EPV BIOTURVE OY. MÄRKÄNEVAN (Maalahti) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA
|
|
- Lauri Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EPV BIOTURVE OY MÄRKÄNEVAN (Maalahti) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy
2 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila Vesistö, sen tila ja käyttökelpoisuus Maaperä ja pohjavesi Kalasto ja kalastus Asutus, elinkeinotoiminta ja muu maankäyttö Vesistön ja rantojen käyttö Liikenne TOIMINNAN KUVAUS Hankkeen tarkoitus Alueen kuntoonpanosuunnitelma rakenteineen ja ympäristönsuojelurakenteiden kustannusarvio Tiedot tuotannosta Jälkihoito ja käyttö Liikenne ja liikennejärjestelyt Poltto- ja voiteluaineet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Pintavesiin kohdistuvien päästöjen rajoittaminen Turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja hoidon toteuttaminen Sarkaojien vesiensuojelurakenteet Virtaaman säätö Laskeutusaltaat Pintavalutuskenttä Eristysojien vesiensuojelurakenteet Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteiden käsittely TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Luonto Vesistön tila ja veden laatu (pintavedet) Maaperä ja pohjavesi Kalasto ja kalastus Asutus, elinkeinotoiminta ja muu maankäyttö Vesistön ja rantojen käyttö Pöly, melu ja liikenne TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT, ONNETOMUUKSIEN ESTÄMINEN SEKÄ POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEET SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN MUUT TOIMENPITEET KORVAUSESITYS... 37
3 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI - hakija Märkänevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan hakija on EPV Bioturve Oy. EPV Bioturve Oy on EPV Energia Oy:n tytäryhtiö, joka on perustettu maaliskuussa 2008 turvaamaan kotimaisen polttoaineen saatavuutta Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien lämmitykseen käytettäville lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksille. Alkuvuosina yhtiön toiminta keskittyy energiaturve-tuotantoon soveltuvien maaalueiden hankintaan. Yhtiön tavoitteena on aloittaa turvetuotanto vaiheittain. Vaasan käyttöpaikkavaihtoehdossa polttoaine käytetään Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevalla Vaskiluoto 2 voimalaitokseen rakennettavalla kaasutuslaitoksella. Kaasutuslaitos kytketään osaksi nykyistä voimalaitoskattilaa. Kaasutuslaitoksen termisessä prosessissa valmistetaan kaasua turpeesta ja biopolttoaineista. Kaasutuslaitoksen rakentamisen tavoitteena on vaihtaa voimalaitoksen polttoaineena käyttämästä kivihiilestä merkittävä osa kotimaisiin, uusiutuviin polttoaineisiin. Laitoksen polttoaineteho on 140 MW. Voimalaitoksen tuotanto vaihtelee vuosittain mm. sähkön markkinatilanteesta riippuen. Laitos on viime vuosina tuottanut lähes 90 % Vaasan kaukolämmön tarpeesta. Kaasutuslaitoksen rakentamisen myötä polttoaineiden osuudet muuttuisivat nykytilanteesta siten, että turpeen ja biopolttoaineiden osuus polttoaineiden kokonaisenergian määrästä olisi %. Arvioidut vuotuiset polttoainemäärät kaasutinlaitoksen ollessa käytössä noin tuntia vuodessa ovat: kivihiili t/a (vaihteluväli % polttoainemäärästä) sekä turve ja biopolttoaineet t/a (vaihteluväli 0 30 % polttoainemäärästä). Kaasutuslaitoksen mahdollisia biopolttoaineita ovat muun muassa puu-, metsä- ja kantohakkeet, ruokohelpi, olki, puru, kutterilastu ja kuori. Eri polttoaineiden osuudet voivat vaihdella käyttötilanteiden ja biopolttoaineiden saatavuuden mukaan. Näiden polttoaineiden lisäksi kaasutuslaitoksella käytetään pieniä määriä kevyttä ja raskasta polttoöljyä käynnistys- ja häiriötilanteissa. Hakijan postiosoite on: EPV Bioturve Oy Frilundintie VAASA Hankkeesta voi pyytää tietoja Timo Oravalta EPV Bioturve Oy (puh ). timo.orava@epv.fi - hanke ja sen sijainti EPV Bioturve Oy suunnittelee Maalahden kunnan alueella sijaitsevan Märkänevan kunnostamista turvetuotantoon. Alueen turvetuotanto käytetään hakijan Seinäjoen voimalaitoksen polttoainehuoltoon. Alueelle suunnitellun turvetuotantosuon sarka-ala on 66,3 ha. Suon auma-alueiden ala on 6,3 ha. Hanke sijaitsee Maalahden keskustasta noin 13 km kaakkoon. Hanke sijaitsee karttalehden alueella. Hankkeen tuotantoala sijoittuu hakijan hallussa olevalle alueelle. Alueen (lohkot 1-4) vedet laskevat metsäojituksen kautta Sarvijokeen, joka laskee Maalahdenjokeen. 1
4 - toiminta ja sen kuvaus Märkänevan tuotantoalueen pinta-ala on 66,3 ha (sarka-ala). Auma-alueiden ala on 6,3 ha. Tuotantoalueilta jyrsitty ja kuivatettu turve kerätään ja varastoidaan viidelle auma-alueelle. Aumoista turve kuljetetaan talvikautena voimalaitoksen käyttöön. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla. Turve kuljetetaan voimalaitokselle rekoilla. Märkänevan tuotanto aloitetaan kunnostamalla suo turvetuotantokuntoon. Kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat, pumppaamo ja pintavalutuskenttä). Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet (sarkaojien allassyvennykset ja sihtiputket sekä putkipadot kokoojaojiin). Märkänevan vedet johdetaan tuotantoalueen pohjoisosaan sijoittuville laskeutusaltaille, pumppaamolle ja edelleen pintavalutuskentälle. Kuivatusvedet käsitellään jokaisen sarkaojan päässä sarkaoja-altaalla ja sihtiputkella. Tuotannon ulkopuolisena aikana vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta laskuojaan. Putkipatojen avulla virtaamahuippuja varastoidaan tuotantoalueen ojastoon ja samalla käytetään ojastoa kiintoaineen laskeutukseen. Ojien kaivutyöt tehdään talvella. Tuotantoalueen pinta pyritään muokkaamaan riittävästi peruskuivalla alueella ojaston kaivun jälkeen seuraavana kesäkautena. Suunnitellusta turvetuotantoalueesta osaa aluetta voidaan joutua peruskuivattamaan yhden kesän. Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto. Tuotannon loputtua alueen jatkokäyttö muotona tulee olemaan maaja/tai metsätalous. Turvetuotantotoiminta Märkänevalla tapahtuu tuotantoalueen sisällä. Turvetuotannon meluhaitat ja pölypäästöt rajoittuvat tuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Turvetuotantokaluston huollosta ja alueella toimimisesta syntyvä jäte kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvälle ojitukselle, jos tuotantoalue on yli 10 ha, on oltava ympäristölupa ja lupa-asia käsitellään ympäristölupavirastossa. EPV Bioturve Oy hakee Märkänevalle ympäristölupaa turvetuotantoon. Alueelle suunnitellun tuotantoalueen sarka-ala on 66,3 ha ja auma-alueiden ala 6,3 ha. 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Hakijalla on hallussa tuotantoon suunniteltu alue. Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä
