1.4.2016 Saanio & Riekkola
LisätiedotINFRAN TIETOMALLINNUKSEN VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ
INFRAN TIETOMALLINNUKSEN VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ Veli-Pekka Mäkinen Opinnäytetyö Huhtikuu 2018 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Infrarakentaminen TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennus- ja
LisätiedotJuuso Virtanen. Väylähankkeen lähtötietomalli ja sen muodostaminen
Juuso Virtanen Väylähankkeen lähtötietomalli ja sen muodostaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri AMK Rakennustekniikka Opinnäytetyö 25.4.2011 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto
LisätiedotPRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet
PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 6 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A-Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 12.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotInframodel-pilottihanke. Infra-alan tuotemalliseminaari
Inframodel-pilottihanke Infra-alan tuotemalliseminaari 11.10.2006 Inframodel 2 -tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi
LisätiedotTie- ja ratahankkeiden inframalliohje
LUONNOS 2.11.2016 Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Tie- ja ratahankkeiden inframalliohje Liikenneviraston ohjeita xx/2016 Liikennevirasto Helsinki 2016 Kannen kuva: Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)
LisätiedotRASTI Työpaja Ryhmä 3 Paikkatieto 1 RASTI
RASTI Työpaja 8.5.2018 Ryhmä 3 Paikkatieto 1 RASTI Paikkatiedon käyttötapauksia Kuntaympäristössä intensiivistä tiedonvälitystä, suuri hyöty standardoinnista GIS-1 Asemakaavan laatimisen lähtötietojen
LisätiedotSuunnittelun lähtöaineisto 3D:hen ja tietomallipohjaiseksi
Suunnittelun lähtöaineisto 3D:hen ja tietomallipohjaiseksi Miten kaupunkimallitietoja hallitaan Kaupunkimallit 2017 8.11.2017 Mirja Metsälä Asemakaavoitus ja suunnittelun pohja-aineisto Nykyinen MRL 55:
LisätiedotMaastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,
LisätiedotPRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet
PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 5 5.3.2014 Pöyry Finland Oy / Aki Leislahti, Ilkka Puustinen, Harri Sivonen, Markus Lakanen, 1 (16) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus
LisätiedotMallipohjainen radanrakentamisen automaatio
Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen
LisätiedotPRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet
Osa 4 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA Destia Oy / Sami Snellman 3.9.2013 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 1 (30) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria
LisätiedotOppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta
Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?
LisätiedotTyökoneohjauksen perusteet
Työkoneohjauksen perusteet TIETOMALLIRAKENTAMINEN NOVATRON - TUOTTEILLA Petteri Palviainen Petteri 19.4.2016 13.6.2016 Palviainen Infrarakentamisen työkoneautomaatio Työkoneet varustetaan koneohjausjärjestelmillä
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotInfra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006
Tiepiirit 1 (1) 15.11.2007 15977/2006/30/5 Infra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006 Tiehallinto, Ratahallintokeskus; Inframodel-ohje
LisätiedotOhjeita kirjan tekemiseen
Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6
LisätiedotUAV:n avulla tuotetun fotogrametrsine pistepilven hyödyntäminen infrahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa Olli Sihvola, työpäällikkö, SRV
UAV:n avulla tuotetun fotogrametrsine pistepilven hyödyntäminen infrahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa Olli Sihvola, työpäällikkö, SRV 1 2018-11-09 Gendiatur, que reiunt explabo. Ut asinctiis de
LisätiedotSuravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta
Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus 7.4.2015, Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset
LisätiedotLÄHTÖTIETOMALLIN LAADUNVARMISTUS VESIVÄYLÄSUUNNITTELUSSA
Opinnäytetyö (AMK) Rakennustekniikan koulutusohjelma Infratekniikka 2016 Arto Piispanen LÄHTÖTIETOMALLIN LAADUNVARMISTUS VESIVÄYLÄSUUNNITTELUSSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKatsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin
Katsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin Tarmo Savolainen, Kehittämispäälliikkö InfraBIM, Liikennevirasto 26.4.2018 Liikenneviraston Digitalisaatiohanke Tietomallipohjainen
LisätiedotKalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje
Kalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje Louhinta- ja kalliotekniikanpäivät 17.1. - 18.1.2019 Väylävirasto / Sitowise Oy Kalliotunnelin elinkaaren ohjeistusta 3 Väylävirastolta puuttuu kalliotunnelin
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV2015
Osa 8 15.4.2015 Tekla Oy/ Erkki Mäkinen, Sito Oy / Ilkka Tieaho, Proxion Oy/ Juha Parkkari 1 (18) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin
LisätiedotHS-Veden tarkemittausohje versio 1.9.2014
HS-VESI HS-Vedentarkemittausohjeversio1.9.2014 Jarno Laine 1.9.2014 REV. 1.9.2014 lisätty tonttijohtojen päiden mittausohje, sekä mittaustietojen sähköpostiosoite HS-Vedentarkemittausohjeversio1.9.2014
LisätiedotKoekäytössä. 20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE
20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta Koekäytössä oleva ohje 22.5.2014
LisätiedotNORDEAN WEB SERVICES YHTEYDEN KÄYTTÖÖNOTTO
1 (11) NORDEAN WEB SERVICES YHTEYDEN KÄYTTÖÖNOTTO Sisältö 1 Web Services yhteyskanavan käyttöönotto... 1 2 Web Services varmenteiden tallennus... 2 2.1 Käyttäjätunnuksen tallennus Maksuliikenne-ohjelmistoon...
LisätiedotTUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä
TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä
LisätiedotVisma Business AddOn Factoring-laskuaineisto. Käyttäjän käsikirja
Visma Business AddOn Factoring-laskuaineisto Käyttäjän käsikirja Oppaan päiväys: 09.06.2011 Asiakaspalvelu: Helpdesk: www.visma.fi Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin
LisätiedotJyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA
Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta
LisätiedotISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ,
ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ, 2.10.2013 HELSINGIN KAUPUNKI Yleistä Nämä tietomallivaatimukset, -bonukset ja -sanktiot koskevat Isoisänsiltaa
Lisätiedot