5 KUVA 1: Pohjanmaan maakuntakaava Märkänevan alueelta ( Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä Märkänevan suoalueella. Märkänevan lounaispuolella on pohjavesialueen ja vedenottamon merkintä. Suoalueen lounaispuolen tiellä (Jurvantie) on pyöräilyreitin merkintä. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (I luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (II luokan) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille ei tule sijoittaa mm. uusia turkistarhoja, karjasuojia tai lantavarastoja eikä sellaisia teollisuuslaitoksia, joissa käsitellään vaarallisia aineita. Uusien teiden ja lentokenttien rakentamista pohjavesialueille tulee välttää. Pohjavesialueille sijoittuva taaja hajaasutus tulee viemäröidä ja jätevedet käsitellä pohjavesialueiden ulkopuolella. Maa-ainesten ottamista ei tule suunnitella vedenottamon tai suunnitellun vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle. 3
6 Vedenottamo Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat seudullisesti merkittävät vedenottamot. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kalliokiviaineksen ottamisalue Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Pyöräilyreitti 4 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET 4.1 Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila Hanke sijaitsee Maalahden keskustasta noin 13 km kaakkoon. Hanke sijaitsee karttalehden alueella. Hankkeen sijainti on esitetty piirustuksessa (hakemuksen liite 2). Suoalueen korkeus merenpinnasta on m. Vedet purkautuvat Märkänevan suoalueelta metsäojituksen kautta Sarvijokeen, joka laskee Maalahdenjokeen. Suo rajoittuu lounaassa harjumuodostumaan ja muualla loivapiirteiseen moreenimaastoon. Harjualue on pohjavesialuetta, jolla on vedenottamo. Suoalueen eteläpuolella kulkee Jurvantie (tie nro 685) ja länsipuolella Porintie (tie nro 8). Lähin asuttu talo on Märkänevan länsipuolella 850 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Muulta osin asutus sijoittuu länsi-, lounais-, itä, ja kaakkoispuolelle m etäisyydelle tuotantoalueesta. - suoala Maalahden kunnan suoala on ha, josta on tutkittu ha. (GTK 2003). Märkäneva sijaitsee Maalahdenjoen valuma-alueella. Maalahdenjoen valuma-alueen suoala on yhteensä ha ja soiden lukumäärä on 78 kpl. Maalahdenjoen valumaalueella tutkittujen soiden yhteispinta-ala on ha. Tutkittujen soiden turvevarat ovat 117 milj. m³, josta energiaturvetta on 70 milj. m³ (GTK 2003). 4
7 KUVA 2: Turvemaiden käyttö Suomessa (Lähde: Suomen suoala on 9,06 milj. ha (kuva 2). Suomen suoalasta on turvetuotannossa 0,6 %. Tekoaltaiden alla suoalasta on sama määrä kuin turvetuotannossa (0,6 %) ja tiestön alla hieman vähemmän (0,3 %). Suomen suoalasta on suojeltu 12,1 % (1,1 milj. ha). Uusia soita syntyy (teoreettisesti) laskennallisesti tarkasteltuna 0,05 milj. ha/50 vuotta (0,6 % suoalasta) ( - suotutkimus Geologian tutkimuskeskus on tehnyt Märkänevalla turvevarakartoituksen vuonna Planora Oy on tehnyt Märkänevalla kuntoonpanosuunnittelun suotutkimuksen vuonna Märkänevan suotyypit ja turvelaatu Märkänevan suoalue on ojitettu metsänkasvatukseen (kuva 3). Suon pintakasvillisuus on muuttuma- tai turvekangasasteella. Märkänevan eteläosassa on ruohoista ja varsinaista sararämemuuttumaa sekä puolukkaturvekangasta. Suon keskellä on tupasvillarämemuuttuman ohella varsinaista sararämemuuttumaa sekä paikoin puolukkaturvekangasta. Pohjoisosassa on kytöheittoalue. Reunat ovat usein puolukkaturvekangasta (GTK 1999). 5
8 KUVA 3: Märkänevan hankealueen sijoittuminen (ruskea viiva). Koko hankealueella on metsäojitus. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1. Suon pohja on melko tasainen. Yleisimmät pohjamaalajit ovat suon keskellä savi (66 %) ja reunoilla moreeni. Liejua on suon pohjalla ohut kerros suon pohjoisosassa. Märkänevan turpeista on rahkavaltaisia 21 % ja saravaltaisia 79 %. Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 7 %, puun jäännöksiä sisältäviä turpeita 28 % ja varpujen jäännöksiä sisältäviä 10 % kokonaisturvemäärästä. 4.2 Vesistö, sen tila ja käyttökelpoisuus - vesistöalue Märkäneva sijaitsee Maalahdenjoen (40) vesistöalueen Sarvijoen (Finnån) (40.006) valuma-alueella (piirustus ). Vedet purkautuvat Märkänevan tuotantoalueelta Sarvijokeen. Kuivatusvesien laskureitin pituus pintavalutuskentältä Sarvijokeen on noin 0,2 km. 6
9 - virtaamatiedot Metsäojan valuma-alue laskussa Sarvijokeen on 5,6 km². Sarvijoen valuma-alue Märkänevan laskukohdassa on 48,3 km². Sarvijoen valuma-alue laskussa Murtojokeen on 55,08 km². Murtojoen valuma-alue on Sarvijoen laskun jälkeen noin 150 km². TAULUKKO 1: Virtaamatiedot Valuma Metsäoja Sarvijoki Sarvijoki Murtojoki Laskussa Sarvijokeen Märkänevan laskun jälkeen Laskussa Murtojokeen Sarvijoen laskun jälkeen F km² 5,6 48,3 55,08 n. 150 (l/s km ²) (m³/s) (m³/s) (m³/s) (m³/s) Keskivirtaama 9 0,05 0,4 0,4 1,4 Kevään keskiylivirtaama 70 0,3 3, Kesäkauden keskiylivirtaama 26 0,1 1,3 1,4 4 Kesän keskialivirtaama (30 vrk) 0,9 0,005 0,04 0,04 0,14 Talven keskialivirtaama (30 vrk) 0,9 0,005 0,04 0,04 0,14 Virtaama-arviot perustuvat Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Pahkaojan seurantatietoihin (Seuna 1982). Pahkaojan valuma-alueen ala on 23,3 km². Valumaalueesta on peltoa 2 %, suota 53 % ja puustoa keskimäärin 43 m³ hehtaarilla. MAALAHDENJOKI - yleistä Maalahdenjoki virtaa Etelä-Pohjanmaalla kaakko-luoteissuuntaisesti ja laskee Selkämereen Åminnen kylässä. Jokiuomasto on varsin monihaarainen. Se muodostuu kuudesta jokihaarasta, jotka yhtyvät viuhkamaisesti noin 20 km jokisuulta. Valumaalue on pinta-alaltaan noin 500 km² ja se sijaitsee viiden kunnan, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Jurvan ja Laihian alueella. Järviä ei alueella ole juuri lainkaan. Vesistöalueen suora pituus joen virtaussuuntaan mitattuna on noin 31 km. Yhdessä vähäjärvisyys, tasainen maasto ja jokiuomaston viuhkamainen rakenne tekevät joen hyvin tulvaherkäksi. Pahimmillaan kevättulvat ovat olleet noin 600 hehtaarin suuruisia. Tulvaongelmien poistamiseksi Maalahdenjoella on tehty uomaston perkaushanke vuosina Maalahdenjoki kärsii pahoista happamuusongelmista kevättulvien aikaan, johtuen valuma-alueen happamista, sulfaattipitoisista, alunamaista. Happamia alunamaita on yli 10 % valuma-alueen pinta-alasta. Alueen savi- ja silttikerrostumissa on myös korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Jokiveden laadulle on ominaista tumma väri, korkeat ravinne-, rauta- ja alumiinipitoisuudet. Kalakuolemat ovat tulvien aikaan melko tavallisia. Suoraan ihmistoiminnasta johtuva yksittäinen suuri kuormittaja on noin kaksi kilometriä jokisuulta ylöspäin sijaitseva jätevedenpuhdistamo. Maatalous vastaa noin 65% joen fosforikuormituksesta sekä noin 50% typpikuormituksesta. Muita merkittäviä kuormittajia ovat haja-asutus ja metsätalous. ( 7
10 - veden laadun havainnot Märkänevan alapuolisesta vesistöstä veden laatua on seurattu vesistöalueen yläosalla Murtojoessa Sarvijoen laskun alapuolella sekä Maalahdenjoen alaosalla. Havaintopaikat ja tähän hakemussuunnitelmaan tarkasteluun otetut seurantavuodet ja näytemäärät ovat seuraavat: - Långå Sågkvarnsfors, Murtojoki Sarvijoen laskun alapuolelta, vuosilta , n=93 - Långå skog, Murtojoki Sarvijoen laskun alapuolella, vuosilta , n=65 - Kyrkbacken, Maalahdenjoki alaosa, vuosilta , n=95 - Vaasa-Korsnäs mts 671, Maalahdenjoki alaosa, vuosilta , n=45 Havaintopaikkojen keskimääräinen veden laatu on esitetty taulukoissa 2-5. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kuvassa 4. Sarvijoen alapuolisen Murtojoen vesi erittäin ravinteikasta, tummaa ja humuspitoista. Veden kokonaisfosforipitoisuus on keskimäärin luokkaa µg/l ja kokonaistyppipitoisuus luokkaa µg/l. Väriluku on mg Pt/l luokkaa ja humusainepitoisuus 44 mg/l ja kiintoainepitoisuus mg/l. Veden ph:n keskiarvo on 6,3. Maalahdenjoen alaosalla veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on hieman alhaisempi ( µg/l) kuin Murtojoessa. Kokonaistyppipitoisuus sen sijaan on korkeammalla tasolla ( µg/l luokkaa) Maalahdenjoen alaosalla kuin vesistöalueen yläosalla. Maalahdenjoen alaosalla veden tummuus, humuspitoisuus ja kiintoainepitoisuus sekä happipitoisuus on samaa tasoa kuin vesistöalueen yläosalla Murtojoessa. Vesi on happamampaa Maalahdenjoen alaosalla kuin Murtojoessa. Veden keskimääräinen happamuus laskee Murtojoen 6,4 tasolta 5,3-5,4 tasolle Maalahdenjoessa. TAULUKKO 2: Havaintopaikan Långå Sågkvarnsfors vuosien havainnoista lasketut keskiarvot. (n=93, Hertta-tietokanta) Kok.P PO4-P Kok.N Hapen kyllästysaste kyll % Happi, liukoinen CODMn Kiintoaine Fe Sähkönjohtavuus Väriluku ph µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l ms/m mg Pt/l ,28 TAULUKKO 3: Havaintopaikan Långå skog vuosien havainnoista lasketut keskiarvot. (n=65, Hertta-tietokanta) Kok.P PO4-P Kok.N Happen kyllästysaste kyll % Happi, liukoinen CODMn Kiintoaine Fe Sähkönjohtavuus Väriluku ph µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l ms/m mg Pt/l ,30 TAULUKKO 4: Havaintopaikan Kyrkbacken vuosien havainnoista lasketut keskiarvot. (n=95, Hertta-tietokanta) Kok.P PO4-P Kok.N Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen CODMn Kiintoaine Fe Sähkönjohtavuus Väriluku ph µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l ms/m mg Pt/l ,46 8
11 TAULUKKO 5: Havaintopaikan Vaasa-Korsnäs mts 671 vuosien havainnoista lasketut keskiarvot. (n=49, Hertta-tietokanta) Kok.P PO4-P Kok.N Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen Kemiallinen hapen kulutus Kiintoaine Fe Sähkönjohtavuus Väriluku ph µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l ms/m mg Pt/l ,33 KUVA 4: Vedenlaadunhavaintopaikkojen sijainti Märkänevan alapuolisessa vesistössä; Långå Sågkvarnsfors, Långå skog, Kyrkbacken ja Vaasa- Korsnäs mts 671. (Hertta-tietokanta). - haja- ja pistekuormitus Kuvissa 5 ja 6 on esitetty ihmistoiminnan aiheuttaman kokonaisfosforin piste- ja hajakuormituksen taso. Maalahdenjoen vesistöalueen yläosalla on kokonaisfosforin hajakuormitus korkealla yli 40 kg/km² a tasolla. Alaosalla kokonaisfosforin hajakuormitus on tasolla kg/km² a. Maalahdenjoen alaosalla näkyy jätevedenpuhdistamon typen pistekuormitus (kuva 6). 9
12 KUVA 5: Arvio ihmistoiminnan aiheuttamasta kokonaisfosforin piste- ja hajakuormituksesta VAHTI-rekisterin ja VEPS-mallin mukaan laskettuna (LSY, 2009: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015). KUVA 6: Arvio ihmistoiminnan aiheuttamasta kokonaistypen piste- ja hajakuormituksesta VAHTI-rekisterin ja VEPS-mallin mukaan laskettuna (LSY, 2009: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015). 10
13 - vesistön luokittelu Maalahdenjoen alimmalla havaintopaikalla kaikkien näytteiden kokonaisfosforipitoisuus on luokkaa 120 µg/l ja kokonaistyppi luokkaa 2400 µg/l. Joen kokonaisfosforikuorma mereen on 9,4 t/a ja kokonaistyppikuorma 167 t/a. Happamuuden minimiarvo on 3.8, keskimmäinen mittausarvo 5,3 ja maksimiarvo 7,7. Arvio Maalahdenjoen ekologisesta tilasta on "huono" ja kemiallisesta tilasta hyvää huonompi (LSY, 2009: Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015). - turvetuotanto vesistön vesienhoidon toimenpideohjelmassa Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 (LSY 2009) todetaan, että - turpeennostoja on pienissä rannikonläheisissä vesistöissä ainoastaan Kimonjoen valuma-alueella (yhteensä 233 ha). - kaikilla yli 10 hehtaarin turvetuotantoalueilla tulee ympäristösuojelulain mukaan olla ympäristölupa. Luvat ovat toistaiseksi voimassa olevia, mutta lupaehtojen tarkastus tulee tapahtua kuitenkin noin 10 vuoden välein. Luvissa on määräyksiä mm. turvetuotantoalueiden vesiensuojelusta ja lupiin rajataan tuotannossa oleva pinta-ala. - turvetuotannossa nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden arvioidaan olevan riittäviä rannikon toimenpideohjelman alueella. - turvetuotannossa käytettävät toimenpiteet on kuvattu toimenpideohjelman liite 1:ssä (taulukko 6, alla). TAULUKKO 6: Toimenpiteiden kuvaus turvetuotanto-sektorilla (Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen LSY 2009). 4.3 Maaperä ja pohjavesi Märkänevan länsipuolelle noin 230 m päähän hankealueen reunasta sijoittuu Kolnebacken pohjavesialue (nro ). Pohjavesialueella on vedenottamon kaivo. Hankealue sijaitsee pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueen ja suoja-alueen ulkopuolella (liite 2, piirustus ). 11
14 4.4 Kalasto ja kalastus Märkänevan kuivatusvedet johdetaan Sarvijokeen, joka laskee Maalahdenjokeen. Maalahdenjoessa veden happamuudesta johtuvien kalakuolemien todetaan olevan tulvan aikaan melko tavallisia ( 4.5 Asutus, elinkeinotoiminta ja muu maankäyttö Lähin asuttu talo on Märkänevan länsipuolella 850 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Muulta osin asutus sijoittuu länsi-, lounais-, itä, ja kaakkoispuolelle m etäisyydelle tuotantoalueesta. Suoalueen eteläpuolella kulkee Jurvantie (tie nro 685) ja länsipuolella noin 2 km etäisyydellä suosta Porintie (tie nro 8). Suon lounais- ja eteläpuolelle tulevat metsäautotiet. Yksityistien käytöstä sovitaan yksityistien osakkaiden kanssa. KUVA 7: Märkänevan lähimmät luonnonsuojelualueet (Lähde:Hertta-tietokanta). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Soiden suojeluohjelma 12
15 Natura-aluemaiset kohteet Valtion maalla olevat luonnonsuojelualueet Arvokkaat moreenimuodostumat Märkänevan lähin luonnonsuojelualue on Sarvinevan (SSO100267) soidensuojelualue noin 9 km lounaaseen Märkänevalta (kuva 7). 4.6 Vesistön ja rantojen käyttö Sarvijoen varrella ei ole asutusta Märkänevan laskun alapuolella. Lähin asutus on noin 3,8 km etäisyydellä Märkänevan laskukohdasta. Märkänevan pintavalutuskentältä Sarvijokeen on noin 220 m. Sarvijoki-Murtojoki virtaa lähes koko pituudeltaan laajojen peltoalueiden halki. Peltoalueiden reunoilla on asutusta. Varsinaista ranta-asutusta jokien varressa ei ole. 4.7 Liikenne Märkänevan lounais- ja eteläpuolen metsäautoteiden varressa ei ole asutusta. Metsäautotie on metsätalouteen liittyvän liikenteen sekä syksyisin virkistyskäyttöliikenteen (metsästys ja marjastus) käytössä. 5 TOIMINNAN KUVAUS 5.1 Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoitus on kunnostaa Märkäneva turvetuotantoon. Märkänevan tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2011/2012, jolloin tuotantoalueen ympärille kaivettaisiin eristysojat ja tuotantoalueelle rakennettaisiin ensin keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä) ja tämän jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Tuotantoalueen pinta valmisteltaisiin kesällä Turvetuotanto alueella aloitetaan kesällä Tuotanto alueella kestää noin 25 vuotta. 5.2 Alueen kuntoonpanosuunnitelma rakenteineen ja ympäristönsuojelurakenteiden kustannusarvio Märkänevan tuotantosuunnitelma koostuu seuraavista kokonaisuuksista: - turvetuotantokentät - tuotantoalueen kuivatus - kulkuyhteydet tuotantoalueella - turpeen varastointi - vesiensuojelu - palontorjunta 13
16 Turvetuotantokentät on suunnitelmissa sijoitettu alueille, joiden turvepaksuus on vähintään 1,5 m. Märkänevan tuotantoalue on jaettu neljään tuotantolohkoon. Tuotantosuunnitelmissa tuotantokenttien kuivatus tehdään sarkaojilla, jotka kaivetaan tuotantoalueelle 20 m välein. Sarkaojaston kuivatusvedet kerätään kokoojaojiin. Kokoojaojilla tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaille. Laskeutusaltaiden alapuolelta vedet johdetaan pumppaamolle ja pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Tuotantoalueen kuivatuksessa Märkänevan tuotantoalueen ympärille on tuotantosuunnitelmissa sijoitettu eristysojat, joilla johdetaan tuotantoalueen ympäristön valumavedet tuotantoalueen ja tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Tuotantoalueilla tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla tuotantokaluston kulkureiteille rummut ojien ylityskohtiin. Sarkaojien alapäihin sijoitetaan rummut (päisteputket) kulkuyhteyksien vuoksi, mutta myös niiden yhteyteen tehtävien vesiensuojelurakenteiden vuoksi. Tuotantoalueen palontorjuntaa varten tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan vähintään 50 m 3 kokoiset paloaltaat. Paloaltaille tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla rummut paloaltaiden ja tuotantoalueen välisiin ojiin. Tuotantokentiltä tuotettu turve kuljetetaan traktorivetoisella kalustolla tuotantoalueelle rakennetuille auma-alueille varastoitavaksi. Märkänevan tuotantosuunnitelmassa on viisi auma-aluetta tuotetun turpeen varastointiin. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan raskaan kuljetuskaluston kestävä tie, jonka kautta turve kuljetetaan rekkakalustolla tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Tuotantoalueen aumoille rakennetaan tiet tuotantoalueen länsi- ja eteläpuolelta tulevilta metsäautoteiltä. Tuotantosuunnitelmassa esitetään Märkänevan tuotantoalueelle tehtäväksi seuraavat vesiensuojelurakenteet: - sarkaojissa sarkaoja-altaat ja sihtiputkirakenne - kokoojaojissa virtaamansäätöpadot - kaksi laskeutusallasta - ympärivuotinen pumppaamo ja pintavalutuskenttä Sarkaojien sihtiputkilla ja sarkaoja-altailla pidätetään kiintoainetta sarkaojaan. Kokoojaojien putkipadoilla pidätetään ylivirtaama tuotantoalueen ojastoon ja samalla laskeutetaan kiintoainesta ojastoon. Laskeutusaltailla pidätetään kiintoainesta. Pumppaamolla nostetaan vedet pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentällä saadaan kiintoaineen pidätyksen lisäksi poistettua kuivatusvesistä liukoisia ravinteita. Märkänevan kuntoonpanosuunnitelman piirustukset on esitetty hakemuksen liitteessä 2. TAULUKKO 7: Märkänevan vesiensuojelurakenteiden kustannukset. RAKENNE KUSTANNUS (euroa) Pintavalutuskentän, pumppaamon ja huoltotien rakentaminen Laskeutusaltaiden rakennus (2 kpl) Virtaamansäätöpadot ja mittapato Sarkaojien sihtiputket ja sarkaoja-altaat Eristysojat lietesyvennyksineen YHTEENSÄ
17 Märkänevan vesiensuojelutekniikan rakentamiskustannukset ovat yhteensä euroa. Vuotuiset käyttö- ja hoitokustannukset ovat noin euroa. Lisäksi Märkänevan turvetuotannon kuormitus- ja vesistötarkkailukustannukset tulevat olemaan noin euroa / vuodessa. 5.3 Tiedot tuotannosta Märkänevan turvetuotantoala on 66,3 ha (sarka-ala). Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta keskimäärin MWh vuodessa. Tuotanto tapahtuu toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. 5.4 Jälkihoito ja käyttö Tuotannon loputtua alueella alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Jälkikäyttömuotona alueella tulee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. 5.5 Liikenne ja liikennejärjestelyt Märkänevan tuotantoalueelta vuosittain kuljetettava turvemäärä on noin tonnia. Märkänevan lounais- ja eteläpuolen metsäautoteiltä rakennetaan pistotiet tuotantoalueen aumoille. Turve kuljetetaan tuotantoalueelta metsäautoteiden, Jurvantien (tie nro 685) ja Porintien (tie nro 8) kautta edelleen Vaasaan. Yksityistien käytöstä tullaan sopimaan tiekunnan kanssa. 5.6 Poltto- ja voiteluaineet Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohta-alueita Märkänevan suunnitelmassa on kaksi; tuotantoalueen eteläosassa auman 1 vieressä ja pohjoisosassa auman 5 vieressä. Märkänevan tuotantoalueella jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden huolto tullaan tekemään perustettavilla tukikohta-alueilla, jonne varataan jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Märkänevan turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: - työkoneiden voiteluaineet kg/v - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet kg/v - akkuromua 20 kg/2 v - teräsromua - mahdollisesti aumamuovia 15
18 Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohtaalueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. 5.7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) - paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Märkänevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn on suunniteltu seuraavat vesiensuojelurakenteet: - sarkaojien lietealtaat - sarkaojien päisteputkitus - sarkaojien lietteenpidättimet - valunnan säätö kokoojaojissa jakamalla tuotantoalue valuntalohkoihin putkipadoilla (1 kpl). - laskeutusaltaat (2 kpl) - ympärivuotinen pumppaamo ja pintavalutuskenttä - eristysojat ja eristysojien lietealtaat. Märkänevalla toteutettavaksi suunniteltujen sarkaojarakenteiden (sarkaoja-altaat sihtiputkilla), virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaiden, pumppaamon, pintavalutuskentän sekä eristysojien kustannusarvio on euroa. Vuotuiset käyttökustannukset ovat euroa tarkkailukustannukset mukaan luettuna. Pääomakustannukset ovat noin euroa vuodessa (poisto 8 v ja korko 5 %). Vuotuiset kokonaiskustannukset ovat euroa. Märkänevan vuotuinen tuotantomäärä on keskimäärin MWh. Tuotetun turpeen arvo on noin Vesiensuojelun kustannukset verrattuna vuosituotantoon ovat seuraavat: Menetelmä Sarkaojarakenteet, virtaaman säätö, laskeutusaltaat, pumppaamo, pintavalutuskenttä ja eristysojitus Kustannukset /MWh vuosituotannon ( /v) arvosta (%) ,9 21 Märkänevalla voidaan toteuttaa ja saada toimiviksi suunnitelman mukaiset sarkaojarakenteet, virtaaman säätörakenteet, laskeutusaltaat, pumppaamo, pintavalutuskenttä sekä eristysojat ja eristysoja-altaat. Suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla ja sarkaojarakenteilla lisättynä pumppaamolla ja pintavalutuskentällä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. 16
19 - ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Märkänevan kuntoonpano ja turvetuotanto toteutetaan ko. toiminnan osaavilla toiminnanharjoittajilla. EPV Bioturve Oy tulee suorittamaan turvetuotannon tarkkailua ja valvontaa urakoitsijoiden suhteen ympäristöluvan ehtojen täyttämiseksi. Toiminnan tarkkailu tullaan toteuttamaan kohdassa 8 (Tarkkailu) esitetyn mukaisesti Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ja ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. Tuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantotoiminta tehdään kohdassa 6.2 (Pintavesiin kohdistuvien päästöjen rajoittaminen) mukaisesti. Märkänevan kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään kuntoonpanoon ja turvetuotantoon liittyvät ympäristölupaehdot sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden käytössä ja hoidossa. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 6.1 Päästöt pintavesiin Vesistökuormituksen kannalta päästölähteenä ovat tuotantokentät ja kenttien ojasto. Kuormitus kulkeutuu alapuoliseen vesistöön sarka- ja kokoojaojaston kautta. Ojaston ja laskeutusaltaiden sekä sarkaoja-altaiden puhdistuksesta aiheutuu lyhytaikaista kuormitusta. Tuotantotoiminta tulee sijoittumaan Märkänevan tuotantoalueelle, jossa myös tuotannon pöly- ja melupäästöt tapahtuvat. - laskentaperusteet Märkänevan kuormitusta on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailutulosten perusteella. Taulukossa 8 on esitetty pintavalutuskentällä varustetuilta soilta lähtevän veden laatu keskimääräisessä valuntatilanteessa kesäaikaan. TAULUKKO 8: Pintavalutuskentiltä alapuoliseen vesistöön johdetun veden keskimääräinen laatu kesän keskimääräisessä valuntatilanteessa vuosina , (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen tarkkailusuot). ph K-aine Kok.-N Kok.P mg/l µg/l µg/l Pintavalutuskenttä 6,3 5, Taulukossa 9 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus. Tarkkailutulokset ovat vuosilta
20 TAULUKKO 9: Kunnostusvaiheen tarkkailusoiden (brutto)ominaiskuormitukset (g/ha d) eri vuodenaikoina v keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen tarkkailusoilla. K-aine Kok.-P Kok.N NH4-N g/d ha g/d ha g/d ha Talvi 51 1, Kevät 203 2, Kesä 76 0,7 11 1,8 Syksy 44 0,5 10 3,9 Tuotantovaiheen kuormitusarvio on laskettu taulukossa 10 esitettyjen vuosien ominaiskuormituslukujen perusteella. Kuormitus on laskettu sekä brutto- että nettokuormituksena sekä vuosikuormituksena. Ylivirtaamatilanteesta on laskettu bruttokuormitus. TAULUKKO 10: Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden ominaiskuormitukset (g/ha d) eri vuodenaikoina vuosina keskimäärin sekä ylivirtaamatilanteissa vuosina Vuodenaika BRUTTO Kiintoaine Kok.P Kok.N g/d ha g/d ha g/d ha TALVI 28,3 0,3 9,3 KEVÄT 202 1,3 40,7 KESÄ 39,4 0,4 8,8 SYKSY 50,6 0,5 20,2 NETTO TALVI 13,6 0,1 4,8 KEVÄT 116 0,4 16,0 KESÄ 21,8 0,2 3,4 SYKSY 29,1 0,4 10,3 RANKKASADE (tuotantoaika ) BRUTTO 252 1,28 47 Turvetuotannon nettokuormituksella käsitetään turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Nettokuormitus saadaan vähentämällä alueelta muutenkin vesistöön tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma) suon bruttokuormituksesta. Märkänevan tuotantovaiheen kuormitus on arvioitu Märkänevan pintavalutuskentän 66,3 ha tuotantoalalla. Alueella käytetään pumppukuivatusta, jolloin rankkasateen aikainen suuri vesimäärä ei purkaudu alueelta välittömästi. Ylivaluntatilanteessa vettä varastoidaan tuotantoalueen ojastoon, josta se pumpataan viiveellä eteenpäin. Pumpun käyttö tasoittaa valuntaa. Turvetuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla tuotantoalueen ohi alapuoliseen vesistöön. Eristysojien kuormitus on normaalia suometsäalueen kuormitusta. 18
21 - Märkänevan kuntoonpanovaiheen kuormitus Taulukossa 11 on laskettu Märkänevan kuntoonpanovaiheen kuormitus Sarvijokeen. Laskelman mukaan kuormitus on suurinta kunnostusvuoden keväällä. Kesällä ja syksyllä kuormitus pienenee huomattavasti kevääseen verrattuna. Märkänevan kuormitus Sarvijokeen on kunnostusvuoden kesällä kokonaisfosforia 0,05 kg/d, kokonaistyppeä 0,7 kg/d ja kiintoainetta 5 kg/d. TAULUKKO 11: Arvio Märkänevan kunnostusvaiheen (brutto) kuormituksesta (kg/d) vuodenajoittain. Bruttokuormitus kg/d Kiintoaine Kok.P Kok.N Talvi 3 0,07 1,9 Kevät 13 0,13 2,9 Kesä 5 0,05 0,7 Syksy 3 0,03 0,7 - Märkänevan tuotantovaiheen kuormitus Taulukossa 12 on esitetty Märkänevan turvetuotannon brutto- ja nettokuormitus (kg/d) alapuoliseen vesistöön vuodenajoittain. Kesäajan keski(netto)kuormitus on 0,01 kg/d fosforia, 0,2 kg/d typpeä ja 1,4 kg/d kiintoainetta. TAULUKKO 12: Arvio Märkänevan tuotantovaiheen brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/d) vuodenajoittain. Bruttokuormitus kg/d Nettokuormitus kg/d Tuotantoalue 66,3 ha Pintavalutuskenttä, ympärivuotinen Talvi pvkenttä Kevät pvkenttä Kesä pvkenttä Syksy pvkenttä Kiinto aine Kok.P Kok.N Kiinto aine Kok.P Kok.N 2 0,02 0,6 1 0,01 0,3 13 0,09 2,7 8 0,03 1,1 3 0,03 0,6 1 0,01 0,2 3 0,03 1,3 2 0,03 0,7 Taulukossa 13 on laskettu Märkänevan brutto- ja nettovuosikuormitus (kg/v) alapuoliseen vesistöön. Märkänevan fosforikuormitus on 5 kg/a, typpikuormitus 137 kg/a ja kiintoainekuormitus 622 kg/a. Em. kuormitukset ovat nettokuormituksia. 19
22 TAULUKKO 13: Arvio Märkänevan tuotantovaiheen vuotuisesta brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/v). BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi) NETTO (kg/vuosi) Ympärivuotinen pintavalutuskenttä Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiinto-aine Kok.P Kok.N Märkänevan tuotantoalueen kokonaisfosforin (netto)ominaiskuormitus on 7 kg/ km² a ja kokonaistypen 206 kg/ km² a (taulukko 14). Kuormitustaso ei ole erityisen korkea verrattuna hajakuormituksen tasoon (kuvat 5 ja 6). TAULUKKO 14: Arvio Märkänevan tuotantovaiheen vuotuisesta ominaiskuormituksesta (kg/ km² a). BRUTTOKUORMITUS (kg/vuosi km²) NETTO (kg/vuosi km²) Ympärivuotinen pintavalutuskenttä Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoai Kok Kok.N ne.p , ,0 206 Laskelmassa on oletettu kuivatusvedet käsiteltävän ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Yleisesti tarkasteltuna vuosien väliset vaihtelut turvesoiden kuormituksessa ovat suuria. Turvesuon kuormitus on voimakkaasti riippuvainen valuntaoloista. Ylivalumatilanteissa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavastikin keskimääräistä suurempi ja alivalumakaudella se jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Kesän kuivana aikana valunta saattaa loppua tuotantoalueelta kokonaan, jolloin myöskään kuormitusta ei synny. Märkänevalla käytettävällä pumppukuivatuksella voidaan tasoittaa virtaamahuippuja vesien ojastoon varastoinnin avulla. Taulukossa 15 on tarkasteltu ylivalumatilanteen kuormitusta alapuoliseen vesistöön Märkänevan 66,3 ha tuotantoalalla. TAULUKKO 15: Arvio Märkänevan ylivalumatilanteen vesistö (brutto) kuormituksesta (kg/d). Bruttokuormitus kg/d Kiintoaine Kok.P Kok.N PV, ylivalunta 17 0,1 3 20
23 6.2 Pintavesiin kohdistuvien päästöjen rajoittaminen Turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja hoidon toteuttaminen Turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta pienennetään oikein suunnitelluilla vesiensuojeluratkaisuilla ja kunnostuksen sekä vesiensuojelurakenteiden hoitotoimenpiteiden ajoituksella. Märkänevan kunnostuksesta tehdään talvella ojaston kaivutyöt. Kuntoonpano tehdään seuraavassa järjestyksessä: 1. Tehdään eristysojat lietesyvennyksineen. 2. Rakennetaan keskitetyt vesiensuojelujärjestelyt (laskeutusaltaat, pumppaamo ja pintavalutuskenttä). 3. Tehdään laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän yläpuolinen osuus laskuojista. 4. Rakennetaan kokoojaojat. 5. Tehdään sarkaojitus ja asennetaan samalla ylivirtaaman pidättämiseksi putkipadot. Vesiensuojelujärjestelyt ovat toimintakunnossa tuotantokentän pinnan muokkausvaiheessa. Kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen metsäojiin. Ojien ja laskeutusaltaiden puhdistus tuotantovaiheessa ajoitetaan valuman huippujen ulkopuolelle. Märkänevan tuotantoalueen lasku- ja kokoojat kaivetaan Turvetuotannon vesiensuojeluohjeistossa (1996) esitettyjen mitoitusarvojen mukaan. Märkänevan kuivatussuunnitelmassa on käytetty eristys- ja laskuojina vanhoja jo olemassa olevia metsäojia siellä, missä se on ollut mahdollista Sarkaojien vesiensuojelurakenteet Turvetuotantoalueelle kaivetaan 20 m:n välein sarkaojat, joilla tuotantoalue kuivatetaan. Sarkaojastoa käytetään kuivatuksen lisäksi myös laskeutusaltaiden tapaan kiintoaineen pidätykseen sekä rankkasateiden aikaisten vesimäärien pidättämiseen tuotantoalueen ojastoon. Sarkaojien päihin asennetaan päisteputket. Päisteputkilla saadaan kulkuyhteydet työkoneille ja myös veden pidätys sarkaojastoon valuntahuippujen aikana ja kiintoaineen laskeutus. Päisteputken eteen kaivetaan sarkaojan allassyvennys. KUVA 8: Sarkaoja-altaan pituusleikkaus. 21
24 Allassyvennyksen leveys on m, syvyys ojan pohjasta m ja pituus 10 m. Sarkaojan allassyvennys toimii yhden sarkaojan laskeutusaltaana (kuva 8). Keskimääräinen kiintoaineen poistuma pelkällä sarkaojan altaalla oli Selinin ja Koskisen (1985) tutkimuksessa 55 %. Sarkaojien päisteputkien allassyvennysten puoleisiin päihin asennetaan erilliset siiviläputket, joissa on pienet raot. Siiviläputkien avulla parannetaan allassyvennyksen lietteenpidätyskykyä. Sarkaojan allassyvennös ja sihtiputki toimivat hyvin kiintoaineen pidättäjänä. Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittäminen -projektin yhteydessä saatiin joillakin siiviläputkimalleilla poistettua vedestä kiintoainetta %, kun sarkaojassa oli myös allassyvennys. Tutkimuksessa siiviläputki toimi hyvin varsinkin silloin, kun kiintoainepitoisuudet olivat suuria (Ihme ym. 1991b). Tutkimuksessa todettiin parhaiksi siiviläputkiksi 300 mm:n muoviputkipidättimet, joissa on 100 mm x 13 mm:n vaakaraot sekä 200 mm:n muoviputkipidättimet, jossa on 150 x 15 mm:n pystyraot. Tuotantoaikana sarkaojien allassyvennysten toimintaa tarkkaillaan ja lietetilan tyhjennys tehdään tarvittaessa. Allassyvennysten lietetilan tyhjennys tehdään viimeistään syksyllä. Altaista poistettava liete nostetaan altaan viereiselle tuotantosaralle, jossa se kuivaa ja tuotetaan jyrsinturpeeksi Virtaaman säätö Virtaaman säädöllä pienennetään virtaamahuippuja pidättämällä ylivalumat yläpuoliseen uomastoon. Kasvattamalla valunnan kestoaikaa saadaan pienennettyä tuotantoalueen kuormitusta. KUVA 9: Kaaviokuva virtaaman säädön vaikutus valuntaan sateen jälkeen. Selvitysten mukaan (Selin ym. 1994) ylivalumien merkittävä pienentäminen edesauttaa turvekentältä sateen aikana erodoituneen turpeen laskeutumista. Suurin osa kiintoaineen eroosiosta tapahtuu rankkasateen alkuvaiheessa, jolloin padottamalla vettä sarkaojissa sateen alkuvaiheessa voidaan tehostaa kiintoaineen laskeutumista. Simulointimallin avulla on arvioitu, että voimakkaan sateen aikana jopa 88 % irtoavasta kiintoaineesta on mahdollista pidättää sarkaojastoon. Kiintoaineen pidättäminen vähentää myös ravinnekuormitusta, sillä merkittävä osa ravinteista on sitoutuneena turvehiukkasiin. 22
25 Virtaaman säädöllä saavutettiin kesäaikana vuonna 1996 Pohjansuolla Keski- Suomessa % kiintoaineen poistuma. Lumen sulamisen yhteydessä tapahtuneen huippuvirtaaman aikana saavutettiin 95 % kiintoainekuormituksen vähentyminen. Kiintoaineen poistuman myötä myös kiintoaineeseen sitoutuneiden ravinteiden kuormitus vähenee (Klöve 1997). Laboratoriotutkimusten ja teoreettisten simulointien mukaan menetelmällä voidaan poistaa 88 % turvetuotannon kiintoainekuormituksesta (Klöve 1994). Marttilan tutkimuksen (2005) mittausaineiston perusteella tehdyissä laskelmissa todettiin patojen pienentäneen keskimäärin 61 % kiintoainekuormitusta. Kokonaistypen kuormitusta padot vähensivät 45 % ja kokonaisfosforin kuormitusta 47 %. Virtaamansäätöpadot vähensivät tuotantoalueelta tulevaa kuormitusta pienentämällä virtaamanopeutta ja tehostamalla laskeutusta padottamalla. Märkänevan kuntoonpanosuunnitelmissa tuotantoalue on jaettu valunnan säädössä kahteen valuntalohkoon. Lohkoilla tuotantoalueen kuivatusvesiä padotetaan yhdellä putkipadolla. KUVA 10: Rumtec Oy:n valmistama virtaamansäätöpato, joka asennetaan rumpuputken päähän. Padotuksessa vesi varastoutuu patolaitteen yläpuolelle kokoojaojaan ja sarkaojastoon. Putkipadon paikka on esitetty hakemuksen liitteen 2 tuotantosuunnitelmapiirustuksessa. Sarkaojien kiintoaineen pidätyskykyä on tehostettu päisteputkipidättimillä ja allassyvennöksillä. 23
26 6.2.4 Laskeutusaltaat Turvetuotantoalueen kuivatusvesien puhdistamiseen käytetään koko tuotantoalueella myös laskeutusaltaita. Laskeutusallastekniikalla erotetaan vedessä olevia hiukkasia painovoimaa hyväksi käyttäen. Laskeutusaltaat toimivat läpivirtaustekniikalla, joten veden tulee viipyä altaassa niin kauan, että vedessä olevat hiukkaset ehtivät sedimentoitua altaan pohjalle. Tuotantoalueen laskeutusaltaisiin johdetaan vain tuotantoalueen kuivatusvesiä. Märkänevalla käytetään kahta laskeutusallasta. Laskeutusaltaat mitoitetaan Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukaisesti. Taulukkoon 16 on koottu laskeutusaltaan ohjeelliset mitoitusarvot. TAULUKKO 16: Laskeutusaltaan mitoitusarvot. Mitoitustekijä Mitoitusvaluma Virtausnopeus Viipymä Pinta-kuorma Valuma-alue Lietetila Ohjearvo 3 l/s ha Alle 0.01 m/s 1 h Alle 1 m/h ha Vähintään 4 m³/ha Laskeutusallas toimii pääasiassa kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden pidättäjänä. Laskeutusaltailla pystytään Selinin ja Koskisen (1985) mukaan roudattomana aikana poistamaan kiintoaineesta %. Ravinteiden pidätyskyky on laskeutusaltailla parhaimmillaan %:n luokkaa (Selin ja Koskinen 1985). Kunnostusvaiheen aikaista kiintoainekuormitusta vähennetään kaivamalla laskeutusaltaat ennen kokoojaojien kaivua. Kelluvan kiintoaineen pidättämiseksi ja laskeuttamiseksi asennetaan laskeutusaltaisiin pintapuomit. Laskeutusaltaat tyhjennetään kerran vuodessa syksyllä tai tarvittaessa altaiden lietetilan täyttyessä. Altaista poistettava liete nostetaan altaiden viereen pengerrettyihin lietealtaisiin. Lietealtaissa lieteen annetaan kuivua. Kuivumisen jälkeen liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan jyrsinturpeeksi Pintavalutuskenttä Pintavalutuskentän toimivuutta on tutkittu vuosina toteutetussa Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittäminen -projektissa (Ihme ym. 1991a). Parhaiten toimineella pintavalutuskentällä keskimääräinen poistuma oli sarkaojitusvaiheessa kesä-lokakuussa vuosina taulukon 17 mukainen. Tutkimustulosten mukaan oikein suunnitellulla pintavalutuskentällä voidaan kuivatusvesistä pidättää myös liukoisia orgaanisia aineksia ja ravinteita. Tutkimuksen 24
27 (Ihme ym. 1991a) perusteella hyvin toimineen pintavalutuskentän tulee täyttää seuraavat ehdot: - pintavalutuskentän koko tulee olla vähintään 2 % siihen kohdistuvan valuma-alueen alasta. - veden tulee jakautua kentälle tasaisesti. - kentän tulee olla mahdollisimman luonnontilainen. - oikovirtauksia ei saa esiintyä. - turvepaksuuden tulee olla kentän kohdalla yli 1 m. - turvekerroksen tulee olla tasapaksu ja homogeeninen. - turvelajin tulisi olla vähän maatunutta rahkaturvetta Nykyisin pintavalutuskentän alaksi suositellaan vähintään 3,8 % sen valuma-alueen alasta. TAULUKKO 17: Pintavalutuskentän toimivuus eri aineiden poistajana kuivatusvesistä. AINE Poistuma % Kiintoaine COD Mn Kok.N epäorg.n NH 4 -N NO 3 -N ) Kok.P PO 4 -P Fe ) Pintavalutuskentältä on vapautunut ajoittain ravinteita. Kuivatusvedet johdetaan Märkänevan pintavalutuskentälle laskeutusaltaiden kautta. Pintavalutuskentän yläpuolisiin laskeutusaltaisiin jää osa kiintoaineesta. Kuivatusvedet nostetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle. Pumppukuivatus toimii myös virtaamien tasaajana. Märkänevan pintavalutuskentän ominaisuudet on esitetty taulukossa 18. TAULUKKO 18: Märkänevan tuotantoalueen pintavalutuskentän ominaisuudet. Märkäneva Pv-kentän ala Pv-kentän valuma-alue Pv-kentän valuma-alueesta tuotanto(sarka)aluetta Pv-kentän ala valuma-alueesta Pv-kentän ala tuotantoalueesta Pv-kentän pituuskaltevuus Pv-kentällä metsäojia 4,6 ha 78 ha 66,3 ha 5,9 % 6,9 % 0,4 % on (tukitaan) 25
28 KUVA 11: Märkänevan pintavalutuskenttäsuunnitelma. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Pintavalutuskentällä olevat metsäojat tukitaan. Turvepaksuus kentällä on 1,1-1,7 m. Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ojaa pitkin ja jaetaan tasaisesti kentälle (kuva 11). Pintavalutuskenttä ympäröidään pengerryksellä, jotta varmistetaan vesien kulkeutuminen pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskentän alaosassa on keräilyallas, josta pintavalutuskentän kautta suotautuneet vedet virtaavat mittapadon kautta metsäojaan. Märkänevan pintavalutuskentän mitoitus 5,9 % valuma-alueesta ylittää selvästi pintavalutuskentän mitoitussuosituksen (3,8 % valuma-alueesta). Pintavalutuskentän mitoituksen ja ominaisuuksien perusteella voidaan arvioida, että alueelle saadaan rakennettua toimiva pintavalutuskenttä. 26
29 6.3 Eristysojien vesiensuojelurakenteet Märkänevan turvetuotantoalue ympäröidään eristysojilla, joilla johdetaan ympäristön valumavedet ohi tuotantoalueen. Eristysojiin kaivetaan ojasyvennykset ennen laskua laskuojiin. Ojasyvennyksiin sedimentoituu kiintoainetta. Eristysojat kaivetaan Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukaan. Eristysojien veden laatu ei poikkea metsäojien veden laadusta. Eristysojien lietealtaat tyhjennetään tarvittaessa altaiden lietetilan täyttyessä. Liete nostetaan viereiselle tuotantoalueelle kuivumaan tai levitetään lietealtaan viereen. Eristysojiin ei tule tuotantoalueen kuivatusvesiä, joten lietealtaisiin kertyy lietettä eristysojien mahdollisen uomaeroosion kautta lähinnä uoman kaivun jälkeisenä aikana. 6.4 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Hanke ei aiheuta päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Tuotantokaluston tarvitsemat polttoainesäiliöt sijoitetaan tukikohta-alueille ja niitä tarkkaillaan tuotantokaluston tankkauksen yhteydessä. 6.5 Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Ilman laadun ohjearvoissa ( ) ei ole määritelty pölyn laskeumalle enimmäissuositustasoa. Luonnollisen taustalaskeuman tasona pidetään 1 g/m²/kk. Aikaisemmin on yli 10 g/m²/kk suuruista kokonaislaskeumaa pidetty selvästi likaavana. Vapo Oy on vuosina suorittanut pölymittauksia tuotantoalueillaan. Perusaineisto koostuu yhteensä 840:stä tuotantokaudella tehdystä laskeumamittauksesta. Aineiston pohjalta on laadittu kuvaaja (kuva 12), jolla esitetään kuinka suuri turvetuotannosta tuotantokaudella tuleva lisälaskeuma voi epäedullisissa oloissa olla. Kuvaaja on laadittu luokittelemalla aineisto mittausetäisyyden mukaan ja poistamalla aineistosta kustakin etäisyysluokasta ¾ pienemmistä havainnoista (kuvaajassa mukana vain suurimmat havainnot). Ko. suurimpiin havaintoihin keskittyvän tutkimusaineiston mukaan turvepöly voi yksin aiheuttaa vanhan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m²/kk) ylittäviä laskeumia vielä noin 100 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Etäisyys ei kuitenkaan yksin vaikuta pölyn määrään, vaan hyvin maatunut turvelaatu, auma-alueen läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä ja vastaavasti vähän maatunut turve, tuotantokentän suojainen sijainti ja tiheä reunapuusto vähentävät haitan esiintymistä (Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi, Turveteollisuusliitto 2002). 27
EPV BIOTURVE OY. ISO SARVINEVAN (Kurikka) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA
EPV BIOTURVE OY ISO SARVINEVAN (Kurikka) TURVETUOTANTOALUEEN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 11.2.2011 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE...
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015
Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström
LisätiedotVaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet
Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,
LisätiedotLausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.
Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotEPV BIOTURVE Oy. VOITONNEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA
EPV BIOTURVE Oy VOITONNEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 7.2.2013 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 TOIMINTAA KOSKEVAT
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotVaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys
Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Ohraneva, Kauhava... 1 Kampinneva, Lapua... 2 Haisuneva, Lapua... 3 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 4 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 5 Isokerusneva,
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotIlmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta
Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotKokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari
Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotEPV BIOTURVE Oy. HALKONEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA
EPV BIOTURVE Oy HALKONEVA (Seinäjoki) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 30.11.2012 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 TOIMINTAA KOSKEVAT
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotEPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma
Kuulutus 1 (2) 24.11.2017 4512/5723/2017 EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Pohjanlumme Ky on EPV Bioturve Oy:n puolesta 9.11.2017 jättänyt Varsinais-Suomen
LisätiedotKokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi
21.12.2012 Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 2 1.1 Sijainti... 2 1.2 Hankkeen tausta... 2 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 2 1.4 Hankkeen tavoitteet...
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotLAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE
LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon
LisätiedotTurvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely
Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotKUOPION ENERGIA Oy. PAHANKALANSUO-PALOKANKAANSUON (Juuka) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA
KUOPION ENERGIA Oy PAHANKALANSUO-PALOKANKAANSUON (Juuka) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 19.2.2015 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI...
LisätiedotRISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017
TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotA. AHLSTRÖM KIINTEISTÖT Oy. HAUKISUO (Ulvila) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA
A. AHLSTRÖM KIINTEISTÖT Oy HAUKISUO (Ulvila) TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMA Planora Oy 16.1.2017 Sisällysluettelo: 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT, TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 2 TOIMINTAA
LisätiedotVAPO OY JA PELSON VANKILA
LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
LisätiedotJätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen
Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät, Kuopio 3.-4.2019 28.3.2019 YSL 29 Luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen "Ympäristöluvanvaraisen
LisätiedotTurvetuotannon Ympäristötarkkailut
Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 991/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2426/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2016
PÄÄTÖS Nro 991/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2426/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2016 ASIA HAKIJA HAKEMUS Kotanevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotLaidinsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutos, Pielavesi ja Iisalmi
Itä-Suomi Päätös Nro 3/2016/1 Dnro ISAVI/2216/2015 Annettu julkipanon jälkeen 27.1.2016 ASIA Laidinsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutos, Pielavesi ja Iisalmi HAKIJA Kuopion Energia Oy PL 105
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.
Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.2013 Esityksen rakenne Yleistä turvetuotannon vesiensuojelusta Turvetuotannon
LisätiedotVähänevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 180/2012/1 Dnro LSSAVI/105/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.11.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Vähänevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotVAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ. Vastaanottaja Vapo Oy
Vastaanottaja Vapo Oy Asiakirjatyyppi Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liite 5 Päivämäärä 8.3.2013 VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotKokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli
Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotHakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh
1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotEtelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi
Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2014 Julkaisu B:55 ISBN 978 951 766 207 9 ISSN 1239 0607 Etelä Pohjanmaan liitto 2014 2 (149) RAPORTTI
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotIijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013
AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotHANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE
Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotPuula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy
Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique
LisätiedotLausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari
Ympäristölautakunta 42 18.05.2016 Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari YMPL 42 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken
LisätiedotTURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi).
LisätiedotKUIVASTENSUO Sijainti
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on
LisätiedotPikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus, Ilmajoki
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 167/2011/1 Dnro LSSAVI/349/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2011 ASIA HAKIJA Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus,
LisätiedotSuometsätalouden vesistövaikutukset
Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 70/06/2 Dnro Psy-2004-y-198 Annettu julkipanon jälkeen
1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 70/06/2 Dnro Psy-2004-y-198 Annettu julkipanon jälkeen 1.9.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Kivinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kärsämäki Vapo Oy PL 318 90101 OULU 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotMiten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj
Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsätalous Turvemailta karkaa eniten päästöjä vesistöihin. Kantojennosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen
LisätiedotTurveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 19.3.2014 Dnro PSAVI/175/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Paarnitsa-aavan turvetuotantoalueen
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 75/06/1 Dnro Psy-2006-y-1 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
PÄÄTÖS Nro 75/06/1 Dnro Psy-2006-y-1 Annettu julkipanon jälkeen 9.8.2006 1 ASIA LUVAN HAKIJA Teerilammensuon virtaamansäätöpadon käyttöönotto ja laskeutusaltaiden pinta-alan lisääminen, Pudasjärvi Vapo
LisätiedotVoiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa
Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotLupaprosessi ja hyvä hakemus
Lupaprosessi ja hyvä hakemus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus 9.10.2012 Saarijärvi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Raija Aaltonen Lupaprosessi Hakemus vireille Täydentäminen Tiedottaminen Lausunnot,
LisätiedotPuula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotVesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu
Vesiensuojelu kunnostusojituksessa Samuli Joensuu 16.4.2013 Kunnostusojituksen suunnittelu Kohdevalinta Taloudellinen kannattavuus Maastosuunnittelu Eroosioherkkien alueiden selvittäminen Kaivutyön toteutus
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotMetsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma
Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.
LisätiedotRiihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua ja Kauhava
Etelä-Suomi Päätös Nro 20/2010/3 Dnro ESAVI/31/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2010 ASIA HAKIJA Riihinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
Lisätiedot